Väestön ikääntyminen ja
eläkepolitiikan muutos
Hannu Uusitalo 24.1.2013
Esityksen sisältö
• Eläketurvan järjestämisen perusvalinnat yleisesti ja
Suomessa
• Suomen eläkepolitiikan pitkä linja
• V...
Eläketurvan järjestämisen perusvalinnat
• Pakollinen – vapaaehtoinen
– Suomi: Lakisääteinen ja vahvasti pakollinen, vapaae...
0
250
500
750
1000
1250
1500
1750
0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500
Eläke
euroa/kk
Palkka
euroa/kkTyöeläke Kansaneläke
T...
5
Suomen eläkepolitiikan “iso kuva”
• Kansaneläke 1957
• Yksityisalojen lakisääteiset ansioeläkejärjestelmät 1960-
luvulla...
6
Vanhushuoltosuhteen näkymät EU-maissa
Eläketurvakeskus
15
20
25
30
35
40
45
50
55
60
65
70
2010 2015 2020 2025 2030 2035...
7
Työvoiman tarjontapotentiaalin kehitys 1945-
2060
Eläketurvakeskus
20- ja 60-vuotiaiden lukumäärän kehitys
0
10000
20000...
8
Eläkeuudistusten tavoitteet
• 1990-luku:
- Parantaa vanhempien ikäluokkien työllisyyttä
- Rajoittaa eläkemenojen kasvua
...
Eläketurvakeskus 9
Eläketurvan lyhyt oppimäärä
Eläketurvan tavoitteet
• Ensisijainen tavoite: turvata toimeentulo vanhuuden,
työkyvyttömyyden ja huoltajan kuoleman varal...
Eläkejärjestelmän eläketasoon, menoihin ja
maksuihin vaikuttavat tekijät
Työllisyysaste
Väestön
(ikä)rakenne
Eläkepalkan
m...
2005 uudistuksen keskeiset muutokset
Joustava vanhuuseläkeikä 63-
68, varhaiseläkemuutokset
Koko työuran ansiot
määrittele...
Työeläkeindeksi 2005-
Eläkkeitä
tarkistetaan
työeläkeindeksillä,
joka kompensoi
kuluttajahinta-
indeksin mukaisen
hintojen...
Työeläkeindeksityöryhmän 2012 päätelmä
Ottaen huomioon, että
– indeksiturva on varmistanut totutun toimeentulon kohtuullis...
Elinaikakertoimen idea
1947 syntynyt 1977 syntynyt
=
Eläke-
varalli-
suus
>Eläke / kk
Tammikuu 2010
Helmikuu 2010
…
Lokaku...
Elinaikakerroin ja kompensoiva työskentely
63-vuotiaan elinajan kasvu
Eläketurvakeskus 16
Eläketurvakeskus 17
Eläkepolitiikan tuloksellisuus
Omaeläkkeensaajien keskimääräinen kokonais-
eläke vuosina 2002–2011 eläkelajin mukaan
vuoden 2011 rahassa
Omaeläkkeensaajien keskimääräinen kokonais-
eläke vuosina 2002–2011 prosentteina kyseisin
vuoden keskiansiosta eläkelajin ...
Omaeläkkeensaajien keski-
määräinen kokonaiseläke
desiileittäin vuosina 2002–2011
vuoden 2011 rahassa.
Eläkkeensaajadesiil...
Kotitalouksien toimeentulo
vuosina 2001–2010, keskiarvo
vuoden 2010 rahassa
Eläkeläiskotitalouksien
toimentulo suhteessa p...
Eläkeläisväestön ja koko väestön köyhyysaste
vuosina 2001–2010, 60 prosentin köyhyysrajalla
Eläketurvakeskus 23
Eläkkeiden ja niiden rahoituksen pitkän
aikavälin näkymät
Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin
laskelman oletukset (2011)
20101 2025 2080
Väestö
Kokonaishedelmällisyys 1.87 1.85 1....
0
2
4
6
8
10
12
14
16
PROSENTTIA
2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080
Eläkemenot prosenttia BKT:sta
Toteutunut Rap...
0
300
600
900
1 200
1 500
1 800
2 100
2 400
2 700
3 000
3 300
3 600
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
55
60
Keskieläke suhtee...
