Your SlideShare is downloading. ×
0
Lukeminen luukka250311
Lukeminen luukka250311
Lukeminen luukka250311
Lukeminen luukka250311
Lukeminen luukka250311
Lukeminen luukka250311
Lukeminen luukka250311
Lukeminen luukka250311
Lukeminen luukka250311
Lukeminen luukka250311
Lukeminen luukka250311
Lukeminen luukka250311
Lukeminen luukka250311
Lukeminen luukka250311
Lukeminen luukka250311
Lukeminen luukka250311
Lukeminen luukka250311
Lukeminen luukka250311
Lukeminen luukka250311
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×
Saving this for later? Get the SlideShare app to save on your phone or tablet. Read anywhere, anytime – even offline.
Text the download link to your phone
Standard text messaging rates apply

Lukeminen luukka250311

756

Published on

Minna-Riitta Luukan esitys Lukeminen 2.0 -seminaarissa Tampereen yliopistolla 25.3.2011. Uudet lukemisyhteisöt, uudet lukutavat -projekti.

Minna-Riitta Luukan esitys Lukeminen 2.0 -seminaarissa Tampereen yliopistolla 25.3.2011. Uudet lukemisyhteisöt, uudet lukutavat -projekti.

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
756
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
9
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. Näkökulmia lukemiseen – yksilöllinen taito vai yhteisöllistä toimintaa? Minna-Riitta Luukka Lukeminen 2.0 – Seminaari lukemisen ja lukutaidon käsitteistä 25.3.2011 Tampereen yliopisto
  • 2. “Arjen jäsennyksiä”1. Tulkita näköaistin avulla kirjoitusta (Lukea kirjaa)– em. toiminta harrasteena (Luetko dekkareita?)– esittää ääneen tekstiä (Lukea satuja lapsille)– saada jostakin tekstistä tietoonsa (Luin asiasta lehdestä)2. Opiskella (Lukea lääkäriksi, lukenut mies)3. Olla jossakin kirjoitettuna (Lehdessä luki, että…)4. Laajemmin:– Muiden merkkien tulkitsemisesta (Lukea nuotteja)– Tulkita, selittää (Lukee kuin piru raamattua)– Kuv. Lukea rivien välistä. Luin häntä kuin avointa kirjaa.– ATK tietokoneesta: siirtää tietoja sisäiseen muistiin5. Laskea– Laiska töitään lukee! Lukea jollekulle rahat kouraan.– Hänen päivänsä olivat luetut, lukee tiilenpäitä– Luen hänet ystäviini. Se luettiin hänelle ansioksi…
  • 3. Mitä lukutaitoisuus on?Lukutaitoisia aikuisia ovat ne yli 15-vuotiaat, jotkaosaavat lukea ja kirjoittaa jokapäiväistä elämäänsäkoskevan lauseen (UNESCO).Lukutaitoinen on henkilö, joka pystyy yhteisöissäänkaikkiin lukutaitoa edellyttäviin toimintoihin ja kykeneelukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan kehittääkseenitseään ja yhteisöään (UNESCO).
  • 4. Erilaisia lukutaitojaMekaaninen Media-Perus- Verkko-Toimiva, Tietokone-funktionaalinen Teknologia-Erittelevä Informaatio-TulkitsevaReflektoiva Visuaalinen-Arvioiva Kuvan-Kriittinen AudiovisuaalinenKulttuurinen Multimodaalinen-Valloittava, ….voimaannuttava….
  • 5. Teorioita ja malleja lukemisestayksilön sisäinen ilmiö: ajatusten ja tiedon purkamista tekstistä kognitiivinen tiedonsiirto-malli, lapsuudessa opittava taitointeraktiivinen ilmiö: tekstien aktiivista tulkintaa, merkitysneuvottelua sosio-funktionaalinen ilmiö: kognitiivinen tehtävän ja tilanteen edellyttämien taitojen hallintaa selailua, etsiskelyä, tiedon palasten kasaamista, mieleen painamista, ymmärtämistä, arviointia…sosiokulttuurinen ilmiö: sosiaalinen osa sosiaalistumista, asiantuntijuuteen kasvamista, toimintaa tekstien parissa kulttuuristen puhetapojen ymmärtämistä, tulkintaa ja omaksumista, genre-tietoisuutta
