Your SlideShare is downloading. ×
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×
Saving this for later? Get the SlideShare app to save on your phone or tablet. Read anywhere, anytime – even offline.
Text the download link to your phone
Standard text messaging rates apply

Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä

1,014

Published on

SEFEN RAPORTTEJA 2/2013: Työelämään valmistavaa koulutusta; Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä koulutuksesta sekä tietoja työllistymisestä (Minna Rissanen)

SEFEN RAPORTTEJA 2/2013: Työelämään valmistavaa koulutusta; Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä koulutuksesta sekä tietoja työllistymisestä (Minna Rissanen)

0 Comments
1 Like
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total Views
1,014
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
22
Comments
0
Likes
1
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. SEFEN RAPORTTEJA 2/2013 Työelämään valmistavaa koulutusta Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä koulutuksesta sekä tietoja työllistymisestä Minna Rissanen SUOMEN EKONOMILII INLANDS EKONOMFÖRBUN
  • 2. Sisältö 1 Yhteenveto ....................................................................................................................................6 1.1 Yhteenveto .......................................................................................................................................... 6 1.2 Sammandrag ...................................................................................................................................... 9 1.3 Summary .......................................................................................................................................... 12 2 Johdanto ..................................................................................................................................... 15 3 Kauppatieteiden maisterit ................................................................................................... 18 3.1 3.2 Koulutus kehittää uuden omaksumista ja ryhmätyöskentelytaitoja .......................... 24 3.3 Toimeksiantotutkielmat hieman aiempaa harvinaisempia ............................................ 28 3.4 Koulutus tukee kansainvälistymistä ...................................................................................... 29 3.5 4 Taustatietoja vastavalmistuneista ............................................................................................ 18 Vastavalmistuneiden työtilanne parantunut ....................................................................... 31 Kauppatieteiden kandidaatit .............................................................................................. 41 4.1 4.2 Ohjausta opintojen suunnan valitsemiseen ......................................................................... 46 4.3 Ulkomaanvaihtoon kandiopintojen aikana ......................................................................... 50 4.4 5 Taustatietoja vastavalmistuneista ............................................................................................ 41 KTM-opintoihin jatkaminen lähes itsestäänselvyys ........................................................ 52 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu ............................................................................. 53 5.1 Yhteenveto ........................................................................................................................................ 53 5.2 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, KTM ....................................................................... 54 5.2.1 Vastaajien taustatiedot ....................................................................................................................... 54 5.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt..................................................................... 56 5.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä ................................................................................ 57 5.2.4 Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus .......................................................................... 61 5.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot ................................................................................................. 63 5.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen ...................................................................................................... 64 5.3 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, KTK ........................................................................ 68 5.3.1 Vastaajien taustatiedot ....................................................................................................................... 68 5.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt..................................................................... 70 5.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä ................................................................................ 71 1
  • 3. 5.3.4 5.3.5 6 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot ................................................................................................. 76 Jatkosuunnitelmat................................................................................................................................. 78 Itä-Suomen yliopisto ............................................................................................................. 80 6.1 Yhteenveto ........................................................................................................................................ 80 6.2 Itä-Suomen yliopisto, KTM ....................................................................................................... 81 6.2.1 Vastaajien taustatiedot ....................................................................................................................... 81 6.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt..................................................................... 83 6.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä ................................................................................ 84 6.2.4 Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus .......................................................................... 88 6.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot ................................................................................................. 89 6.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen ...................................................................................................... 91 6.3 Itä-Suomen yliopisto, KTK ........................................................................................................ 95 6.3.1 Vastaajien taustatiedot ....................................................................................................................... 95 6.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt..................................................................... 96 6.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä ................................................................................ 97 6.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot .............................................................................................. 102 6.3.5 Jatkosuunnitelmat.............................................................................................................................. 104 7 Jyväskylän yliopisto............................................................................................................ 106 7.1 Yhteenveto ......................................................................................................................................106 7.2 Jyväskylän yliopisto, KTM .......................................................................................................107 7.2.1 Vastaajien taustatiedot .................................................................................................................... 107 7.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt.................................................................. 109 7.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä ............................................................................. 110 7.2.4 Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus ....................................................................... 115 7.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot .............................................................................................. 117 7.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen ................................................................................................... 119 7.3 Jyväskylän yliopisto, KTK ........................................................................................................123 7.3.1 7.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt.................................................................. 125 7.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä ............................................................................. 125 7.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot .............................................................................................. 130 7.3.5 8 Vastaajien taustatiedot .................................................................................................................... 123 Jatkosuunnitelmat.............................................................................................................................. 132 Lappeenrannan teknillinen yliopisto ........................................................................... 134 2
  • 4. 8.1 Yhteenveto ......................................................................................................................................134 8.2 Lappeenrannan teknillinen yliopisto, KTM ......................................................................135 8.2.1 Vastaajien taustatiedot .................................................................................................................... 135 8.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt.................................................................. 137 8.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä ............................................................................. 138 8.2.4 Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus ....................................................................... 142 8.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot .............................................................................................. 144 8.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen ................................................................................................... 146 8.3 Lappeenrannan teknillinen yliopisto, KTK .......................................................................149 8.3.1 Vastaajien taustatiedot .................................................................................................................... 149 8.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt.................................................................. 150 8.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä ............................................................................. 151 8.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot .............................................................................................. 