Eläkeuudistus 2017 -
asiantuntijakuuleminen
Mikko Kautto
Materiaalia nuorten eläkeneuvotteluihin
27.4.2014
Väestömuutos on ollut tiedossa jo pitkään ja
eläketurvaan on tehty vähitellen isoja uudistuksia
• 1990-luku
– Julkisten el...
Uudistusten ansiosta eläketurvan
rahoituksellinen kestävyys on vahvistunut
Kokonaistyöeläkemeno prosentteina palkka- ja ty...
Nyt yhä useampi siirtyy vanhuuseläkkeelle
Vuosina 2000–2013 työeläkkeelle siirtyneet eläkelajin mukaan.
0
10 000
20 000
30...
…mikä korostaa siirtymisen ajankohtaa
Työeläkkeelle siirtyneiden määrä iän mukaan vuonna 2013.
0
5000
10000
15000
20000
25...
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67
%
Ikä vuoden lopussa
Osa-aikaeläkettä saavat
Tyött...
Onko elinaikakerroin riittävä mekanismi
huolehtimaan elinajan pitenemisestä?
• Tilastokeskuksen väestöennuste perustuu eli...
Elinaikakertoimen alkavaa vanhuuseläkettä
leikkaava vaikutus ajateltua isompi,
käyttäytymisvaikutus toistaiseksi vähäinen
...
Eläkkeellesiirtymisiän odote on jäämässä
tavoitteesta (Pekkarisen työryhmä 2013)
Tavoite, toteutumat ja ennustelaskelma
El...
Miksi uudistusten jatkaminen on tarpeen?
Eläkejärjestelmä
• Hyvä perusrakenne, ei akuuttia
kriisiä.
• 2005 uudistuksen rat...
Eläketurvan näkymät Eläketurvakeskuksen
peruslaskelman mukaan
Eläketurvakeskus 11
Eläketurvakeskus 12
0
2
4
6
8
10
12
14
16
PROSENTTIA
2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080
I I
I
I I I I
I
I
I I I
...
Eläketurvakeskus 13
0
5
10
15
20
25
30PROSENTTIA
2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080
TyEL-meno ja -maksu, prosent...
Eläketurvakeskus 14
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
55
PROSENTTIA
2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080
I
I I
I I I ...
Sopeutuminen elinajan pitenemiseen
• Sopeutumiskeinoja ovat maksun korottaminen, eläkkeen
pienentäminen tai eläkkeelläoloa...
Vanhuuseläkeiän sitominen elinajanodotteeseen,
kaksi esimerkkiä (Lassila ym. 2013; vrt. Barr 2013)
Jos vanhuuseläkeikä sidotaan elinajan odotteeseen,
on karttumat tai elinaikakerroin mietittävä toisin
Lisätietoa uudistuksesta ja
Eläketurvakeskuksen arviointityöstä
• www.etk.fi
• www.etk.fi/julkaisut
• www.elakeuudistus.fi...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Eläkeuudistus 2017 - asiantuntijakuuleminen

731 views
590 views

Published on

Nuorten eläkeneuvotteluiden lopputulos julkaistiin 28.4.2014 klo 12.00.

Ennen lopullisen paketin muodostamista neuvottelijat kuulivat asiantuntijapuheenvuoroja seuraavilta tahoilta:

- Timo Lindholm, Sitra
- Jukka Vuori, Työterveyslaitos
- Tapani Mörttinen, Eetu
- Sirkka-Liisa Tarjamo, VENK
- Janne Pelkonen, Tela
- Mikko Kautto, ETK

Published in: Education
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
731
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
3
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Eläkeuudistus 2017 - asiantuntijakuuleminen

