Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä

1,336 views
1,217 views

Published on

SEFEN RAPORTTEJA 2/2013: Työelämään valmistavaa koulutusta; Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä koulutuksesta sekä tietoja työllistymisestä (Minna Rissanen)

0 Comments
1 Like
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total views
1,336
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
11
Actions
Shares
0
Downloads
22
Comments
0
Likes
1
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä

  1. 1. SEFEN RAPORTTEJA 2/2013 Työelämään valmistavaa koulutusta Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä koulutuksesta sekä tietoja työllistymisestä Minna Rissanen SUOMEN EKONOMILII INLANDS EKONOMFÖRBUN
  2. 2. Sisältö 1 Yhteenveto ....................................................................................................................................6 1.1 Yhteenveto .......................................................................................................................................... 6 1.2 Sammandrag ...................................................................................................................................... 9 1.3 Summary .......................................................................................................................................... 12 2 Johdanto ..................................................................................................................................... 15 3 Kauppatieteiden maisterit ................................................................................................... 18 3.1 3.2 Koulutus kehittää uuden omaksumista ja ryhmätyöskentelytaitoja .......................... 24 3.3 Toimeksiantotutkielmat hieman aiempaa harvinaisempia ............................................ 28 3.4 Koulutus tukee kansainvälistymistä ...................................................................................... 29 3.5 4 Taustatietoja vastavalmistuneista ............................................................................................ 18 Vastavalmistuneiden työtilanne parantunut ....................................................................... 31 Kauppatieteiden kandidaatit .............................................................................................. 41 4.1 4.2 Ohjausta opintojen suunnan valitsemiseen ......................................................................... 46 4.3 Ulkomaanvaihtoon kandiopintojen aikana ......................................................................... 50 4.4 5 Taustatietoja vastavalmistuneista ............................................................................................ 41 KTM-opintoihin jatkaminen lähes itsestäänselvyys ........................................................ 52 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu ............................................................................. 53 5.1 Yhteenveto ........................................................................................................................................ 53 5.2 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, KTM ....................................................................... 54 5.2.1 Vastaajien taustatiedot ....................................................................................................................... 54 5.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt..................................................................... 56 5.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä ................................................................................ 57 5.2.4 Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus .......................................................................... 61 5.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot ................................................................................................. 63 5.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen ...................................................................................................... 64 5.3 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, KTK ........................................................................ 68 5.3.1 Vastaajien taustatiedot ....................................................................................................................... 68 5.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt..................................................................... 70 5.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä ................................................................................ 71 1
  3. 3. 5.3.4 5.3.5 6 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot ................................................................................................. 76 Jatkosuunnitelmat................................................................................................................................. 78 Itä-Suomen yliopisto ............................................................................................................. 80 6.1 Yhteenveto ........................................................................................................................................ 80 6.2 Itä-Suomen yliopisto, KTM ....................................................................................................... 81 6.2.1 Vastaajien taustatiedot ....................................................................................................................... 81 6.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt..................................................................... 83 6.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä ................................................................................ 84 6.2.4 Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus .......................................................................... 88 6.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot ................................................................................................. 89 6.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen ...................................................................................................... 91 6.3 Itä-Suomen yliopisto, KTK ........................................................................................................ 95 6.3.1 Vastaajien taustatiedot ....................................................................................................................... 95 6.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt..................................................................... 96 6.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä ................................................................................ 97 6.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot .............................................................................................. 102 6.3.5 Jatkosuunnitelmat.............................................................................................................................. 104 7 Jyväskylän yliopisto............................................................................................................ 106 7.1 Yhteenveto ......................................................................................................................................106 7.2 Jyväskylän yliopisto, KTM .......................................................................................................107 7.2.1 Vastaajien taustatiedot .................................................................................................................... 107 7.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt.................................................................. 109 7.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä ............................................................................. 110 7.2.4 Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus ....................................................................... 115 7.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot .............................................................................................. 117 7.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen ................................................................................................... 119 7.3 Jyväskylän yliopisto, KTK ........................................................................................................123 7.3.1 7.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt.................................................................. 125 7.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä ............................................................................. 125 7.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot .............................................................................................. 130 7.3.5 8 Vastaajien taustatiedot .................................................................................................................... 123 Jatkosuunnitelmat.............................................................................................................................. 132 Lappeenrannan teknillinen yliopisto ........................................................................... 134 2
  4. 4. 8.1 Yhteenveto ......................................................................................................................................134 8.2 Lappeenrannan teknillinen yliopisto, KTM ......................................................................135 8.2.1 Vastaajien taustatiedot .................................................................................................................... 135 8.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt.................................................................. 137 8.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä ............................................................................. 138 8.2.4 Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus ....................................................................... 142 8.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot .............................................................................................. 144 8.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen ................................................................................................... 146 8.3 Lappeenrannan teknillinen yliopisto, KTK .......................................................................149 8.3.1 Vastaajien taustatiedot .................................................................................................................... 149 8.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt.................................................................. 150 8.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä ............................................................................. 151 8.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot .............................................................................................. 156 8.3.5 Jatkosuunnitelmat.............................................................................................................................. 158 Oulun yliopisto..................................................................................................................... 159 9 9.1 Yhteenveto ......................................................................................................................................159 9.2 Oulun yliopisto, KTM................................................................................................................160 9.2.1 Vastaajien taustatiedot .................................................................................................................... 160 9.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt.................................................................. 161 9.