156 8.3.5 Jatkosuunnitelmat.............................................................................................................................. 158 Oulun yliopisto..................................................................................................................... 159 9 9.1 Yhteenveto ......................................................................................................................................159 9.2 Oulun yliopisto, KTM................................................................................................................160 9.2.1 Vastaajien taustatiedot .................................................................................................................... 160 9.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt.................................................................. 161 9.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä ............................................................................. 162 9.2.4 Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus ....................................................................... 166 9.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot .............................................................................................. 168 9.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen ................................................................................................... 169 9.3 Oulun yliopisto, KTK.................................................................................................................173 9.3.1 Vastaajien taustatiedot .................................................................................................................... 173 9.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt.................................................................. 174 9.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä ............................................................................. 175 9.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot .............................................................................................. 179 9.3.5 Jatkosuunnitelmat.............................................................................................................................. 181 Svenska handelshögskolan ............................................................................................ 183 10 10.1 Yhteenveto....................................................................................................................................183 10.2 Svenska handelshögskolan, KTM .......................................................................................184 10.2.1 Vastaajien taustatiedot.................................................................................................................. 184 10.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt ............................................................... 185 3
  • 5. 10.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä .......................................................................... 187 10.2.4 Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus .................................................................... 191 10.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot ........................................................................................... 193 10.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen................................................................................................. 194 10.3 Svenska handelshögskolan, KTK ........................................................................................198 10.3.1 Vastaajien taustatiedot.................................................................................................................. 198 10.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt ............................................................... 199 10.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä .......................................................................... 200 10.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot ........................................................................................... 205 10.3.5 Jatkosuunnitelmat ........................................................................................................................... 207 Tampereen yliopisto ......................................................................................................... 209 11 11.1 Yhteenveto....................................................................................................................................209 11.2 Tampereen yliopisto, KTM ....................................................................................................210 11.2.1 Vastaajien taustatiedot.................................................................................................................. 210 11.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt ............................................................... 211 11.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä .......................................................................... 212 11.2.4 Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus .................................................................... 217 11.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot ........................................................................................... 218 11.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen................................................................................................. 220 11.3 Tamperereen yliopisto, KTK .................................................................................................223 11.3.1 Vastaajien taustatiedot.................................................................................................................. 223 11.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt ............................................................... 224 11.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä .......................................................................... 225 11.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot ........................................................................................... 229 11.3.5 Jatkosuunnitelmat ........................................................................................................................... 231 Turun kauppakorkeakoulu ............................................................................................ 233 12 12.1 Yhteenveto....................................................................................................................................233 12.2 Turun kauppakorkeakoulu, KTM .......................................................................................234 12.2.1 Vastaajien taustatiedot.................................................................................................................. 234 12.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt ............................................................... 236 12.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä .......................................................................... 237 12.2.4 Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus .................................................................... 241 12.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot ........................................................................................... 243 12.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen................................................................................................. 245 4
  • 6. 12.3 Turun kauppakorkeakoulu, KTK ........................................................................................248 12.3.1 Vastaajien taustatiedot.................................................................................................................. 248 12.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt ............................................................... 249 12.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä .......................................................................... 250 12.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot ........................................................................................... 255 12.3.5 Jatkosuunnitelmat ........................................................................................................................... 257 Vaasan yliopisto ................................................................................................................. 258 13 13.1 Yhteenveto....................................................................................................................................258 13.2 Vaasan yliopisto, KTM ............................................................................................................259 13.2.1 Vastaajien taustatiedot.................................................................................................................. 259 13.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt ............................................................... 261 13.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä .......................................................................... 262 13.2.4 Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus .................................................................... 265 13.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot ........................................................................................... 266 13.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen................................................................................................. 268 13.3 Vaasan yliopisto, KTK .............................................................................................................272 13.3.1 Vastaajien taustatiedot.................................................................................................................. 272 13.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt ............................................................... 273 13.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä .......................................................................... 274 13.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot ........................................................................................... 279 13.3.5 Jatkosuunnitelmat ........................................................................................................................... 281 14 Taulukkoluettelo ............................................................................................................... 283 15 Kuvioluettelo ....................................................................................................................... 285 Liite 1 : Kyselylomake (KTM) ................................................................................................. 297 Liite 2 : Kyselylomake (KTK) .................................................................................................. 306 Liite 3 : KTM-vastaajat pääaineittain .................................................................................. 314 Liite 4 : KTK-vastaajat pääaineittain ................................................................................... 315 5