  1. 1. Eläkeuudistus 2017 - asiantuntijakuuleminen Mikko Kautto Materiaalia nuorten eläkeneuvotteluihin 27.4.2014
  2. 2. Väestömuutos on ollut tiedossa jo pitkään ja eläketurvaan on tehty vähitellen isoja uudistuksia • 1990-luku – Julkisten eläkelakien muutokset – Kansaneläke työeläkevähenteiseksi – Indeksimuutokset (ns. taitettu indeksi) – Työntekijän eläkemaksu, nousun jakaminen, ja eläkemaksun vähentäminen eläkettä kartuttavasta palkasta – Yksilöllisen varhaiseläkkeen (YVE) ja työttömyyseläkkeen (putki) ikärajanostot – Eläkepalkan laskennan muutos (10 viimeistä vuotta) • 2005 työeläkeuudistus – Eläkkeen karttuminen koko työuralta, karttumaprosentit iän mukaan, joustava vanhuuseläkeikä, lykkäys- ja varhennustekniikasta luopuminen (osittain) – YVEn poisto, varhennetun vanhuuseläkkeen (VAVE) ja osa-aikaeläkkeen (OSE) ikärajanostot, työttömyyseläkkeen tilalle työttömyysturvan lisäpäivät – Elinaikakerroin – Palkkakerroin, työeläkeindeksi • 2005 jälkeen tehdyt uudistukset – OSEn ja työttömyysputken ikärajanostot, VAVEn lakkauttaminen – Takuueläke Eläketurvakeskus 2
  3. 3. Uudistusten ansiosta eläketurvan rahoituksellinen kestävyys on vahvistunut Kokonaistyöeläkemeno prosentteina palkka- ja työtulosummasta. Toteutuneet tiedot vuoteen 2012 asti, Eläketurvakeskuksen ennustelaskelmat vuosilta 1990 ja 2013. Eläketurvakeskus 3 1990 maksu- ennuste vuodelle 2030 34 % 2013 maksu- ennuste vuodelle 2030 25 %
  4. 4. Nyt yhä useampi siirtyy vanhuuseläkkeelle Vuosina 2000–2013 työeläkkeelle siirtyneet eläkelajin mukaan. 0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 90 000 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 2010 11 12 2013 Henkilöä Osa-aikaeläke* Maatal.erit.eläke Työttömyyseläke Työkyvyttömyys- eläke Varhennettu vanhuuseläke Varsinainen vanhuuseläke ”Varhaiseläkereittien merkityksen pienennyttyä ja väestön keski-iän kohotessa vanhuuseläkkeelle siirtymisen ajankohdan merkitys työvoiman tarjonnan ylläpitäjänä ja eläkemenojen kannalta korostuu.” Pekkarisen työryhmän raportti 2013.
  5. 5. …mikä korostaa siirtymisen ajankohtaa Työeläkkeelle siirtyneiden määrä iän mukaan vuonna 2013. 0 5000 10000 15000 20000 25000 -54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69- Lukumäärä Ikä eläkkeen alkaessa 2013 Eläketurvakeskus 5
  6. 6. 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 % Ikä vuoden lopussa Osa-aikaeläkettä saavat Työttömät Eläkkeensaajat* Eläkkeensaajien väestöosuus on säilynyt korkeana 62 ikävuoden jälkeen Suomessa asuvien 55-67-vuotiaiden eläkkeensaajien ja työttömien osuus väestöstä 2012 * Eläkkeensaajien osuus ilman osa-aikaeläkkeitä. Eläketurvakeskus 6
  7. 7. Onko elinaikakerroin riittävä mekanismi huolehtimaan elinajan pitenemisestä? • Tilastokeskuksen väestöennuste perustuu elinajan pitenemisen jatkumiseen. • Työeläkejärjestelmän elinaikakerroin huolehtii tehokkaasti elinajan pitenemisestä muuten seuraavasta menovaikutuksesta pitämällä eläkepääoman tasaisena. • Jos eläkkeelle siirtyminen ei myöhenny, – eläkkeiden taso suhteessa ansioihin heikkenee ja – julkisessa taloudessa on ongelmia • Vuonna 2000 62-vuotiaan elinajanodote oli 80 vuotta ja sen ajateltiin kasvavan vuoteen 2050 3 vuodella. • Vuoden 2012 väestöennusteen mukaan 62-vuotiaan elinajanodotteen nousu onkin 7,5 vuotta. • Elinajan odotteita koskevat ennusteet ovat muuttuneet, joten elinaikakertoimen eläketasoa leikkaava vaikutus on tulevaisuudessa suurempi kuin mekanismia suunniteltaessa arvioitiin. Eläketurvakeskus 7
  8. 8. Elinaikakertoimen alkavaa vanhuuseläkettä leikkaava vaikutus ajateltua isompi, käyttäytymisvaikutus toistaiseksi vähäinen Eläketurvakeskus 8