Työeläkemeno ja –maksu 1962–2080
1. Menoprosentin kasvutrendi 1962-2010:
i) etuuksien asteittaisesta voimaantulo
ii) väest...
Herkkyystarkastelujen johtopäätöksiä
• Laman/taantuman vaikutukset
– Työllisyysasteen alenemisen vaikutus maksu- ja
menota...
Johtopäätöksiä
• väestön
ikärakenteen
muutoksesta
huolimatta:
• lakisääteisen
työeläketurvan taso
säilyy riittävänä
• meno...
Eläketurvakeskus 30
Ajankohtaista eläkepolitiikkaa
Työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen
yhteisymmärrys 11.3.2009
• Työmarkkinajärjestöjen “sosiaalitupo” 21.2.2009
• Valtion...
58,0
58,5
59,0
59,5
60,0
60,5
61,0
61,5
62,0
62,5
63,0
63,5
64,0
64,5
65,0
1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 20...
Työuraryhmä 2010, raportti 2011
• Tausta hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteinen
kestävän kasvun ja työllisyyden oh...
Työuraryhmän keinoja työurien pidentämiseksi
• Työvoiman kysynnällä tärkeä merkitys
• Työelämään liittyvät keinot
– Vaikut...
Työuraryhmän laskelmat kehittämis-
vaihtoehdoista
• Yhteensä 38 vaihtoehtolaskelmassa mukana vaikutukset
työuran pituuteen...
Työuraryhmän loppupäätelmiä
• Työryhmä katsoi, ettei toimeksiannon kaikille kolmelle
tavoitteelle ollut edellytyksiä asett...
Hallitusohjelma, STM:n toimeksianto ja
työurasopimus
• ”On löydettävä yhteisymmärrys pitkäjänteisestä
ratkaisusta työurien...
Työurasopimus 22.3.2012
• Eläkejärjestelmän uudistukset (2013)
– Osa-aikaeläkkeen ikäraja korotetaan 60 vuodesta
61 vuotee...
Pekkarisen ryhmän selvitys
• ”Selvitystyössä arvioidaan mm. vuoden 2005 toteutetun
eläkeuudistuksen vaikutusta ja lisätoim...
Työurasopimus 22.3.2012
Eläketurva
• Neuvottelujen asialista
– Elinajan odotteen nousun huomioon ottaminen
– Eläkejärjeste...
Eläketurvakeskus 41
Eläketurvasta enemmän
Tässä esitetyt tilastot ja käytetyt julkaisut löytyvät
Eläketurvakeskuksen sivui...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Väestön ikääntyminen ja eläkepolitiikan muutos

396 views
301 views

Published on

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
396
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
4
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Väestön ikääntyminen ja eläkepolitiikan muutos

  1. 1. Väestön ikääntyminen ja eläkepolitiikan muutos Hannu Uusitalo 24.1.2013
  2. 2. Esityksen sisältö • Eläketurvan järjestämisen perusvalinnat yleisesti ja Suomessa • Suomen eläkepolitiikan pitkä linja • Väestökehitys ja eläkepolitiikan suunnanmuutos • Eläketurvan lyhyt oppimäärä • Eläkepolitiikan tuloksellisuus: Miten eläkkeet ovat kehittyneet • Eläkkeiden ja niiden rahoituksen tulevaisuuden näkymät • Ajankohtaista eläkepolitiikkaa 2Eläketurvakeskus
  3. 3. Eläketurvan järjestämisen perusvalinnat • Pakollinen – vapaaehtoinen – Suomi: Lakisääteinen ja vahvasti pakollinen, vapaaehtoisella eläketurvalla on täydentävä rooli • Työperusteinen – asumisperusteinen – Suomi: Vahvasti työperusteinen ja ansioihin suhteutettu työeläketurva, jota täydentää eläketulovähenteinen asumisperusteinen kansaneläke (ja takuueläke) • Etuusperusteinen – maksuperusteinen – Suomi: etuusperusteinen • Rahastoiva – jakojärjestelmä – Suomi: Ensisijaisesti jakojärjestelmä, työeläkkeet osin rahastoituja 3Eläketurvakeskus