  • 7. 1 Yhteenveto 1.1 Yhteenveto Vuonna 2012 valmistui 2 018 kauppatieteiden maisteria, joista 1 504 osallistui SEFEn järjestämään palautekyselyyn. Kyselyn vastausprosentti oli näin 74,5 prosenttia ja nousi jopa 15 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Vastaavasti kauppatieteiden kandidaatiksi valmistuneita oli vuonna 2012 1 806 ja SEFEn kyselyyn vastasi 1 304 valmistunutta. Myös kandidaatiksi valmistuneiden palautekyselyn vastausprosentti nousi edelliseen vuoteen verrattuna: 60,4 prosentista 72,2 prosenttiin. Vastavalmistuneiden ekonomien keskiarvoikä oli 29 vuotta, tosin 66 prosenttia valmistui alle 28-vuotiaana. Maisteriksi valmistuneista 53 prosenttia oli naisia mutta kandidaatiksi valmistuneista ainoastaan 46 prosenttia. Kyselyyn vastanneiden joukossa naiset olivat hieman yliedustettuina. Kyselyn vastaajat olivat suhteellisen tyytyväisiä koulutukseensa mutta toivoivat, että koulutuksessa otettaisiin entistä paremmin huomioon työelämäyhteydet. Tämä tuli esiin etenkin avoimissa vastauksissa. Vastaajat olivat tyytyväisiä yliopistokoulutuksen tarjoamaan teoreettiseen opetukseen mutta toivoivat, että koulutuksessa käytettäisiin tulevaisuudessa aiempaa enemmän käytännön yritysprojekteja ja case-harjoituksia. Tyytyväisiä oltiin myös kauppatieteellisen koulutuksen kansainvälisyyteen ja pääaineiden opetukseen. Edellisvuosien tapaan valmistuneet kehuivat myös yliopistoyksiköidensä ilmapiiriä ja pitivät kielten opetusta laadukkaana. Vastaajat kokivat kauppatieteellisen koulutuksen valmistaneen heitä etenkin ryhmätyöskentelyyn ja uusien asioiden oppimiseen. Heikoiten koulutus taas valmisti toisella kotimaisella kielellä viestimiseen sekä yrittäjyyteen. Tuoreet kauppatieteiden maisterit ja kandidaatit kokivat sekä tiedolliset että asenteelliset yrittäjävalmiutensa heikoiksi. 6
  • 8. Vastaajat olivat pääosin tyytyväisiä saamaansa opintojen ohjaukseen, mutta opettajaja opiskelijatutorointi koettiin opintojen ohjauksen heikoimmiksi osa-alueiksi kaikissa yksiköissä. Valmistuneet olisivat kaivanneet enemmän tukea opintoihinsa esimerkiksi kurssivalintoihin tai erilaisiin urapolkuihin liittyvissä asioissa. Tärkeäksi tekijäksi opintoihin kytkeytymisen kannalta nousi myös toisten opiskelijoiden vertaistuki varsinkin opintojen alkuvaiheessa. Valmistuneet toivoivat, että heidät olisi hyväksytty paremmin osaksi yliopiston asiantuntijayhteisöä ja että heidän mielipiteensä olisi otettu huomioon opetuksen kehittämisessä. Kauppatieteiden maisterit käyttivät pro gradu –tutkielmiensa tekemiseen keskimäärin 12,9 kuukautta mutta tutkielman nettotekoaika oli keskimäärin vain 5,7 kuukautta. Tutkielmien valmistumiseen voitaisiin vaikuttaa paremmalla ohjauksella, sillä nyt vastaajat arvioivat graduohjauksen ainoastaan tyydyttävän ja hyvän arvosanan välimaastoon. 15 prosenttia vastaajista, joiden opinnot olivat viivästyneet, kertoi tärkeimmäksi viivästymisen syyksi gradun viivästymisen. Toimeksiantona tutkielmansa teki 30 prosenttia vastaajista, mikä oli kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kandidaatiksi valmistuneet itsestäänselvyytenä. 92 kokivat prosenttia maisteriopintoihin kandivastaajista aikoi jatkamisen jatkaa lähes opintojaan valmistumisen jälkeen suoraan kauppatieteiden maisteriksi. Vastavalmistuneiden ekonomien työllistyminen on parantunut viime vuosina. Vuonna 2012 valmistuneista töissä oli valmistumishetkellään 79 prosenttia eli miltei yhtä suuri osa kuin ennen talouskriisiä vuonna 2007 valmistuneista. Viime vuosina vastavalmistuneet ovat myös sijoittuneet yhä useammin vakituisiin työtehtäviin ja työssäkäyvät kokevat työtehtävien vastaavan koulutustaan aiempaa paremmin. Maisterivastaajien tyytyväisyys omaan työtilanteeseensa kuitenkin heikkeni hieman edellisvuodesta. Vakituisen kokopäivätyön oli saanut valmistumishetkellään hieman 7
  • 9. yli puolet vastaajista ja vakituisessa osapäivätyössä työskenteli 7 prosenttia. Määräaikaisessa kokopäivätyössä taas työskenteli 15 prosenttia ja määräaikaisessa osapäivätyössä kolme prosenttia vastaajista. 13 prosenttia kertoi vielä etsivänsä töitä. Vastavalmistuneiden palkat eivät enää vuonna 2012 noudattaneet nousevaa trendiä vaan työssäkäyvien vastaajien mediaanipalkka oli sama kuin vuonna 2011, 3 000 euroa kuussa. Naisten ja miesten keskimääräisten palkkojen välillä oleva kuilu oli edelleen merkittävä ja jopa kasvoi edellisvuosista. Keskimäärin vuonna 2012 vastavalmistunut nainen ansaitsi kuukaudessa 471 euroa vähemmän kuin vastavalmistunut mies. Sukupuolten välisiä palkkaeroja selittää osittain naisten ja miesten sijoittuminen eri asemiin organisaatioissa sekä eri pääaineista valmistuneiden epätasainen sukupuolijakauma. Kuitenkin myös samassa asemassa työskentelevien naisten ja miesten välillä on selkeitä palkkaeroja. 8
  • 10. 1.2 Sammandrag År 2012 utexaminerades 2 018 ekonomie magistrar och 1 504 av dessa besvarade SEFEs responsenkät. Svarsprocenten var därmed 74,5 och steg med hela 15 procentenheter jämfört med föregående år. År 2012 utexaminerades 1 806 ekonomie kandidater och 1 304 av dessa besvarade SEFEs enkät. Även svarsprocenten för denna enkät steg jämfört med året innan: från 60,4 till 72,2 procent. De nyutexaminerade ekonomernas medelålder var 29 år, men 66 procent utexaminerades innan de fyllt 28 år. 53 procent av de utexaminerade magistrarna var kvinnor men av kandidaterna endast 46 procent. Kvinnorna var något överrepresenterade bland alla som besvarade enkäten. Respondenterna var relativt nöjda med sin utbildning, men önskade att kontakterna till arbetslivet skulle beaktas ännu bättre i utbildningen. Detta framgick särskilt av de öppna svaren. Respondenterna var nöjda med den teoretiska undervisningen som ingick i universitetsutbildningen men önskade att den framtida utbildningen skulle omfatta praktiska företagsprojekt och caseövningar i större omfattning än nu. Respondenterna var också nöjda med den ekonomiska utbildningens internationella karaktär och undervisningen i huvudämnena. I likhet med tidigare år fick atmosfären i universitetsenheterna beröm och de nyutexaminerade ansåg också att språkundervisningen håller hög kvalitet. Respondenterna upplevde att den ekonomiska utbildningen har gett dem färdigheter i synnerhet för grupparbete och för att lära sig nya saker. De sämsta färdigheterna gav utbildningen för kommunikation på det andra inhemska språket och företagande. De nya ekonomie magistrarna och kandidaterna ansåg både sina teoretiska och attitydmässiga färdigheter beträffande företagande vara svaga. Respondenterna var i huvudsak nöjda med den studiehandledning de fått, men lärar- och studerandetutorverksamheten upplevdes i alla enheter som det svagaste delområdet inom studiehandledningen. De utexaminerade skulle ha önskat mer stöd 9
  • 11. i studierna till exempel i frågor som gällde kursval eller olika karriärstigar. Stöd från andra studerande särskilt i början av studierna var också en viktig faktor som inverkade på hur studeranden kom igång med sina studier. De utexaminerade önskade att de bättre skulle ha godkänts som en del av expertgemenskapen vid universitetet och att deras åsikt skulle ha beaktats i utvecklingen av undervisningen. Ekonomie magistrarna skrev sin pro gradu-avhandling på i genomsnitt 12,9 månader, men nettotiden för avhandlingen var i genomsnitt bara 5,7 månader. Arbetet med avhandlingarna kunde påskyndas genom bättre handledning, eftersom graduhandledningen endast fick betyg mellan nöjaktiga och goda av respondenterna. 15 procent av respondenterna, vars studier dragit ut på tiden, meddelade att den största orsaken till detta var att arbetet med avhandlingen fördröjts. 30 procent av respondenterna gjorde sin avhandling på uppdrag, vilket är tre procentenheter mindre än föregående år. De utexaminerade kandidaterna ansåg det nästan vara en självklarhet att fortsätta med magisterstudierna. 92 procent av kandidatrespondenterna hade för avsikt att studera vidare till ekonomie magister genast efter examen. Under de senaste åren har det blivit lättare för nyutexaminerade ekonomer att få arbete. 79 procent av dem som utexaminerades 2012 arbetade vid tidpunkten för examen. Andelen är nästan lika stor som andelen av dem som utexaminerades före den ekonomiska krisen 2007. Under de senaste åren har de nyutexaminerade också allt oftare fått fast anställning och de förvärvsarbetande anser att arbetsuppgifterna motsvarar utbildningen bättre än tidigare. Magistrarna som besvarade enkäten var dock inte riktigt lika nöjda med sin arbetssituation som föregående år. Vid tidpunkten för examen hade något över hälften av respondenterna fått fast anställning och arbetade heltid. 7 procent hade fast anställning och arbetade deltid. 15 procent var visstidsanställda och arbetade heltid, medan 3 procent var 10
  • 12. visstidsanställda och arbetade deltid. 13 procent meddelade att de fortfarande söker arbete. Lönerna till nyutexaminerade steg inte längre 2012, utan medianlönen bland de förvärvsarbetande respondenterna var densamma som 2011, dvs. 3 000 euro i månaden. Klyftan mellan kvinnornas och männens genomsnittliga löner var fortfarande betydande och till och med växte jämfört med tidigare år. År 2012 fick en nyutexaminerad kvinna i genomsnitt 471 euro mindre lön än en nyutexaminerad man. De könsbaserade löneskillnaderna förklaras delvis av att kvinnor och män har olika positioner i organisationerna och att könsfördelningen är ojämn beroende på de utexaminerades huvudämnen. Trots detta finns det klara löneskillnader även mellan kvinnor och män som arbetar i samma position. 11
  • 13. 1.3 Summary SEFE annually conducts a feedback survey to all business studies MSc/BSc (Econ.) graduates. This “Feedback on academic business education” assessment package is mainly designed to support and evaluate the quality of academic business education. The purpose of the assessment is to reveal opinions on the level of education provided as well as to collect information on how graduates are employed. In 2012, the amount of total MSc (econ.) graduates in Finland was 2018 of which a total of 1504 graduates answered the questionnaire, resulting in a response rate of 74,5%. The response rate was 15 percent higher compared to 2011. A total of 1808 BSc (econ.) graduated on 2012 and 1304 of them answered to the survey. The response rate for newly graduated BSc students rose from 60,4% (2011) to 72,2% (2012). The average age of respondents with a Master’s degree was 29 years, although 66 percent of respondents graduated when they were under 28 years of age. Of the Masters graduates 53% and 46% of BSc graduates were women. Women were slightly overrepresented among the respondents. In general, the respondents were satisfied with their education but expected more cooperation with the business community and private sector. These wishes were especially submitted in the open field answers. Respondents were satisfied with the level of theoretical teaching, but hoped to see more practical business projects and case studies in the future. Respondents were also pleased with their major studies and the internationality of departments. As in the previous years, graduates also praised their university departments’ atmosphere. The quality of language teaching was seen as excellent. The respondents felt that after graduation they had good abilities especially for team work and absorbing new information. The weakest abilities were reported in entrepreneurship as well as communicating in the second 12
