Asiantuntijana työeläkealalla -koulutus Kati Kalliomäki 15.1.2014

1. ”Puhu äänellä, jonka kuulen,
sanoilla, jotka ymmärrän…”
eli julkisuus
osana asiantuntijatyötä
Asiantuntijana työeläkealalla -koulutus
Kati Kalliomäki
15.1.2014

2. Asiantuntijoiden ja toimittajien
maailmankuvat ja tehtävät
Eläketurvakeskus
2

3. Koukkaus teorian kautta
eli muutama sana tiedeviestinnästä
• Ainakin Helsingin yliopistossa opintokokonaisuus
• Yliopistonlehtori Tuomo Mörä ja professori Esa
Väliverronen Suomessa uranuurtajia
• Professori Matti Wiberg, Turun yliopisto
• Tiedejournalistit, uranuurtaja HS:n Timo Paukku

4. Osallistava tiedeviestintä
• Aiemmin tavoitteena oli saada ihmiset ymmärtämään
tutkimustuloksia (asiantuntijatietoa), nykyään
pyrkimyksenä on dialogi tutkijoiden (asiantuntijoiden)
ja maallikoiden välille.
• Vastavuoroinen oppiminen yksisuuntaisen tiedottamisen
tai opettamisen sijaan.
• Välineinä mm. fokusryhmäkeskustelut,
konsensuskokoukset, kansalaisraadit ja somekeskustelut.
• Julkista tehtävää hoitavilta ja virkamiehiltä odotetaan
kommunikointia kansalaisten kanssa.
Eläketurvakeskus
4

5. Asiantuntijan ja toimittajan maailmankuva
-> aina tukkanuottasilla
Asiantuntija
Toimittaja
• syvällisyys, asiat,
logiikka, kysymykset
• pinnallisuus, ihmiset,
tarina, vastaukset
• kattavuus
• kiinnostava yksityiskohta
• menetelmät
• tulokset
• perustelut
• johtopäätökset
• totuus
• myyvyys
• valmis: tavoite täytetty
• valmis: deadline
• paras argumentti
• puhujan asema
• kohde:
asiantuntijayhteisö
• kohde: suuri yleisö

6. Tukkanuottasilla jatkuu
Tutkija arvostaa
Toimittaja arvostaa
• Tieteellisen tiedon
ominaisluonnetta
• Draamaa, tarinallisuutta
• Tieteellisen tiedon
syntyprosessia
• Ajankohtaisuutta
• Tiedon kertymistä
hitaasti
• Nopeutta
• Analyyttisyyttä
• Tunnetta
• Tutkimustyön hyvää
hallintaa (konsensusta)
• Ristiriitoja

7. Tiedottajan tehtävä välittäjänä
eli mihin tiedottaja pyrkii?
• kohottamaan oman organisaation näkyvyyttä ja roolia
• ajankohtaisuuteen
• oikea-aikaisuuteen, nopeuteen
• suunnitteluun ja ennakointiin
• poimimaan ajankohtaisia aiheita
• taitamaan ajankohtaisia viestintävälineitä
• selkeään ilmaisuun
• asioiden oikeellisuuteen ja tarkkuuteen
• median hyvään palveluun

8. asiantuntija + media + yleisö
Eläketurvakeskus
8

9. Julkisuus velvoittaa asiantuntijaa
Eläketurvakeskus
9

10. Lähdetään etsimään vastauksia
seuraaviin kysymyksiin:
• Mihin julkisuutta tarvitaan, miksi se on tärkeää?
• Onko media sama kuin julkisuus?
• Millä äänenpainoilla julkisuudessa puhutaan?
• Vauhdittaako vai hidastaako julkisuus päätöksentekoa?
Eläketurvakeskus
10

11. Luottamus punnitaan julkisuudessa, mutta
miksi luottamus ja legitimiteetti ovat tärkeitä?
• Jos legitimiteettiä ei ole, ei ole myöskään mandaattia
hoitaa yhteisiä asioita
• Luottamuksen puute lisää epätietoisuutta ja tekee
kärpäsistä härkäsiä
• Luottamuksen vähentyminen rapauttaa legitimiteettiä
• Viime aikoina luottamuskysymyksiä on käsitelty
julkisuudessa paljon, myös finanssi- ja vakuutusalan
aiheista
Eläketurvakeskus
11

12. Ideaalitilanne on hyvä kehä:
avoimuus ruokkii legitimiteettiä
ja sitä myötä luottamusta
päätöksentekovaiheista
kertominen
luottamus
avoimuus
luottamus
legitimiteetti
Eläketurvakeskus
12