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä ............................................................................. 162 9.2.4 Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus ....................................................................... 166 9.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot .............................................................................................. 168 9.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen ................................................................................................... 169 9.3 Oulun yliopisto, KTK.................................................................................................................173 9.3.1 Vastaajien taustatiedot .................................................................................................................... 173 9.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt.................................................................. 174 9.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä ............................................................................. 175 9.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot .............................................................................................. 179 9.3.5 Jatkosuunnitelmat.............................................................................................................................. 181 Svenska handelshögskolan ............................................................................................ 183 10 10.1 Yhteenveto....................................................................................................................................183 10.2 Svenska handelshögskolan, KTM .......................................................................................184 10.2.1 Vastaajien taustatiedot.................................................................................................................. 184 10.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt ............................................................... 185 3
  5. 5. 10.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä .......................................................................... 187 10.2.4 Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus .................................................................... 191 10.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot ........................................................................................... 193 10.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen................................................................................................. 194 10.3 Svenska handelshögskolan, KTK ........................................................................................198 10.3.1 Vastaajien taustatiedot.................................................................................................................. 198 10.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt ............................................................... 199 10.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä .......................................................................... 200 10.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot ........................................................................................... 205 10.3.5 Jatkosuunnitelmat ........................................................................................................................... 207 Tampereen yliopisto ......................................................................................................... 209 11 11.1 Yhteenveto....................................................................................................................................209 11.2 Tampereen yliopisto, KTM ....................................................................................................210 11.2.1 Vastaajien taustatiedot.................................................................................................................. 210 11.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt ............................................................... 211 11.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä .......................................................................... 212 11.2.4 Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus .................................................................... 217 11.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot ........................................................................................... 218 11.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen................................................................................................. 220 11.3 Tamperereen yliopisto, KTK .................................................................................................223 11.3.1 Vastaajien taustatiedot.................................................................................................................. 223 11.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt ............................................................... 224 11.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä .......................................................................... 225 11.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot ........................................................................................... 229 11.3.5 Jatkosuunnitelmat ........................................................................................................................... 231 Turun kauppakorkeakoulu ............................................................................................ 233 12 12.1 Yhteenveto....................................................................................................................................233 12.2 Turun kauppakorkeakoulu, KTM .......................................................................................234 12.2.1 Vastaajien taustatiedot.................................................................................................................. 234 12.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt ............................................................... 236 12.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä .......................................................................... 237 12.2.4 Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus .................................................................... 241 12.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot ........................................................................................... 243 12.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen................................................................................................. 245 4
  6. 6. 12.3 Turun kauppakorkeakoulu, KTK ........................................................................................248 12.3.1 Vastaajien taustatiedot.................................................................................................................. 248 12.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt ............................................................... 249 12.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä .......................................................................... 250 12.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot ........................................................................................... 255 12.3.5 Jatkosuunnitelmat ........................................................................................................................... 257 Vaasan yliopisto ................................................................................................................. 258 13 13.1 Yhteenveto....................................................................................................................................258 13.2 Vaasan yliopisto, KTM ............................................................................................................259 13.2.1 Vastaajien taustatiedot.................................................................................................................. 259 13.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt ............................................................... 261 13.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä .......................................................................... 262 13.2.4 Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus .................................................................... 265 13.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot ........................................................................................... 266 13.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen................................................................................................. 268 13.3 Vaasan yliopisto, KTK .............................................................................................................272 13.3.1 Vastaajien taustatiedot.................................................................................................................. 272 13.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt ............................................................... 273 13.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä .......................................................................... 274 13.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot ........................................................................................... 279 13.3.5 Jatkosuunnitelmat ........................................................................................................................... 281 14 Taulukkoluettelo ............................................................................................................... 283 15 Kuvioluettelo ....................................................................................................................... 285 Liite 1 : Kyselylomake (KTM) ................................................................................................. 297 Liite 2 : Kyselylomake (KTK) .................................................................................................. 306 Liite 3 : KTM-vastaajat pääaineittain .................................................................................. 314 Liite 4 : KTK-vastaajat pääaineittain ................................................................................... 315 5
  7. 7. 1 Yhteenveto 1.1 Yhteenveto Vuonna 2012 valmistui 2 018 kauppatieteiden maisteria, joista 1 504 osallistui SEFEn järjestämään palautekyselyyn. Kyselyn vastausprosentti oli näin 74,5 prosenttia ja nousi jopa 15 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Vastaavasti kauppatieteiden kandidaatiksi valmistuneita oli vuonna 2012 1 806 ja SEFEn kyselyyn vastasi 1 304 valmistunutta. Myös kandidaatiksi valmistuneiden palautekyselyn vastausprosentti nousi edelliseen vuoteen verrattuna: 60,4 prosentista 72,2 prosenttiin. Vastavalmistuneiden ekonomien keskiarvoikä oli 29 vuotta, tosin 66 prosenttia valmistui alle 28-vuotiaana. Maisteriksi valmistuneista 53 prosenttia oli naisia mutta kandidaatiksi valmistuneista ainoastaan 46 prosenttia. Kyselyyn vastanneiden joukossa naiset olivat hieman yliedustettuina. Kyselyn vastaajat olivat suhteellisen tyytyväisiä koulutukseensa mutta toivoivat, että koulutuksessa otettaisiin entistä paremmin huomioon työelämäyhteydet. Tämä tuli esiin etenkin avoimissa vastauksissa. Vastaajat olivat tyytyväisiä yliopistokoulutuksen tarjoamaan teoreettiseen opetukseen mutta toivoivat, että koulutuksessa käytettäisiin tulevaisuudessa aiempaa enemmän käytännön yritysprojekteja ja case-harjoituksia. Tyytyväisiä oltiin myös kauppatieteellisen koulutuksen kansainvälisyyteen ja pääaineiden opetukseen. Edellisvuosien tapaan valmistuneet kehuivat myös yliopistoyksiköidensä ilmapiiriä ja pitivät kielten opetusta laadukkaana. Vastaajat kokivat kauppatieteellisen koulutuksen valmistaneen heitä etenkin ryhmätyöskentelyyn ja uusien asioiden oppimiseen. Heikoiten koulutus taas valmisti toisella kotimaisella kielellä viestimiseen sekä yrittäjyyteen. Tuoreet kauppatieteiden maisterit ja kandidaatit kokivat sekä tiedolliset että asenteelliset yrittäjävalmiutensa heikoiksi. 6