  • 6. Kognitiivinen lähestymistapa– Havainto-, kehitys- ja kognitiivinen psykologia, informaation prosessoinnin teoriat, tekoäly– Yhteydessä ajattelutaitoon > tekstistä puretun tiedon käsittelyä aivoissa– Yksilön taito & universaali taito, joka omaksutaan ja opitaan osataitojen harjoittelun avulla– Osataidot: kirjainkoodin purkaminen – sanatarkka lukeminen – tulkinta – arvioiva lukeminen – kriittinen lukeminen – luova lukeminen > ”lukutaidon portaat”– Tiedon siirtomalli vs. lukijan ja lukutehtävän välinen vuorovaikutus– Taidon mittarina tarkka ja nopea lukutaito – sujuvuus– Ymmärtämisstrategiat keskeisiä: pintasuuntautunut vs. syväsuuntautunut lukija
  • 7. Lukeminen ja kirjoittaminen edellyttävät sekäaistitoimintaa, havaintotoimintaa, muistitoimintaa ettäkielellistä ajattelua. Lukemisen ja kirjoittamisenkannalta merkityksellisiä taitoja ovat foneeminenanalyysi, kuvallinen analyysi ja sanojen merkityksienlöytäminen.Luettaessa näköärsykkeet kirjaimista kulkevatnäköratoja pitkin primaaleille visuaalisille alueilletakaraivolohkoissa sekä edelleen visuaalisilleassosiaatioalueille, joissa mm. kirjaintenmuotoanalyysi tapahtuu. Seuraavaksi tiedot kulkevatparietaalilohkon gyrys angulariksen alueelle, missäoletetaan tapahtuvan grafeemien muuntaminenfoneemeiksi. Siellä myös muilta aistialueelta saaduttiedot sekä muut aikaisempien kokemusten tiedotyhdistetään uusiin havaintoihin.(Esim. Ahvenainen & Holopainen, 1999)
  • 8. Kognitiivista mallinnusta: Lukeminen Tieto Pragmatiikasta Pitkäkestoinen Teksteistä muisti Semantiikasta Lyhytkestoinen Syntaksista muisti Morfologiasta Ortografiasta= kielen systeemistä Visuaalinen informaatio Ei-visuaalinen informaatio (tulee tekstistä) (ajatukset, skeemat) Merkitys dekoodaus
  • 9. Funktionaalinen lähestymistapa– Toimiva lukutaito (esim. PISA)– Kielen tehtävät, tekstin funktiot lähtökohtana– Lukutaito, joka vastaa yksilön ja yhteiskunnan tarpeisiin.– Ei yksi yhtenäinen, universaali taito vaan tilanteittain ja tekstilajeittain vaihteleva taito– Tavoitteena selvitä lukutilanteista, käyttää tekstejä hyödykseen jotakin muuta tarkoitusta varten– Sopivan, toimivan lukutavan valinta eri tilanteissa– Kehitys näkyy tilanteiden laajenemisena – osaa lukea yhä vaativampia tekstejä, yhä vaativimmissa tilanteissa ja tehtävissä– Irti dikotomiasta lukutaitoinen – lukutaidoton. Olemme enemmän tai vähemmän lukutaitoisia – jatkumoajattelu.– Jatkuvasti kehittyvä taito >”Skill” näkökulma = yksilö korostuu
  • 10. Lukutaito on kirjoitettujen tekstienymmärtämistä, käyttöä ja arviointia sekäniiden lukemiseen sitoutumista lukijan omientavoitteiden saavuttamiseksi, tietojen javalmiuksien kehittämiseksi sekäyhteiskuntaelämään osallistumiseksi (esim.PISA 2009).
  • 11. Sosiokulttuurinen lähestymistapa– Lukeminen on osallistumista yhteisöjen toimintaan – kulttuuriset lukutavat– Lukeminen on väylä kulttuuriseen osallistumiseen, ovi teksteihin ja tietoon– Viestinnän etnografia, antropologia, diskurssintutkimus, kasvatustieteen sosiokulttuuriset teoriat– Lukeminen = toimintaa tekstien kanssa– Lukemista ja kirjoittamista ei eroteta toisistaan– Monenlaiset toimintayhteisöt, verkostot, yhteisöllisyys– Erilaiset roolit > erilaiset käytänteet,– Arvot, asenteet ja identiteettityö– Teksteistä ja merkityksistä tiedostuminen– Tekstikäsityksen laajeneminen– Tärkein näkökulmaero edellisiin: toiminnallisuus, tilanteisuus, yhteisöllisyys > laajentunut lukutaitokäsitys
  • 12. “Literacy is primarily something people do; it is an activity - -Literacy does not just reside in people’s heads as a set of skillsto be learned, and it does not just reside on paper, captured astexts to be analysed. Like all human activity, literacy isessentially social, and it is located in the interaction betweenpeople.”(Barton and Hamilton 1998)“Literacies are always social: we learn them by participating insocial relationships, their conventional forms evolvedhistorically in particular societies, the meanings we make withthem always tie us back into the fabric of meanings made byothers.” (Lemke 1998)Being able to read a text of a given type a given way requiresthat one is a member of such social groups and is able toengage in their practices . . . [they] involve ways of talking andlistening, acting and interacting, thinking and believing, andfeeling and valuing, as well. (Gee 2004)