13. Julkisuus: avoimuus ja läpinäkyvyys
yhteiskunnan ja yksilön kannalta
• Mikään ei kutkuta enemmän kuin salainen
– salaiseksi mieltyy jo sellainenkin, joka ei löydy heti ja helposti
– ’tylsää on, jos ulkopuoliseksi jää’ eli osallistuminen ja yhteisöllisyys
• Mikään ei kiukuta enemmän kuin suljetut ovet
– suljettujen ovien mielikuva syntyy ihan pienestä, esimerkiksi
kokousaikataulujen, osallistujien tai asialistan itsellään pitämisestä
– Inhimillinen piirre, joka näkyy muussakin käytöksessä
• Muutokset ovat aina pelottavia
– esimerkiksi Luottamus eläketurvaan (ETK 01/12) –tutkimuksen
mukaan kaksi kolmesta on sitä mieltä, että jatkuvat muutokset
eläkejärjestelmässä vähentävät luottamusta järjestelmään
– myös Varautuminen eläkeaikaan –tutkimus (ETK 05/12) kertoo, että
eläkejärjestelmää paremmin tuntevat luottavat eläkejärjestelmään
keskimääräistä enemmän
Eläketurvakeskus
13

14. Julkisuus ja media: median tehtävä vahtia
avoimuutta ja läpinäkyvyyttä
• Avoimuus sinänsä ei journalisteja kiinnosta
– paradoksi: heti ja helposti löytyvä informaatio ei synnytä juttuja
– tutkiva journalismi kovassa nousussa
• Suljetut ovet suoranainen käsky medialle lähteä väkisin
avaamaan niitä
– pitkälti kyse on mielikuvista, ei tosin aina
– päätöksenteon valmistelijoiden kannattaa kertoa kaikesta, minkä
voi ja pitää avoimena tietona sellaistakin, mikä tuntuu
turhanpäiväiseltä
• Median rooli legitimiteetin arvioijana on ratkaiseva
Eläketurvakeskus
14

15. Median tehtävä toimia kansalaisten
väylänä yhteiskuntaan
• Media lisää osallistumisen ja yhteisöllisyyden tunnetta
– erityisesti sosiaalinen media syntynyt tämän tarpeen täyttäjäksi
• Journalistit raottavat suljettuja ovia
– sivutuotteena syntyy tunne, että jotain siellä salataan
– avoimen datan lisääntyminen ja datajournalismin nousu
• Medialla tärkeä tehtävä lisätä kansalaisten tietoisuutta
– kansanvalistus ei saa olla vanhanaikaista
– kuluttajajournalismin nousu
– infografiikan rajattomat mahdollisuudet
Eläketurvakeskus
15

16. Julkisuus päätöksenteon vauhdittajana
• Julkisuus nostaa esiin epäkohtia, joihin lainsäätäjä
hanakasti tarttuu
• Julkinen paine ja kiinnostus prosessien etenemiseen
saa parhaimmillaan aikaiseksi vipinää valmisteluun ja
päätöksentekoon
• Joskus myös tahalliset vuodot vauhdittavat asioiden
valmistumista
• Päätöksentekoprosessin julkisuus sitouttaa
valmistelijoita ja edistää näin tavoitteellisuutta
• Avoimuus valmisteluvaiheessa valmistaa sekä toimijoita
että kansalaisia hyväksymään muutokset
Eläketurvakeskus
16

17. Julkisuus päätöksenteon hidastajana
• Julkisuus nostaa esiin sellaisiakin epäkohtia, jotka ovat
itse asian suhteen lillukanvarsia ja joiden selittelyyn
tuhrautuu aikaa ja vaivaa
• Julkinen paine ja kiinnostus prosessien etenemiseen
ajaa pahimmillaan valmistelijat poteroihin ja vaikeuttaa
itse asian etenemistä
• Vuodot ärsyttävät ja lukkivat neuvottelutilanteita
• Päätöksentekoprosessin julkisuus sitoo valmistelijoiden
käsiä ja naulaa kantoja väkipakolla kiinni
• Avoimuus valmisteluvaiheessa ja keskeneräisissä
asioissa synnyttää mielikuvia päätöksenteon
vaikeudesta ja prosessin farssiutumisesta, jolloin
valmistelijat turhautuvat ja kansalaiset kiukustuvat
Eläketurvakeskus
17

