• Share
  • Email
  • Embed
  • Like
  • Save
  • Private Content
Timo Hämäläinen: Hyvinvoinnin murros
 

Timo Hämäläinen: Hyvinvoinnin murros

on

  • 1,494 views

Sitran johtava asiantuntija Timo Hämäläinen puhui hyvinvoinnin murroksesta Sitran Elinvoima-foorumin luentopäivässä 31.3.2011

Sitran johtava asiantuntija Timo Hämäläinen puhui hyvinvoinnin murroksesta Sitran Elinvoima-foorumin luentopäivässä 31.3.2011

Statistics

Views

Total Views
1,494
Views on SlideShare
1,494
Embed Views
0

Actions

Likes
1
Downloads
0
Comments
0

0 Embeds 0

No embeds

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Microsoft PowerPoint

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

    Timo Hämäläinen: Hyvinvoinnin murros Timo Hämäläinen: Hyvinvoinnin murros Presentation Transcript

    • Hyvinvoinnin murrosElinvoimafoorumi 31.3.2011
      Timo Hämäläinen, Ph.D., Dos.
      Sitra Fellow
    • Instrumentalistinen puhe dominoi yhteiskunnallista keskustelua
      Talous
      (globalisaatio, kilpai-lukyky, tehokkuus, tuottavuus, kasvu)
      Hyvinvointivaltio
      (rahoitus, palvelura-kenne, sosiaaliturva, tasa-arvo)
      Arkielämän hyvinvointi??
      (hyvinvointi?, onnellisuus?, hyvä elämä?)
      Lähde: Habermas (1987, Vol. 2)
      2
    • Pekka Kuusi revisited
      • Pekka Kuusi – suomalaisenhyvinvointivaltionideologi –korostimateriaalisenhyvinvoinninmerkitystä ja talouskasvua 1960-luvun alunköyhässäSuomessa.
      • Valtaväestönperustarpeet on jotyydytetty.Vauraus ja vapaussekämarkkinoidenkasvanutvaikutusluoneetuusiahyvinvointihaasteita.
      • Hyvinvoinnistapuhutaankuitenkinedelleen 60-luvun viitekehyksessä (tulot, köyhyys, sosiaaliturva, asunnot, jne.)
      • Deprivaatio-ongelmatovatedelleentärkeitä.
      • Muttatarvitaanmyöshyvinvointikäsityksenpäivittämistä.
      31.3.2011
    • Subjektiivisen hyvinvoinnin tekijät
      ELINYMPÄRISTÖ
      • Luonnonmpäristö
      • Teknologiat
      • Väestö
      • Kulttuuri (arvot ja normit)
      • Instituutiot (lait ja
      sääntely)
      • Yhteiskuntapolitiikka
      • Talous
      • Työelämä
      • Media & markkinointi
      HENKINEN KOHERENSSI
      • Maailman
      ymmärrettävyys
      - Arjen hallittavuus
      SUBJEKTIIVINEN
      HYVINVOINTI
      ARIKIELÄMÄN
      AKTIVITEETIT
      JA ROOLIT
      - Työntekijä
      • Kuluttaja
      • Perheenjäsen
      • Sukulainen
      • Ystävä
      • Harrastaja
      • Kansalaisaktivisti
      • Kansalainen
      ELÄMÄN MERKITYK-SELLISYYS
      • Itsensä ylittäminen
      • Muiden palveleminen
      • Korkeampi päämäärä
      RESURSSIT JA
      TOIMINTAMAH-
      DOLLISUUDET
      - Tulotaso
      - Osaaminen
      - Fyysinen terveys ja
      mielenterveys
      - Sosiaalinen pääoma
      - Informaatio
      - Aika
      - Poliittinen valta
      - Luonnonvarat
      MASLOWIN TARPEET
      • Itsensä toteuttaminen
      • Itsekunnioitus ja
      sosiaalinen arvostus
      • Lähimmäisen rakkaus
      ja yhteisöllisyys
      • Turvallisuus
      • Fysiologiset tarpeet
    • Life satisfaction and happiness 2007
      31.3.2011
      5
      Source: Second European Quality of Life Survey
    • Standard deviation of life satisfaction
      31.3.2011
      6
      Source: Second European Quality of Life Survey
    • 31.3.2011
      7
    • Olemme siirtyneet ”loputtomien valintojen yhteiskuntaan” (problem of choice)
      • Suomalaisen talouspolitiikan ja hyvinvointivaltion keskeinen tavoite on ollut lisätä kansalaisten käytössä olevia resursseja, toimintamahdollisuuksia ja vapauksia.