  4. 4. 0 250 500 750 1000 1250 1500 1750 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 Eläke euroa/kk Palkka euroa/kkTyöeläke Kansaneläke Takuueläke Netto Kokonaiseläke 2013 4Eläketurvakeskus
  5. 5. 5 Suomen eläkepolitiikan “iso kuva” • Kansaneläke 1957 • Yksityisalojen lakisääteiset ansioeläkejärjestelmät 1960- luvulla • 1970-luku: työeläkkeiden tavoitetason nosto 40 prosentista 60 prosenttiin palkasta, työttömyyseläke • 1980 luku: yksilöllinen varhaiseläke, varhennettu vanhuuseläke, osa-aikaeläke • Sopeuttamisen kausi 1990- • parannuksista heikennyksiin • väestörakenteen muutos taustalla, lama vauhditti • 2005: työeläkehistorian suurin uudistus • Vähittäisten uudistusten tie Eläketurvakeskus
  6. 6. 6 Vanhushuoltosuhteen näkymät EU-maissa Eläketurvakeskus 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060 Latvia Romania Poland Slovakia Bulgaria Germany Hungary Slovenia Portugal Greece Italy Lithuania Spain Malta Estonia Czech Republic Switzerland EU (27 countries) Austria Cyprus Netherlands Finland France Sweden Luxembourg Belgium Denmark Norway United Kingdom Ireland Iceland Vanhushuoltosuhde (65+/16 – 64-vuotiaat) EU-maissa 2010-2060, % Eurostatin väestöennuste 2010
  7. 7. 7 Työvoiman tarjontapotentiaalin kehitys 1945- 2060 Eläketurvakeskus 20- ja 60-vuotiaiden lukumäärän kehitys 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 80000 90000 100000 20-vuotiaat 60-vuotiaat Tilastokeskuksen väestötilasto ja väestöennuste 2012
  8. 8. 8 Eläkeuudistusten tavoitteet • 1990-luku: - Parantaa vanhempien ikäluokkien työllisyyttä - Rajoittaa eläkemenojen kasvua - Muuttaa julkisalojen eläketurva yksityisalojen eläketurvan tasolle • 2005: - Siirtää eläkkeellesiirtymisikää 2-3 vuodella - Sopeuttaa eläkejärjestelmä eliniän pidentymiseen - Vähentää eläkemaksujen nousupainetta - 2009- : - Keskustelu jatkuu, teemoina työurien pidentäminen, eläkemaksujen nousun hillintä, eläkkeiden tason turvaaminen Eläketurvakeskus
  9. 9. Eläketurvakeskus 9 Eläketurvan lyhyt oppimäärä
  10. 10. Eläketurvan tavoitteet • Ensisijainen tavoite: turvata toimeentulo vanhuuden, työkyvyttömyyden ja huoltajan kuoleman varalta – Kulutuksen tasaaminen eri erivaiheissa – Vakuutusturva pitkäikäisyyden, työkyvyttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta – Köyhyyden vähentäminen – Tulojen uudelleenjako • Taloudellinen kestävyys on ensisijaisten tavoitteiden rajoite: järjestelmä joka ei ole kestävä ei turvaa vanhuusajan toimeentuloa Eläketurvakeskus 10Barr ja Diamond 2008
  11. 11. Eläkejärjestelmän eläketasoon, menoihin ja maksuihin vaikuttavat tekijät Työllisyysaste Väestön (ikä)rakenne Eläkepalkan määrittely Eläkepalkkojen muuntaminen eläkkeellejää- misvuoden tasoon Eläkkeiden tarkistaminen eläkeaikana Tuottavuus, kasvu Elinaikakerroin Karttumaprosentit Eläketaso ja menot Eläkemaksut Sijoitusten tuotto Ikärajat ja muut eläkkeelle siirtymisen ehdot 11Eläketurvakeskus