  8. 8. Vastaajat olivat pääosin tyytyväisiä saamaansa opintojen ohjaukseen, mutta opettajaja opiskelijatutorointi koettiin opintojen ohjauksen heikoimmiksi osa-alueiksi kaikissa yksiköissä. Valmistuneet olisivat kaivanneet enemmän tukea opintoihinsa esimerkiksi kurssivalintoihin tai erilaisiin urapolkuihin liittyvissä asioissa. Tärkeäksi tekijäksi opintoihin kytkeytymisen kannalta nousi myös toisten opiskelijoiden vertaistuki varsinkin opintojen alkuvaiheessa. Valmistuneet toivoivat, että heidät olisi hyväksytty paremmin osaksi yliopiston asiantuntijayhteisöä ja että heidän mielipiteensä olisi otettu huomioon opetuksen kehittämisessä. Kauppatieteiden maisterit käyttivät pro gradu –tutkielmiensa tekemiseen keskimäärin 12,9 kuukautta mutta tutkielman nettotekoaika oli keskimäärin vain 5,7 kuukautta. Tutkielmien valmistumiseen voitaisiin vaikuttaa paremmalla ohjauksella, sillä nyt vastaajat arvioivat graduohjauksen ainoastaan tyydyttävän ja hyvän arvosanan välimaastoon. 15 prosenttia vastaajista, joiden opinnot olivat viivästyneet, kertoi tärkeimmäksi viivästymisen syyksi gradun viivästymisen. Toimeksiantona tutkielmansa teki 30 prosenttia vastaajista, mikä oli kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kandidaatiksi valmistuneet itsestäänselvyytenä. 92 kokivat prosenttia maisteriopintoihin kandivastaajista aikoi jatkamisen jatkaa lähes opintojaan valmistumisen jälkeen suoraan kauppatieteiden maisteriksi. Vastavalmistuneiden ekonomien työllistyminen on parantunut viime vuosina. Vuonna 2012 valmistuneista töissä oli valmistumishetkellään 79 prosenttia eli miltei yhtä suuri osa kuin ennen talouskriisiä vuonna 2007 valmistuneista. Viime vuosina vastavalmistuneet ovat myös sijoittuneet yhä useammin vakituisiin työtehtäviin ja työssäkäyvät kokevat työtehtävien vastaavan koulutustaan aiempaa paremmin. Maisterivastaajien tyytyväisyys omaan työtilanteeseensa kuitenkin heikkeni hieman edellisvuodesta. Vakituisen kokopäivätyön oli saanut valmistumishetkellään hieman 7
  9. 9. yli puolet vastaajista ja vakituisessa osapäivätyössä työskenteli 7 prosenttia. Määräaikaisessa kokopäivätyössä taas työskenteli 15 prosenttia ja määräaikaisessa osapäivätyössä kolme prosenttia vastaajista. 13 prosenttia kertoi vielä etsivänsä töitä. Vastavalmistuneiden palkat eivät enää vuonna 2012 noudattaneet nousevaa trendiä vaan työssäkäyvien vastaajien mediaanipalkka oli sama kuin vuonna 2011, 3 000 euroa kuussa. Naisten ja miesten keskimääräisten palkkojen välillä oleva kuilu oli edelleen merkittävä ja jopa kasvoi edellisvuosista. Keskimäärin vuonna 2012 vastavalmistunut nainen ansaitsi kuukaudessa 471 euroa vähemmän kuin vastavalmistunut mies. Sukupuolten välisiä palkkaeroja selittää osittain naisten ja miesten sijoittuminen eri asemiin organisaatioissa sekä eri pääaineista valmistuneiden epätasainen sukupuolijakauma. Kuitenkin myös samassa asemassa työskentelevien naisten ja miesten välillä on selkeitä palkkaeroja. 8
  10. 10. 1.2 Sammandrag År 2012 utexaminerades 2 018 ekonomie magistrar och 1 504 av dessa besvarade SEFEs responsenkät. Svarsprocenten var därmed 74,5 och steg med hela 15 procentenheter jämfört med föregående år. År 2012 utexaminerades 1 806 ekonomie kandidater och 1 304 av dessa besvarade SEFEs enkät. Även svarsprocenten för denna enkät steg jämfört med året innan: från 60,4 till 72,2 procent. De nyutexaminerade ekonomernas medelålder var 29 år, men 66 procent utexaminerades innan de fyllt 28 år. 53 procent av de utexaminerade magistrarna var kvinnor men av kandidaterna endast 46 procent. Kvinnorna var något överrepresenterade bland alla som besvarade enkäten. Respondenterna var relativt nöjda med sin utbildning, men önskade att kontakterna till arbetslivet skulle beaktas ännu bättre i utbildningen. Detta framgick särskilt av de öppna svaren. Respondenterna var nöjda med den teoretiska undervisningen som ingick i universitetsutbildningen men önskade att den framtida utbildningen skulle omfatta praktiska företagsprojekt och caseövningar i större omfattning än nu. Respondenterna var också nöjda med den ekonomiska utbildningens internationella karaktär och undervisningen i huvudämnena. I likhet med tidigare år fick atmosfären i universitetsenheterna beröm och de nyutexaminerade ansåg också att språkundervisningen håller hög kvalitet. Respondenterna upplevde att den ekonomiska utbildningen har gett dem färdigheter i synnerhet för grupparbete och för att lära sig nya saker. De sämsta färdigheterna gav utbildningen för kommunikation på det andra inhemska språket och företagande. De nya ekonomie magistrarna och kandidaterna ansåg både sina teoretiska och attitydmässiga färdigheter beträffande företagande vara svaga. Respondenterna var i huvudsak nöjda med den studiehandledning de fått, men lärar- och studerandetutorverksamheten upplevdes i alla enheter som det svagaste delområdet inom studiehandledningen. De utexaminerade skulle ha önskat mer stöd 9
  11. 11. i studierna till exempel i frågor som gällde kursval eller olika karriärstigar. Stöd från andra studerande särskilt i början av studierna var också en viktig faktor som inverkade på hur studeranden kom igång med sina studier. De utexaminerade önskade att de bättre skulle ha godkänts som en del av expertgemenskapen vid universitetet och att deras åsikt skulle ha beaktats i utvecklingen av undervisningen. Ekonomie magistrarna skrev sin pro gradu-avhandling på i genomsnitt 12,9 månader, men nettotiden för avhandlingen var i genomsnitt bara 5,7 månader. Arbetet med avhandlingarna kunde påskyndas genom bättre handledning, eftersom graduhandledningen endast fick betyg mellan nöjaktiga och goda av respondenterna. 15 procent av respondenterna, vars studier dragit ut på tiden, meddelade att den största orsaken till detta var att arbetet med avhandlingen fördröjts. 30 procent av respondenterna gjorde sin avhandling på uppdrag, vilket är tre procentenheter mindre än föregående år. De utexaminerade kandidaterna ansåg det nästan vara en självklarhet att fortsätta med magisterstudierna. 92 procent av kandidatrespondenterna hade för avsikt att studera vidare till ekonomie magister genast efter examen. Under de senaste åren har det blivit lättare för nyutexaminerade ekonomer att få arbete. 79 procent av dem som utexaminerades 2012 arbetade vid tidpunkten för examen. Andelen är nästan lika stor som andelen av dem som utexaminerades före den ekonomiska krisen 2007. Under de senaste åren har de nyutexaminerade också allt oftare fått fast anställning och de förvärvsarbetande anser att arbetsuppgifterna motsvarar utbildningen bättre än tidigare. Magistrarna som besvarade enkäten var dock inte riktigt lika nöjda med sin arbetssituation som föregående år. Vid tidpunkten för examen hade något över hälften av respondenterna fått fast anställning och arbetade heltid. 7 procent hade fast anställning och arbetade deltid. 15 procent var visstidsanställda och arbetade heltid, medan 3 procent var 10
  12. 12. visstidsanställda och arbetade deltid. 13 procent meddelade att de fortfarande söker arbete. Lönerna till nyutexaminerade steg inte längre 2012, utan medianlönen bland de förvärvsarbetande respondenterna var densamma som 2011, dvs. 3 000 euro i månaden. Klyftan mellan kvinnornas och männens genomsnittliga löner var fortfarande betydande och till och med växte jämfört med tidigare år. År 2012 fick en nyutexaminerad kvinna i genomsnitt 471 euro mindre lön än en nyutexaminerad man. De könsbaserade löneskillnaderna förklaras delvis av att kvinnor och män har olika positioner i organisationerna och att könsfördelningen är ojämn beroende på de utexaminerades huvudämnen. Trots detta finns det klara löneskillnader även mellan kvinnor och män som arbetar i samma position. 11
  13. 13. 1.3 Summary SEFE annually conducts a feedback survey to all business studies MSc/BSc (Econ.) graduates. This “Feedback on academic business education” assessment package is mainly designed to support and evaluate the quality of academic business education. The purpose of the assessment is to reveal opinions on the level of education provided as well as to collect information on how graduates are employed. In 2012, the amount of total MSc (econ.) graduates in Finland was 2018 of which a total of 1504 graduates answered the questionnaire, resulting in a response rate of 74,5%. The response rate was 15 percent higher compared to 2011. A total of 1808 BSc (econ.) graduated on 2012 and 1304 of them answered to the survey. The response rate for newly graduated BSc students rose from 60,4% (2011) to 72,2% (2012). The average age of respondents with a Master’s degree was 29 years, although 66 percent of respondents graduated when they were under 28 years of age. Of the Masters graduates 53% and 46% of BSc graduates were women. Women were slightly overrepresented among the respondents. In general, the respondents were satisfied with their education but expected more cooperation with the business community and private sector. These wishes were especially submitted in the open field answers. Respondents were satisfied with the level of theoretical teaching, but hoped to see more practical business projects and case studies in the future. Respondents were also pleased with their major studies and the internationality of departments. As in the previous years, graduates also praised their university departments’ atmosphere. The quality of language teaching was seen as excellent. The respondents felt that after graduation they had good abilities especially for team work and absorbing new information. The weakest abilities were reported in entrepreneurship as well as communicating in the second 12
  14. 14. national language. Graduates found their cognitive and attitudinal abilities for entrepreneurship to be poor. The respondents were mostly satisfied with the student counseling. Tutoring was seen as the weakest field of student counseling in all departments. Graduates would have generally liked more guidance for their studies, for example in choosing courses and careers service. Peer support by other students was seen important especially in the beginning of studies. On average, MSc graduates spent 12,9 months writing their thesis. However, the net time spent on the thesis was only 5,7 months. According to the study, we can conclude that better guidance towards thesis writing would speed up graduation. The respondents rated thesis guidance only between satisfactory and good. 15 percent of respondents, whose studies were delayed, reported that the main reason was that their thesis was late. 30 percent of respondents wrote their thesis as an assignment for a company, which was three percentage points lower than the previous year. 92 percent of the BSc graduate respondents reported they will continue to Master’s degree studies directly. For most respondents continuing the studies is an obvious choice. The employment situation of MSc graduates has improved in the previous years. Out of all respondents, 79 percent reported having a job, which is almost as much as before the financial crisis in 2007. In recent years, graduates have found more permanent jobs and felt that their duties corresponded with their education either well or rather well. On the other hand, in 2012 only 69 percent of Master’s respondents were satisfied with their work situation while in the year 2011 the share was 71 percent. More than half of the respondents were in permanent full-time 13
