Timo Hämäläinen: Hyvinvoinnin murros

Hyvinvoinnin murrosElinvoimafoorumi 31.3.2011
Timo Hämäläinen, Ph.D., Dos.
Sitra Fellow

Instrumentalistinen puhe dominoi yhteiskunnallista keskustelua
Talous
(globalisaatio, kilpai-lukyky, tehokkuus, tuottavuus, kasvu)
Hyvinvointivaltio
(rahoitus, palvelura-kenne, sosiaaliturva, tasa-arvo)
Arkielämän hyvinvointi??
(hyvinvointi?, onnellisuus?, hyvä elämä?)
Lähde: Habermas (1987, Vol. 2)
2

Pekka Kuusi revisited
Pekka Kuusi – suomalaisenhyvinvointivaltionideologi –korostimateriaalisenhyvinvoinninmerkitystä ja talouskasvua 1960-luvun alunköyhässäSuomessa.
Valtaväestönperustarpeet on jotyydytetty.Vauraus ja vapaussekämarkkinoidenkasvanutvaikutusluoneetuusiahyvinvointihaasteita.
Hyvinvoinnistapuhutaankuitenkinedelleen 60-luvun viitekehyksessä (tulot, köyhyys, sosiaaliturva, asunnot, jne.)
Deprivaatio-ongelmatovatedelleentärkeitä.
Muttatarvitaanmyöshyvinvointikäsityksenpäivittämistä.
31.3.2011

Subjektiivisen hyvinvoinnin tekijät
ELINYMPÄRISTÖ
Luonnonmpäristö
Teknologiat
Väestö
Kulttuuri (arvot ja normit)
Instituutiot (lait ja
sääntely)
Yhteiskuntapolitiikka
Talous
Työelämä
Media & markkinointi
HENKINEN KOHERENSSI
Maailman
ymmärrettävyys
- Arjen hallittavuus
SUBJEKTIIVINEN
HYVINVOINTI
ARIKIELÄMÄN
AKTIVITEETIT
JA ROOLIT
- Työntekijä
Kuluttaja
Perheenjäsen
Sukulainen
Ystävä
Harrastaja
Kansalaisaktivisti
Kansalainen
ELÄMÄN MERKITYK-SELLISYYS
Itsensä ylittäminen
Muiden palveleminen
Korkeampi päämäärä
RESURSSIT JA
TOIMINTAMAH-
DOLLISUUDET
- Tulotaso
- Osaaminen
- Fyysinen terveys ja
mielenterveys
- Sosiaalinen pääoma
- Informaatio
- Aika
- Poliittinen valta
- Luonnonvarat
MASLOWIN TARPEET
Itsensä toteuttaminen
Itsekunnioitus ja
sosiaalinen arvostus
Lähimmäisen rakkaus
ja yhteisöllisyys
Turvallisuus
Fysiologiset tarpeet

Life satisfaction and happiness 2007
31.3.2011
5
Source: Second European Quality of Life Survey

Standard deviation of life satisfaction
31.3.2011
6
Source: Second European Quality of Life Survey

31.3.2011
7

Olemme siirtyneet ”loputtomien valintojen yhteiskuntaan” (problem of choice)
Suomalaisen talouspolitiikan ja hyvinvointivaltion keskeinen tavoite on ollut lisätä kansalaisten käytössä olevia resursseja, toimintamahdollisuuksia ja vapauksia.
Tämä tavoite on saavutettu erinomaisesti: Suomalaisilla on nykyään enemmän resursseja, toimintamahdollisuuksia, vapauksia ja vaihtoehtoja kuin koskaan aiemmin.
Samalla arkielämästä on kuitenkin tullut aiempaa epävarmem-paa, monimutkaisempaa ja dynaamisempaa, ja siitä kunnialla selviäminen vaatii erilaista osaamista kuin aiemmin.
Vauraaseen ja vapaaseen yhteiskuntaan liittyy myös valinnan pakko.
31.3.2011
8