  • 14. national language. Graduates found their cognitive and attitudinal abilities for entrepreneurship to be poor. The respondents were mostly satisfied with the student counseling. Tutoring was seen as the weakest field of student counseling in all departments. Graduates would have generally liked more guidance for their studies, for example in choosing courses and careers service. Peer support by other students was seen important especially in the beginning of studies. On average, MSc graduates spent 12,9 months writing their thesis. However, the net time spent on the thesis was only 5,7 months. According to the study, we can conclude that better guidance towards thesis writing would speed up graduation. The respondents rated thesis guidance only between satisfactory and good. 15 percent of respondents, whose studies were delayed, reported that the main reason was that their thesis was late. 30 percent of respondents wrote their thesis as an assignment for a company, which was three percentage points lower than the previous year. 92 percent of the BSc graduate respondents reported they will continue to Master’s degree studies directly. For most respondents continuing the studies is an obvious choice. The employment situation of MSc graduates has improved in the previous years. Out of all respondents, 79 percent reported having a job, which is almost as much as before the financial crisis in 2007. In recent years, graduates have found more permanent jobs and felt that their duties corresponded with their education either well or rather well. On the other hand, in 2012 only 69 percent of Master’s respondents were satisfied with their work situation while in the year 2011 the share was 71 percent. More than half of the respondents were in permanent full-time 13
  • 15. employment. 15 percent had a fixed-period full-time job. Seven percent of the respondents reported having a permanent part-time job and three percent a fixed part-time job. At the moment of responding, 13 percent of respondents were unemployed and seeking work. However, the earnings of newly graduated Master’s did not follow the increasing trend in 2012. The median earnings were 3000€/month, which was the same as in 2011. On average, newly graduated men earned 471€ more than their female equivalents. The salary difference between men and women increased from the previous year. The salary difference between genders is explained to a certain degree by the fact that women more often find employment as clerical workers whereas men occupy more managerial positions. However, for men and women in the identical positions, a clear difference in pay exists. 14
  • 16. 2 Johdanto Suomen Ekonomiliitto – Finlands Ekonomförbund – SEFE ry toteuttaa vuosittain yhteistyössä ekonomikoulutusyksiköiden kanssa palautekyselyn vastavalmistuneille kauppatieteiden kandidaateille ja maistereille. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää valmistuneiden kokemuksia kauppatieteellisestä koulutuksesta ja koulutusyksiköistä sekä kerätä tietoja vastavalmistuneiden sijoittumisesta työmarkkinoille. Tutkimus on tarkoitettu ensisijaisesti kauppatieteellisen koulutuksen laadun ylläpidon ja kehittämisen tueksi. SEFE on kerännyt palautetta vastavalmistuneilta 1990-luvun alusta lähtien. Vuonna 2012 kysely toteutettiin sekä paperisena että sähköisenä lomakkeena. Vastauksia saatiin kaikista ekonomikoulutusta tarjoavista yksiköistä lukuun ottamatta Svenska handelshögskolanin Vaasan kampusta sekä Åbo Akademia. Lomakepohjat ovat liitteinä raportin lopussa. Kyselylomakkeiden atk-käsittelyn suoritti ja perusanalyysit tuloksista tuotti Tampereen yliopiston informaatiotieteiden yksikkö. Raportin ensimmäisessä osassa kyselyn tulokset esitetään kokonaisuutena. Näitä koko koulutusalaa käsitteleviä tuloksia voi käyttää vertailutietoina kunkin koulutusyksikön omien tulosten rinnalla, jotka esitellään raportin toisessa osassa. Jokaisesta yliopistoyksiköstä on lyhyt yhteenveto yksikköä käsittelevän kappaleen alussa. Kauppatieteellisen koulutuksen pää- ja sivuaineiden/ohjelmien nimikkeet vaihtelevat koulutusyksiköittäin. Pää- ja sivuaineiden kohdalla ei raportissa ole pyritty täysin eksakteihin nimityksiin yksikkökohtaisesti ja ruotsin- ja englanninkielisten koulutusohjelmien kohdalla käytetään osittain suomenkielisiä vastineita. Koko koulutusalaa tarkasteltaessa pää- ja sivuainekategoriat sisältävät siten hieman 15
  • 17. toisistaan poikkeavia nimityksiä. Vastaajien pää- ja sivuaineet/ohjelmat kysyttiin avoimina kysymyksinä, minkä takia tilasto ei ole aukotonta. Vastausten esittelyssä havainnollisuuteen ja on pyritty kiinnittämään käytettävyyteen. erityistä Havainnollisuuden huomiota varmistamiseksi raportissa on käytetty enemmän kuvioita kuin aiempina vuosina. Vastaukset on pyritty esittämään niin, että valtakunnallisen ja koulutusyksikkökohtaisen koulutuksen hyvät puolet ja toisaalta kehittämiskohteet nousevat selkeästi esiin. Kuvioissa havainnot on esitetty prosentteina tai vastausasteikkoina kysymyksestä riippuen. Käytetty vastausasteikko ilmenee kunkin kuvaajan akselista. Kuvioissa pylväiden numeroselitteitä käytetään sen mukaan kuin on selkeyden ja luettavuuden kannalta järkevää, joten tämä saattaa vaihdella riippuen siitä montako asiakohtaa tai vertailuryhmää samassa kuviossa on. Joissakin yliopistoissa vastausprosentti jäi valitettavan pieneksi. Vastausten vähyys vaikeuttaa etenkin pääainekohtaista systemaattisesti pääainekohtaisia koulutusohjelma- tai vertailua. tuloksia pääainekohtaiset Raportissa vaan vastaukset on ei ole esitetty yliopistoyksiköiden lähetty sähköisesti asianomaisten yksiköiden opintoasioista vastaaville henkilöille. Raportissa ei ole esitetty tuloksia, joissa on alle seitsemän havaintoa. Raporttia lukiessa kannattaa pitää mielessä, että arviot perustuvat vastaajien subjektiivisiin näkemyksiin omasta koulutuksestaan. Tutkimuksessa on käytetty vastausasteikkoja 1-4 (1 =täysin eri mieltä, 2= jokseenkin eri mieltä, 3= jokseenkin samaa mieltä, 4= täysin samaa mieltä, 0= en osaa sanoa) ja 1-5 (1= heikko, 2= välttävä, 3= tyydyttävä, 4= hyvä, 5= erinomainen). Asteikon välit ymmärtää kukin vastaaja omalla tavallaan, joten asteikkoa ei voida pitää tasavälisenä. 16
  • 18. Raportissa käytetään seuraavia lyhenteitä eri koulutusyksiköistä valmistuneista: Aalto Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Hanken Svenska handelshögskolan JY Jyväskylän yliopisto LUT Lappeenrannan teknillinen yliopisto LY Lapin yliopisto OY Oulun yliopisto TaY Tampereen yliopisto TSE Turun kauppakorkeakoulu UEF Itä-Suomen yliopisto VY Vaasan yliopisto 17
  • 19. 3 Kauppatieteiden maisterit 3.1 Taustatietoja vastavalmistuneista Vastavalmistuneiden kauppatieteiden maistereiden palautekyselyyn vastasi vuonna 2012 yhteensä 1504 henkilöä (taulukko 1). Vuonna 2012 Suomessa valmistui 2018 kauppatieteiden maisteria, joten kyselyn vastausprosentti oli 74,5 prosenttia. Vastausprosentti nousi 15 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen (59,5 %) verrattuna. Aktiivisimmin kyselyyn vastattiin Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja Aaltoyliopistossa, joiden vastausprosentit lähenivät sataa. Lapin yliopiston tuloksia ei tässä raportissa käsitellä erikseen, sillä maisterivastaajia oli ainoastaan 13. Taulukko 1: Vastaajat ja vastausprosentit, KTM. Valmistuneet Vastauksia Yksikön osuus Yksikön osuus % 2012 Vastaus- valmistuneista vastanneista Aalto 390 384 98,5 % 18,8 % 25,5 % Hanken 255 169 66,3 % 12,3 % 11,2 % JY 180 69 38,3 % 8,7 % 4,6 % LUT 185 184 99,5 % 8,9 % 12,2 % LY 57 13 22,8 % 2,7 % 0,9 % OY 181 154 85,1 % 11,5 % 10,2 % TaY 131 54 41,2 % 6,3 % 3,6 % TSE 227 216 95,2 % 10,9 % 14,4 % UEF 95 30 31,6 % 4,6 % 2,0 % VY 259 231 89,2 % 12,5 % 15,4 % ÅA 58 0 0,0 % 2,8 % 0% Yhteensä 2018 1504 74,5 % 100,0 % 100,0 % 18
  • 20. Kuvio 1: Vastaajien sukupuolijakauma, KTM, %. Kuvio 2: Ikä valmistuessa, KTM, %. 35% 30% 25% Mies 46 % 20% Nainen 54 % 15% 10% 5% 0% 0% 8% 32% 26% 12% 6% 16% Alle 23 23-24 25-26 27-28 29-30 31-32 Väh. v. v. v. v. v. v. 33 v. Maisteriksi valmistuneista suurin osa (53 %) oli edellisvuosien tapaan naisia. Kyselyn vastaajien joukossa naiset olivat lisäksi hieman yliedustettuina (kuvio 1). Vuonna 2012 valmistuneiden kauppatieteiden maistereiden keskiarvoikä oli 29 vuotta, 66 prosenttia vastaajista valmistui kuitenkin vähintään 28-vuotiaina (kuvio 2). Kuvio kolme kertoo vastaajien koulutustaustan, jonka perusteella he saivat suoristusoikeuden kaksivuotiseen kauppatieteiden maisterin tutkintoon. Yli puolet valmistuneista (53 % ) sai yhä tutkinto-oikeuden suoraan sekä kandidaatin että maisterin tutkintoon. Tradenomitaustaisten maistereiden määrä on kuitenkin lisääntynyt vuosi vuodelta. Vuonna 2012 valmistuneista 13 % oli koulutustaustaltaan tradenomeja: naisvastaajista jopa 17 % kun taas miehistä vain 9 %. Kuvio 3: Aiempi koulutustausta, KTM, %. 72% KTK-tutkinto samassa yliopistossa KTK-tutkinto toisessa suomalaisessa yliopistossa 3% Ulkomailla suoritettu KTK-tutkintoa vastaava tutkinto 4% 13% Tradenomin tutkinto 6% Muun alan yliopistotutkinto Suomessa tai ulkomailla 3% Muu tutkinto, jolla sai suoritusoikeuden 0% 20% 40% 60% 80% 100% 19
  • 21. Vuonna 2012 valmistuneiden maistereiden yleisimmät pääaineet olivat laskentatoimi (15 %), markkinointi (15 %) sekä organisaatiot ja johtaminen (14 %). Näistä kolmesta pääaineesta on valmistunut eniten ekonomeja myös aiempina vuosina. Kuviossa neljä on kuvattu pienimmästä suurimpaan ne pääainekategoriat, joista vastavalmistuneilta saatiin vähintään 30 vastausta. Yleisimpiä pääaineita tarkasteltaessa on kuitenkin opintokokonaisuuksista tosistaan hyvä muistaa, poikkeavia että yliopistot nimityksiä, mikä käyttävät hankaloittaa pääainekohtaista vertailua. Raportin lopussa liitteessä kolme on esitetty kaikki vastaajien KTM-pääaineet ja niiden vastaajamäärät yksiköittäin. Kuvio 4: Yleisimmät pääaine-/koulutusohjelmakategoriat, lkm, ja sukupuolijakaumat, KTM, %. Kaikki Laskentatoimi (n= 224) Markkinointi (n= 223) Organisaatiot ja johtaminen (n=212) Rahoitus (n=117) Kv. liiketoiminta (n=99) Nainen Laskentatoimi ja rahoitus (n=95) Mies Kansantaloustiede (n=91) Yritysjuridiikka (n=42) Yrittäjyys (n=41) Logistiikka (n=37) Tietojärjestelmätiede (n=35) Tuotantotalous (n=30) 0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio neljä kertoo pääaineiden lisäksi vastaajien sukupuolijakaumat yleisimmissä pääainekategorioissa. Erityisesti kv. liiketoimintaa, organisaatiota ja johtamista sekä markkinointia pääaineinaan opiskelleista suurin osa oli naisia kun taas rahoituksesta valmistui eniten miespuolisia opiskelijoita. Tämä noudattelee aiempina vuosina valmistuneiden sukupuolijakaumaa. Pääainekohtaisiin sukupuolijakaumiin 20
  • 22. kannattaa kiinnittää huomiota, sillä ne selittävät osittain myöhemmin tarkasteltavia sukupuolten välisiä eroja etenkin työllistymisen ja palkkauksen osalta. Sivuaineista suosituimpia olivat organisaatiot ja johtaminen (16 % vastaajista), yritysjuridiikka (15 %) ja laskentatoimi (14 %). Vastaajat saivat kyselyssä valita kaksi laajinta sivuainetta, joita olivat opiskelleet. Vastaajilta kysyttiin, millä perusteella he ensisijaisesti valitsivat opiskelupaikkansa (kuvio 5). Yksikön sijaintipaikkakunta oli vastaajille tärkein opiskelupaikan valintaperuste, ja etenkin naiset pitivät sitä tärkeänä. Miehille yksikön maineella taas oli päätökseen suhteessa suurempi vaikutus. Vastaukset ensisijaisesta koulutuspaikasta vaihtelivat runsaasti myös koulutusyksiköittäin. Aalto-yliopiston vastaajille yksikön maine oli selvästi tärkeämpi tekijä (53 %) kuin muista yliopistoista valmistuneille. Yksikön sijaintipaikka oli tärkein Oulussa (61 %) ja Tampereella (57 %) opiskelleille. Tietty pääaine oli taas tärkein peruste Jyväskylästä valmistuneille (36 %). Koulutusyksiköistä Lappeenrannassa oli suhteessa eniten niitä vastaajia, joiden tärkein syy opiskelupaikan valintaan oli kokemus siitä, että omat opiskelemaan pääsemisen mahdollisuudet olivat hyvät. 21