  15. 15. employment. 15 percent had a fixed-period full-time job. Seven percent of the respondents reported having a permanent part-time job and three percent a fixed part-time job. At the moment of responding, 13 percent of respondents were unemployed and seeking work. However, the earnings of newly graduated Master’s did not follow the increasing trend in 2012. The median earnings were 3000€/month, which was the same as in 2011. On average, newly graduated men earned 471€ more than their female equivalents. The salary difference between men and women increased from the previous year. The salary difference between genders is explained to a certain degree by the fact that women more often find employment as clerical workers whereas men occupy more managerial positions. However, for men and women in the identical positions, a clear difference in pay exists. 14
  16. 16. 2 Johdanto Suomen Ekonomiliitto – Finlands Ekonomförbund – SEFE ry toteuttaa vuosittain yhteistyössä ekonomikoulutusyksiköiden kanssa palautekyselyn vastavalmistuneille kauppatieteiden kandidaateille ja maistereille. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää valmistuneiden kokemuksia kauppatieteellisestä koulutuksesta ja koulutusyksiköistä sekä kerätä tietoja vastavalmistuneiden sijoittumisesta työmarkkinoille. Tutkimus on tarkoitettu ensisijaisesti kauppatieteellisen koulutuksen laadun ylläpidon ja kehittämisen tueksi. SEFE on kerännyt palautetta vastavalmistuneilta 1990-luvun alusta lähtien. Vuonna 2012 kysely toteutettiin sekä paperisena että sähköisenä lomakkeena. Vastauksia saatiin kaikista ekonomikoulutusta tarjoavista yksiköistä lukuun ottamatta Svenska handelshögskolanin Vaasan kampusta sekä Åbo Akademia. Lomakepohjat ovat liitteinä raportin lopussa. Kyselylomakkeiden atk-käsittelyn suoritti ja perusanalyysit tuloksista tuotti Tampereen yliopiston informaatiotieteiden yksikkö. Raportin ensimmäisessä osassa kyselyn tulokset esitetään kokonaisuutena. Näitä koko koulutusalaa käsitteleviä tuloksia voi käyttää vertailutietoina kunkin koulutusyksikön omien tulosten rinnalla, jotka esitellään raportin toisessa osassa. Jokaisesta yliopistoyksiköstä on lyhyt yhteenveto yksikköä käsittelevän kappaleen alussa. Kauppatieteellisen koulutuksen pää- ja sivuaineiden/ohjelmien nimikkeet vaihtelevat koulutusyksiköittäin. Pää- ja sivuaineiden kohdalla ei raportissa ole pyritty täysin eksakteihin nimityksiin yksikkökohtaisesti ja ruotsin- ja englanninkielisten koulutusohjelmien kohdalla käytetään osittain suomenkielisiä vastineita. Koko koulutusalaa tarkasteltaessa pää- ja sivuainekategoriat sisältävät siten hieman 15
  17. 17. toisistaan poikkeavia nimityksiä. Vastaajien pää- ja sivuaineet/ohjelmat kysyttiin avoimina kysymyksinä, minkä takia tilasto ei ole aukotonta. Vastausten esittelyssä havainnollisuuteen ja on pyritty kiinnittämään käytettävyyteen. erityistä Havainnollisuuden huomiota varmistamiseksi raportissa on käytetty enemmän kuvioita kuin aiempina vuosina. Vastaukset on pyritty esittämään niin, että valtakunnallisen ja koulutusyksikkökohtaisen koulutuksen hyvät puolet ja toisaalta kehittämiskohteet nousevat selkeästi esiin. Kuvioissa havainnot on esitetty prosentteina tai vastausasteikkoina kysymyksestä riippuen. Käytetty vastausasteikko ilmenee kunkin kuvaajan akselista. Kuvioissa pylväiden numeroselitteitä käytetään sen mukaan kuin on selkeyden ja luettavuuden kannalta järkevää, joten tämä saattaa vaihdella riippuen siitä montako asiakohtaa tai vertailuryhmää samassa kuviossa on. Joissakin yliopistoissa vastausprosentti jäi valitettavan pieneksi. Vastausten vähyys vaikeuttaa etenkin pääainekohtaista systemaattisesti pääainekohtaisia koulutusohjelma- tai vertailua. tuloksia pääainekohtaiset Raportissa vaan vastaukset on ei ole esitetty yliopistoyksiköiden lähetty sähköisesti asianomaisten yksiköiden opintoasioista vastaaville henkilöille. Raportissa ei ole esitetty tuloksia, joissa on alle seitsemän havaintoa. Raporttia lukiessa kannattaa pitää mielessä, että arviot perustuvat vastaajien subjektiivisiin näkemyksiin omasta koulutuksestaan. Tutkimuksessa on käytetty vastausasteikkoja 1-4 (1 =täysin eri mieltä, 2= jokseenkin eri mieltä, 3= jokseenkin samaa mieltä, 4= täysin samaa mieltä, 0= en osaa sanoa) ja 1-5 (1= heikko, 2= välttävä, 3= tyydyttävä, 4= hyvä, 5= erinomainen). Asteikon välit ymmärtää kukin vastaaja omalla tavallaan, joten asteikkoa ei voida pitää tasavälisenä. 16
  18. 18. Raportissa käytetään seuraavia lyhenteitä eri koulutusyksiköistä valmistuneista: Aalto Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Hanken Svenska handelshögskolan JY Jyväskylän yliopisto LUT Lappeenrannan teknillinen yliopisto LY Lapin yliopisto OY Oulun yliopisto TaY Tampereen yliopisto TSE Turun kauppakorkeakoulu UEF Itä-Suomen yliopisto VY Vaasan yliopisto 17
  19. 19. 3 Kauppatieteiden maisterit 3.1 Taustatietoja vastavalmistuneista Vastavalmistuneiden kauppatieteiden maistereiden palautekyselyyn vastasi vuonna 2012 yhteensä 1504 henkilöä (taulukko 1). Vuonna 2012 Suomessa valmistui 2018 kauppatieteiden maisteria, joten kyselyn vastausprosentti oli 74,5 prosenttia. Vastausprosentti nousi 15 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen (59,5 %) verrattuna. Aktiivisimmin kyselyyn vastattiin Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja Aaltoyliopistossa, joiden vastausprosentit lähenivät sataa. Lapin yliopiston tuloksia ei tässä raportissa käsitellä erikseen, sillä maisterivastaajia oli ainoastaan 13. Taulukko 1: Vastaajat ja vastausprosentit, KTM. Valmistuneet Vastauksia Yksikön osuus Yksikön osuus % 2012 Vastaus- valmistuneista vastanneista Aalto 390 384 98,5 % 18,8 % 25,5 % Hanken 255 169 66,3 % 12,3 % 11,2 % JY 180 69 38,3 % 8,7 % 4,6 % LUT 185 184 99,5 % 8,9 % 12,2 % LY 57 13 22,8 % 2,7 % 0,9 % OY 181 154 85,1 % 11,5 % 10,2 % TaY 131 54 41,2 % 6,3 % 3,6 % TSE 227 216 95,2 % 10,9 % 14,4 % UEF 95 30 31,6 % 4,6 % 2,0 % VY 259 231 89,2 % 12,5 % 15,4 % ÅA 58 0 0,0 % 2,8 % 0% Yhteensä 2018 1504 74,5 % 100,0 % 100,0 % 18
  20. 20. Kuvio 1: Vastaajien sukupuolijakauma, KTM, %. Kuvio 2: Ikä valmistuessa, KTM, %. 35% 30% 25% Mies 46 % 20% Nainen 54 % 15% 10% 5% 0% 0% 8% 32% 26% 12% 6% 16% Alle 23 23-24 25-26 27-28 29-30 31-32 Väh. v. v. v. v. v. v. 33 v. Maisteriksi valmistuneista suurin osa (53 %) oli edellisvuosien tapaan naisia. Kyselyn vastaajien joukossa naiset olivat lisäksi hieman yliedustettuina (kuvio 1). Vuonna 2012 valmistuneiden kauppatieteiden maistereiden keskiarvoikä oli 29 vuotta, 66 prosenttia vastaajista valmistui kuitenkin vähintään 28-vuotiaina (kuvio 2). Kuvio kolme kertoo vastaajien koulutustaustan, jonka perusteella he saivat suoristusoikeuden kaksivuotiseen kauppatieteiden maisterin tutkintoon. Yli puolet valmistuneista (53 % ) sai yhä tutkinto-oikeuden suoraan sekä kandidaatin että maisterin tutkintoon. Tradenomitaustaisten maistereiden määrä on kuitenkin lisääntynyt vuosi vuodelta. Vuonna 2012 valmistuneista 13 % oli koulutustaustaltaan tradenomeja: naisvastaajista jopa 17 % kun taas miehistä vain 9 %. Kuvio 3: Aiempi koulutustausta, KTM, %. 72% KTK-tutkinto samassa yliopistossa KTK-tutkinto toisessa suomalaisessa yliopistossa 3% Ulkomailla suoritettu KTK-tutkintoa vastaava tutkinto 4% 13% Tradenomin tutkinto 6% Muun alan yliopistotutkinto Suomessa tai ulkomailla 3% Muu tutkinto, jolla sai suoritusoikeuden 0% 20% 40% 60% 80% 100% 19
  21. 21. Vuonna 2012 valmistuneiden maistereiden yleisimmät pääaineet olivat laskentatoimi (15 %), markkinointi (15 %) sekä organisaatiot ja johtaminen (14 %). Näistä kolmesta pääaineesta on valmistunut eniten ekonomeja myös aiempina vuosina. Kuviossa neljä on kuvattu pienimmästä suurimpaan ne pääainekategoriat, joista vastavalmistuneilta saatiin vähintään 30 vastausta. Yleisimpiä pääaineita tarkasteltaessa on kuitenkin opintokokonaisuuksista tosistaan hyvä muistaa, poikkeavia että yliopistot nimityksiä, mikä käyttävät hankaloittaa pääainekohtaista vertailua. Raportin lopussa liitteessä kolme on esitetty kaikki vastaajien KTM-pääaineet ja niiden vastaajamäärät yksiköittäin. Kuvio 4: Yleisimmät pääaine-/koulutusohjelmakategoriat, lkm, ja sukupuolijakaumat, KTM, %. Kaikki Laskentatoimi (n= 224) Markkinointi (n= 223) Organisaatiot ja johtaminen (n=212) Rahoitus (n=117) Kv. liiketoiminta (n=99) Nainen Laskentatoimi ja rahoitus (n=95) Mies Kansantaloustiede (n=91) Yritysjuridiikka (n=42) Yrittäjyys (n=41) Logistiikka (n=37) Tietojärjestelmätiede (n=35) Tuotantotalous (n=30) 0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio neljä kertoo pääaineiden lisäksi vastaajien sukupuolijakaumat yleisimmissä pääainekategorioissa. Erityisesti kv. liiketoimintaa, organisaatiota ja johtamista sekä markkinointia pääaineinaan opiskelleista suurin osa oli naisia kun taas rahoituksesta valmistui eniten miespuolisia opiskelijoita. Tämä noudattelee aiempina vuosina valmistuneiden sukupuolijakaumaa. Pääainekohtaisiin sukupuolijakaumiin 20
  22. 22. kannattaa kiinnittää huomiota, sillä ne selittävät osittain myöhemmin tarkasteltavia sukupuolten välisiä eroja etenkin työllistymisen ja palkkauksen osalta. Sivuaineista suosituimpia olivat organisaatiot ja johtaminen (16 % vastaajista), yritysjuridiikka (15 %) ja laskentatoimi (14 %). Vastaajat saivat kyselyssä valita kaksi laajinta sivuainetta, joita olivat opiskelleet. Vastaajilta kysyttiin, millä perusteella he ensisijaisesti valitsivat opiskelupaikkansa (kuvio 5). Yksikön sijaintipaikkakunta oli vastaajille tärkein opiskelupaikan valintaperuste, ja etenkin naiset pitivät sitä tärkeänä. Miehille yksikön maineella taas oli päätökseen suhteessa suurempi vaikutus. Vastaukset ensisijaisesta koulutuspaikasta vaihtelivat runsaasti myös koulutusyksiköittäin. Aalto-yliopiston vastaajille yksikön maine oli selvästi tärkeämpi tekijä (53 %) kuin muista yliopistoista valmistuneille. Yksikön sijaintipaikka oli tärkein Oulussa (61 %) ja Tampereella (57 %) opiskelleille. Tietty pääaine oli taas tärkein peruste Jyväskylästä valmistuneille (36 %). Koulutusyksiköistä Lappeenrannassa oli suhteessa eniten niitä vastaajia, joiden tärkein syy opiskelupaikan valintaan oli kokemus siitä, että omat opiskelemaan pääsemisen mahdollisuudet olivat hyvät. 21
  23. 23. Kuvio 5: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste sukupuolen mukaan, KTM, %. 18% Yksikön maine Katsoi sinne opiskelemaan pääsemisen mahdollisuudet hyviksi Sai siitä enemmän tietoa kuin muista yksiköistä 11% 13% 1% 1% 8% 7% Valintamenettely Yksikön sijaintipaikkakunta 25% Tietty pääaine / ohjelma 14% 31% 17% Nainen 2% 3% Tietty aineyhdistelmämahdollisuus Mies 2% 4% Ystävien/sukulaisten vaikutus 1% 1% Halu itsenäistyä Opetuskieli 25% 0% 0% 7% 5% Laajat opiskelumahdollisuudet/ valinnanvara 2% 3% Muu syy opiskelupaikan valintaan 0% 10% 20% 30% 40% Vastaajista 59 % koki maisteriopintojensa viivästyneen suhteessa kahden vuoden tavoiteaikaan, kun vuonna 2011 vastaava luku oli vain 45 %. Vastaajat saivat valita tärkeysjärjestyksessä kaksi syytä sille, miksi kokivat opintojensa viivästyneen. Yleisimmäksi syyksi mainittiin työskentely opintojen ohessa (kuvio 6). 15 % maisterivastaajista kertoi opintojensa viivästymisen johtuneen ensisijaisesti pro gradu –tutkielman viivästymisestä, mikä on enemmän kuin aiempina vuosina. Toiseksi tärkeimpänä syynä gradun viivästymisen mainitsi jopa 26 % vastaajista. 22
  24. 24. Kuvio 6: Tärkein syy opintojen viivästymiseen, KTM, %. Työskentely opintojen ohella kokopäiväisesti 42% Työskentely opintojen ohella osa-aikaisesti 17% Pro gradu -tutkielman viivästyminen 15% Opiskelu ulkomailla 3% Varusmiespalvelu/vanhempainloma 3% Opiskelumotivaation puute 3% Sairaus 2% Aktiivinen toiminta ylioppilaskunnassa/ainejärjestössä 2% Opetusjärjestelyt (esim. kurssien ajoitus) 2% Opintojen vaativuus / puutteelliset opiskelutaidot 1% Opiskelu jossakin muussa oppilaitoksessa 1% Harrastukset 1% Opintojen ohjauksen puutteet 1% Muu syy KTM-opintojen viivästymiseen normiajassa 7% 0% 10% 20% 30% 40% 50% Kuvio 7: Opintojen viivästyminen koulutustaustoittain, KTM, %. Sai suoraan tutkinto-oikeuden sekä KTK- että KTM-tutkintoon 38% 62% KTK-tutkinto samassa yliopistossa 41% 59% KTK-tutkinto toisessa suomalaisessa yliopistossa 41% 59% Ulkomailla suoritettu KTKtutkintoa vastaava tutkinto Tradenomin tutkinto Muun alan yliopistotutkinto Suomessa tai ulkomailla Muu tutkinto 48% 52% Opinnot eivät viivästyneet Opinnot viivästyivät 44% 56% 38% 56% 44% 62% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 23