      • Tämä tavoite on saavutettu erinomaisesti: Suomalaisilla on nykyään enemmän resursseja, toimintamahdollisuuksia, vapauksia ja vaihtoehtoja kuin koskaan aiemmin.
      • Samalla arkielämästä on kuitenkin tullut aiempaa epävarmem-paa, monimutkaisempaa ja dynaamisempaa, ja siitä kunnialla selviäminen vaatii erilaista osaamista kuin aiemmin.
      • Vauraaseen ja vapaaseen yhteiskuntaan liittyy myös valinnan pakko.
      31.3.2011
      8
    • Päätöksenteko on vaikeutunut
      • Yhteiskunnan murros, erikoistuminen ja monimutkaistu-minen ovat lisänneet päätöksenteonepävarmuutta ja ”ulkoisvaikutuksia”.
      • Saatavilla olevan ja ihmisten prosessoiman tiedon määrä on räjähtänyt, aivojen kapasiteetti ei ole kasvanut (”infoähky”).
      • Vanhat ajattelu- ja toimintamallit eivät enää toimi odotetusti muuttuneessa maailmassa.
      • Perinteiset käyttäytymisnormit eivät enää rajaa ja tue päätöksentekoa sekä käyttäytymistä samoin kuin ennen. (normien rapautuminen)
      • Rationaalinen päätöksenteko on vaikeutunut. Pitkän aikavälin suunnittelu sekä oman toiminnan seurausten ymmärtäminen aiempaa vaikeampaa.
      • Mielenterveys- ja elämänhallintaongelmat kärjistyvät; lyhytjänteiset, kapea-alaiset ja epäeettiset päätökset muodostuvat ongelmaksi
      31.3.2011
      9
    • Maailma on hämmentävä paikka!
      • Ilmaston lämpeneminen
      • Terrorismi
      • Talouden globalisaatio
      • Työelämän muutos
      • Finanssi- ja talouskriisi
      • Maahanmuutto
      - Yhteiskunnan polarisoituminen
      • Jokela & Kauhajoki
      • Euromaiden rahoituskriisi
      • Arabimaiden vallankumoukset
      - jne.
      31.3.2011
      10
      Lähde: O’Hara 2008
    • Arjenerilaistentehtävienjaroolienyhteensovittamisenhaasteet
      PERHE
      Synergiat ja
      konfliktit
      YSTÄVÄT
      Kullakinomat:
      • Päämäärät
      • Käytännöt
      • Kontekstit
      • Viitekehykset
      • Kielet
      • Normit
      TYÖ
      +-
      +-
      SUKULAISET
      KULUTTAJA
      +-
      HARRASTUS 1
      +-
      KANSALAINEN
      HARRASTUS 2
    • Crisis and opportunity
      Lähde: O’Hara (2008)
    • Yhteiskunnallinenmurrosjahenkinenhyvinvointi
      Epävarmuu-
      den kasvu
      Ymmärrettävyys
      Valintojen
      ongelmat
      Mielenterveys,
      subjektiivinen
      hyvinvointi (QoL)
      Hallittavuus
      Koherens-
      sin tunne
      Individualismi,
      normittomuus,
      kulutusyhteis-
      kunta, materia-
      lismi & instru-
      mentalismi
      Merkityksellisyys
      Lähteet: Aaron Antonovsky;
      Monica Ericsson & Bengt Lindström
    • “Harmaanalueen” mielenterveys-ongelmatlisääntyneet
      Koherenssin
      tunne
      TerveysSairaus
      “harmaaalue”
      Työelämän
      vaatimukset
      Työkyvyn ja työ-
      kyvyttömyydn raja
    • Henkisenhyvinvoinninkehityshuolestuttaa
      • Erityisopetusta saavien nuorten määrä on kasvanut 90-luvun puolivälistä alkaen (Tilastokeskus)
      • Nuorten (16 - 29 v.) mielenterveyden häiriöiden vuoksi saamat sairauslomat ja työkyvyttömyyseläkkeet kasvoivat voimakkaasti vuosina 2000 - 2007 (Raitasalo ja Maaniemi 2008)
      • Nuorten nukahtamis- ja unihäiriöt ovat kasvaneet jatkuvasti vuosina 1996 – 2004 (Rimpelä, Luopa, Räsänen ja Jokela 2006)
      • Nuorten psyykelääkkeiden käyttö lisääntyi selvästi viime vuosikymmenen aikana (Autti-Rämö, Seppänen, Raitasalo, Martikainen ja Sorander 2009)
      • 15 – 25 prosenttia nuorista kärsii jostakin mielenterveyden häiriöstä (Marttunen ja Kaltiala-Heino 2007)