  12. 12. 2005 uudistuksen keskeiset muutokset Joustava vanhuuseläkeikä 63- 68, varhaiseläkemuutokset Koko työuran ansiot määrittelevät eläkepalkan Palkkakerroin (ansiotasoindeksin paino 80 % ja kuluttajahinta- indeksin paino 20 %) Kannustinkarttuma 63-67 iässä 4,5 % Elinaikakerroin Eläkepalkan määrittely Eläkepalkkojen muuntaminen eläkkeellejäämis- vuoden tasoon Eläkkeiden tarkistaminen eläkeaikana Karttumaprosentit Ikärajat ja muut eläkkeelle siirtymisen ehdot Työeläkeindeksi, ei muutosta (ansiotasoindeksin paino 20 % ja kuluttajahinta-indeksin paino 80 %) Eläketurvakeskus 12
  13. 13. Työeläkeindeksi 2005- Eläkkeitä tarkistetaan työeläkeindeksillä, joka kompensoi kuluttajahinta- indeksin mukaisen hintojen muutoksen ja ottaa lisäksi huomioon 20 prosenttia ansiotason muutoksesta 0 10 20 30 40 50 60 70 0 3 6 9 12 15 18 21 24 27 30 Eläkevuodet % 0 500 1000 1500 2000 € / kk Eläke keskipalkasta, % Reaalinen eläke, e/kk Eläkkeen muutos eläkevuosien mukaan Ansiotason reaalimuutos 1,75 % vuodessa Eläketurvakeskus 13
  14. 14. Työeläkeindeksityöryhmän 2012 päätelmä Ottaen huomioon, että – indeksiturva on varmistanut totutun toimeentulon kohtuullisen säilymisen eläkeaikana, – väestörakenteen muutoksen takia eläkemenot ja maksut nousevat tulevaisuudessa, – talouskasvun näkymät ovat aiempaa huonommat, – työeläkeindeksin parantaminen hyödyttäisi eniten niitä sukupolvia, joiden eläke suhteessa keskipalkkaan ja maksettuihin maksuihin on korkeampi kuin nuoremmilla ikäluokilla, – indeksiturvan heikentäminen nykyisestä alentaisi sekä maksussa olevia sekä erityisesti tulevia eläkkeitä, joita elinaikakerroin jo alentaa. Niin – eläkkeiden ja ansaittujen eläkeoikeuksien nykyinen tarkistusmenettely on toimiva eikä esitetä indeksien parantamista tai heikentämistä. Työryhmän päätelmistä on eläkeläisjärjestöjen edustajien eriävä mielipide Eläketurvakeskus 14
  15. 15. Elinaikakertoimen idea 1947 syntynyt 1977 syntynyt = Eläke- varalli- suus >Eläke / kk Tammikuu 2010 Helmikuu 2010 … Lokakuu 2034 Tammikuu 2040 Helmikuu 2040 … Lokakuu 2064 Marraskuu 2068 <Eläke- kuu- kausia Eläketurvakeskus 15
  16. 16. Elinaikakerroin ja kompensoiva työskentely 63-vuotiaan elinajan kasvu Eläketurvakeskus 16
  17. 17. Eläketurvakeskus 17 Eläkepolitiikan tuloksellisuus
  18. 18. Omaeläkkeensaajien keskimääräinen kokonais- eläke vuosina 2002–2011 eläkelajin mukaan vuoden 2011 rahassa
  19. 19. Omaeläkkeensaajien keskimääräinen kokonais- eläke vuosina 2002–2011 prosentteina kyseisin vuoden keskiansiosta eläkelajin mukaan Lähde: Tilastokeskus (keskiansio)
  20. 20. Omaeläkkeensaajien keski- määräinen kokonaiseläke desiileittäin vuosina 2002–2011 vuoden 2011 rahassa. Eläkkeensaajadesiilien osuus eläketulosta vuosina 2002–2011
  21. 21. Kotitalouksien toimeentulo vuosina 2001–2010, keskiarvo vuoden 2010 rahassa Eläkeläiskotitalouksien toimentulo suhteessa palkan- saajiin ja kaikkiin kotitalouksiin vuosina 2001–2011
  22. 22. Eläkeläisväestön ja koko väestön köyhyysaste vuosina 2001–2010, 60 prosentin köyhyysrajalla
  23. 23. Eläketurvakeskus 23 Eläkkeiden ja niiden rahoituksen pitkän aikavälin näkymät