  25. 25. 3.2 Koulutus kehittää uuden omaksumista ja ryhmätyöskentelytaitoja Vastavalmistuneita pyydettiin arvioimaan koulutusyksikkönsä palveluja, saamaansa opintojen ohjausta, opetusta ja koulutuksessa hankkimiaan valmiuksia asteikolla 1-5 (kuviot 8 - 11). Yliopistojen tilat, laitteet ja atk-tuki olivat vastaajien mielestä tyydyttävällä tasolla ja kirjastopalvelut hyvällä tasolla (kuvio 8). Vastaajat olivat pääosin tyytyväisiä koulutusyksikköjensä opinto-ohjaukseen (kuvio 9). Kaikkien vastaajien keskiarvolla laskettuna ainoastaan opettajatutorointi ei yltänyt tyydyttävään arvosanaan. Opettajatutorointi tai opiskelijatutorointi koettiin opintojen ohjauksen heikoimmaksi osa-alueeksi kaikissa yksiköissä. Useat vastaajat kokivat opettajatutoroinnin olevan muodollisuus tai että mahdollisuudesta hyödyntää opettajatutorointia ei viestitty opiskelijoille tarpeeksi. Sanallisissa vastauksissa vastaajat kaipasivat myös lisää kontakteja opettajiin ja neuvoja esimerkiksi kurssivalintoihin liittyvissä asioissa. Vastaajat toivoivat, että tutorointiin ja opintojen ohjaukseen panostettaisiin erityisesti opintojen alussa. Kuvio 8: Arviot koulutusyksikön palveluista, KTM. 5 4,5 4 4,1 3,9 3,6 3,5 Yliopiston laitteet ATK-tuki 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Yliopiston tilat Kirjastopalvelut 24
  26. 26. Kuvio 9: Arviot opintojen ohjauksesta, KTM. Opettajatutorointi 2,8 Opiskelijatutorointi 3,1 Informaatio www-sivuilla 3,4 WebOodi 3,7 Opinto-opas 3,7 Ohjaus opintojaksolla 3,3 Laitoksen/ tiedekunnan/ schoolin opintopalvelut 3,6 Opintohallinnon palvelut 3,6 Orientaatiopäivät 3,5 1 2 3 4 5 Kuvio 10: Arviot opetuksesta, KTM. Vieraskielisten kurssien opettajien kielitaito 4,2 Opetusmenetelmät 5 4 3,6 Yhteisten opintojen opetus 3,4 Pääaineen/ koulutusohjelman opetus 3 Espanjan opetus 3,9 3,4 2 1 Ruotsin opetus 3,8 Saksan opetus 3,9 3,7 3,8 3,6 3,7 Venäjän opetus Englannin opetus Suomen kielen ja viestinnän opetus Ranskan opetus Vastavalmistuneet kokivat kauppatieteellisen koulutuksen kehittäneen parhaiten ryhmätyöskentelytaitoja Viestintävalmiudet ja toisella kykyä omaksua kotimaisella ja uusia tiedolliset asioita sekä (kuvio 11). asenteelliset yrittäjävalmiudet vastaajat taas arvioivat vähiten kehittyneiksi koulutuksen aikana. 25
  27. 27. Toisella kotimaisella kielellä viestiminen on toisaalta taito, jonka merkityksen viisi vuotta työelämässä olleet ekonomit ovat kokeneet vähäiseksi1. Kuvio 11: Koulutuksessa hankitut valmiudet, KTM. Talouden yleinen tuntemus Eettisen toiminnan 3,5 Projektinhallinta Valmiudet pääaineessa 5 valmiudet Työelämätietous 3,6 4 Viestintä äidinkielellä 3,5 3,3 3,9 3,6 Viestintä toisella 3 Neuvottelutaidot kotimaisella 3,5 Vuorovaikutustaidot Valmiudet sivuaineessa 3,9 2,9 2 4 Viestintä vierailla 3,7 kielillä 1 Esiintyminen 3,7 3,8 2,9 Ongelmanratkaisukyky 4,1 Uusien asioiden Tieteelliset valmiudet Tiedolliset valmiudet yrittäjyyteen 3,1 4,3 omaksuminen Tietotekniset Asenteelliset valmiudet 3,5 yrittäjyyteen 4 Kv. ympäristössä 3,3 3,5 työelämätaidot Esimiestaidot 4,2 toimiminen Ryhmätyöskentely Yleiset johtamisvalmiudet 1 Lisää koulutuksen antamien valmiuksien merkityksestä työelämässä voi lukea Heidi Kivelän raportista ”Viisi vuotta työelämässä. Vuonna 2007 valmistuneiden kauppatieteiden maisterien työmarkkina-asema sekä arviot koulutuksen tuottamasta osaamisesta”. Raportti ilmestyy SEFEn raportteja –sarjassa tänä syksynä. 26
  28. 28. Kuvio 12: Tyytyväisyys koulutukseen, KTM. Hyväksyy opiskelijat osaksi asiantuntijayhteisöä Koulutus vastasi odotuksia 4 3,2 Koulutus oli laadukasta 3,3 3 2,9 On kiinnostunut opiskelijoiden 3,1 mielipiteistä 2 Koulutus oli vaativaa 3,2 1 3,4 Opiskeluilmapiiri oli hyvä 3,5 Koulutus oli motivoivaa 3,1 Kielten opetusta oli saatavilla riittävästi3,3 Opinnot olivat mielenkiintoisia 3,3 Koulutus antoi hyvät valmiudet työelämään Kuvio 13: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, KTM. Koulutusyksikkö... 4,0 3,5 3,1 3,0 3,0 3,0 2,8 2,5 2,0 1,5 1,0 käyttää elinkeinoelämän huolehtii koulutuksen asiantuntijoita kilpailukyvystä opetuksessa työmarkkinoilla on kiinnostunut elinkeinoelämän toiveista koulutuksessa pyrkii tarjoamaan opiskelijoille yhteyksiä elinkeinoelämään 27
  29. 29. 3.3 Toimeksiantotutkielmat hieman aiempaa harvinaisempia Kyselystä ilmenee, että kauppatieteissä pro gradu –tutkielman teko toimeksiantona ei ole yhtä yleistä kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2012 vain 30 % vastaajista teki tutkielmansa toimeksiantona kun edellisenä vuonna osuus oli 33 %. Kaikista kyselyyn vastanneista 25 % kertoi saaneensa rahoitusta tutkielmaansa varten (kuvio 14). Yleisimmin tutkielman tekijä sai rahoituksen kertapalkkiona, ja 4 % vastaajista sai gradun tekemistä varten stipendin. Rahoitussummat vaihtelivat huomattavasti gradun tehneiden kesken. Kertapalkkion suuruus oli keskimäärin 3721 € sen mediaanin ollessa 3000 € (taulukko 2). Tutkielmaa varten saadun stipendin keskiarvo oli 2699 € ja mediaani 1600 €. 21 % tutkielmarahoitusta saaneista vastaajista kertoi kertapalkkion olleen korkeintaan 1500 € kun taas 17 % sai yli 6000 €. 6 % kaikista vastaajista sai gradun toimeksiantajalta kuukausipalkkaa, keskimäärin 2009 €/kk 5,3 kuukauden ajan. Vastaajat käyttivät tutkielman tekemiseen aikaa keskimäärin 12,9 kuukautta. Tutkielman nettotekoajaksi vastaajat arvioivat kuitenkin keskimäärin 5,7 kuukautta. Asteikolla 1-5 vastaajat arvioivat oman panostuksensa tutkielmaprosessiin ansaitsevan keskiarvon 3,9 kun taas tutkielmanohjaus sai keskiarvon 3,5. Kuvio 14: Tutkielman rahoitus, KTM, %. 75% Ei rahallista tukea 8% Kertapalkkio 6% Palkkatyö Stipendi 4% Ainoastaan tutkielmasta suoranaisesti aiheutuneet kulut 3% 5% Muu rahoitus tutkielman tekoon 0% 20% 40% 60% 80% 100% 28
  30. 30. Taulukko 2: Tutkielman rahoituksen suuruus, KTM. Rahoituksen suuruus (mediaani) Kertapalkkio 3000 € Palkkatyö 1950 €/kk, 5,3 kk:n ajalta 1600 € Stipendi 3.4 Koulutus tukee kansainvälistymistä Vuonna 2012 koulutuksensa yliopistonsa valmistuneet kauppatieteiden kansainvälisyyteen tarjoamiin (kuvio 15). maisterit olivat tyytyväisiä Vastaajat olivat tyytyväisiä ja esimerkiksi kansainvälisyysmahdollisuuksiin englanninkielisiin kursseihin. Kuitenkin vain 30 % vuonna 2012 valmistuneista maistereista suoritti osan tutkinnostaan ulkomailla. Ulkomailla opintojaan suorittaneiden osuudessa ei tapahtunut muutosta edellisvuoteen verrattuna. Kandidaatiksi valmistuneiden kyselyn mukaan opintojen suorittaminen ulkomailla on selvästi yleisempää kanditutkinnon kuin maisteritutkinnon aikana. Vaihdossa käyneet kauppatieteiden maisterit olivat tyytyväisiä vaihto- opintojaksoonsa (kuvio 16). Erityisen hyväksi vastaajat kokivat sen, että vaihtoopinnot pystyi sisällyttämään osaksi tutkintoa. Heikoimmaksi osa-alueeksi vaihdossa olleet vastaajat taas kokivat opetuksen laadun vaihto-opintojakson aikana. 29
  31. 31. Kuvio 15: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, KTM. 4,0 3,5 3,5 3,3 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 Koulutusyksikkö tarjoaa kansainvälisiä opiskelumahdollisuuksia Opetuksessa huomioitiin kansainvälisyys Kuvio 16: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, KTM. KTM-tutkinnon rakenne mahdollisti luontevasti vaihtoonlähdön 4 Vaihtopaikoista oli tarjolla riittävästi tietoa ennen lähtöä 3,5 3,4 Vaihdon pystyi sisällyttämään osaksi KTM-tutkintoa 3,6 3 2 Taloudellinen ja muu tuki vaihtoonlähtöön 3,2 oli riittävää Vaihtoonlähtöön kannustettiin riittävästi yliopiston taholta Uskoi saaneensa vaihdon aikana sellaista 3,5 osaamista, jota muuten ei olisi saanut 1 3,3 3,3 3,1 Vaihto-opintojakso oli hyödyksi laadukkaan työllistymisen kannalta Opetus vaihtoopintojakson aikana oli laadukasta 30
  32. 32. 3.5 Vastavalmistuneiden työtilanne parantunut Kyselyyn vastanneista kauppatieteiden maistereista 79 % oli valmistumishetkellään työsuhteessa tai yrittäjänä (kuvio 17). 13 % taas haki vielä töitä. Kyselyn mukaan naiset olivat miehiä useammin määräaikaisessa työsuhteessa: 19 % vastavalmistuneista naisista työskenteli määräaikaisessa kokopäivätyössä kun miesten vastaava osuus oli vain 10 %. Naisista vakituisessa kokopäivätyössä oli 48 % kun taas miehistä 54 %. Kuvio 17: Työtilanne valmistumishetkellä, KTM, %. Vakinainen kokopäivätyö 51% Vakinainen osapäivätyö 7% Määräaikainen kokopäivätyö 15% Määräaikainen osapäivätyö 3% Päätoiminen yrittäjä 2% Osa-aikainen yrittäjä/ t:mi/ osakas yrityksessä 1% Jatkaa opiskelua 1% Vanhempainloma tai hoitovapaa 4% Varusmies-/ siviilipalvelu 1% Hakee töitä 13% Muu työtilanne 2% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Kuviossa 18 on esitetty vastavalmistuneiden työtilanne neljänä viimeisimpänä vuonna. Vastavalmistuneiden kauppatieteiden maistereiden työtilanne on parantunut viimeisen neljän vuoden aikana. Vakinaisessa kokopäivätyössä olleiden osuus on vuonna 2012 noussut vuoden 2009 43 prosentista 51 prosenttiin ja vastaavasti työnhakijoiden määrä laskenut 21 prosentista 13 prosenttiin. Työssä 31
  33. 33. olleiden osuus kaikista vuonna 2012 vastavalmistuneista kauppatieteiden maistereista oli sama kuin vuonna 2007.2 KTM-tutkinnon suorittamisen jälkeen opiskelua jatkaneiden määrä on laskenut. Vastavalmistuneiden yrittäjien määrässä ei ole tapahtunut juurikaan muutosta vaan määrä on pysynyt tasaisen pienenä. Kuvio 18: Muutokset valmistumishetken työtilanteessa, KTM, %. Vakinainen kokopäivätyö Vakinainen osapäivätyö Määräaikainen kokopäivätyö Määräaikainen osapäivätyö Päätoiminen yrittäjä 2009 Osa-aikainen yrittäjä/ t:mi/ osakas yrityksessä 2010 2011 Jatkaa opiskelua 2012 Vanhempainloma tai hoitovapaa Varusmies-/ siviilipalvelu Hakee töitä Muu työtilanne 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Tyytyväisiä työtilanteeseensa oli 69 % vastaajista. Vaikka työtilanteen voidaan katsoa viime vuosina parantuneen, vastaajien tyytyväisyys omaan työtilanteeseensa heikkeni kaksi prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Melkein kolmannes 2 Lisää koulutuksen antamien valmiuksien merkityksestä työelämässä voi lukea Heidi Kivelän raportista ”Viisi vuotta työelämässä. Vuonna 2007 valmistuneiden kauppatieteiden maisterien työmarkkina-asema sekä arviot koulutuksen tuottamasta osaamisesta”. Raportti ilmestyy SEFEn raportteja –sarjassa tänä syksynä. 32
  34. 34. vastavalmistuneista taas oli tyytymätön työtilanteeseensa. Vastaajat olivat tyytymättömiä mm. siihen, että työtä ei ollut löytynyt tai ettei työ vastannut omaa koulutusta. Muita tyytymättömyyden aiheita olivat työn määräaikaisuus ja yleinen epävarmuus. Useita vastaajia omassa työtilanteessaan harmitti myös se, ettei työ ollut tarpeeksi haastavaa tai että työstä saatu palkka oli liian pieni. Tärkein syy siihen, että vastaajalla ei ollut työpaikkaa oli, ettei vastaaja ollut vielä varsinaisesti hakenut työtä (25 % työtä vailla olleista vastaajista). Yleisen työmarkkinatilanteen mainitsi tärkeimmäksi työttömyytensä syyksi selvästi useampi vastaaja (23 %) kuin edellisenä vuonna (15 %). Keskimääräinen työnhakuaika vastaajien keskuudessa oli 1,7 kuukautta eli neljä kuukautta lyhyempi kuin edellisenä vuonna. Vastavalmistuneet kauppatieteiden maisterit työllistyvät useimmiten internetin kautta, työskenneltyään aiemmin samassa organisaatiossa tai henkilökohtaisten suhteidensa avulla (kuvio 19). Naisista miehiä suurempi osa sai työpaikkansa työskenneltyään aiemmin samassa organisaatiossa kun taas miehet työllistyivät naisia useimmin henkilökohtaisten suhteidensa kautta. 33
  35. 35. Kuvio 19: Miten sai työpaikan, KTM, %. 27% Internetin kautta (esim. yritysten kotisivut) 26% Työskennellyt samassa organisaatiossa opintojen aikana 14% Henkilökohtaisten suhteiden avulla 9% Tarjottiin työtä 9% Otti oma-aloitteisesti yhteyttä työnantajiin Vastasi lehti-ilmoitukseen 7% Yliopiston ura- ja rekrytointipalvelujen kautta 7% 6% Teki pro gradu -tutkielman nykyiselle työnantajalle Henkilöstöpalvelu- / rekrytointiyrityksen kautta 4% Sai työpaikan muuta kautta 4% 3% Työskentelee omassa yrityksessä 3% Yliopiston/ professorin välityksellä 2% Työvoimatoimiston välityksellä 0% Ekonomipörssin välityksellä 0% 10% 20% 30% Vastavalmistuneet kauppatieteiden maisterit työskentelivät pääosin yksityisellä sektorilla (kuvio 20). 79 % työssä käyvistä kertoi työnantajakseen yksityisen yrityksen tai laitoksen. Valtiolla työskenteli 5 % työssä olevista ja yliopistolla 4 %. 34