      -----------------------------------------
      • 20 – 25 prosentilla väestöstä on psyykkisiä stressioireita (Lönnqvist 2008),
      • Työperäiset univaikeudet ovat kasvaneet selvästi vuosina 1990 - 2003 (Härmä ja Sallinen 2006),
      • Mielialalääkkeiden käyttö on kahdeksankertaistunut vuodesta 1990 (Lääkelaitos),
      • Asukasta kohti laskettu alkoholinkulutus kasvoi 18 prosenttia 1995 - 2008 (THL),
      • Mielenterveyden häiriöt ovat 2000-luvulla nousseet suurimmaksi syyksi sairaus-poissaoloille ja uusille työkyvyttömyyseläkkeille (Raitasalo ja Maaniemi 2007, 2008).
      31.3.2011
      15
    • = ymmärrettävyys
      = hallittavuus
      = merkityksellisyys,
      itsensätoteuttaminen
      Lähde:AnnaBroberg
    • Hyvinvointi ja työelämä
      Työn ennakoitavuus
      ja työntekijän
      joustomahdolli-
      suudet?
      ELINYMPÄRISTÖ
      • Luonnonympäristö
      • Teknologiat
      • Väestö
      • Kulttuuri (arvot ja normit)
      • Instituutiot (lait ja
      sääntely)
      • Yhteiskuntapolitiikka
      • Talous
      • Työelämä
      • Media
      Vaikeuttaako vai
      tukeeko arjen
      sujumista?
      HENKINEN KOHERENSSI
      • Maailman
      ymmärrettävyys
      - Arjen hallittavuus
      SUBJEKTIIVINEN
      HYVINVOINTI
      ARIKIELÄMÄN
      AKTIVITEETIT
      JA ROOLIT
      - Työntekijä
      • Kuluttaja
      • Perheenjäsen
      • Sukulainen
      • Ystävä
      • Harrastaja
      • Kansalaisaktivisti
      • Kansalainen
      ELÄMÄN MERKITYK-SELLISYYS
      • Itsensä ylittäminen
      • Muiden palveleminen
      • Korkeampi päämäärä
      Työpaikan
      vastuullisuus
      ja yhteiskunnalli-
      nen kontribuutio?
      RESURSSIT JA
      TOIMINTAMAH-
      DOLLISUUDET
      - Tulotaso
      - Osaaminen
      - Fyysinen terveys ja
      mielenterveys
      - Sosiaalinen pääoma
      - Informaatio
      - Aika
      - Poliittinen valta
      - Luonnonvarat
      MASLOWIN TARPEET
      • Itsensä toteuttaminen
      • Itsekunnioitus ja
      sosiaalinen arvostus
      • Lähimmäisen rakkaus
      ja yhteisöllisyys
      • Turvallisuus
      • Fysiologiset tarpeet
      Työpaikan
      ihmissuhteet,
      työn arvostus,
      kehitysmah-
      dollisuudet?
      Riittävätkö
      resurssit
      arjen haasteista
      selviämiseen?
      Onko työ ja
      muu elämä
      tasapainossa?
    • Päätöksenteon keskeiset ongelmat?
      Lyhytjänteisyys
      Itsekkyys
      31.3.2011
      18
    • 1. Lyhytjänteisyys kasvussa
      • Ihmiset tekevät omaan hyvinvointiinsa vaikuttavia päätöksiä usein hyvin lyhytnäköisesti. Heillä on erityisen suuria vaikeuksia arvioida päätöstensä ja toimintansa hyvinvointivaikutuksia, jos niiden:
      - vaikutus ulottuu pitkälle tulevaisuuteen ja/tai jos heidän
      - elinympäristössään tapahtuu suuria muutoksia
      (Kahneman & kumpp. 2006).
      • Ihmisten valinnan mahdollisuudet (choice) ovat lisääntyneet:
      - resurssit, vapaudet ja liikkuvuus ovat kasvaneet
      - käyttäytymistä ohjaavat normit ja sääntely ovat vapautuneet ja
      - markkinoiden tarjonta on lisääntynyt
      • Aika on kuitenkin edelleen rajallinen ja aiempaa niukempi resurssi (24/7).
      • Markkinatalous ja nyky-yhteiskunta tarjoavat monia uusia elämäntapoja ja toimintamalleja, jotka ovat parantavat yksilön hyvinvointia lyhyellä tähtäimellä (instantgratification), mutta vähentävät hänen hyvinvointiaan pitkällä aikavälillä.