  24. 24. Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelman oletukset (2011) 20101 2025 2080 Väestö Kokonaishedelmällisyys 1.87 1.85 1.85 Nettosiirtolaisuus (tuhansia) 13.7 15 15 Elinajan odote, 63-vuotiaat 21.0 23.7 29.3 Vanhushuoltosuhde2 0.27 0.41 0.53 Kansantalous Työllisyysaste (%) 67.8 71.2 71.3 Eläkkeellesiirtymisiän odote 60.4 61.2 62.1 Ansiotason reaalikasvu (%) 1.4 1.6 1.6 Sijoitusten reaalituotto (%) 9.4 3.5 3.5 1 Toteutuneet 2 65 vuotta täyttäneet per 15–64–vuotiaat Väestöennusteen oletukset Tilastokeskuksen 2009 ennusteen mukaan. Ennusteen lähtötilanteena Suomen väestö 2010 lopussa. 24Eläketurvakeskus Lähde: Lakisääteiset eläkkeet – pitkän aikavälin laskelmat 2011. I. Risku, K. Elo, T. Klaavo, S. Lahti, H. Sihvonen ja Vaittinen R. Eläketurvakeskuksen raportteja 05/2011
  25. 25. 0 2 4 6 8 10 12 14 16 PROSENTTIA 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080 Eläkemenot prosenttia BKT:sta Toteutunut Raportti 2009 Raportti 2011 25Eläketurvakeskus
  26. 26. 0 300 600 900 1 200 1 500 1 800 2 100 2 400 2 700 3 000 3 300 3 600 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 Keskieläke suhteessa ko. vuoden keskipalkkaan, % Keskieläke, €/kk 2010 hinnoin Eläkkeiden pitkän aikavälin kehitys Eläketurvakeskuksen PST 2011-laskelman mukaan Eläketurvakeskus 26
  27. 27. Työeläkemeno ja –maksu 1962–2080 1. Menoprosentin kasvutrendi 1962-2010: i) etuuksien asteittaisesta voimaantulo ii) väestön vanheneminen. 2. Voimaantulovaihe jatkuu yhä, alkavat eläkkeet ”täysiä” vuodesta 2002. Suuri osa maksussa olevista perustuu yhä vajaaseen työuraan. 3. Miksi menoprosentin kasvu taittuu 2030? i) Voimaantulovaihe lakkaa ii) Työikäisen väestön määrä vakiintuu iii) Elinaikakerroin (lähes) neutraloi elinajan pidentymisestä tulevan menojen kasvun. 1. TEL:n perustamisvaiheessa omaksuttiin osittainen rahastointi. 90-luvun lamavuosia lukuun ottamatta maksu on ylittänyt menon. 2. Historiallinen käänne: Lähivuosina maksu ja meno ovat yhtä suuria ja tämän jälkeen meno ylittää maksun pysyvästi. 3. Menojen ja maksujen erotus rahoitetaan eläkevarojen tuotolla. 0 5 10 15 20 25 30 PROSENTTIA 1960 1980 2000 2020 2040 2060 2080 Työeläkemaksu ja -meno 1962-2080 TyEL/TEL, LEL, TaEL prosenttia palkkasummasta Maksu Meno 27Eläketurvakeskus
  28. 28. Herkkyystarkastelujen johtopäätöksiä • Laman/taantuman vaikutukset – Työllisyysasteen alenemisen vaikutus maksu- ja menotasoon ei pitkällä aikavälillä merkittävä, keskipitkällä aikavälillä nostaa menotasoa, alentaa eläketasoa – Ansiotason nousun hidastuminen vaikuttaa enemmän TyEL-menon kuin TyEL-maksun nousuun. – Ansiotason nousun hidastuminen ja työllisyysasteen aleneminen heikentävät eläkkeiden ostovoimaa, mutta parantavat eläkkeen suhdetta keskipalkkaan. • Työeläkejärjestelmä sopeutuu pitkällä aikavälillä hyvinkin erilaisiin talouskehityksiin Eläketurvakeskus 28
  29. 29. Johtopäätöksiä • väestön ikärakenteen muutoksesta huolimatta: • lakisääteisen työeläketurvan taso säilyy riittävänä • menot ja maksut nousevat hallinnassa olevalla tavalla • jos talous kehittyy oletetulla tavalla • jos väestökehitys ei muutu merkittävästi huonompaan suuntaan • jos osa pidentyvästä elinajasta käytetään työurien pidentämiseen 1. pidentämällä työuria 2. alentamalla keskieläketasoa 3. nostamalla maksuja 4. parantamalla rahastojen tuottoedellytyksiä  eläkepoliittinen kompromissi: väestön vanhenemisen aiheuttamaa muutosta hoidetaan neljällä konstilla: Eläketurvakeskus 29