  • 23. Kuvio 5: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste sukupuolen mukaan, KTM, %. 18% Yksikön maine Katsoi sinne opiskelemaan pääsemisen mahdollisuudet hyviksi Sai siitä enemmän tietoa kuin muista yksiköistä 11% 13% 1% 1% 8% 7% Valintamenettely Yksikön sijaintipaikkakunta 25% Tietty pääaine / ohjelma 14% 31% 17% Nainen 2% 3% Tietty aineyhdistelmämahdollisuus Mies 2% 4% Ystävien/sukulaisten vaikutus 1% 1% Halu itsenäistyä Opetuskieli 25% 0% 0% 7% 5% Laajat opiskelumahdollisuudet/ valinnanvara 2% 3% Muu syy opiskelupaikan valintaan 0% 10% 20% 30% 40% Vastaajista 59 % koki maisteriopintojensa viivästyneen suhteessa kahden vuoden tavoiteaikaan, kun vuonna 2011 vastaava luku oli vain 45 %. Vastaajat saivat valita tärkeysjärjestyksessä kaksi syytä sille, miksi kokivat opintojensa viivästyneen. Yleisimmäksi syyksi mainittiin työskentely opintojen ohessa (kuvio 6). 15 % maisterivastaajista kertoi opintojensa viivästymisen johtuneen ensisijaisesti pro gradu –tutkielman viivästymisestä, mikä on enemmän kuin aiempina vuosina. Toiseksi tärkeimpänä syynä gradun viivästymisen mainitsi jopa 26 % vastaajista. 22
  • 24. Kuvio 6: Tärkein syy opintojen viivästymiseen, KTM, %. Työskentely opintojen ohella kokopäiväisesti 42% Työskentely opintojen ohella osa-aikaisesti 17% Pro gradu -tutkielman viivästyminen 15% Opiskelu ulkomailla 3% Varusmiespalvelu/vanhempainloma 3% Opiskelumotivaation puute 3% Sairaus 2% Aktiivinen toiminta ylioppilaskunnassa/ainejärjestössä 2% Opetusjärjestelyt (esim. kurssien ajoitus) 2% Opintojen vaativuus / puutteelliset opiskelutaidot 1% Opiskelu jossakin muussa oppilaitoksessa 1% Harrastukset 1% Opintojen ohjauksen puutteet 1% Muu syy KTM-opintojen viivästymiseen normiajassa 7% 0% 10% 20% 30% 40% 50% Kuvio 7: Opintojen viivästyminen koulutustaustoittain, KTM, %. Sai suoraan tutkinto-oikeuden sekä KTK- että KTM-tutkintoon 38% 62% KTK-tutkinto samassa yliopistossa 41% 59% KTK-tutkinto toisessa suomalaisessa yliopistossa 41% 59% Ulkomailla suoritettu KTKtutkintoa vastaava tutkinto Tradenomin tutkinto Muun alan yliopistotutkinto Suomessa tai ulkomailla Muu tutkinto 48% 52% Opinnot eivät viivästyneet Opinnot viivästyivät 44% 56% 38% 56% 44% 62% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 23
  • 25. 3.2 Koulutus kehittää uuden omaksumista ja ryhmätyöskentelytaitoja Vastavalmistuneita pyydettiin arvioimaan koulutusyksikkönsä palveluja, saamaansa opintojen ohjausta, opetusta ja koulutuksessa hankkimiaan valmiuksia asteikolla 1-5 (kuviot 8 - 11). Yliopistojen tilat, laitteet ja atk-tuki olivat vastaajien mielestä tyydyttävällä tasolla ja kirjastopalvelut hyvällä tasolla (kuvio 8). Vastaajat olivat pääosin tyytyväisiä koulutusyksikköjensä opinto-ohjaukseen (kuvio 9). Kaikkien vastaajien keskiarvolla laskettuna ainoastaan opettajatutorointi ei yltänyt tyydyttävään arvosanaan. Opettajatutorointi tai opiskelijatutorointi koettiin opintojen ohjauksen heikoimmaksi osa-alueeksi kaikissa yksiköissä. Useat vastaajat kokivat opettajatutoroinnin olevan muodollisuus tai että mahdollisuudesta hyödyntää opettajatutorointia ei viestitty opiskelijoille tarpeeksi. Sanallisissa vastauksissa vastaajat kaipasivat myös lisää kontakteja opettajiin ja neuvoja esimerkiksi kurssivalintoihin liittyvissä asioissa. Vastaajat toivoivat, että tutorointiin ja opintojen ohjaukseen panostettaisiin erityisesti opintojen alussa. Kuvio 8: Arviot koulutusyksikön palveluista, KTM. 5 4,5 4 4,1 3,9 3,6 3,5 Yliopiston laitteet ATK-tuki 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Yliopiston tilat Kirjastopalvelut 24
  • 26. Kuvio 9: Arviot opintojen ohjauksesta, KTM. Opettajatutorointi 2,8 Opiskelijatutorointi 3,1 Informaatio www-sivuilla 3,4 WebOodi 3,7 Opinto-opas 3,7 Ohjaus opintojaksolla 3,3 Laitoksen/ tiedekunnan/ schoolin opintopalvelut 3,6 Opintohallinnon palvelut 3,6 Orientaatiopäivät 3,5 1 2 3 4 5 Kuvio 10: Arviot opetuksesta, KTM. Vieraskielisten kurssien opettajien kielitaito 4,2 Opetusmenetelmät 5 4 3,6 Yhteisten opintojen opetus 3,4 Pääaineen/ koulutusohjelman opetus 3 Espanjan opetus 3,9 3,4 2 1 Ruotsin opetus 3,8 Saksan opetus 3,9 3,7 3,8 3,6 3,7 Venäjän opetus Englannin opetus Suomen kielen ja viestinnän opetus Ranskan opetus Vastavalmistuneet kokivat kauppatieteellisen koulutuksen kehittäneen parhaiten ryhmätyöskentelytaitoja Viestintävalmiudet ja toisella kykyä omaksua kotimaisella ja uusia tiedolliset asioita sekä (kuvio 11). asenteelliset yrittäjävalmiudet vastaajat taas arvioivat vähiten kehittyneiksi koulutuksen aikana. 25
  • 27. Toisella kotimaisella kielellä viestiminen on toisaalta taito, jonka merkityksen viisi vuotta työelämässä olleet ekonomit ovat kokeneet vähäiseksi1. Kuvio 11: Koulutuksessa hankitut valmiudet, KTM. Talouden yleinen tuntemus Eettisen toiminnan 3,5 Projektinhallinta Valmiudet pääaineessa 5 valmiudet Työelämätietous 3,6 4 Viestintä äidinkielellä 3,5 3,3 3,9 3,6 Viestintä toisella 3 Neuvottelutaidot kotimaisella 3,5 Vuorovaikutustaidot Valmiudet sivuaineessa 3,9 2,9 2 4 Viestintä vierailla 3,7 kielillä 1 Esiintyminen 3,7 3,8 2,9 Ongelmanratkaisukyky 4,1 Uusien asioiden Tieteelliset valmiudet Tiedolliset valmiudet yrittäjyyteen 3,1 4,3 omaksuminen Tietotekniset Asenteelliset valmiudet 3,5 yrittäjyyteen 4 Kv. ympäristössä 3,3 3,5 työelämätaidot Esimiestaidot 4,2 toimiminen Ryhmätyöskentely Yleiset johtamisvalmiudet 1 Lisää koulutuksen antamien valmiuksien merkityksestä työelämässä voi lukea Heidi Kivelän raportista ”Viisi vuotta työelämässä. Vuonna 2007 valmistuneiden kauppatieteiden maisterien työmarkkina-asema sekä arviot koulutuksen tuottamasta osaamisesta”. Raportti ilmestyy SEFEn raportteja –sarjassa tänä syksynä. 26
  • 28. Kuvio 12: Tyytyväisyys koulutukseen, KTM. Hyväksyy opiskelijat osaksi asiantuntijayhteisöä Koulutus vastasi odotuksia 4 3,2 Koulutus oli laadukasta 3,3 3 2,9 On kiinnostunut opiskelijoiden 3,1 mielipiteistä 2 Koulutus oli vaativaa 3,2 1 3,4 Opiskeluilmapiiri oli hyvä 3,5 Koulutus oli motivoivaa 3,1 Kielten opetusta oli saatavilla riittävästi3,3 Opinnot olivat mielenkiintoisia 3,3 Koulutus antoi hyvät valmiudet työelämään Kuvio 13: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, KTM. Koulutusyksikkö... 4,0 3,5 3,1 3,0 3,0 3,0 2,8 2,5 2,0 1,5 1,0 käyttää elinkeinoelämän huolehtii koulutuksen asiantuntijoita kilpailukyvystä opetuksessa työmarkkinoilla on kiinnostunut elinkeinoelämän toiveista koulutuksessa pyrkii tarjoamaan opiskelijoille yhteyksiä elinkeinoelämään 27
  • 29. 3.3 Toimeksiantotutkielmat hieman aiempaa harvinaisempia Kyselystä ilmenee, että kauppatieteissä pro gradu –tutkielman teko toimeksiantona ei ole yhtä yleistä kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2012 vain 30 % vastaajista teki tutkielmansa toimeksiantona kun edellisenä vuonna osuus oli 33 %. Kaikista kyselyyn vastanneista 25 % kertoi saaneensa rahoitusta tutkielmaansa varten (kuvio 14). Yleisimmin tutkielman tekijä sai rahoituksen kertapalkkiona, ja 4 % vastaajista sai gradun tekemistä varten stipendin. Rahoitussummat vaihtelivat huomattavasti gradun tehneiden kesken. Kertapalkkion suuruus oli keskimäärin 3721 € sen mediaanin ollessa 3000 € (taulukko 2). Tutkielmaa varten saadun stipendin keskiarvo oli 2699 € ja mediaani 1600 €. 21 % tutkielmarahoitusta saaneista vastaajista kertoi kertapalkkion olleen korkeintaan 1500 € kun taas 17 % sai yli 6000 €. 6 % kaikista vastaajista sai gradun toimeksiantajalta kuukausipalkkaa, keskimäärin 2009 €/kk 5,3 kuukauden ajan. Vastaajat käyttivät tutkielman tekemiseen aikaa keskimäärin 12,9 kuukautta. Tutkielman nettotekoajaksi vastaajat arvioivat kuitenkin keskimäärin 5,7 kuukautta. Asteikolla 1-5 vastaajat arvioivat oman panostuksensa tutkielmaprosessiin ansaitsevan keskiarvon 3,9 kun taas tutkielmanohjaus sai keskiarvon 3,5. Kuvio 14: Tutkielman rahoitus, KTM, %. 75% Ei rahallista tukea 8% Kertapalkkio 6% Palkkatyö Stipendi 4% Ainoastaan tutkielmasta suoranaisesti aiheutuneet kulut 3% 5% Muu rahoitus tutkielman tekoon 0% 20% 40% 60% 80% 100% 28
  • 30. Taulukko 2: Tutkielman rahoituksen suuruus, KTM. Rahoituksen suuruus (mediaani) Kertapalkkio 3000 € Palkkatyö 1950 €/kk, 5,3 kk:n ajalta 1600 € Stipendi 3.4 Koulutus tukee kansainvälistymistä Vuonna 2012 koulutuksensa yliopistonsa valmistuneet kauppatieteiden kansainvälisyyteen tarjoamiin (kuvio 15). maisterit olivat tyytyväisiä Vastaajat olivat tyytyväisiä ja esimerkiksi kansainvälisyysmahdollisuuksiin englanninkielisiin kursseihin. Kuitenkin vain 30 % vuonna 2012 valmistuneista maistereista suoritti osan tutkinnostaan ulkomailla. Ulkomailla opintojaan suorittaneiden osuudessa ei tapahtunut muutosta edellisvuoteen verrattuna. Kandidaatiksi valmistuneiden kyselyn mukaan opintojen suorittaminen ulkomailla on selvästi yleisempää kanditutkinnon kuin maisteritutkinnon aikana. Vaihdossa käyneet kauppatieteiden maisterit olivat tyytyväisiä vaihto- opintojaksoonsa (kuvio 16). Erityisen hyväksi vastaajat kokivat sen, että vaihtoopinnot pystyi sisällyttämään osaksi tutkintoa. Heikoimmaksi osa-alueeksi vaihdossa olleet vastaajat taas kokivat opetuksen laadun vaihto-opintojakson aikana. 29
  • 31. Kuvio 15: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, KTM. 4,0 3,5 3,5 3,3 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 Koulutusyksikkö tarjoaa kansainvälisiä opiskelumahdollisuuksia Opetuksessa huomioitiin kansainvälisyys Kuvio 16: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, KTM. KTM-tutkinnon rakenne mahdollisti luontevasti vaihtoonlähdön 4 Vaihtopaikoista oli tarjolla riittävästi tietoa ennen lähtöä 3,5 3,4 Vaihdon pystyi sisällyttämään osaksi KTM-tutkintoa 3,6 3 2 Taloudellinen ja muu tuki vaihtoonlähtöön 3,2 oli riittävää Vaihtoonlähtöön kannustettiin riittävästi yliopiston taholta Uskoi saaneensa vaihdon aikana sellaista 3,5 osaamista, jota muuten ei olisi saanut 1 3,3 3,3 3,1 Vaihto-opintojakso oli hyödyksi laadukkaan työllistymisen kannalta Opetus vaihtoopintojakson aikana oli laadukasta 30
  • 32. 3.5 Vastavalmistuneiden työtilanne parantunut Kyselyyn vastanneista kauppatieteiden maistereista 79 % oli valmistumishetkellään työsuhteessa tai yrittäjänä (kuvio 17). 13 % taas haki vielä töitä. Kyselyn mukaan naiset olivat miehiä useammin määräaikaisessa työsuhteessa: 19 % vastavalmistuneista naisista työskenteli määräaikaisessa kokopäivätyössä kun miesten vastaava osuus oli vain 10 %. Naisista vakituisessa kokopäivätyössä oli 48 % kun taas miehistä 54 %. Kuvio 17: Työtilanne valmistumishetkellä, KTM, %. Vakinainen kokopäivätyö 51% Vakinainen osapäivätyö 7% Määräaikainen kokopäivätyö 15% Määräaikainen osapäivätyö 3% Päätoiminen yrittäjä 2% Osa-aikainen yrittäjä/ t:mi/ osakas yrityksessä 1% Jatkaa opiskelua 1% Vanhempainloma tai hoitovapaa 4% Varusmies-/ siviilipalvelu 1% Hakee töitä 13% Muu työtilanne 2% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Kuviossa 18 on esitetty vastavalmistuneiden työtilanne neljänä viimeisimpänä vuonna. Vastavalmistuneiden kauppatieteiden maistereiden työtilanne on parantunut viimeisen neljän vuoden aikana. Vakinaisessa kokopäivätyössä olleiden osuus on vuonna 2012 noussut vuoden 2009 43 prosentista 51 prosenttiin ja vastaavasti työnhakijoiden määrä laskenut 21 prosentista 13 prosenttiin. Työssä 31
  • 33. olleiden osuus kaikista vuonna 2012 vastavalmistuneista kauppatieteiden maistereista oli sama kuin vuonna 2007.2 KTM-tutkinnon suorittamisen jälkeen opiskelua jatkaneiden määrä on laskenut. Vastavalmistuneiden yrittäjien määrässä ei ole tapahtunut juurikaan muutosta vaan määrä on pysynyt tasaisen pienenä. Kuvio 18: Muutokset valmistumishetken työtilanteessa, KTM, %. Vakinainen kokopäivätyö Vakinainen osapäivätyö Määräaikainen kokopäivätyö Määräaikainen osapäivätyö Päätoiminen yrittäjä 2009 Osa-aikainen yrittäjä/ t:mi/ osakas yrityksessä 2010 2011 Jatkaa opiskelua 2012 Vanhempainloma tai hoitovapaa Varusmies-/ siviilipalvelu Hakee töitä Muu työtilanne 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Tyytyväisiä työtilanteeseensa oli 69 % vastaajista. Vaikka työtilanteen voidaan katsoa viime vuosina parantuneen, vastaajien tyytyväisyys omaan työtilanteeseensa heikkeni kaksi prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Melkein kolmannes 2 Lisää koulutuksen antamien valmiuksien merkityksestä työelämässä voi lukea Heidi Kivelän raportista ”Viisi vuotta työelämässä. Vuonna 2007 valmistuneiden kauppatieteiden maisterien työmarkkina-asema sekä arviot koulutuksen tuottamasta osaamisesta”. Raportti ilmestyy SEFEn raportteja –sarjassa tänä syksynä. 32