      • Valinnan mahdollisuuksien kasvusta on seurannut elämän aktiviteettien ruuhkau-tuminen, kiireen lisääntyminen, lyhytjänteisyyden kasvu sekä sitoutumisen ja uskollisuuden (loyalty) vähentyminen. (”olisiko ruoho vihreämpää aidan..?”)
      31.3.2011
      19
    • 20
    • Uusien varusmiesten paino (kg)
      Lähde: Santtila & kumpp., Puolustusvoimat
      31.3.2011
    • 2. Itsekkyys kasvussa
      • Individualismin vahvistuminen arvona.
      • Oman toiminnan seurausten ymmärtämisen vaikeutuminen monimutkaisessa maailmassa.
      • Kulttuurin pirstoutuminen ja yhteisten käyttäytymisnormien rapautuminen.
      • Markkinaideologia legitimoi lyhytjänteiset ja itsekkäät valinnat (”näkymätön käsi” hoitaa yhteisen edun).
    • 31.3.2011
      23
    • Miten lyhytjänteisyys, itsekkyys ja polku-riippuvuus heikentävät hyvinvointia?
      Yksittäisiin päätöksiin liittyy usein pieniä negatiivisia sivuvaikutuksia (”mikroulkoisvaikutuksia”), joihin ei kiinnitetä huomiota, mutta jotka kumuloituvat suuriksi ongelmiksi:
      • ajan kuluessa, kun yksilö toistaa samoja päätöksiä ja käyttäytymismalleja
      • suuressa joukossa, kun lukuisat ihmiset tekevät samanlaisia päätöksiä
    • Lyhytnäköisillä ja itsekkäillä päätöksillä on kumuloituvia hyvinvointivaikutuksia
      • Epäterveellinen ravitsemus ja riittämätön liikunta  ylipaino ja siihen liittyvät sairaudet (diabetes 2, metabolinen oireyhtymä)
      • Alkoholin, tupakan ja huumeiden käyttö  riippuvuudet, sairaudet ja kuolleisuus
      • Ylikulutus  ylivelkaantuminen
      • Kova panostus omaan työuraan ja harrastuksiin  läheissuhteet ja lasten kasvatus kärsivät, työperäiset mielenterveysongelmat lisääntyvät
      • Lasten hankkimisen lykkääminen  lapsettomuus, väestön vanheneminen
      • Matkustamisen ja autoilun lisääntyminen, suurten autojen yleistyminen  ympäristöongelmien kasvu
      25
    • Mitenhyvinvointiavoitaisiinedistää?
      Ihmislähtöisyys, ihmissuhteet, eettisyyys (henkilökohtainenvastuu) jahumanismikunniaan.
      • Subjektiivinen, ihmistenkokemahyvinvointiyhteiskunnantärkeimmäksipäämääräksi – talous ja hyvinvointivaltiotakaisininstrumenteiksi. SiirytäänBKT:stähyvinvoinninmiittaamiseen.
      Huomiohenkiseenhyvinvointiin ja koherenssiin, elämänmerkityksellisyyteen, yhteisöllisiintarpeisiin (Maslowinylemmät), ajankäyttöönjahenkiseenjaksamiseen.
      • Tarvitaanuudenlaisiatietoja ja taitoja (elämänhallintataidot, hyvinvointitieto, yleissivistys, ihmissuhdetaidot, syntetisointi-kyky, metakognitiivisettaidot, jne.)
      • Elinympäristönkehittäminenihmistentarpeistalähtien: luontosuhde, rakennettuympäristö, teknologia, kulttuuri ja sääntely, yksityiset ja julkisetpalvelut, työorganisaatiot, markkinointija media.
    • Lähtökohtana ihminen ja hyvä elämä
      Innovatiiviset
      yhteistyöympäristöt
      palvelujentuottajat
      Avoin innovaatiotoiminta
      Liikku-
      minen
      Toimeentulo & Työ / Talouden hoito, verot, vakuutukset
      Läheisyys,
      sosiaaliset verkostot
      Itseilmaisu
      Tiedon haku, jäsentäminen, sivistys
      omaajan/elämänhallinta
      Viihtyminen ja harrastaminen
      Asiakas- ja
      käyttäjänäkökulma
      Oppiminen / koulu, kurssit,
      kerhot
      Systeemi-innovaatiot
      Osallistu-
      minen / demokratia,
      eAgora
      Hyvä elämä
      Palveluarkkitehtuuri
      Hyvinvointi
      ja terveys
      Kodinpalvelut / siivous, kunnossapito, päivähoito
      Tekninen arkkitehtuuri
      Asuminen & ympäristö,
      turvallisuus
      Ravinto ja vaatteet
      Innovaatiopolitiikka
      Yhteiset visiot
      Lähde: Ossi Kuittinen