  36. 36. Kuvio 20: Vastavalmistuneiden työnantajat sektoreittain, KTM, %. Yksityinen yritys tai laitos 79% Kunta, kuntayhtymä 2% Kunnallinen liikelaitos tai kunnan omistama yritys 2% Valtio 4% Valtion liikelaitos 1% Yliopisto 5% Muu julkisyhteisö 2% Järjestö, säätiö tai vastaava 2% On yrittäjä/ ammatinharjoittaja Muu työnantaja 4% 0% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Työelämässä olevista kauppatieteiden maistereista suurin osa toimi työssään asiantuntijatehtävissä (43 %) tai toimihenkilönä (30 %). Kuvio 21 kuvaa miesten ja naisten asemaa organisaatiossa. Suurimmat sukupuolierot ovat edelleen johtotehtäviin ja toimihenkilöiksi sijoittumisen kohdalla. Miehet sijoittuvat naisia useammin ylimpään johtoon tai johtoon (kuviossa kategoriat yhdistetty ”johto”kategoriaksi) kun taas naiset työskentelevät miehiä useammin toimihenkilöinä. Myös asiantuntijatehtävissä työskentelevistä suurempi osa on miehiä. 35
  37. 37. Kuvio 21: Asema organisaatiossa, sukupuolen mukaan, KTM, %. 5% Johto 10% 9% 9% Keskijohto 41% Asiantuntija 45% 1% 3% Itsenäinen elinkeinonharjoittaja Nainen Mies 34% Toimihenkilö 24% 9% 9% Muu asema 0% 10% 20% 30% 40% 50% Kuvio 22: Tehtäväalueet, KTM, %. Yleishallinnolliset tehtävät 17% Tietojenkäsittely-/ ICT-tehtävät 5% Henkilöstöhallinnolliset yleistehtävät 4% Taloudelliset yleistehtävät 27% Markkinoinnin yleistehtävät 15% Logistiikka 5% Opetus-/ tutkimustehtävät 5% Palvelu- ja neuvontatehtävät 8% Sihteerin/ assistentin tehtävät 3% Muu tehtävä 11% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 81 % työssäkäyvistä koki työtehtävien vastaavan koulutustaan hyvin tai melko hyvin (kuvio 23), kun vuonna 2011 vastaava osuus oli ainoastaan 63 %. Miehistä 47 % koki työtehtävien vastaavan koulutustaan hyvin kun taas naisista vain 42 %. 36
  38. 38. Kuvio 23: Työtehtävien vastaavuus koulutukseen, KTM, %. 50% 44% 40% 37% 30% 14% 20% 4% 10% 0% Hyvin Melko hyvin Heikosti Ei lainkaan Kokopäivätyössä olleet vastavalmistuneet kauppatieteiden maisterit ansaitsivat vuonna 2012 mediaanilla mitattuna 3 000 euroa kuukaudessa (taulukko 3). Palkalla tarkoitetaan bruttopalkkaa, joka sisältää luontaisedut. Palkkojen keskiarvo oli 3262 euroa ja keskihajonta huikeat 1 377 euroa. Suurimmat palkat olivat mediaanilla mitattuna Aalto-yliopistosta valmistuneilla. Koulutusyksikköjen välillä on havaittavissa suurehkoja eroja palkoissa. Ne selittyvät osittain maantieteellisillä palkkaeroilla, jotka on kuvattu kuviossa 28. Taulukko 3: Työssä olleiden bruttopalkka kuukaudessa, KTM. Keskiarvo €/kk Mediaani €/kk 3262 3000 Aalto 3482 3200 Hanken 3257 3000 JY 3395 3050 LA 3169 2750 LTY 3518 3000 OY 3065 2725 TaY 2918 2920 TSE 3108 3000 UEF 3263 2900 VY 3002 2850 Nainen 3054 2960 Mies 3525 3200 Kaikki Yksikkö Sukupuoli 37
  39. 39. Kuvio 24: Mediaanipalkka työpaikan sijainnin mukaan, KTM. Helsinki (n= 409) 3 100 € Pääkaupunkiseutu (n=96) 3200 Muu Uusimaa (n=19) 3600 Turku (n=47) 2800 Oulu (n=46) 2400 Vaasa (n=35) 2700 Jyväskylä (n=12) 2600 Tampere (n=21) 2500 Lappeenranta (n=10) 2900 Etelä-Pohjanmaa (n=11) 2620 Kymenlaakso (n=10) 3150 Ulkomaat (n=30) 3400 0€ 1 000 € 2 000 € 3 000 € 4 000 € Kuvio 25: Vastavalmistuneiden mediaanipalkan kehitys, KTM. 3 050 € Vastavalmistuneiden 3 000 € 3 000 € 3 000 € nousujohteinen palkkakehitys 2 950 € pysähtyi vuonna 2012. 2 900 € 2 900 € 2 850 € 2 800 € 2 800 € 2 750 € 2 700 € 2009 2010 2011 2012 Kuviosta 26 nähdään valmistuneiden mediaanipalkat pääainekategorioiden mukaan. Mukana ovat ne pääainekategoriat, joissa saatiin vähintään 20 havaintoa. Aiemmin todettu pääaineiden sukupuolittuneisuus selittää osittain palkkaeroja miesten ja naisten välillä. 38
  40. 40. Kuvio 26: Työssäkäyvien mediaanipalkka pääainekategorioiden mukaan, KTM. yrittäjyys 4 000 € rahoitus 3 500 € yritysjuridiikka 3 187 € tuotantotalous 3 100 € organisaatiot ja johtaminen 3 000 € logistiikka 3 000 € laskentatoimi ja rahoitus 3 000 € markkinointi 3 000 € laskentatoimi 3 000 € kv. liiketoiminta / markkinointi 3 000 € international business 2 900 € kansantaloustiede 2 800 € 0€ 1 000 € 2 000 € 3 000 € 4 000 € 5 000 € Naisten ja miesten keskimääräisten palkkojen välillä oleva ero oli edelleen merkittävä ja jopa kasvoi edellisvuosista. Keskimäärin vuonna 2012 vastavalmistunut nainen ansaitsi kuukaudessa 471 euroa vähemmän kuin vastavalmistunut mies. Palkkaero oli kaventunut tasaisesti vuodesta 2008 lähtien, mutta vuonna 2012 palkkaero oli jälleen suurempi kuin vuonna 2009. Sukupuolten väliset palkkaerot selittyvät osittain sillä, että naiset ja miehet sijoittuvat eri asemiin organisaatioissa. Kuten aiemmin näimme, naiset sijoittuvat suhteellisesti useammin toimihenkilötehtäviin ja miehet asiantuntija- ja esimiestehtäviin. Kuitenkin myös samassa asemassa työskentelevien naisten ja miesten välillä on selkeitä palkkaeroja (kuvio 27). 39
  41. 41. Kuvio 27: Mediaanipalkka aseman mukaan sukupuolittain, KTM. 5 132 € Johto 5 243 € 3 846 € Keskijohto 4 024 € 3 155 € Asiantuntija 3 544 € Nainen Mies 2 600 € Itsenäinen elinkeinonharjoittaja 3 833 € 2 551 € Toimihenkilö 2 824 € 2 517 € Muu asema 2 701 € 0€ 2 000 € 4 000 € 6 000 € 40
  42. 42. 4 Kauppatieteiden kandidaatit 4.1 Taustatietoja vastavalmistuneista Vuonna 2012 Suomen yliopistoista valmistui 1806 kauppatieteiden kandidaattia. Vastavalmistuneiden palautekyselyyn vastasi yhteensä 1304 kandidaatiksi valmistunutta. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui näin 72,2 %. Samoin kuin maistereiden kohdalla, myös kandidaatiksi valmistuneiden kyselyn vastausprosentti nousi edelliseen vuoteen (60,4 %) verrattuna. Taulukko 4: Valmistuneet ja vastausprosentit, KTK. Valmistuneet Vastauksia 2012 Vastaus- Yksikön osuus Yksikön osuus % valmistuneista vastanneista Aalto 381 371 97,4 % 21 % 28 % Hanken 237 149 62,9 % 13 % 11 % JY 165 63 38,2 % 9% 5% LUT 132 137 103,8 %3 7% 11 % LY 35 2 5,7 % 2% 0% OY 124 110 88,7 % 7% 8% TaY 163 70 42,9 % 9% 5% TSE 233 232 99,6 % 13 % 18 % UEF 92 24 26,1 % 5% 2% VY 205 146 71,2 % 11 % 11 % ÅA 39 0 0,0 % 2% 0% Yhteensä 1806 1304 72,2 % 100 % 100 % 3 Lappeenrannan teknillisen yliopiston vastausprosentiksi muodostui yli sata prosenttia, sillä osa vastaajista oli valmistunut vuoden 2012 ulkopuolella. 41
  43. 43. Kyselyyn vastanneista kauppatieteiden kandidaateista 48 % oli naisia ja 52 % miehiä. Naiset vastasivat kyselyyn hieman miehiä ahkerammin, sillä naisten osuus valmistuneista oli vain 46 %. Miesten osuus valmistuneista kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna, sillä vuonna 2011 kyselyyn vastanneista puolet oli miehiä. Kuvio 28: Vastaajien sukupuolijakauma, KTK, %. Kuvio 29: Ikä valmistuessa, KTK, %. 35% 30% 25% 20% Nainen 48 % Mies 52 % 15% 10% 5% 0% 7% 31% 29% 14% 6% 12% Alle 23 23-24 v. 25-26 v. 27-28 v. 29-30 v. Yli 30 v. v. Vuonna 2012 valmistuneiden keskiarvoikä oli 26,6 vuotta. Kuvio 30 kertoo vastaajien koulutustaustan, jonka perusteella he olivat saaneet suoritusoikeuden kolmivuotiseen kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon. Vuonna 2012 valmistuneista vastaajista 80 % oli ylioppilaita. Kuvio 30: Aiempi koulutustausta, KTK, %. Ylioppilas 80% AMK- tai yo-opintoja (ei tutkintoa) 9% AMK- tai yo-tutkinto 6% Ammatillinen perustutkinto 3% Avoimen yliopiston opintoja 2% Muu koulutustausta 1% 0% 20% 40% 60% 80% 100% 42
  44. 44. Kandidaatiksi valmistuneiden yleisimmät pääaineet olivat samat kuin maisteriksi valmistuneiden: laskentatoimi (18 % vastaajista), markkinointi (18 %) sekä organisaatiot ja johtaminen (13 %). Näistä pääaineista on valmistunut eniten kauppatieteiden kandidaatteja myös useana edellisenä vuonna. Kuviossa 31 on kuvattu vuonna 2012 valmistuneiden yleisimmät pääaine- /koulutusohjelmakategoriat. Raportin lopussa liitteessä neljä on esitetty kaikki vastaajien KTK-pääaineet ja niiden vastaajamäärät yksiköittäin. Kuvio 31: Yleisimmät pääaine-/koulutusohjelmakategoriat, lkm, ja sukupuolijakaumat, KTK %. Laskentatoimi (n=235) Markkinointi (n=237) Organisaatiot ja johtaminen (n=165) Kv. liiketoiminta (n=159) Laskentatoimi ja rahoitus (n=85) Rahoitus (n=72) Nainen Taloushallinto (n=29) Mies Kansantaloustiede (n=69) Tietojärjestelmätiede (n=39) Yritysjuridiikka (n=38) Business technology (n=35) Kaikki 0% Kuvio 31 osoittaa myös 20 % 40 % vastaajien 60 % 80 % 100 % sukupuolijakaumat yleisimmissä pääainekategorioissa. Kuten maisteriksi valmistuneista, myös kauppatieteiden kandidaateista erityisesti kv. liiketoimintaa, organisaatiota ja johtamista sekä markkinointia pääaineinaan opiskelleista suurin osa oli naisia kun taas rahoituksesta valmistui suhteessa eniten miespuolisia opiskelijoita. 43
  45. 45. Sivuaineista suosituimpia olivat yritysjuridiikka (18 %), laskentatoimi (16 %) sekä organisaatiot ja johtaminen (13 % vastaajista). Vastaajat saivat kyselyssä valita kaksi laajinta sivuainetta, joita olivat opiskelleet. Vastaajilta kysyttiin, millä perusteella he ensisijaisesti valitsivat opiskelupaikkansa (kuvio 32). Yksikön sijaintipaikkakunta oli vastaajille tärkein opiskelupaikan valintaperuste (26 % vastaajista), ja etenkin naiset pitivät sitä tärkeänä (27 %). Miesvastaajille taas yksikön maine (25 %) oli yhtä tärkeä valintaperuste kuin sijaintipaikkakunta. Opiskelupaikan valintaperusteet vaihtelivat runsaasti myös koulutusyksiköittäin ja olivat pitkälti samoja kuin maisterivastaajilla. Yksikön maine oli ensisijainen valintaperuste Aalto-yliopiston kandivastaajille (48 %). Yksikön sijaintipaikka taas oli tärkein Oulussa (59 %), Itä-Suomen yliopistossa (54 %) ja Tampereella (49 %) opiskelleille. Tietty pääaine oli tärkein peruste Jyväskylästä valmistuneille (36 %). Koulutusyksiköistä Lappeenrannassa oli eniten vastaajia, joiden tärkein syy opiskelupaikan valintaan oli kokemus siitä, että omat opiskelemaan pääsemisen mahdollisuudet olivat hyvät. 44
  46. 46. Kuvio 32: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste sukupuolen mukaan, KTK, %. 16% Yksikön maine 25% Katsoi sinne opiskelemaan pääsemisen mahdollisuudet hyviksi 11% 13% Sai siitä enemmän tietoa kuin muista yksiköistä 0% 1% 8% 6% Valintamenettely 27% 25% Yksikön sijaintipaikkakunta 13% 13% Tietty pääaine / ohjelma 1% 1% Tietty aineyhdistelmämahdollisuus Mies 4% 3% Ystävien/sukulaisten vaikutus 1% 1% Halu itsenäistyä Opetuskieli Nainen 1% 0% Laajat opiskelumahdollisuudet/ valinnanvara 12% 9% 3% 3% Muu syy opiskelupaikan valintaan 0% 10% 20% 30% 40% Kandidaateiksi valmistuneilta kysyttiin myös, pitkittyivätkö heidän opintonsa suhteessa kolmen vuoden tavoiteaikaan. 62 % kandivastaajista koki opintojensa viivästyneen. Tärkeimmäksi syyksi opintojen viivästymiseen vastaajat kertoivat työssäkäynnin (kuvio 33). Kandiopiskelijoille työssäkäynti ei kuitenkaan ollut yhtä yleinen syy opintojen viivästymiseen kuin maisteriopiskelijoille vaan perustelut jakautuivat tasaisemmin. 11 % kandivastaajista koki viivästymisen ensisijaisena syynä maisteriopintojen suorittamisen KTK-tutkinnon aikana ja kahdeksalle prosentille tärkein syy olivat opetusjärjestelyt, esimerkiksi kurssien ajoitus. 45
  47. 47. Jopa 86 % kandivastaajista oli suorittanut opintoja maisterin tutkintoa varten ennen valmistumistaan kauppatieteiden kandidaatiksi. Vastaajat olivat suorittaneet keskimäärin 72,5 opintopistettä maisterin tutkintoon kuuluvia opintoja. Kuvio 33: Tärkein syy opintojen viivästymiseen, KTK, %. Työskentely opintojen ohella kokopäiväisesti 22% Työskentely opintojen ohella osa-aikaisesti 15% Varusmiespalvelu/ vanhempainloma 5% Tutkielman viivästyminen 4% Opiskelu ulkomailla 7% Opiskelu jossakin muussa oppilaitoksessa 4% Opetusjärjestelyt (esim. kurssien ajoitus) 8% Opiskelumotivaation puute 5% Harrastukset 1% Opintojen vaativuus/ puutteelliset opiskelutaidot 1% Opintojen ohjauksen puutteet 0% Sairaus 3% Aktiivinen toiminta ylioppilaskunnassa/ainejärjestössä KTM-opintojen suorittaminen KTK-opintojen aikana Muu syy KTK-opintojen viivästymiseen normiajassa 5% 11% 8% 0% 10% 20% 30% 4.2 Ohjausta opintojen suunnan valitsemiseen Kandivastaajat olivat yliopiston palveluista samaa mieltä kuin maisteriksi valmistuneet: yliopistojen tilat, laitteet ja atk-tuki olivat vastaajien mielestä tyydyttävällä ja kirjastopalvelut hyvällä tasolla (kuvio 34). 46