  • 34. vastavalmistuneista taas oli tyytymätön työtilanteeseensa. Vastaajat olivat tyytymättömiä mm. siihen, että työtä ei ollut löytynyt tai ettei työ vastannut omaa koulutusta. Muita tyytymättömyyden aiheita olivat työn määräaikaisuus ja yleinen epävarmuus. Useita vastaajia omassa työtilanteessaan harmitti myös se, ettei työ ollut tarpeeksi haastavaa tai että työstä saatu palkka oli liian pieni. Tärkein syy siihen, että vastaajalla ei ollut työpaikkaa oli, ettei vastaaja ollut vielä varsinaisesti hakenut työtä (25 % työtä vailla olleista vastaajista). Yleisen työmarkkinatilanteen mainitsi tärkeimmäksi työttömyytensä syyksi selvästi useampi vastaaja (23 %) kuin edellisenä vuonna (15 %). Keskimääräinen työnhakuaika vastaajien keskuudessa oli 1,7 kuukautta eli neljä kuukautta lyhyempi kuin edellisenä vuonna. Vastavalmistuneet kauppatieteiden maisterit työllistyvät useimmiten internetin kautta, työskenneltyään aiemmin samassa organisaatiossa tai henkilökohtaisten suhteidensa avulla (kuvio 19). Naisista miehiä suurempi osa sai työpaikkansa työskenneltyään aiemmin samassa organisaatiossa kun taas miehet työllistyivät naisia useimmin henkilökohtaisten suhteidensa kautta. 33
  • 35. Kuvio 19: Miten sai työpaikan, KTM, %. 27% Internetin kautta (esim. yritysten kotisivut) 26% Työskennellyt samassa organisaatiossa opintojen aikana 14% Henkilökohtaisten suhteiden avulla 9% Tarjottiin työtä 9% Otti oma-aloitteisesti yhteyttä työnantajiin Vastasi lehti-ilmoitukseen 7% Yliopiston ura- ja rekrytointipalvelujen kautta 7% 6% Teki pro gradu -tutkielman nykyiselle työnantajalle Henkilöstöpalvelu- / rekrytointiyrityksen kautta 4% Sai työpaikan muuta kautta 4% 3% Työskentelee omassa yrityksessä 3% Yliopiston/ professorin välityksellä 2% Työvoimatoimiston välityksellä 0% Ekonomipörssin välityksellä 0% 10% 20% 30% Vastavalmistuneet kauppatieteiden maisterit työskentelivät pääosin yksityisellä sektorilla (kuvio 20). 79 % työssä käyvistä kertoi työnantajakseen yksityisen yrityksen tai laitoksen. Valtiolla työskenteli 5 % työssä olevista ja yliopistolla 4 %. 34
  • 36. Kuvio 20: Vastavalmistuneiden työnantajat sektoreittain, KTM, %. Yksityinen yritys tai laitos 79% Kunta, kuntayhtymä 2% Kunnallinen liikelaitos tai kunnan omistama yritys 2% Valtio 4% Valtion liikelaitos 1% Yliopisto 5% Muu julkisyhteisö 2% Järjestö, säätiö tai vastaava 2% On yrittäjä/ ammatinharjoittaja Muu työnantaja 4% 0% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Työelämässä olevista kauppatieteiden maistereista suurin osa toimi työssään asiantuntijatehtävissä (43 %) tai toimihenkilönä (30 %). Kuvio 21 kuvaa miesten ja naisten asemaa organisaatiossa. Suurimmat sukupuolierot ovat edelleen johtotehtäviin ja toimihenkilöiksi sijoittumisen kohdalla. Miehet sijoittuvat naisia useammin ylimpään johtoon tai johtoon (kuviossa kategoriat yhdistetty ”johto”kategoriaksi) kun taas naiset työskentelevät miehiä useammin toimihenkilöinä. Myös asiantuntijatehtävissä työskentelevistä suurempi osa on miehiä. 35
  • 37. Kuvio 21: Asema organisaatiossa, sukupuolen mukaan, KTM, %. 5% Johto 10% 9% 9% Keskijohto 41% Asiantuntija 45% 1% 3% Itsenäinen elinkeinonharjoittaja Nainen Mies 34% Toimihenkilö 24% 9% 9% Muu asema 0% 10% 20% 30% 40% 50% Kuvio 22: Tehtäväalueet, KTM, %. Yleishallinnolliset tehtävät 17% Tietojenkäsittely-/ ICT-tehtävät 5% Henkilöstöhallinnolliset yleistehtävät 4% Taloudelliset yleistehtävät 27% Markkinoinnin yleistehtävät 15% Logistiikka 5% Opetus-/ tutkimustehtävät 5% Palvelu- ja neuvontatehtävät 8% Sihteerin/ assistentin tehtävät 3% Muu tehtävä 11% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 81 % työssäkäyvistä koki työtehtävien vastaavan koulutustaan hyvin tai melko hyvin (kuvio 23), kun vuonna 2011 vastaava osuus oli ainoastaan 63 %. Miehistä 47 % koki työtehtävien vastaavan koulutustaan hyvin kun taas naisista vain 42 %. 36
  • 38. Kuvio 23: Työtehtävien vastaavuus koulutukseen, KTM, %. 50% 44% 40% 37% 30% 14% 20% 4% 10% 0% Hyvin Melko hyvin Heikosti Ei lainkaan Kokopäivätyössä olleet vastavalmistuneet kauppatieteiden maisterit ansaitsivat vuonna 2012 mediaanilla mitattuna 3 000 euroa kuukaudessa (taulukko 3). Palkalla tarkoitetaan bruttopalkkaa, joka sisältää luontaisedut. Palkkojen keskiarvo oli 3262 euroa ja keskihajonta huikeat 1 377 euroa. Suurimmat palkat olivat mediaanilla mitattuna Aalto-yliopistosta valmistuneilla. Koulutusyksikköjen välillä on havaittavissa suurehkoja eroja palkoissa. Ne selittyvät osittain maantieteellisillä palkkaeroilla, jotka on kuvattu kuviossa 28. Taulukko 3: Työssä olleiden bruttopalkka kuukaudessa, KTM. Keskiarvo €/kk Mediaani €/kk 3262 3000 Aalto 3482 3200 Hanken 3257 3000 JY 3395 3050 LA 3169 2750 LTY 3518 3000 OY 3065 2725 TaY 2918 2920 TSE 3108 3000 UEF 3263 2900 VY 3002 2850 Nainen 3054 2960 Mies 3525 3200 Kaikki Yksikkö Sukupuoli 37
  • 39. Kuvio 24: Mediaanipalkka työpaikan sijainnin mukaan, KTM. Helsinki (n= 409) 3 100 € Pääkaupunkiseutu (n=96) 3200 Muu Uusimaa (n=19) 3600 Turku (n=47) 2800 Oulu (n=46) 2400 Vaasa (n=35) 2700 Jyväskylä (n=12) 2600 Tampere (n=21) 2500 Lappeenranta (n=10) 2900 Etelä-Pohjanmaa (n=11) 2620 Kymenlaakso (n=10) 3150 Ulkomaat (n=30) 3400 0€ 1 000 € 2 000 € 3 000 € 4 000 € Kuvio 25: Vastavalmistuneiden mediaanipalkan kehitys, KTM. 3 050 € Vastavalmistuneiden 3 000 € 3 000 € 3 000 € nousujohteinen palkkakehitys 2 950 € pysähtyi vuonna 2012. 2 900 € 2 900 € 2 850 € 2 800 € 2 800 € 2 750 € 2 700 € 2009 2010 2011 2012 Kuviosta 26 nähdään valmistuneiden mediaanipalkat pääainekategorioiden mukaan. Mukana ovat ne pääainekategoriat, joissa saatiin vähintään 20 havaintoa. Aiemmin todettu pääaineiden sukupuolittuneisuus selittää osittain palkkaeroja miesten ja naisten välillä. 38
  • 40. Kuvio 26: Työssäkäyvien mediaanipalkka pääainekategorioiden mukaan, KTM. yrittäjyys 4 000 € rahoitus 3 500 € yritysjuridiikka 3 187 € tuotantotalous 3 100 € organisaatiot ja johtaminen 3 000 € logistiikka 3 000 € laskentatoimi ja rahoitus 3 000 € markkinointi 3 000 € laskentatoimi 3 000 € kv. liiketoiminta / markkinointi 3 000 € international business 2 900 € kansantaloustiede 2 800 € 0€ 1 000 € 2 000 € 3 000 € 4 000 € 5 000 € Naisten ja miesten keskimääräisten palkkojen välillä oleva ero oli edelleen merkittävä ja jopa kasvoi edellisvuosista. Keskimäärin vuonna 2012 vastavalmistunut nainen ansaitsi kuukaudessa 471 euroa vähemmän kuin vastavalmistunut mies. Palkkaero oli kaventunut tasaisesti vuodesta 2008 lähtien, mutta vuonna 2012 palkkaero oli jälleen suurempi kuin vuonna 2009. Sukupuolten väliset palkkaerot selittyvät osittain sillä, että naiset ja miehet sijoittuvat eri asemiin organisaatioissa. Kuten aiemmin näimme, naiset sijoittuvat suhteellisesti useammin toimihenkilötehtäviin ja miehet asiantuntija- ja esimiestehtäviin. Kuitenkin myös samassa asemassa työskentelevien naisten ja miesten välillä on selkeitä palkkaeroja (kuvio 27). 39
  • 41. Kuvio 27: Mediaanipalkka aseman mukaan sukupuolittain, KTM. 5 132 € Johto 5 243 € 3 846 € Keskijohto 4 024 € 3 155 € Asiantuntija 3 544 € Nainen Mies 2 600 € Itsenäinen elinkeinonharjoittaja 3 833 € 2 551 € Toimihenkilö 2 824 € 2 517 € Muu asema 2 701 € 0€ 2 000 € 4 000 € 6 000 € 40
  • 42. 4 Kauppatieteiden kandidaatit 4.1 Taustatietoja vastavalmistuneista Vuonna 2012 Suomen yliopistoista valmistui 1806 kauppatieteiden kandidaattia. Vastavalmistuneiden palautekyselyyn vastasi yhteensä 1304 kandidaatiksi valmistunutta. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui näin 72,2 %. Samoin kuin maistereiden kohdalla, myös kandidaatiksi valmistuneiden kyselyn vastausprosentti nousi edelliseen vuoteen (60,4 %) verrattuna. Taulukko 4: Valmistuneet ja vastausprosentit, KTK. Valmistuneet Vastauksia 2012 Vastaus- Yksikön osuus Yksikön osuus % valmistuneista vastanneista Aalto 381 371 97,4 % 21 % 28 % Hanken 237 149 62,9 % 13 % 11 % JY 165 63 38,2 % 9% 5% LUT 132 137 103,8 %3 7% 11 % LY 35 2 5,7 % 2% 0% OY 124 110 88,7 % 7% 8% TaY 163 70 42,9 % 9% 5% TSE 233 232 99,6 % 13 % 18 % UEF 92 24 26,1 % 5% 2% VY 205 146 71,2 % 11 % 11 % ÅA 39 0 0,0 % 2% 0% Yhteensä 1806 1304 72,2 % 100 % 100 % 3 Lappeenrannan teknillisen yliopiston vastausprosentiksi muodostui yli sata prosenttia, sillä osa vastaajista oli valmistunut vuoden 2012 ulkopuolella. 41
  • 43. Kyselyyn vastanneista kauppatieteiden kandidaateista 48 % oli naisia ja 52 % miehiä. Naiset vastasivat kyselyyn hieman miehiä ahkerammin, sillä naisten osuus valmistuneista oli vain 46 %. Miesten osuus valmistuneista kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna, sillä vuonna 2011 kyselyyn vastanneista puolet oli miehiä. Kuvio 28: Vastaajien sukupuolijakauma, KTK, %. Kuvio 29: Ikä valmistuessa, KTK, %. 35% 30% 25% 20% Nainen 48 % Mies 52 % 15% 10% 5% 0% 7% 31% 29% 14% 6% 12% Alle 23 23-24 v. 25-26 v. 27-28 v. 29-30 v. Yli 30 v. v. Vuonna 2012 valmistuneiden keskiarvoikä oli 26,6 vuotta. Kuvio 30 kertoo vastaajien koulutustaustan, jonka perusteella he olivat saaneet suoritusoikeuden kolmivuotiseen kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon. Vuonna 2012 valmistuneista vastaajista 80 % oli ylioppilaita. Kuvio 30: Aiempi koulutustausta, KTK, %. Ylioppilas 80% AMK- tai yo-opintoja (ei tutkintoa) 9% AMK- tai yo-tutkinto 6% Ammatillinen perustutkinto 3% Avoimen yliopiston opintoja 2% Muu koulutustausta 1% 0% 20% 40% 60% 80% 100% 42
  • 44. Kandidaatiksi valmistuneiden yleisimmät pääaineet olivat samat kuin maisteriksi valmistuneiden: laskentatoimi (18 % vastaajista), markkinointi (18 %) sekä organisaatiot ja johtaminen (13 %). Näistä pääaineista on valmistunut eniten kauppatieteiden kandidaatteja myös useana edellisenä vuonna. Kuviossa 31 on kuvattu vuonna 2012 valmistuneiden yleisimmät pääaine- /koulutusohjelmakategoriat. Raportin lopussa liitteessä neljä on esitetty kaikki vastaajien KTK-pääaineet ja niiden vastaajamäärät yksiköittäin. Kuvio 31: Yleisimmät pääaine-/koulutusohjelmakategoriat, lkm, ja sukupuolijakaumat, KTK %. Laskentatoimi (n=235) Markkinointi (n=237) Organisaatiot ja johtaminen (n=165) Kv. liiketoiminta (n=159) Laskentatoimi ja rahoitus (n=85) Rahoitus (n=72) Nainen Taloushallinto (n=29) Mies Kansantaloustiede (n=69) Tietojärjestelmätiede (n=39) Yritysjuridiikka (n=38) Business technology (n=35) Kaikki 0% Kuvio 31 osoittaa myös 20 % 40 % vastaajien 60 % 80 % 100 % sukupuolijakaumat yleisimmissä pääainekategorioissa. Kuten maisteriksi valmistuneista, myös kauppatieteiden kandidaateista erityisesti kv. liiketoimintaa, organisaatiota ja johtamista sekä markkinointia pääaineinaan opiskelleista suurin osa oli naisia kun taas rahoituksesta valmistui suhteessa eniten miespuolisia opiskelijoita. 43
  • 45. Sivuaineista suosituimpia olivat yritysjuridiikka (18 %), laskentatoimi (16 %) sekä organisaatiot ja johtaminen (13 % vastaajista). Vastaajat saivat kyselyssä valita kaksi laajinta sivuainetta, joita olivat opiskelleet. Vastaajilta kysyttiin, millä perusteella he ensisijaisesti valitsivat opiskelupaikkansa (kuvio 32). Yksikön sijaintipaikkakunta oli vastaajille tärkein opiskelupaikan valintaperuste (26 % vastaajista), ja etenkin naiset pitivät sitä tärkeänä (27 %). Miesvastaajille taas yksikön maine (25 %) oli yhtä tärkeä valintaperuste kuin sijaintipaikkakunta. Opiskelupaikan valintaperusteet vaihtelivat runsaasti myös koulutusyksiköittäin ja olivat pitkälti samoja kuin maisterivastaajilla. Yksikön maine oli ensisijainen valintaperuste Aalto-yliopiston kandivastaajille (48 %). Yksikön sijaintipaikka taas oli tärkein Oulussa (59 %), Itä-Suomen yliopistossa (54 %) ja Tampereella (49 %) opiskelleille. Tietty pääaine oli tärkein peruste Jyväskylästä valmistuneille (36 %). Koulutusyksiköistä Lappeenrannassa oli eniten vastaajia, joiden tärkein syy opiskelupaikan valintaan oli kokemus siitä, että omat opiskelemaan pääsemisen mahdollisuudet olivat hyvät. 44