18. Millä äänenpainoilla asiantuntijat
’uskaltavat’ puhua?
• Mandaattikysymykset, kenelle asia kuuluu?
• Tutkijat, asiantuntijat, edunvalvojat ja konsultit
menevät yleisessä keskustelussa iloisesti sekaisin
• Paradoksi: mediassa keskustellaan ennätyspaljon siitä,
keitä esimerkiksi poliitikot tai virkamiehet kuuntelevat samanaikaisesti median lähdekritiikki on heikohkoa
– sektoriasiantuntijoiden liikkumatila muuttumassa ahtaaksi,
minkä muun tahansa alan asiantuntija kelpaisi paremmin
– lobbarin rooli on selkeä, mutta pyrkimys profiloitua
riippumattomaksi asiantuntijaksi saattaa sekoittaa tilannetta
– riippumaton tutkimustieto hidasta ja kantaaottamatonta
nopeiden kyselytutkimusten ja galluppien maailmassa
– mediassa räväkät nostot ja nopeat gallupit menevät hyvin lävitse
lähteestä huolimatta
Eläketurvakeskus
18

19. Todellisen
asiantuntijan olisi
nähtävä kaikki
tasot
Asiantuntija
Päätöksentekijä
Media + yleisö

20. Työeläkeala julkisuudessa
- miten kertoa mm. eläkeuudistuksesta?
Eläketurvakeskus
20

21. Työeläkeala julkisuudessa:
eläkejohtajien edut otsikoissa
Kaaos Kevassa (IS 20.11.13)
Toimintakulttuuria muutettava
Rehulalle asunto- ja autoedut tulivat täysin puskista.
(Etelä-Suomen Sanomat 20.11.13)
Eläkerahoilla on eletty kuin pellossa
(Etelä-Suomen Sanomat 14.11.13)
Keva vain jäävuoren huippu
Kevan tapauksesta katse kannattaa nostaa laajemmalle. (IL 22.11.13)
Eläkejohtajaksi Ailuksen edut maltillisia (HS 21.11.13)
Onko Kevan toiminta laillista? (Keskisuomalainen 21.11.13)
Tällaisia etuja heillä on
IS SELVITTI: Eläkeyhtiöiden toimitusjohtajat ajelevat työsuhdeautoilla,
joiden hintaluokka liikkuu yli 60 000 eurosta 100 000 euroon.
(IS 21.11.13)
Eläketurvakeskus
21

22. Työeläkeala julkisuudessa: sijoitustoiminnan
vaikeudet, palkkiot, työkyvyttömyys otsikoissa
Etera pelasi itsensä umpikujaan
Epäonnistunut sijoitusstrategia ajoi Eteran tilanteeseen, jossa sen on
pakko pysyä heikosti tuottavissa korkosijoituksissa. (Arvopaperi 11/13)
Sijoituskohteet hupenevat – eläkerahat vaarassa karata
ulkomaille (Yle 30.12.13)
Lähes 300 000 euroa sivutuloja
PALKKIOT: Eläkepomojen rahakkaat hallituspaikat pörssiyhtiöissä voivat
uhata järkevää eläkevarojen sijoittamista. (IS 9.1.14)
Tutkija: Nuoria syrjäytetään turhan usein eläkkeelle
Valtaosa alle 35-vuotiaista työkyvyttömyyseläkeläisistä palaa
työelämään nopeasti. Hyvällä uutisella on dosentti Matti Rimpelän
mukaan ikävä selitys: nuoria syrjäytetään eläkkeelle turhaan. (HS
29.12.13)
Eläketurvakeskus
22

23. Työeläkeala julkisuudessa:
otsikoita vuosi sitten
Eläkejärjestelmämme pääsi luokalta
(Satakunnan kansa)
Kansainvälinen arvio: Suomen eläkejärjestelmällä ei hätää
(Yle.fi)
Eläketurvakeskus
23

24. Työeläkeala julkisuudessa:
eläkeuudistus otsikoissa
Kuinka paljon ja millä ehdoilla?
Eläkeuudistuksen hankalin rasti on ikääntyneiden työntekijöiden
oikeudenmukainen kohtelu (Aamulehti 8.1.14)
Eläkeiän nostossa ei yläikärajaa näy
Ristiriita: Puheet työvoimapulasta ja eläkeiän yläikärajan nostosta eivät
kohtaa (Satakunnan Kansa 6.1.14)
”Missä ovat superihmiset, jotka työskentelevät 67-vuotiaiksi?”
(Taloussanomat 3.1.14)
Eläketurvakeskus
24

25. Mediaa viestinviejänä tarvitaan, sillä tiedon
lisääntyminen lisää luottamusta
päätöksentekovaiheista
kertominen
avoimuus
tiedon
lisääntyminen
luottamus
legitimiteetti
Eläketurvakeskus
25