  • 13. Ketkä osallistuvat tapahtumaan? Millainen on fyysinen ympäristö? osallistujat Keitä muita osallistuu tilanne toiminnot tekstin tuottamiseen, tulkintaan, jakeluun? TAPAHTUMA Mihin elämän- piilo-osallistujat alueeseen teksti TEKSTI liittyy? materiaaliset esineet laajempi kontekstiMitä tilanteessakonkreettisesti KÄYTÄNTEETtehdään?Mitä toimintoja, Millaisia esineitä rutiinit ja muut resurssit ”teknologioista” toimintasäännöt tiedot,vuorovaikutusta? taidot, on mukana tekstien käytössä? asenteet, Mitä sosiaalisia ”sääntöjä” toimintaan liittyy? tunteet, Kuka osallistuu, ei osallistu, saa osallistua, ajattelutavat ei saa osallistua tiettyihin toimintoihin?
  • 14. Toimintaympäristön muutokset > toimintatapojen eli lukemisenmuutokset > lukutaitoisuuden määrittelyn muutokset
  • 15. Eri Eri käytänteet elämänalueet “practices” “domains”Eri yhteisöt, Lukutaito Eri tilanteet kulttuurit Lukeminen “events” Eri Eri välineet ilmaisumuodot “technologies” “modes”
  • 16. sosiaalisiin tulkita kulttuurisiiin kierrättää yhteiskunnallisiin tuottaa tiedollisiin jakaa yksilöllisiinLukutaitoinen osaa käyttää tekstejä erilaisiin tarpeisiin erilaisissa konteksteissa. perinteisiä yhteisöllisissä monimediaisia yhteiskunnallisissa kulttuurisissa ja niiden kielellisiä visuaalisia äänellisiä spatiaalisia keinoja
  • 17. Entäs sitten?Mitä väliä sillä on, miten lukemisen määrittelee?– Esimerkiksi tutkimuksen kannalta: • Miten tutkimuskohde rajataan – mikä kaikki on lukemista? • Mitä pidetään “tekstinä” – mitä kaikkea luetaan? • Mihin tutkimusta fokusoidaan? – Yksilöihin – yhteisöihin? – Taitoihin – toimintaan? – Vain itse lukemisen toimintaan– kaikkeen sen ympärillä ja taustalla (esim. vuorovaikutukseen, tekstiketjuihin, kirjoittamiseen, sämpläämiseen, arvoihin, asenteisiin, lukijaidentiteetteihin, diskurssiyhteisöihin…. • Millaiset aineistot ja menetelmät ovat relevantteja?
  • 18. Tarvitaanko näitä kaikkia? Lukutaidon inflaationtorjuntaa?Terveydenlukutaito Päihdetiedon lukutaitoPolitiikan EkologianNumerotiedon YmpäristönUskonnon HistorianTieteen KehonkielenMainonnan KehonPäihdetiedon TanssinTilinpäätöksen LiikkeenLaadunhallinnan MusiikinTilasto TunteidenTulevaisuuden Elämän
  • 19. Esimerkkejä kirjallisuudestaAhvenainen, O. & Holopainen, E. (1999). Lukemis- jakirjoittamisvaikeudet: Teoreettista taustaa ja opetuksen perusteita.Jyväskylä: Special Data.Barton, D. & Hamilton, M. (1998) 2003. Local Literacies. Reading andwriting in one community. London: Routledge.Gee, J.P. 2004. Situated language and learning. A citique of traditionalschooling. London: Routledge.Lemke, J. 1998: Metamedia literacy: transforming meanings and media.Teoksessa Reinking, D. ym. Handbook of literacy and technology.Mahwah (N.J.) : ErlbaumLuukka, M-R. 2009. Tekstitaidot – teksteistä käytänteisiin. Teoksessa M.Harmanen & T. Takala (toim.) Tekstien pyörityksessä. Äidinkielenopettajien liitto: Helsinki.Street, B.V. 2000. Literacy events and literacy practices. Theory andpractice in the New Literacy Studies. In M. Martin-Jones & K. Jones(Eds.) Multilingual literacies. Amsterdam: John Benjamins, 17-29.Street, B.V. 2003. What’s “new” in New Literacy Studies. Criticalapproaches to literacy in theory and practice. Current issues inComparative Education, vol. 5(2), 77-91.Street, B. V. & A. Lefstein 2007. Literacy – an advanced resource book.London: Routledge.

×