  • 46. Kuvio 32: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste sukupuolen mukaan, KTK, %. 16% Yksikön maine 25% Katsoi sinne opiskelemaan pääsemisen mahdollisuudet hyviksi 11% 13% Sai siitä enemmän tietoa kuin muista yksiköistä 0% 1% 8% 6% Valintamenettely 27% 25% Yksikön sijaintipaikkakunta 13% 13% Tietty pääaine / ohjelma 1% 1% Tietty aineyhdistelmämahdollisuus Mies 4% 3% Ystävien/sukulaisten vaikutus 1% 1% Halu itsenäistyä Opetuskieli Nainen 1% 0% Laajat opiskelumahdollisuudet/ valinnanvara 12% 9% 3% 3% Muu syy opiskelupaikan valintaan 0% 10% 20% 30% 40% Kandidaateiksi valmistuneilta kysyttiin myös, pitkittyivätkö heidän opintonsa suhteessa kolmen vuoden tavoiteaikaan. 62 % kandivastaajista koki opintojensa viivästyneen. Tärkeimmäksi syyksi opintojen viivästymiseen vastaajat kertoivat työssäkäynnin (kuvio 33). Kandiopiskelijoille työssäkäynti ei kuitenkaan ollut yhtä yleinen syy opintojen viivästymiseen kuin maisteriopiskelijoille vaan perustelut jakautuivat tasaisemmin. 11 % kandivastaajista koki viivästymisen ensisijaisena syynä maisteriopintojen suorittamisen KTK-tutkinnon aikana ja kahdeksalle prosentille tärkein syy olivat opetusjärjestelyt, esimerkiksi kurssien ajoitus. 45
  • 47. Jopa 86 % kandivastaajista oli suorittanut opintoja maisterin tutkintoa varten ennen valmistumistaan kauppatieteiden kandidaatiksi. Vastaajat olivat suorittaneet keskimäärin 72,5 opintopistettä maisterin tutkintoon kuuluvia opintoja. Kuvio 33: Tärkein syy opintojen viivästymiseen, KTK, %. Työskentely opintojen ohella kokopäiväisesti 22% Työskentely opintojen ohella osa-aikaisesti 15% Varusmiespalvelu/ vanhempainloma 5% Tutkielman viivästyminen 4% Opiskelu ulkomailla 7% Opiskelu jossakin muussa oppilaitoksessa 4% Opetusjärjestelyt (esim. kurssien ajoitus) 8% Opiskelumotivaation puute 5% Harrastukset 1% Opintojen vaativuus/ puutteelliset opiskelutaidot 1% Opintojen ohjauksen puutteet 0% Sairaus 3% Aktiivinen toiminta ylioppilaskunnassa/ainejärjestössä KTM-opintojen suorittaminen KTK-opintojen aikana Muu syy KTK-opintojen viivästymiseen normiajassa 5% 11% 8% 0% 10% 20% 30% 4.2 Ohjausta opintojen suunnan valitsemiseen Kandivastaajat olivat yliopiston palveluista samaa mieltä kuin maisteriksi valmistuneet: yliopistojen tilat, laitteet ja atk-tuki olivat vastaajien mielestä tyydyttävällä ja kirjastopalvelut hyvällä tasolla (kuvio 34). 46
  • 48. Vastaajat olivat pääosin tyytyväisiä myös koulutusyksikköjensä opinto-ohjaukseen (kuvio 35). opiskelujen Kandivastaajat alkuun antoivat liittyville maisterivastaajia orientaatiopäiville sekä paremmat keskiarvot opiskelijatutoroinnille. Opettajatutoroinnin annin kandivastaajat arvioivat sen sijaan vielä maisterivastaajia heikommaksi. Vastaajat olisivat toivoneet lisää opinto-ohjausta opintojen suunnan valitsemiseen ja kurssivalintoihin. Yksi vastaaja toivoi ”enemmän opintojen ohjausta siten, että osaa valita ne kurssit, jotka tukevat eniten omia vahvuuksia.” Useissa vastauksissa ohjausta kaivattiin myös vauhdittamaan opinnot alkuun: ”ensimmäisenä vuonna opiskelija kaipaa vastauksia kysymyksiin, joita ei osaa kysyä”. Kuvio 34: Arviot koulutusyksikön palveluista, KTK. 5,0 4,5 4,0 3,8 4,0 3,6 3,5 Yliopiston laitteet ATK-tuki 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 Yliopiston tilat Kirjastopalvelut 47
  • 49. Kuvio 35: Arviot opintojen ohjauksesta, KTK. Orientaatiopäivät 3,7 Infotilaisuudet 3,5 Opintotoimisto 3,6 Laitosten opintopalvelut 3,5 Ohjaus opintojaksolla 3,3 Opinto-opas 3,7 Weboodi 3,7 Informaatio www-sivuilla 3,5 Opiskelijatutorointi 3,4 Opettajatutorointi 2,7 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Kuvio 36: Arviot opetuksesta, KTK. Vieraskielisten kurssien opettajien 4,1 kielitaito Espanjan opetus Opetusmenetelmät 5 4 3,6 Yhteisten opintojen opetus 3,5 Pääaineen/ koulutusohjelman 3,8 opetus 3 3,8 2 1 Ruotsin opetus 3,8 Saksan opetus 3,9 3,7 4,0 3,8 Venäjän opetus Englannin opetus Suomen kielen ja viestinnän opetus 3,7 Ranskan opetus 48
  • 50. Kuvio 37: Koulutuksessa hankitut valmiudet, KTK. Talouden yleinen tuntemus Eettisen toiminnan Valmiudet pääaineessa 5 valmiudet 3,7 Vuorovaikutustaidot 3,5 4,0 3,8 Valmiudet sivuaineessa 4 3,5 Esiintyminen 3,8 Ongelmanratkaisukyky Viestintä äidinkielellä 3 3,9 Viestintä toisella 2 4,1 kotimaisella 3,0 1 Uusien asioiden 3,8 omaksuminen4,3 2,9 Tietotekniset Tiedolliset valmiudet 3,5 työelämätaidot yrittäjyyteen 3,2 3,4 Viestintä vierailla kielillä Asenteelliset valmiudet Esimiestaidot 3,6 Yleiset johtamisvalmiudet 4,0 4,3 Kv. ympäristössä yrittäjyyteen toimiminen Ryhmätyöskentely Kuvio 38: Tyytyväisyys koulutukseen, KTK. Koulutus vastasi odotuksia Koulutusyksikkö hyväksyy opiskelijat osaksi asiantuntijayhteisöä Koulutusyksikkö on kiinnostunut opiskelijoiden mielipiteistä 4 2,8 3,2 3,2 3 Koulutus oli laadukasta 2 3,1 3,0 Koulutus oli vaativaa 1 3,4 3,0 Ilmapiiri oli hyvä Kielten opetusta oli saatavilla 3,4 riittävästi Koulutus oli motivoivaa 3,3 Opinnot olivat mielenkiintoisia 49
  • 51. Kuvio 39: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, KTK. Koulutusyksikkö... 4,0 3,5 3,1 3,1 3,0 3,0 2,8 2,5 2,0 1,5 1,0 käyttää elinkeinoelämän huolehtii koulutuksen asiantuntijoita kilpailukyvystä opetuksessa työmarkkinoilla tukee työelämävalmiuksien kehittymistä tarjoaa opiskelijoille yhteyksiä elinkeinoelämään 4.3 Ulkomaanvaihtoon kandiopintojen aikana Kandidaattivastaajat antoivat hyvät keskiarvot koulutuksensa kansainvälisyydelle (kuvio 40). 44 % vastaajista oli suorittanut osan KTK-opinnoistaan ulkomailla opiskelijavaihdossa tai työharjoittelussa. Ulkomaisen opintojakson suorittaneiden kandivastaajien määrä kasvoi edellisestä vuodesta. Vastauksista kävi myös ilmi, että edellisvuoden tavoin vuonna 2012 opintojen suorittaminen ulkomailla oli selvästi yleisempää kandidaattivaiheessa kuin maisterivaiheessa. Vastaajat olivat tyytyväisiä vaihto-opintoihinsa (kuvio 41). Kandivastaajat kokivat, että vaihdon sai sisällytettyä KTK-tutkintoon mutta olivat vain jokseenkin samaa mieltä siitä, että opetus vaihto-opintojen aikana oli laadukasta. 50
  • 52. Kuvio 40: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, KTK. 4,0 3,6 3,5 3,3 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 Koulutusyksikkö tarjoaa kansainvälisiä opiskelumahdollisuuksia Opetuksessa huomioitiin kansainvälisyys Kuvio 41: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, KTK. KTK-tutkinnon rakenne mahdollisti luontevasti vaihtoonlähdön 3,5 4 Vaihtopaikoista oli tarjolla riittävästi tietoa ennen 3,4 lähtöä Vaihdon pystyi sisällyttämään osaksi KTKtutkintoa 3,5 3 2 Taloudellinen ja muu tuki 3,2 vaihtoonlähtöön oli riittävää Vaihtoonlähtöön kannustettiin riittävästi 3,4 yliopiston taholta 3,6 1 3,3 3,1 Uskoi saaneensa vaihdon aikana sellaista osaamista, jota muuten ei olisi saanut Vaihto-opintojakso oli hyödyksi laadukkaan työllistymisen kannalta Opetus vaihtoopintojakson aikana oli laadukasta 51
  • 53. 4.4 KTM-opintoihin jatkaminen lähes itsestäänselvyys 92 % kandivastaajista aikoi jatkaa opintojaan suoraan kauppatieteiden maisteriksi – 89 % samassa yliopistossa ja 3 % jossain toisessa yliopistossa (kuvio 42). Avoimissa vastauksissa kandidaatit pitivät maisterin opintoihin jatkamista itsestään selvänä ratkaisuna. Useat vastaajat myös kokivat, etteivät oma osaamistaso tai työllistymismahdollisuudet pelkillä kandidaatin papereilla olleet riittävät. Kuvio 42: Aikoo jatkaa opintoja KTM:ksi, KTK, %. Kyllä, jatkaa suoraan samassa yliopistossa 89% Kyllä, jatkaa suoraan eri yliopistossa 3% Ei, siirtyy työelämään 2% Siirtyy nyt työelämään ja jatkaa mahdollisesti myöhemmin 4% Ei, vaihtaa opiskelemaan toista alaa 1% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 43: Aikoo käydä töissä KTM-opintojen yhteydessä, KTK, %. 100 % 23% 80 % 2% Ei aio käydä töissä 60 % Aikoo toimia yrittäjänä 55% 40 % Kyllä, osapäivätyössä Kyllä, kokopäivätyössä 20 % 20% 0% 52
  • 54. 5 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 5.1 Yhteenveto Vuonna 2012 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta valmistui kauppatieteiden maisteriksi 390 opiskelijaa ja kauppatieteiden kandidaatiksi 381 opiskelijaa. Aaltoyliopiston osalta vastavalmistuneiden kyselyn vastausasteeksi muodostui maistereiden joukossa huimaavat 98,5 prosenttia ja kandidaattien joukossa 97,4 prosenttia. Maisteriksi valmistuneista vastaajista 55 prosenttia oli naisia mutta kandidaatiksi valmistuneista ainoastaan 41 %. Aalto-yliopistosta valmistuttiin sekä maisteriksi että kandidaatiksi hieman nuorempina kuin muista yliopistoista. Aalto-yliopistosta valmistuneet kokivat hankkineensa koulutuksessaan muita vastaajia paremmat tyytyväisempiä valmiudet miltei olivat myös he elinkeinoelämäsuhteisiin kaikilla kielten sekä osa-alueilla. Muita opetukseen, koulutuksen vastaajia yliopistonsa tarjoamiin kansainvälistymismahdollisuuksiin. Sen sijaan Aallosta valmistuneet olivat selvästi muita vastaajia tyytymättömämpiä yliopistonsa tarjoamiin tiloihin, laitteisiin ja atktukeen. Myös opintojen ohjaus sai etenkin maisterivastaajilta keskimääräistä heikompia arvioita vertailussa muihin vastaajiin. Aallosta valmistuneet kauppatieteiden maisterit olivat selvästi muita vastaajia tyytyväisempiä työtilanteeseensa. Vastaajista 57 prosenttia oli valmistumishetkellään vakinaisessa kokopäivätyössä. 90 % työssä olleista vastaajista koki työtehtävien vastaavan koulutustaan hyvin tai melko hyvin. Työssä olleiden kuukausipalkan mediaani oli valmistumishetkellä 3200 euroa, mikä oli sama kuin vuonna 2011. Palkan keskihajonta oli 1448 euroa. 53
  • 55. 5.2 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, KTM 5.2.1 Vastaajien taustatiedot Taulukko 5: Vastaajat ja vastausprosentit, Aalto KTM. Valmistuneet Vastauksia Vastaus-% 2012 Aalto Yksikön osuus Yksikön osuus valmistuneista 390 384 Kuvio 44: Vastaajien sukupuolijakauma, Aalto KTM, %. vastanneista 18,8 % 25,5 % 98,5 % Aallon kauppakorkeakoulusta vuonna 2012 valmistuneista 87 % asui Helsingissä tai muualla pääkaupunkiseudulla. Seitsemän prosenttia kertoi asuvansa valmistumishetkellä ulkomailla. Mies 45 % Nainen 55 % Vastaajien keskiarvoikä oli 27,9 vuotta, mikä tarkoittaa että Aallosta valmistuttiin keskimäärin 1,5 vuotta nuorempina kuin muista yliopistoista. Kuviossa 45 on esitetty Aallon kauppakorkeakoulusta valmistuneiden vastaajien koulutusohjelmat ja ohjelmien sukupuolijakaumat. Vastaajien suosituimmat sivuaineet olivat laskentatoimi (14 %) ja yritysjuridiikka (13 %). Vastaajat saivat kyselyssä valita kaksi laajinta sivuainetta, joita olivat opiskelleet. Vastavalmistuneilta tiedusteltiin myös opiskelupaikan valintaperustetta (kuvio 46). Aalto-yliopiston vastaajat erosivat muista vastanneista siinä, että heille tärkein opiskelupaikan valintaperuste oli useimmiten yksikön maine. 54
  • 56. Kuvio 45: Koulutusohjelmat ja sukupuolijakaumat, Aalto KTM, %. Laskentatoimi (n=51) Rahoitus (n=49) Organisaatiot ja johtaminen(n=49) International Business (n=49) Markkinointi (n=46) Kansantaloustiede (n=32) Nainen Information and Service Management (n=26) Mies Yritysjuridiikka (n=18) Yrittäjyys (n=14) Suomen kieli ja viestintä (n=14) International Business Communication (n=13) Logistiikka (n=8) Muu / ei tietoa (n=7) Kaikki 0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 46: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, Aalto KTM, %. Yksikön maine 53% 10% Katsoi sinne opiskelemaan pääsemisen mahdollisuudet hyviksi 2% Sai siitä enemmän tietoa kuin muista yksiköistä 0% 1% Valintamenettely 1% 15% 9% 20% Yksikön sijaintipaikkakunta 10% Tietty pääaine / ohjelma 31% 18% 2% 3% Tietty aineyhdistelmämahdollisuus Aalto Muut yliopistot 1% 4% Ystävien/sukulaisten vaikutus Halu itsenäistyä 0% 1% Opetuskieli 0% 0% 9% 5% Laajat opiskelumahdollisuudet/ valinnanvara 1% 3% Muu syy opiskelupaikan valintaan 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 55