  30. 30. Eläketurvakeskus 30 Ajankohtaista eläkepolitiikkaa
  31. 31. Työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen yhteisymmärrys 11.3.2009 • Työmarkkinajärjestöjen “sosiaalitupo” 21.2.2009 • Valtioneuvoston esitys 24.2.2009: eläkeikä asteittain 65 ikävuoteen palkansaajajärjestöjen vahva kielteinen reaktio EK kunnioittaa tekemiään sopimuksia julkinen mielipide voimakkaasti vastainen • Yhteisymmärrys 11.3.2009 ”sosiaalitupo” toteutetaan työmarkkinajärjestöjen eläkeneuvotteluryhmä (Rantalan ryhmä) ja työhyvinvointikysymyksiä varten asetettu ryhmä (Ahtelan ryhmä) valmistelevat linjauksia, joilla nostetaan eläkkeellesiirtymisiän odotetta 3 vuodella vuoteen 2025 mennessä 31Eläketurvakeskus
  32. 32. 58,0 58,5 59,0 59,5 60,0 60,5 61,0 61,5 62,0 62,5 63,0 63,5 64,0 64,5 65,0 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 Odote Eläkkeellesiirtymisiän odote vuosina 1996–2050 Tavoitteet ja toteutunut kehitys Eläketurvakeskus 32 Odotteen arvioitu nousu (2004 arvio) Vuoden 2009 tavoite 1996 25-vuotiaan odote
  33. 33. Työuraryhmä 2010, raportti 2011 • Tausta hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteinen kestävän kasvun ja työllisyyden ohjelmassa (maaliskuu 2010), jossa asetettiin kuusi työryhmää, joista yksi eläkepolitiikkaan liittyvä ns. työuraryhmä • Tavoitteeet • Työeläke-etuuksien riittävä taso on turvattava oloissa, joissa elinaikakertoimet alentavat tulevia eläkkeitä aiemmin oletettua selvästi enemmän • Työeläkejärjestelmän rahoituksen kestävyys on turvattava työeläkemaksujen kehityksellä, joka ei heikennä työllisyyden ja talouskasvun edellytyksiä • Keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän on noustava riittävästi, jotta kaksi edellä mainittua tavoitetta toteutuvat Eläketurvakeskus 33
  34. 34. Työuraryhmän keinoja työurien pidentämiseksi • Työvoiman kysynnällä tärkeä merkitys • Työelämään liittyvät keinot – Vaikuttavuuden arviointi vaatii lähes aina erillistä tutkimusta ja pitkää seurantaa – Vähimmäis- ja enimmäisvaikutuksia voidaan haarukoida ”jos - niin” laskelmilla • Työvoiman tarjontaan vaikuttavat keinot; ml. eläkelainsäädännön keinot – Eläkelainsäädäntö työuraryhmän pääasiallinen kartoitusten kohde, mikä ei ole kannanotto eri keinomuotojen ensisijaisuuteen tai vaikuttavuuteen – Eläkelainsäädännön keinojen vaikuttavuutta voidaan melko hyvin arvioida erilaisilla laskentamalleilla Eläketurvakeskus 34
  35. 35. Työuraryhmän laskelmat kehittämis- vaihtoehdoista • Yhteensä 38 vaihtoehtolaskelmassa mukana vaikutukset työuran pituuteen, eläketasoon ja rahoitukseen sekä sukupolvivaikutukset – Eläkeikä 4 kpl, karttumat 9, työttömyysputki 2, työkyvyttömyys 3, ikäluokkakohtaiset pääoma-arvokertoimet 2, elinaikakerroin 2, perhe-eläke 1, osa-aikaeläke 2, rahoitus 5, indeksit 6 ja 2 em. Yhdistelmää • Useimmat vaihtoehdot tuottavat kolmen eri tavoitteen suhteen ristiin meneviä tuloksia – Eläketaso paranee -> eläkemeno ja –maksu nousee (ja päinvastoin) – Poikkeus: työurien pidentyminen nostaa eläketasoa ilman, että eläkemeno ja –maksu nousevat • Vaihtoehdot eivät yleensä tuota niin suuria muutoksia, että esimerkiksi elinaikakertoimen vaikutus kokonaan kumoutuisi tai eläkemaksun nousupaine kokonaan katoaisi Eläketurvakeskus 35