Päätöksenteko on vaikeutunut
Yhteiskunnan murros, erikoistuminen ja monimutkaistu-minen ovat lisänneet päätöksenteonepävarmuutta ja ”ulkoisvaikutuksia”.
Saatavilla olevan ja ihmisten prosessoiman tiedon määrä on räjähtänyt, aivojen kapasiteetti ei ole kasvanut (”infoähky”).
Vanhat ajattelu- ja toimintamallit eivät enää toimi odotetusti muuttuneessa maailmassa.
Perinteiset käyttäytymisnormit eivät enää rajaa ja tue päätöksentekoa sekä käyttäytymistä samoin kuin ennen. (normien rapautuminen)
Rationaalinen päätöksenteko on vaikeutunut. Pitkän aikavälin suunnittelu sekä oman toiminnan seurausten ymmärtäminen aiempaa vaikeampaa.
Mielenterveys- ja elämänhallintaongelmat kärjistyvät; lyhytjänteiset, kapea-alaiset ja epäeettiset päätökset muodostuvat ongelmaksi
31.3.2011
9

Maailma on hämmentävä paikka!
Ilmaston lämpeneminen
Terrorismi
Talouden globalisaatio
Työelämän muutos
Finanssi- ja talouskriisi
Maahanmuutto
- Yhteiskunnan polarisoituminen
Jokela & Kauhajoki
Euromaiden rahoituskriisi
Arabimaiden vallankumoukset
- jne.
31.3.2011
10
Lähde: O’Hara 2008

Arjenerilaistentehtävienjaroolienyhteensovittamisenhaasteet
PERHE
Synergiat ja
konfliktit
YSTÄVÄT
Kullakinomat:
Päämäärät
Käytännöt
Kontekstit
Viitekehykset
Kielet
Normit
TYÖ
+-
+-
SUKULAISET
KULUTTAJA
+-
HARRASTUS 1
+-
KANSALAINEN
HARRASTUS 2

Crisis and opportunity
Lähde: O’Hara (2008)

Yhteiskunnallinenmurrosjahenkinenhyvinvointi
Epävarmuu-
den kasvu
Ymmärrettävyys
Valintojen
ongelmat
Mielenterveys,
subjektiivinen
hyvinvointi (QoL)
Hallittavuus
Koherens-
sin tunne
Individualismi,
normittomuus,
kulutusyhteis-
kunta, materia-
lismi & instru-
mentalismi
Merkityksellisyys
Lähteet: Aaron Antonovsky;
Monica Ericsson & Bengt Lindström

“Harmaanalueen” mielenterveys-ongelmatlisääntyneet
Koherenssin
tunne
TerveysSairaus
“harmaaalue”
Työelämän
vaatimukset
Työkyvyn ja työ-
kyvyttömyydn raja

Henkisenhyvinvoinninkehityshuolestuttaa
Erityisopetusta saavien nuorten määrä on kasvanut 90-luvun puolivälistä alkaen (Tilastokeskus)
Nuorten (16 - 29 v.) mielenterveyden häiriöiden vuoksi saamat sairauslomat ja työkyvyttömyyseläkkeet kasvoivat voimakkaasti vuosina 2000 - 2007 (Raitasalo ja Maaniemi 2008)
Nuorten nukahtamis- ja unihäiriöt ovat kasvaneet jatkuvasti vuosina 1996 – 2004 (Rimpelä, Luopa, Räsänen ja Jokela 2006)
Nuorten psyykelääkkeiden käyttö lisääntyi selvästi viime vuosikymmenen aikana (Autti-Rämö, Seppänen, Raitasalo, Martikainen ja Sorander 2009)
15 – 25 prosenttia nuorista kärsii jostakin mielenterveyden häiriöstä (Marttunen ja Kaltiala-Heino 2007)
-----------------------------------------
20 – 25 prosentilla väestöstä on psyykkisiä stressioireita (Lönnqvist 2008),
Työperäiset univaikeudet ovat kasvaneet selvästi vuosina 1990 - 2003 (Härmä ja Sallinen 2006),
Mielialalääkkeiden käyttö on kahdeksankertaistunut vuodesta 1990 (Lääkelaitos),
Asukasta kohti laskettu alkoholinkulutus kasvoi 18 prosenttia 1995 - 2008 (THL),
Mielenterveyden häiriöt ovat 2000-luvulla nousseet suurimmaksi syyksi sairaus-poissaoloille ja uusille työkyvyttömyyseläkkeille (Raitasalo ja Maaniemi 2007, 2008).
31.3.2011
15