  9. 9. Eläkkeellesiirtymisiän odote on jäämässä tavoitteesta (Pekkarisen työryhmä 2013) Tavoite, toteutumat ja ennustelaskelma Eläketurvakeskus 9 58,0 58,5 59,0 59,5 60,0 60,5 61,0 61,5 62,0 62,5 63,0 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 Odote 25-vuotiaan odote Vuonna 2009 sovittu tavoite 62,4 vuotta vuonna 2025 Eläketurvakeskuksen ennustelaskelma PTS-2013
  10. 10. Miksi uudistusten jatkaminen on tarpeen? Eläkejärjestelmä • Hyvä perusrakenne, ei akuuttia kriisiä. • 2005 uudistuksen ratkaisut monelta osin onnistuneita. • Kokonaisuudessaan eläkejärjestelmässä ei ole sanottavaa kestävyysvajetta. • Eläkkeensaajien määrä kasvaa ja eläkemeno nousee - onko 14 prosenttia bruttokansantuotteesta ”sopiva” taso? • Työeläkejärjestelmän sisällä muutospaine TyEL:ssä. TyEL- maksun nousupaine on noin kolme prosenttiyksikköä ja eläkemenojen rahoituksen vaatima maksutaso jo 2020 noin 25 prosenttia palkkasummasta. • Elinaikakerroin ajateltua voimakkaampi, eläketasot uhkaavat jäädä tavoiteltua matalammiksi? Julkinen talous • Vanhushuoltosuhteen heikkeneminen vaarantaa hyvinvointivaltion rahoituksen ja sukupolvisopimuksen jatkuvuuden. • Suomen julkisen talouden pitkän ajan kestävyysongelma on syventynyt nopeasti merkittäväksi. • Vakaussopimuksen velvoitteet ja luottoluokitushuoli. • Tällä vuosikymmenellä tehtävät talous- ja sosiaalipoliittiset päätökset ovat kriittisiä. • Eläkejärjestelmä vaikuttaa muun julkisen talouden kestävyyteen. – Työeläkemaksut ja kokonaisveroaste – Työllisyys ja verotulot
  11. 11. Eläketurvan näkymät Eläketurvakeskuksen peruslaskelman mukaan Eläketurvakeskus 11
  12. 12. Eläketurvakeskus 12 0 2 4 6 8 10 12 14 16 PROSENTTIA 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080 I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I OOOOOOOO OOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOO Yht. I Työeläke O Kansan- ja takuuel. SOLITA Kokonaiseläkemeno suhteessa BKT:een
  13. 13. Eläketurvakeskus 13 0 5 10 15 20 25 30PROSENTTIA 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080 TyEL-meno ja -maksu, prosenttia palkkasummasta I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I O O O OO OOOOOO OOO OOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOO Meno I Maksu O Maksu ta. Maksu 53+ Maksu 53-
  14. 14. Eläketurvakeskus 14 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 PROSENTTIA 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080 I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I Yht. I josta työeläkettä Keskieläke suhteessa keskipalkkaan
  15. 15. Sopeutuminen elinajan pitenemiseen • Sopeutumiskeinoja ovat maksun korottaminen, eläkkeen pienentäminen tai eläkkeelläoloajan lyhentäminen • Suomen vaihtoehtoina lähinnä eläkeikärajojen tarkistus tai alkavien eläkkeiden taso (elinaikakerroin) • Arvioinnin työkalut: makrotarkastelut (esim. Lassila 2013) ja elinkaarimalliin perustuvat esimerkkilaskelmat (Määttänen 2013), ETK:n jakauman, mm. sosioekonomiset erot (sp, koulutus) huomioiva mikrosimulointimalli • Miten painotetaan vaikutuksia (Pekkarisen työryhmä 2013) – julkisen talouden tasapainoon – työllisyyteen – työttömyyteen – Eläketasoon ja eläkeläisten tuloeroihin – joustavuuteen yksilöllisissä valinnoissa • Yhdistelmällä vaikutuksia voi hallita monipuolisimmin • Eläkepolitiikassa selvitään harvoin yhdellä muutoksella
  16. 16. Vanhuuseläkeiän sitominen elinajanodotteeseen, kaksi esimerkkiä (Lassila ym. 2013; vrt. Barr 2013)
  17. 17. Jos vanhuuseläkeikä sidotaan elinajan odotteeseen, on karttumat tai elinaikakerroin mietittävä toisin
  18. 18. Lisätietoa uudistuksesta ja Eläketurvakeskuksen arviointityöstä • www.etk.fi • www.etk.fi/julkaisut • www.elakeuudistus.fi • Twitter: @Mikko_Kautto • Blogi: elaketutka.fi Eläketurvakeskus 18

×