  36. 36. Työuraryhmän loppupäätelmiä • Työryhmä katsoi, ettei toimeksiannon kaikille kolmelle tavoitteelle ollut edellytyksiä asettaa täsmällisiä numeroarvoja – Sopivista tasoista eri käsityksiä – Tavoitteita ei voida asettaa toisistaan irrallaan – Myös hyväksyttävissä oleva toimenpidekokonaisuus vaikuttaa tavoitteisiin • 11.3.2009 sovittua eläkkeellesiirtymisikätavoitetta työryhmä piti kunnianhimoisena eikä esitä sen muuttamista • Työryhmä toivoi, että esitettyjä laskentavaihtoehtoja voidaan hyödyntää työeläkeuudistuksen suuntaviivoja määritettäessä Eläketurvakeskus 36
  37. 37. Hallitusohjelma, STM:n toimeksianto ja työurasopimus • ”On löydettävä yhteisymmärrys pitkäjänteisestä ratkaisusta työurien pidentämiseksi, työeläkejärjestelmän rahoituksen turvaamiseksi ja riittävän eläketurvan, mukaan lukien indeksisuoja, varmistamiseksi” • STM:n pyyntö 20.9.2011: työmarkkinajärjestöt neuvottelevat ja laativat eläkeneuvotteluryhmässään mahdollisimman nopeasti ehdotukset toimenpiteiksi, joilla hallitusohjelmaan kirjattu tavoite saavutetaan – Neuvotteluryhmän kokoonpanon täydennys valtionvarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja Kevan edustajilla • Työurasopimus 22.3.2012 Eläketurvakeskus 37
  38. 38. Työurasopimus 22.3.2012 • Eläkejärjestelmän uudistukset (2013) – Osa-aikaeläkkeen ikäraja korotetaan 60 vuodesta 61 vuoteen 1954 ja sen jälkeen syntyneillä – Varhennettu vanhuuseläke (62 v.) poistetaan kokonaan • Työttömyysturvaputki – Työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden ikäraja korotetaan 60 vuodesta 61 vuoteen 1957 ja sen jälkeen syntyneillä • TyEL-maksu: – TyEL-maksua korotetaan vuosina 2015 ja 2016 0,4 %-yksiköllä • Työeläkejärjestelmän tehokkuutta parannetaan • Monia kehittämishankkeita työelämän, työhyvinvoinnin, työterveyshuollon ja kuntoutuksen kehittämiseksi Eläketurvakeskus 3838
  39. 39. Pekkarisen ryhmän selvitys • ”Selvitystyössä arvioidaan mm. vuoden 2005 toteutetun eläkeuudistuksen vaikutusta ja lisätoimien tarpeellisuutta sen turvaamiseksi, että eläkejärjestelmä pysyy elinajan odotteen pidetessä taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävänä.” 39Eläketurvakeskus
  40. 40. Työurasopimus 22.3.2012 Eläketurva • Neuvottelujen asialista – Elinajan odotteen nousun huomioon ottaminen – Eläkejärjestelmän ikärajat – Varhaiseläkejärjestelmät – Eläkkeen karttumat ja karttumisen alkaminen – Työkyvyttömyyseläkkeen tuleva aika – Palkansaajamaksun vähentäminen palkasta – Indeksit – Eläke-edut turvaava maksukehitys » TyEL-maksu saatetaan pitkän aikavälin vakaalle maksutasolle mahdollisimman tasaisella maksukehityksellä • Eläkeuudistus tulee voimaan viimeistään 1.1.2017 Eläketurvakeskus 40
  41. 41. Eläketurvakeskus 41 Eläketurvasta enemmän Tässä esitetyt tilastot ja käytetyt julkaisut löytyvät Eläketurvakeskuksen sivuilta www.etk.fi Myös Kansaneläkelaitoksen sivuilla on eläketutkimustietoa www.kela.fi

×