= ymmärrettävyys
= hallittavuus
= merkityksellisyys,
itsensätoteuttaminen
Lähde:AnnaBroberg

Hyvinvointi ja työelämä
Työn ennakoitavuus
ja työntekijän
joustomahdolli-
suudet?
ELINYMPÄRISTÖ
Luonnonympäristö
Teknologiat
Väestö
Kulttuuri (arvot ja normit)
Instituutiot (lait ja
sääntely)
Yhteiskuntapolitiikka
Talous
Työelämä
Media
Vaikeuttaako vai
tukeeko arjen
sujumista?
HENKINEN KOHERENSSI
Maailman
ymmärrettävyys
- Arjen hallittavuus
SUBJEKTIIVINEN
HYVINVOINTI
ARIKIELÄMÄN
AKTIVITEETIT
JA ROOLIT
- Työntekijä
Kuluttaja
Perheenjäsen
Sukulainen
Ystävä
Harrastaja
Kansalaisaktivisti
Kansalainen
ELÄMÄN MERKITYK-SELLISYYS
Itsensä ylittäminen
Muiden palveleminen
Korkeampi päämäärä
Työpaikan
vastuullisuus
ja yhteiskunnalli-
nen kontribuutio?
RESURSSIT JA
TOIMINTAMAH-
DOLLISUUDET
- Tulotaso
- Osaaminen
- Fyysinen terveys ja
mielenterveys
- Sosiaalinen pääoma
- Informaatio
- Aika
- Poliittinen valta
- Luonnonvarat
MASLOWIN TARPEET
Itsensä toteuttaminen
Itsekunnioitus ja
sosiaalinen arvostus
Lähimmäisen rakkaus
ja yhteisöllisyys
Turvallisuus
Fysiologiset tarpeet
Työpaikan
ihmissuhteet,
työn arvostus,
kehitysmah-
dollisuudet?
Riittävätkö
resurssit
arjen haasteista
selviämiseen?
Onko työ ja
muu elämä
tasapainossa?

Päätöksenteon keskeiset ongelmat?
Lyhytjänteisyys
Itsekkyys
31.3.2011
18

1. Lyhytjänteisyys kasvussa
Ihmiset tekevät omaan hyvinvointiinsa vaikuttavia päätöksiä usein hyvin lyhytnäköisesti. Heillä on erityisen suuria vaikeuksia arvioida päätöstensä ja toimintansa hyvinvointivaikutuksia, jos niiden:
- vaikutus ulottuu pitkälle tulevaisuuteen ja/tai jos heidän
- elinympäristössään tapahtuu suuria muutoksia
(Kahneman & kumpp. 2006).
Ihmisten valinnan mahdollisuudet (choice) ovat lisääntyneet:
- resurssit, vapaudet ja liikkuvuus ovat kasvaneet
- käyttäytymistä ohjaavat normit ja sääntely ovat vapautuneet ja
- markkinoiden tarjonta on lisääntynyt
Aika on kuitenkin edelleen rajallinen ja aiempaa niukempi resurssi (24/7).
Markkinatalous ja nyky-yhteiskunta tarjoavat monia uusia elämäntapoja ja toimintamalleja, jotka ovat parantavat yksilön hyvinvointia lyhyellä tähtäimellä (instantgratification), mutta vähentävät hänen hyvinvointiaan pitkällä aikavälillä.
Valinnan mahdollisuuksien kasvusta on seurannut elämän aktiviteettien ruuhkau-tuminen, kiireen lisääntyminen, lyhytjänteisyyden kasvu sekä sitoutumisen ja uskollisuuden (loyalty) vähentyminen. (”olisiko ruoho vihreämpää aidan..?”)
31.3.2011
19

Uusien varusmiesten paino (kg)
Lähde: Santtila & kumpp., Puolustusvoimat
31.3.2011

2. Itsekkyys kasvussa
Individualismin vahvistuminen arvona.
Oman toiminnan seurausten ymmärtämisen vaikeutuminen monimutkaisessa maailmassa.
Kulttuurin pirstoutuminen ja yhteisten käyttäytymisnormien rapautuminen.
Markkinaideologia legitimoi lyhytjänteiset ja itsekkäät valinnat (”näkymätön käsi” hoitaa yhteisen edun).