  48. 48. Vastaajat olivat pääosin tyytyväisiä myös koulutusyksikköjensä opinto-ohjaukseen (kuvio 35). opiskelujen Kandivastaajat alkuun antoivat liittyville maisterivastaajia orientaatiopäiville sekä paremmat keskiarvot opiskelijatutoroinnille. Opettajatutoroinnin annin kandivastaajat arvioivat sen sijaan vielä maisterivastaajia heikommaksi. Vastaajat olisivat toivoneet lisää opinto-ohjausta opintojen suunnan valitsemiseen ja kurssivalintoihin. Yksi vastaaja toivoi ”enemmän opintojen ohjausta siten, että osaa valita ne kurssit, jotka tukevat eniten omia vahvuuksia.” Useissa vastauksissa ohjausta kaivattiin myös vauhdittamaan opinnot alkuun: ”ensimmäisenä vuonna opiskelija kaipaa vastauksia kysymyksiin, joita ei osaa kysyä”. Kuvio 34: Arviot koulutusyksikön palveluista, KTK. 5,0 4,5 4,0 3,8 4,0 3,6 3,5 Yliopiston laitteet ATK-tuki 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 Yliopiston tilat Kirjastopalvelut 47
  49. 49. Kuvio 35: Arviot opintojen ohjauksesta, KTK. Orientaatiopäivät 3,7 Infotilaisuudet 3,5 Opintotoimisto 3,6 Laitosten opintopalvelut 3,5 Ohjaus opintojaksolla 3,3 Opinto-opas 3,7 Weboodi 3,7 Informaatio www-sivuilla 3,5 Opiskelijatutorointi 3,4 Opettajatutorointi 2,7 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Kuvio 36: Arviot opetuksesta, KTK. Vieraskielisten kurssien opettajien 4,1 kielitaito Espanjan opetus Opetusmenetelmät 5 4 3,6 Yhteisten opintojen opetus 3,5 Pääaineen/ koulutusohjelman 3,8 opetus 3 3,8 2 1 Ruotsin opetus 3,8 Saksan opetus 3,9 3,7 4,0 3,8 Venäjän opetus Englannin opetus Suomen kielen ja viestinnän opetus 3,7 Ranskan opetus 48
  50. 50. Kuvio 37: Koulutuksessa hankitut valmiudet, KTK. Talouden yleinen tuntemus Eettisen toiminnan Valmiudet pääaineessa 5 valmiudet 3,7 Vuorovaikutustaidot 3,5 4,0 3,8 Valmiudet sivuaineessa 4 3,5 Esiintyminen 3,8 Ongelmanratkaisukyky Viestintä äidinkielellä 3 3,9 Viestintä toisella 2 4,1 kotimaisella 3,0 1 Uusien asioiden 3,8 omaksuminen4,3 2,9 Tietotekniset Tiedolliset valmiudet 3,5 työelämätaidot yrittäjyyteen 3,2 3,4 Viestintä vierailla kielillä Asenteelliset valmiudet Esimiestaidot 3,6 Yleiset johtamisvalmiudet 4,0 4,3 Kv. ympäristössä yrittäjyyteen toimiminen Ryhmätyöskentely Kuvio 38: Tyytyväisyys koulutukseen, KTK. Koulutus vastasi odotuksia Koulutusyksikkö hyväksyy opiskelijat osaksi asiantuntijayhteisöä Koulutusyksikkö on kiinnostunut opiskelijoiden mielipiteistä 4 2,8 3,2 3,2 3 Koulutus oli laadukasta 2 3,1 3,0 Koulutus oli vaativaa 1 3,4 3,0 Ilmapiiri oli hyvä Kielten opetusta oli saatavilla 3,4 riittävästi Koulutus oli motivoivaa 3,3 Opinnot olivat mielenkiintoisia 49
  51. 51. Kuvio 39: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, KTK. Koulutusyksikkö... 4,0 3,5 3,1 3,1 3,0 3,0 2,8 2,5 2,0 1,5 1,0 käyttää elinkeinoelämän huolehtii koulutuksen asiantuntijoita kilpailukyvystä opetuksessa työmarkkinoilla tukee työelämävalmiuksien kehittymistä tarjoaa opiskelijoille yhteyksiä elinkeinoelämään 4.3 Ulkomaanvaihtoon kandiopintojen aikana Kandidaattivastaajat antoivat hyvät keskiarvot koulutuksensa kansainvälisyydelle (kuvio 40). 44 % vastaajista oli suorittanut osan KTK-opinnoistaan ulkomailla opiskelijavaihdossa tai työharjoittelussa. Ulkomaisen opintojakson suorittaneiden kandivastaajien määrä kasvoi edellisestä vuodesta. Vastauksista kävi myös ilmi, että edellisvuoden tavoin vuonna 2012 opintojen suorittaminen ulkomailla oli selvästi yleisempää kandidaattivaiheessa kuin maisterivaiheessa. Vastaajat olivat tyytyväisiä vaihto-opintoihinsa (kuvio 41). Kandivastaajat kokivat, että vaihdon sai sisällytettyä KTK-tutkintoon mutta olivat vain jokseenkin samaa mieltä siitä, että opetus vaihto-opintojen aikana oli laadukasta. 50
  52. 52. Kuvio 40: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, KTK. 4,0 3,6 3,5 3,3 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 Koulutusyksikkö tarjoaa kansainvälisiä opiskelumahdollisuuksia Opetuksessa huomioitiin kansainvälisyys Kuvio 41: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, KTK. KTK-tutkinnon rakenne mahdollisti luontevasti vaihtoonlähdön 3,5 4 Vaihtopaikoista oli tarjolla riittävästi tietoa ennen 3,4 lähtöä Vaihdon pystyi sisällyttämään osaksi KTKtutkintoa 3,5 3 2 Taloudellinen ja muu tuki 3,2 vaihtoonlähtöön oli riittävää Vaihtoonlähtöön kannustettiin riittävästi 3,4 yliopiston taholta 3,6 1 3,3 3,1 Uskoi saaneensa vaihdon aikana sellaista osaamista, jota muuten ei olisi saanut Vaihto-opintojakso oli hyödyksi laadukkaan työllistymisen kannalta Opetus vaihtoopintojakson aikana oli laadukasta 51
  53. 53. 4.4 KTM-opintoihin jatkaminen lähes itsestäänselvyys 92 % kandivastaajista aikoi jatkaa opintojaan suoraan kauppatieteiden maisteriksi – 89 % samassa yliopistossa ja 3 % jossain toisessa yliopistossa (kuvio 42). Avoimissa vastauksissa kandidaatit pitivät maisterin opintoihin jatkamista itsestään selvänä ratkaisuna. Useat vastaajat myös kokivat, etteivät oma osaamistaso tai työllistymismahdollisuudet pelkillä kandidaatin papereilla olleet riittävät. Kuvio 42: Aikoo jatkaa opintoja KTM:ksi, KTK, %. Kyllä, jatkaa suoraan samassa yliopistossa 89% Kyllä, jatkaa suoraan eri yliopistossa 3% Ei, siirtyy työelämään 2% Siirtyy nyt työelämään ja jatkaa mahdollisesti myöhemmin 4% Ei, vaihtaa opiskelemaan toista alaa 1% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 43: Aikoo käydä töissä KTM-opintojen yhteydessä, KTK, %. 100 % 23% 80 % 2% Ei aio käydä töissä 60 % Aikoo toimia yrittäjänä 55% 40 % Kyllä, osapäivätyössä Kyllä, kokopäivätyössä 20 % 20% 0% 52
  54. 54. 5 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 5.1 Yhteenveto Vuonna 2012 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta valmistui kauppatieteiden maisteriksi 390 opiskelijaa ja kauppatieteiden kandidaatiksi 381 opiskelijaa. Aaltoyliopiston osalta vastavalmistuneiden kyselyn vastausasteeksi muodostui maistereiden joukossa huimaavat 98,5 prosenttia ja kandidaattien joukossa 97,4 prosenttia. Maisteriksi valmistuneista vastaajista 55 prosenttia oli naisia mutta kandidaatiksi valmistuneista ainoastaan 41 %. Aalto-yliopistosta valmistuttiin sekä maisteriksi että kandidaatiksi hieman nuorempina kuin muista yliopistoista. Aalto-yliopistosta valmistuneet kokivat hankkineensa koulutuksessaan muita vastaajia paremmat tyytyväisempiä valmiudet miltei olivat myös he elinkeinoelämäsuhteisiin kaikilla kielten sekä osa-alueilla. Muita opetukseen, koulutuksen vastaajia yliopistonsa tarjoamiin kansainvälistymismahdollisuuksiin. Sen sijaan Aallosta valmistuneet olivat selvästi muita vastaajia tyytymättömämpiä yliopistonsa tarjoamiin tiloihin, laitteisiin ja atktukeen. Myös opintojen ohjaus sai etenkin maisterivastaajilta keskimääräistä heikompia arvioita vertailussa muihin vastaajiin. Aallosta valmistuneet kauppatieteiden maisterit olivat selvästi muita vastaajia tyytyväisempiä työtilanteeseensa. Vastaajista 57 prosenttia oli valmistumishetkellään vakinaisessa kokopäivätyössä. 90 % työssä olleista vastaajista koki työtehtävien vastaavan koulutustaan hyvin tai melko hyvin. Työssä olleiden kuukausipalkan mediaani oli valmistumishetkellä 3200 euroa, mikä oli sama kuin vuonna 2011. Palkan keskihajonta oli 1448 euroa. 53
  55. 55. 5.2 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, KTM 5.2.1 Vastaajien taustatiedot Taulukko 5: Vastaajat ja vastausprosentit, Aalto KTM. Valmistuneet Vastauksia Vastaus-% 2012 Aalto Yksikön osuus Yksikön osuus valmistuneista 390 384 Kuvio 44: Vastaajien sukupuolijakauma, Aalto KTM, %. vastanneista 18,8 % 25,5 % 98,5 % Aallon kauppakorkeakoulusta vuonna 2012 valmistuneista 87 % asui Helsingissä tai muualla pääkaupunkiseudulla. Seitsemän prosenttia kertoi asuvansa valmistumishetkellä ulkomailla. Mies 45 % Nainen 55 % Vastaajien keskiarvoikä oli 27,9 vuotta, mikä tarkoittaa että Aallosta valmistuttiin keskimäärin 1,5 vuotta nuorempina kuin muista yliopistoista. Kuviossa 45 on esitetty Aallon kauppakorkeakoulusta valmistuneiden vastaajien koulutusohjelmat ja ohjelmien sukupuolijakaumat. Vastaajien suosituimmat sivuaineet olivat laskentatoimi (14 %) ja yritysjuridiikka (13 %). Vastaajat saivat kyselyssä valita kaksi laajinta sivuainetta, joita olivat opiskelleet. Vastavalmistuneilta tiedusteltiin myös opiskelupaikan valintaperustetta (kuvio 46). Aalto-yliopiston vastaajat erosivat muista vastanneista siinä, että heille tärkein opiskelupaikan valintaperuste oli useimmiten yksikön maine. 54
  56. 56. Kuvio 45: Koulutusohjelmat ja sukupuolijakaumat, Aalto KTM, %. Laskentatoimi (n=51) Rahoitus (n=49) Organisaatiot ja johtaminen(n=49) International Business (n=49) Markkinointi (n=46) Kansantaloustiede (n=32) Nainen Information and Service Management (n=26) Mies Yritysjuridiikka (n=18) Yrittäjyys (n=14) Suomen kieli ja viestintä (n=14) International Business Communication (n=13) Logistiikka (n=8) Muu / ei tietoa (n=7) Kaikki 0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 46: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, Aalto KTM, %. Yksikön maine 53% 10% Katsoi sinne opiskelemaan pääsemisen mahdollisuudet hyviksi 2% Sai siitä enemmän tietoa kuin muista yksiköistä 0% 1% Valintamenettely 1% 15% 9% 20% Yksikön sijaintipaikkakunta 10% Tietty pääaine / ohjelma 31% 18% 2% 3% Tietty aineyhdistelmämahdollisuus Aalto Muut yliopistot 1% 4% Ystävien/sukulaisten vaikutus Halu itsenäistyä 0% 1% Opetuskieli 0% 0% 9% 5% Laajat opiskelumahdollisuudet/ valinnanvara 1% 3% Muu syy opiskelupaikan valintaan 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 55
  57. 57. 5.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta valmistuneiden opinnot viivästyivät huomattavasti useammin kuin muissa yliopistoissa keskimäärin. Koko yliopistossa selvästi tärkeimmät syyt opintojen pitkittymiseen olivat työskentely opintojen ohella kokopäiväisesti (42 %) ja osa-aikaisesti (18 %). Kolmanneksi tärkein syy opintojen viivästymiseen oli pro gradu –tutkielman viivästyminen (12 %). Aallossa opiskelleet kokivat gradutyön kuitenkin viivästyttäneen valmistumista selvästi harvemmin kuin muissa yliopistoissa opiskelleet. Aiemman koulutustaustan perusteella useimmin kahden vuoden tavoiteajassa valmistuivat ne opiskelijat, jotka olivat suorittaneet alemman korkeakoulututkinnon ulkomailla (kuvio 48). Opinnot taas viivästyivät useimmiten tradenomitaustaisilla opiskelijoilla. Kuvio 47: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (2 vuotta), Aalto KTM, %. 100% 90% 80% 69% 70% 56% 60% 50% 40% 30% 44% 31% Aalto Muut yliopistot 20% 10% 0% Opinnot Opinnot eivät viivästyivät viivästyneet 56
  58. 58. Kuvio 48: Opintojen viivästyminen koulutustaustoittain, Aalto KTM, %. Sai suoraan tutkinto-oikeuden sekä KTK- että KTM-tutkintoon 30% 70% KTK-tutkinto samassa yliopistossa 30% 70% KTK-tutkinto toisessa suomalaisessa yliopistossa Ulkomailla suoritettu KTKtutkintoa vastaava tutkinto Tradenomin tutkinto Muun alan yliopistotutkinto Suomessa tai ulkomailla 38% 63% Opinnot eivät viivästyneet 21% 79% 45% 30% Opinnot viivästyivät 55% 70% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 5.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta valmistuneet olivat keskimääräistä tyytymättömämpiä yliopistonsa palveluihin (kuvio 49) ja opinto-ohjaukseen (kuvio 50). Keskimääräistä tyytyväisempiä Aallossa opiskelleet olivat taas kielten opetukseen (kuvio 51) ja koulutusyksikkönsä suhteisiin elinkeinoelämän kanssa (kuvio 55). Kuvio 49: Arviot koulutusyksikön palveluista, Aalto KTM. 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 3,6 4 3,8 3 3,7 4,1 4,1 3 Aalto Muut yliopistot 57
  59. 59. Kuvio 50: Arviot opintojen ohjauksesta, Aalto KTM. 3,4 3,5 Orientaatiopäivät 3,1 Opintotoimisto 3,8 3,5 3,6 Laitosten opintopalvelut 3,1 Ohjaus opintojaksolla 3,3 3,4 Opinto-opas Aalto 3,8 Muut yliopistot 3,7 3,8 Weboodi 3,2 Informaatio www-sivuilla 3,5 3,0 3,1 Opiskelijatutorointi 2,8 2,8 Opettajatutorointi 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Kielten opetukseen liittyen vastaajat kehuivat avoimissa vastauksissa mm. pieniä ryhmäkokoja ja kielten puhekursseja. Valmistuneet toivoivat kuitenkin, että kursseja tarjottaisiin enemmän, sillä palautteen mukaan kielten kursseille oli välillä vaikea mahtua. Kuvio 51: Arviot opetuksesta, Aalto KTM. Vieraskielisten kurssien opettajien 4,2 kielitaito Espanjan opetus 4,1 Opetusmenetelmät 5 4 3,6 3,3 3 Yhteisten opintojen opetus Pääaineen/ koulutusohjelman 3,9 opetus 2 Ruotsin opetus 3,9 1 3,8 4,2 Saksan opetus 4,0 4,0 Venäjän opetus 3,6 Ranskan opetus 3,8 Kielten ja viestinnän opetus Englannin opetus Suomen kielen ja viestinnän opetus Aalto Muut yliopistot 58