31.3.2011
23

Miten lyhytjänteisyys, itsekkyys ja polku-riippuvuus heikentävät hyvinvointia?
Yksittäisiin päätöksiin liittyy usein pieniä negatiivisia sivuvaikutuksia (”mikroulkoisvaikutuksia”), joihin ei kiinnitetä huomiota, mutta jotka kumuloituvat suuriksi ongelmiksi:
ajan kuluessa, kun yksilö toistaa samoja päätöksiä ja käyttäytymismalleja
suuressa joukossa, kun lukuisat ihmiset tekevät samanlaisia päätöksiä

Lyhytnäköisillä ja itsekkäillä päätöksillä on kumuloituvia hyvinvointivaikutuksia
Epäterveellinen ravitsemus ja riittämätön liikunta  ylipaino ja siihen liittyvät sairaudet (diabetes 2, metabolinen oireyhtymä)
Alkoholin, tupakan ja huumeiden käyttö  riippuvuudet, sairaudet ja kuolleisuus
Ylikulutus  ylivelkaantuminen
Kova panostus omaan työuraan ja harrastuksiin  läheissuhteet ja lasten kasvatus kärsivät, työperäiset mielenterveysongelmat lisääntyvät
Lasten hankkimisen lykkääminen  lapsettomuus, väestön vanheneminen
Matkustamisen ja autoilun lisääntyminen, suurten autojen yleistyminen  ympäristöongelmien kasvu
25

Mitenhyvinvointiavoitaisiinedistää?
Ihmislähtöisyys, ihmissuhteet, eettisyyys (henkilökohtainenvastuu) jahumanismikunniaan.
Subjektiivinen, ihmistenkokemahyvinvointiyhteiskunnantärkeimmäksipäämääräksi – talous ja hyvinvointivaltiotakaisininstrumenteiksi. SiirytäänBKT:stähyvinvoinninmiittaamiseen.
Huomiohenkiseenhyvinvointiin ja koherenssiin, elämänmerkityksellisyyteen, yhteisöllisiintarpeisiin (Maslowinylemmät), ajankäyttöönjahenkiseenjaksamiseen.
Tarvitaanuudenlaisiatietoja ja taitoja (elämänhallintataidot, hyvinvointitieto, yleissivistys, ihmissuhdetaidot, syntetisointi-kyky, metakognitiivisettaidot, jne.)
Elinympäristönkehittäminenihmistentarpeistalähtien: luontosuhde, rakennettuympäristö, teknologia, kulttuuri ja sääntely, yksityiset ja julkisetpalvelut, työorganisaatiot, markkinointija media.

Lähtökohtana ihminen ja hyvä elämä
Innovatiiviset
yhteistyöympäristöt
palvelujentuottajat
Avoin innovaatiotoiminta
Liikku-
minen
Toimeentulo & Työ / Talouden hoito, verot, vakuutukset
Läheisyys,
sosiaaliset verkostot
Itseilmaisu
Tiedon haku, jäsentäminen, sivistys
omaajan/elämänhallinta
Viihtyminen ja harrastaminen
Asiakas- ja
käyttäjänäkökulma
Oppiminen / koulu, kurssit,
kerhot
Systeemi-innovaatiot
Osallistu-
minen / demokratia,
eAgora
Hyvä elämä
Palveluarkkitehtuuri
Hyvinvointi
ja terveys
Kodinpalvelut / siivous, kunnossapito, päivähoito
Tekninen arkkitehtuuri
Asuminen & ympäristö,
turvallisuus
Ravinto ja vaatteet
Innovaatiopolitiikka
Yhteiset visiot
Lähde: Ossi Kuittinen

Timo Hämäläinen: Hyvinvoinnin murros

by Sitran Elinvoima-foorumi on Mar 31, 2011

Accessibility

Tags

Upload Details

Usage Rights

Statistics

Timo Hämäläinen: Hyvinvoinnin murros — Presentation Transcript