  60. 60. Aalto-yliopiston vastaajat kokivat koulutuksen antaneen valmiuksia etenkin kansainvälisessä ympäristössä toimimiseen ja ryhmätyöskentelyyn (kuvio 52). Valmistuneet kertoivat koulutuksen kehittäneen hyvin myös ongelmanratkaisukykyä ja taitoa omaksua uusia asioita. Kuvio 52: Koulutuksessa hankitut valmiudet, Aalto KTM. Talouden yleinen tuntemus Eettisen toiminnan 4,0 3,7 3,5 Projektinhallinta Valmiudet pääaineessa 5 valmiudet Työelämätietous 3,4 4 Valmiudet sivuaineessa 3,5 Viestintä äidinkielellä 4,0 3,6 3 Neuvottelutaidot Viestintä toisella kotimaisella 3,6 2,8 2 Vuorovaikutustaidot 4,1 3,9 Viestintä vierailla kielillä 1 Esiintyminen 3,7 3,9 Tieteelliset valmiudet 2,8 Ongelmanratkaisukyky Tiedolliset valmiudet 4,2 Uusien asioiden yrittäjyyteen 3,1 4,3 omaksuminen Tietotekniset Asenteelliset valmiudet 3,5 työelämätaidot Esimiestaidot yrittäjyyteen 4,3 Kv. ympäristössä 3,4 3,6 4,4 toimiminen Ryhmätyöskentely Yleiset johtamisvalmiudet Aalto Muut yliopistot Aallon kauppakorkeakoulusta valmistuneet olivat tyytyväisiä koulutukseensa (kuvio 53). Miesvastaajat olivat selvästi naisvastaajia tyytyväisempiä opiskeluilmapiiriin. Miesvastaajista ”opiskeluilmapiiri oli hyvä” –väittämän kanssa täysin samaa mieltä oli 51 % kun taas naisvastaajista ainoastaan 38 %. 59
  61. 61. Kuvio 53: Tyytyväisyys koulutukseen, Aalto KTM. Koulutus vastasi odotuksia 4 3,2 Opiskeluilmapiiri oli hyvä 3,4 3 3,3 Koulutus oli laadukasta 2 Kielten opetusta oli saatavilla riittävästi 3,3 1 3,2 Koulutus antoi 3,2 hyvät valmiudet työelämään 3,1 Koulutus oli vaativaa Koulutus oli motivoivaa 3,4 Aalto Muut yliopistot Opinnot olivat mielenkiintoisia Kuvio 54: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, Aalto KTM. 4,0 3,5 3,0 3,0 3,1 2,9 2,9 2,5 Aalto 2,0 Muut yliopistot 1,5 1,0 Koulutusyksikkö on Koulutusyksikkö hyväksyy kiinnostunut opiskelijat osaksi opiskelijoiden mielipiteistä asiantuntijayhteisöä Kuviosta 55 keskimääräistä havaitaan, että tyytyväisempiä Aalto-yliopistosta valmistuneet koulutusyksikkönsä olivat selvästi työelämäyhteyksiin. Yksi vastaaja kertoi koulutuksessa erityisen hyvää olleen ”erinomaiset yhteydet liike-elämään. 60
  62. 62. Opetus tarjosi kokonaisvaltaisen kuvan yritysten ja organisaatioiden toiminnasta”. Avoimessa palautteessa vastaajat kuitenkin toivoivat koulutukseensa vielä lisää käytännönläheisyyttä esimerkiksi vierailijaluentojen ja case-harjoitusten muodossa. Kuvio 55: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, Aalto KTM. Koulutusyksikkö... 4,0 3,5 3,0 3,3 3,0 3,2 3,0 3,1 2,9 3,1 2,7 2,5 Aalto 2,0 Muut yliopistot 1,5 1,0 käyttää elinkeinoelämän asiantuntijoita opetuksessa huolehtii koulutuksen kilpailukyvystä työmarkkinoilla on kiinnostunut elinkeinoelämän toiveista koulutuksessa pyrkii tarjoamaan opiskelijoille yhteyksiä elinkeinoelämään 5.2.4 Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun vastaajista 37 % teki pro gradu –tutkielmansa toimeksiantona (kuvio 56). Osuus on 10 prosenttiyksikköä suurempi kuin muissa koulutusyksiköissä mutta laski edellisvuodesta, jolloin toimeksiantona gradunsa teki jopa 43 % Aallon kauppislaisista. Tutkielmansa Aallon kauppakorkeakoulusta valmistuneet tekivät hieman muita nopeammin. Aallon kauppakorkeakoulusta valmistuneiden tutkielmantekoaika oli keskimäärin 12 kuukautta ja nettotekoaika 5,3 kuukautta (muut yliopistot 13,3 kk ja 5,8 kk). Tutkielmanohjaus sai keskiarvoksi 3,6 asteikolla 1-5. 61
  63. 63. Kuvio 56: Tutkielman tekeminen toimeksiantona, Aalto KTM, %. Taulukko 6: Tutkielman rahoituksen suuruus, Aalto KTM. 100 % Rahoituksen suuruus 90 % (mediaani) Aalto 80 % 70 % 63% 60 % Muut yliopistot 73% Kertapalkkio Ei 40 % 2550 € 1900 €/kk, 5,6 kuukauden ajalta 50 % 4000 € 2000 €/kk, 5,1 kuukauden ajalta 2050 € 1500 € Kyllä Palkkatyö 30 % 20 % 37% 10 % 27% 0% Aalto Stipendi Muut yliopistot Kuvio 57: Tutkielman rahoitus, Aalto KTM, % 100 % 6% 90 % 12% 80 % 2% 3% 70 % 5% 5% 3% 4% 12% 6% Palkkatyö 60 % Ainoastaan tutkielmasta suoranaisesti aiheutuneet kulut 50 % 40 % 30 % Muu rahoitus tutkielman tekoon 77% Stipendi 66% Kertapalkkio 20 % 10 % Ei rahallista tukea 0% Aalto Muut yliopistot 62
  64. 64. 5.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot Aallon kauppakorkeakoulu sai valmistuneilta opiskelijoiltaan hyvät keskiarvot koulutuksen kansainvälisyydessä (kuvio 58). Myös vaihto-opintoihinsa Aallosta valmistuneet olivat keskimääräistä tyytyväisempiä (kuvio 60). 69 % vastaajista ei kuitenkaan käynyt vaihdossa maisteriopintojensa aikana. Vastaajat kertoivat syyksi mm. vaihto-opinnot KTK-tutkinnon aikana ja sen, että vastaajat tahtoivat opiskella sivuaineopinnot omassa yliopistossaan. Kuvio 58: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, Aalto KTM. 4,0 3,7 3,5 3,5 3,5 3,3 3,0 2,5 Aalto 2,0 Muut yliopistot 1,5 1,0 Koulutusyksikkö tarjoaa Opetuksessa huomioitiin kansainvälisiä kansainvälisyys opiskelumahdollisuuksia Kuvio 59: Suoritti osan KTM-opinnoistaan ulkomailla, Aalto KTM, %. 100 % 80 % 60 % 69% 70% Ei 40 % 20 % Kyllä 31% 30% Aalto Muut yliopistot 0% 63
  65. 65. Kuvio 60: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, Aalto KTM. KTM-tutkinnon rakenne mahdollisti luontevasti vaihtoonlähdön 4 3,6 Vaihtopaikoista oli tarjolla riittävästi 3,4 tietoa ennen lähtöä 3,8 3 Vaihdon pystyi sisällyttämään osaksi KTMtutkintoa 2 Taloudellinen ja muu tuki 3,4 vaihtoonlähtöön oli riittävää Uskoi saaneensa vaihdon aikana sellaista osaamista, jota muuten ei olisi saanut 3,6 1 Vaihtoonlähtöön kannustettiin 3,3 riittävästi yliopiston taholta Vaihto-opintojakso oli hyödyksi laadukkaan 3,5 työllistymisen kannalta 3,2 Opetus vaihtoopintojakson aikana oli laadukasta Aalto Muut yliopistot 5.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen Aalto-yliopistosta valmistuneista 57 prosenttia oli valmistumishetkellään vakinaisessa kokopäivätyössä (kuvio 61), mikä oli kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisvuonna. 77 % Aallon vastaajista kertoi olleensa tyytyväinen työtilanteeseensa, kun muissa yliopistoissa tyytyväisten osuus vastaajista jäi kymmenen prosenttiyksikköä pienemmäksi (kuvio 62). Työssä käyvät Aallosta valmistuneet kokivat työtehtäviensä myös vastaavan hyvin omaa koulutustaan (kuvio 64). Aallosta valmistuneiden työnhakuaika oli keskimäärin 1.6 kuukautta. 13 % vastaajista kertoi hakevansa töitä valmistumishetkellä. Työttömien vastavalmistuneiden osuus kasvoi yhdellä prosenttiyksiköllä edellisvuodesta. 64
  66. 66. Tärkein syy valmistumishetken työttömyyteen Aallon työttömien vastaajien keskuudessa oli se, ettei vastavalmistunut ollut vielä hakenut työpaikkaa. 8 % työttömistä vastaajista koki tärkeimmäksi syyksi työttömyyteensä työelämässä tarvittavien erityistaitojen puutteellisuuden. Osuus on valtakunnallisesti korkea, sillä muissa yliopistoissa tämän ryhmän osuus oli ainoastaan 3 %. Kuvio 61: Työtilanne valmistumishetkellä, Aalto KTM, %. Vakinainen kokopäivätyö 49% 57% 6% 8% Vakinainen osapäivätyö 16% 15% Määräaikainen kokopäivätyö 4% 3% Määräaikainen osapäivätyö Päätoiminen yrittäjä 2% 2% Osa-aikainen yrittäjä 1% 2% Jatkaa opiskelua 1% 2% Vanhempainloma tai hoitovapaa Varusmies-/ siviilipalvelu Muut yliopistot 0% 5% 0% 1% 13% 13% Hakee töitä Muu työtilanne Aalto 0% 2% 0% 20% 40% 60% 80% 100% 65
  67. 67. Kuvio 62: Tyytyväisyys työtilanteeseen, Aalto KTM, %. 100 % 90 % 23% 33% 80 % 70 % 60 % Ei 50 % 40 % Kyllä 77% 67% 30 % 20 % 10 % 0% Aalto Muut yliopistot Kuvio 63: Miten sai nykyisen työpaikkansa, Aalto KTM, %. 22% 21% Internetin kautta (esim. yritysten kotisivut) Työskennellyt samassa organisaatiossa opintojen aikana 22% 20% 3% Yliopiston ura- ja rekrytointipalvelujen kautta 14% 11% 10% Henkilökohtaisten suhteiden avulla Teki pro gradu -tutkielman nykyiselle työnantajalle 4% 7% 6% 7% Vastasi lehti-ilmoitukseen 8% 6% Tarjottiin työtä Otti oma-aloitteisesti yhteyttä työnantajiin 4% Sai työpaikan muuta kautta 8% 3% 3% Työskentelee omassa yrityksessä Muut yliopistot Aalto 3% 2% 2% 2% Yliopiston/ professorin välityksellä Henkilöstöpalvelu- / rekrytointiyrityksen kautta Ekonomipörssin välityksellä Työvoimatoimiston välityksellä 4% 2% 0% 0% 2% 0% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 66
  68. 68. Kuvio 64: Työssä olleiden työtehtävien vastaavuus koulutukseen, Aalto KTM, %. 60% 54% 50% 41% 40% 37% 36% Aalto 30% Muut yliopistot 17% 20% 7% 10% 3% 5% 0% Hyvin Melko hyvin Heikosti Ei lainkaan Kuvio 65: Työssä olleiden asema organisaatiossa, Aalto KTM, %. 5% 8% Johto 10% 8% Keskijohto 54% Asiantuntija 39% Aalto 3% 2% Itsenäinen elinkeinonharjoittaja Muut yliopistot 21% Toimihenkilö 33% 7% 10% Muu asema 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Taulukko 7: Työssä olleiden bruttopalkka kuukaudessa, Aalto KTM. Keskiarvo Aalto Muut Mediaani Aalto yliopistot Bruttopalkka/kk 3482 € 3178 € Muut yliopistot 3200 € 3000 € 67
  69. 69. 5.3 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, KTK 5.3.1 Vastaajien taustatiedot Taulukko 8: Vastaajat ja vastausprosentit, Aalto KTK. Valmistuneet Vastauksia Vastaus-% Aalto 381 371 Kuvio 66: Vastaajien sukupuolijakauma, Aalto KTK, %. 97,4 % Vuonna Yksikön osuus valmistuneista 2012 Yksikön osuus vastanneista 21 % 28 % 2012 Aallon kauppakor- keakoulusta valmistui kandidaatiksi 381 opiskelijaa. Heistä 65, 18 % vastaajista, sai tutkintonsa Mikkelin yksiköstä, jossa koulutetaan ainoastaan Nainen 41 % kauppatieteiden kandidaatteja. Helsingissä Mies 59 % opiskelleista valmistumishetkellä 96 % asui Helsingissä tai muualla pääkaupunkiseudulla. Mikkelistä valmistuneista pääkaupunkiseudulla asui 54 %, Mikkelissä 9 % ja ulkomailla 15 %. Vastaajien keskiarvoikä oli 25,6 vuotta. Helsingissä opiskelleiden kandidaattien keskiarvoikä oli 26 vuotta kun taas Mikkelin yksiköstä valmistuneet olivat selvästi nuorempia, keskimäärin 23-vuotiaita. Kuviossa 67 on esitetty Aallon kauppakorkeakoulusta valmistuneiden vastaajien koulutusohjelmat ja ohjelmien sukupuolijakaumat. Mikkelin yksiköstä valmistuneet opiskelivat International business –ohjelmassa. 68
  70. 70. Kuvio 67: Koulutusohjelmat ja sukupuolijakaumat, Aalto KTK, %. Laskentatoimi (n=112) Markkinointi (n=72) International business (n=64) Business technology (n=35) Rahoitus (n=11) Nainen Organisaatiot ja johtaminen (n=31) Mies Taloushallinto (n=22) Yritysjuridiikka (n=11) Kansantaloustiede (n=7) Muu / ei tietoa (n=2) Kaikki 0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 68: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, Aalto KTK, %. Yksikön maine 38% 3% 5% Katsoi sinne opiskelemaan pääsemisen mahdollisuudet hyviksi Sai siitä enemmän tietoa kuin muista yksiköistä 0% 0% 1% Valintamenettely Yksikön sijaintipaikkakunta 9% 4% 7% Tietty pääaine / ohjelma Tietty aineyhdistelmämahdollisuus 50% 16% 18% Aalto Mli 2% 0% Muut yliopistot 2% 4% Ystävien/sukulaisten vaikutus Halu itsenäistyä 0% 0% Opetuskieli Aalto Hki 0% 0% 16% 20% Laajat opiskelumahdollisuudet/ valinnanvara 3% 2% Muu syy opiskelupaikan valintaan 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 69
  71. 71. Vastaajien suosituimmat sivuaineet olivat rahoitus (13 %), markkinointi (11 %) sekä organisaatiot ja johtaminen (10 %). Vastaajat saivat kyselyssä valita kaksi laajinta sivuainetta, joita olivat opiskelleet. 5.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Mikkelin yksikön vastaajat suorittivat opintonsa kolmen vuoden määräajassa huomattavasti useammin kuin Aallon Helsingin yksikössä tai muissa yliopistoissa opiskelleet vastaajat (kuvio 69). Tärkein syy opintojen viivästymiseen oli sekä Helsingin että Mikkelin yksikössä työskentely opintojen ohessa, mutta myös opetusjärjestelyt, esimerkiksi kurssien ajoitus, viivästyttivät kandiksi valmistumista. 83 % Helsingissä opiskelleista kertoi suorittaneensa maisteriopintoja ennen valmistumistaan kandidaatiksi. Nämä vastaajat olivat suorittaneet keskimäärin 40,8 opintopisteen edestä maisteriopintoja, mikä oli selvästi vähemmän kuin muissa yliopistoissa. Kuvio 69: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (3 vuotta), Aalto KTK, %. 100% 90% 80% 70% 64% 69% 60% Aalto Hki 50% 40% 30% 31% 36% Aalto Mli Muut yliopistot 20% 10% 0% Opinnot eivät viivästyneet Opinnot viivästyivät 70

×