  • 57. 5.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta valmistuneiden opinnot viivästyivät huomattavasti useammin kuin muissa yliopistoissa keskimäärin. Koko yliopistossa selvästi tärkeimmät syyt opintojen pitkittymiseen olivat työskentely opintojen ohella kokopäiväisesti (42 %) ja osa-aikaisesti (18 %). Kolmanneksi tärkein syy opintojen viivästymiseen oli pro gradu –tutkielman viivästyminen (12 %). Aallossa opiskelleet kokivat gradutyön kuitenkin viivästyttäneen valmistumista selvästi harvemmin kuin muissa yliopistoissa opiskelleet. Aiemman koulutustaustan perusteella useimmin kahden vuoden tavoiteajassa valmistuivat ne opiskelijat, jotka olivat suorittaneet alemman korkeakoulututkinnon ulkomailla (kuvio 48). Opinnot taas viivästyivät useimmiten tradenomitaustaisilla opiskelijoilla. Kuvio 47: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (2 vuotta), Aalto KTM, %. 100% 90% 80% 69% 70% 56% 60% 50% 40% 30% 44% 31% Aalto Muut yliopistot 20% 10% 0% Opinnot Opinnot eivät viivästyivät viivästyneet 56
  • 58. Kuvio 48: Opintojen viivästyminen koulutustaustoittain, Aalto KTM, %. Sai suoraan tutkinto-oikeuden sekä KTK- että KTM-tutkintoon 30% 70% KTK-tutkinto samassa yliopistossa 30% 70% KTK-tutkinto toisessa suomalaisessa yliopistossa Ulkomailla suoritettu KTKtutkintoa vastaava tutkinto Tradenomin tutkinto Muun alan yliopistotutkinto Suomessa tai ulkomailla 38% 63% Opinnot eivät viivästyneet 21% 79% 45% 30% Opinnot viivästyivät 55% 70% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 5.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta valmistuneet olivat keskimääräistä tyytymättömämpiä yliopistonsa palveluihin (kuvio 49) ja opinto-ohjaukseen (kuvio 50). Keskimääräistä tyytyväisempiä Aallossa opiskelleet olivat taas kielten opetukseen (kuvio 51) ja koulutusyksikkönsä suhteisiin elinkeinoelämän kanssa (kuvio 55). Kuvio 49: Arviot koulutusyksikön palveluista, Aalto KTM. 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 3,6 4 3,8 3 3,7 4,1 4,1 3 Aalto Muut yliopistot 57
  • 59. Kuvio 50: Arviot opintojen ohjauksesta, Aalto KTM. 3,4 3,5 Orientaatiopäivät 3,1 Opintotoimisto 3,8 3,5 3,6 Laitosten opintopalvelut 3,1 Ohjaus opintojaksolla 3,3 3,4 Opinto-opas Aalto 3,8 Muut yliopistot 3,7 3,8 Weboodi 3,2 Informaatio www-sivuilla 3,5 3,0 3,1 Opiskelijatutorointi 2,8 2,8 Opettajatutorointi 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Kielten opetukseen liittyen vastaajat kehuivat avoimissa vastauksissa mm. pieniä ryhmäkokoja ja kielten puhekursseja. Valmistuneet toivoivat kuitenkin, että kursseja tarjottaisiin enemmän, sillä palautteen mukaan kielten kursseille oli välillä vaikea mahtua. Kuvio 51: Arviot opetuksesta, Aalto KTM. Vieraskielisten kurssien opettajien 4,2 kielitaito Espanjan opetus 4,1 Opetusmenetelmät 5 4 3,6 3,3 3 Yhteisten opintojen opetus Pääaineen/ koulutusohjelman 3,9 opetus 2 Ruotsin opetus 3,9 1 3,8 4,2 Saksan opetus 4,0 4,0 Venäjän opetus 3,6 Ranskan opetus 3,8 Kielten ja viestinnän opetus Englannin opetus Suomen kielen ja viestinnän opetus Aalto Muut yliopistot 58
  • 60. Aalto-yliopiston vastaajat kokivat koulutuksen antaneen valmiuksia etenkin kansainvälisessä ympäristössä toimimiseen ja ryhmätyöskentelyyn (kuvio 52). Valmistuneet kertoivat koulutuksen kehittäneen hyvin myös ongelmanratkaisukykyä ja taitoa omaksua uusia asioita. Kuvio 52: Koulutuksessa hankitut valmiudet, Aalto KTM. Talouden yleinen tuntemus Eettisen toiminnan 4,0 3,7 3,5 Projektinhallinta Valmiudet pääaineessa 5 valmiudet Työelämätietous 3,4 4 Valmiudet sivuaineessa 3,5 Viestintä äidinkielellä 4,0 3,6 3 Neuvottelutaidot Viestintä toisella kotimaisella 3,6 2,8 2 Vuorovaikutustaidot 4,1 3,9 Viestintä vierailla kielillä 1 Esiintyminen 3,7 3,9 Tieteelliset valmiudet 2,8 Ongelmanratkaisukyky Tiedolliset valmiudet 4,2 Uusien asioiden yrittäjyyteen 3,1 4,3 omaksuminen Tietotekniset Asenteelliset valmiudet 3,5 työelämätaidot Esimiestaidot yrittäjyyteen 4,3 Kv. ympäristössä 3,4 3,6 4,4 toimiminen Ryhmätyöskentely Yleiset johtamisvalmiudet Aalto Muut yliopistot Aallon kauppakorkeakoulusta valmistuneet olivat tyytyväisiä koulutukseensa (kuvio 53). Miesvastaajat olivat selvästi naisvastaajia tyytyväisempiä opiskeluilmapiiriin. Miesvastaajista ”opiskeluilmapiiri oli hyvä” –väittämän kanssa täysin samaa mieltä oli 51 % kun taas naisvastaajista ainoastaan 38 %. 59
  • 61. Kuvio 53: Tyytyväisyys koulutukseen, Aalto KTM. Koulutus vastasi odotuksia 4 3,2 Opiskeluilmapiiri oli hyvä 3,4 3 3,3 Koulutus oli laadukasta 2 Kielten opetusta oli saatavilla riittävästi 3,3 1 3,2 Koulutus antoi 3,2 hyvät valmiudet työelämään 3,1 Koulutus oli vaativaa Koulutus oli motivoivaa 3,4 Aalto Muut yliopistot Opinnot olivat mielenkiintoisia Kuvio 54: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, Aalto KTM. 4,0 3,5 3,0 3,0 3,1 2,9 2,9 2,5 Aalto 2,0 Muut yliopistot 1,5 1,0 Koulutusyksikkö on Koulutusyksikkö hyväksyy kiinnostunut opiskelijat osaksi opiskelijoiden mielipiteistä asiantuntijayhteisöä Kuviosta 55 keskimääräistä havaitaan, että tyytyväisempiä Aalto-yliopistosta valmistuneet koulutusyksikkönsä olivat selvästi työelämäyhteyksiin. Yksi vastaaja kertoi koulutuksessa erityisen hyvää olleen ”erinomaiset yhteydet liike-elämään. 60
  • 62. Opetus tarjosi kokonaisvaltaisen kuvan yritysten ja organisaatioiden toiminnasta”. Avoimessa palautteessa vastaajat kuitenkin toivoivat koulutukseensa vielä lisää käytännönläheisyyttä esimerkiksi vierailijaluentojen ja case-harjoitusten muodossa. Kuvio 55: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, Aalto KTM. Koulutusyksikkö... 4,0 3,5 3,0 3,3 3,0 3,2 3,0 3,1 2,9 3,1 2,7 2,5 Aalto 2,0 Muut yliopistot 1,5 1,0 käyttää elinkeinoelämän asiantuntijoita opetuksessa huolehtii koulutuksen kilpailukyvystä työmarkkinoilla on kiinnostunut elinkeinoelämän toiveista koulutuksessa pyrkii tarjoamaan opiskelijoille yhteyksiä elinkeinoelämään 5.2.4 Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun vastaajista 37 % teki pro gradu –tutkielmansa toimeksiantona (kuvio 56). Osuus on 10 prosenttiyksikköä suurempi kuin muissa koulutusyksiköissä mutta laski edellisvuodesta, jolloin toimeksiantona gradunsa teki jopa 43 % Aallon kauppislaisista. Tutkielmansa Aallon kauppakorkeakoulusta valmistuneet tekivät hieman muita nopeammin. Aallon kauppakorkeakoulusta valmistuneiden tutkielmantekoaika oli keskimäärin 12 kuukautta ja nettotekoaika 5,3 kuukautta (muut yliopistot 13,3 kk ja 5,8 kk). Tutkielmanohjaus sai keskiarvoksi 3,6 asteikolla 1-5. 61
  • 63. Kuvio 56: Tutkielman tekeminen toimeksiantona, Aalto KTM, %. Taulukko 6: Tutkielman rahoituksen suuruus, Aalto KTM. 100 % Rahoituksen suuruus 90 % (mediaani) Aalto 80 % 70 % 63% 60 % Muut yliopistot 73% Kertapalkkio Ei 40 % 2550 € 1900 €/kk, 5,6 kuukauden ajalta 50 % 4000 € 2000 €/kk, 5,1 kuukauden ajalta 2050 € 1500 € Kyllä Palkkatyö 30 % 20 % 37% 10 % 27% 0% Aalto Stipendi Muut yliopistot Kuvio 57: Tutkielman rahoitus, Aalto KTM, % 100 % 6% 90 % 12% 80 % 2% 3% 70 % 5% 5% 3% 4% 12% 6% Palkkatyö 60 % Ainoastaan tutkielmasta suoranaisesti aiheutuneet kulut 50 % 40 % 30 % Muu rahoitus tutkielman tekoon 77% Stipendi 66% Kertapalkkio 20 % 10 % Ei rahallista tukea 0% Aalto Muut yliopistot 62
  • 64. 5.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot Aallon kauppakorkeakoulu sai valmistuneilta opiskelijoiltaan hyvät keskiarvot koulutuksen kansainvälisyydessä (kuvio 58). Myös vaihto-opintoihinsa Aallosta valmistuneet olivat keskimääräistä tyytyväisempiä (kuvio 60). 69 % vastaajista ei kuitenkaan käynyt vaihdossa maisteriopintojensa aikana. Vastaajat kertoivat syyksi mm. vaihto-opinnot KTK-tutkinnon aikana ja sen, että vastaajat tahtoivat opiskella sivuaineopinnot omassa yliopistossaan. Kuvio 58: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, Aalto KTM. 4,0 3,7 3,5 3,5 3,5 3,3 3,0 2,5 Aalto 2,0 Muut yliopistot 1,5 1,0 Koulutusyksikkö tarjoaa Opetuksessa huomioitiin kansainvälisiä kansainvälisyys opiskelumahdollisuuksia Kuvio 59: Suoritti osan KTM-opinnoistaan ulkomailla, Aalto KTM, %. 100 % 80 % 60 % 69% 70% Ei 40 % 20 % Kyllä 31% 30% Aalto Muut yliopistot 0% 63
  • 65. Kuvio 60: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, Aalto KTM. KTM-tutkinnon rakenne mahdollisti luontevasti vaihtoonlähdön 4 3,6 Vaihtopaikoista oli tarjolla riittävästi 3,4 tietoa ennen lähtöä 3,8 3 Vaihdon pystyi sisällyttämään osaksi KTMtutkintoa 2 Taloudellinen ja muu tuki 3,4 vaihtoonlähtöön oli riittävää Uskoi saaneensa vaihdon aikana sellaista osaamista, jota muuten ei olisi saanut 3,6 1 Vaihtoonlähtöön kannustettiin 3,3 riittävästi yliopiston taholta Vaihto-opintojakso oli hyödyksi laadukkaan 3,5 työllistymisen kannalta 3,2 Opetus vaihtoopintojakson aikana oli laadukasta Aalto Muut yliopistot 5.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen Aalto-yliopistosta valmistuneista 57 prosenttia oli valmistumishetkellään vakinaisessa kokopäivätyössä (kuvio 61), mikä oli kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisvuonna. 77 % Aallon vastaajista kertoi olleensa tyytyväinen työtilanteeseensa, kun muissa yliopistoissa tyytyväisten osuus vastaajista jäi kymmenen prosenttiyksikköä pienemmäksi (kuvio 62). Työssä käyvät Aallosta valmistuneet kokivat työtehtäviensä myös vastaavan hyvin omaa koulutustaan (kuvio 64). Aallosta valmistuneiden työnhakuaika oli keskimäärin 1.6 kuukautta. 13 % vastaajista kertoi hakevansa töitä valmistumishetkellä. Työttömien vastavalmistuneiden osuus kasvoi yhdellä prosenttiyksiköllä edellisvuodesta. 64
  • 66. Tärkein syy valmistumishetken työttömyyteen Aallon työttömien vastaajien keskuudessa oli se, ettei vastavalmistunut ollut vielä hakenut työpaikkaa. 8 % työttömistä vastaajista koki tärkeimmäksi syyksi työttömyyteensä työelämässä tarvittavien erityistaitojen puutteellisuuden. Osuus on valtakunnallisesti korkea, sillä muissa yliopistoissa tämän ryhmän osuus oli ainoastaan 3 %. Kuvio 61: Työtilanne valmistumishetkellä, Aalto KTM, %. Vakinainen kokopäivätyö 49% 57% 6% 8% Vakinainen osapäivätyö 16% 15% Määräaikainen kokopäivätyö 4% 3% Määräaikainen osapäivätyö Päätoiminen yrittäjä 2% 2% Osa-aikainen yrittäjä 1% 2% Jatkaa opiskelua 1% 2% Vanhempainloma tai hoitovapaa Varusmies-/ siviilipalvelu Muut yliopistot 0% 5% 0% 1% 13% 13% Hakee töitä Muu työtilanne Aalto 0% 2% 0% 20% 40% 60% 80% 100% 65
  • 67. Kuvio 62: Tyytyväisyys työtilanteeseen, Aalto KTM, %. 100 % 90 % 23% 33% 80 % 70 % 60 % Ei 50 % 40 % Kyllä 77% 67% 30 % 20 % 10 % 0% Aalto Muut yliopistot Kuvio 63: Miten sai nykyisen työpaikkansa, Aalto KTM, %. 22% 21% Internetin kautta (esim. yritysten kotisivut) Työskennellyt samassa organisaatiossa opintojen aikana 22% 20% 3% Yliopiston ura- ja rekrytointipalvelujen kautta 14% 11% 10% Henkilökohtaisten suhteiden avulla Teki pro gradu -tutkielman nykyiselle työnantajalle 4% 7% 6% 7% Vastasi lehti-ilmoitukseen 8% 6% Tarjottiin työtä Otti oma-aloitteisesti yhteyttä työnantajiin 4% Sai työpaikan muuta kautta 8% 3% 3% Työskentelee omassa yrityksessä Muut yliopistot Aalto 3% 2% 2% 2% Yliopiston/ professorin välityksellä Henkilöstöpalvelu- / rekrytointiyrityksen kautta Ekonomipörssin välityksellä Työvoimatoimiston välityksellä 4% 2% 0% 0% 2% 0% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 66
  • 68. Kuvio 64: Työssä olleiden työtehtävien vastaavuus koulutukseen, Aalto KTM, %. 60% 54% 50% 41% 40% 37% 36% Aalto 30% Muut yliopistot 17% 20% 7% 10% 3% 5% 0% Hyvin Melko hyvin Heikosti Ei lainkaan Kuvio 65: Työssä olleiden asema organisaatiossa, Aalto KTM, %. 5% 8% Johto 10% 8% Keskijohto 54% Asiantuntija 39% Aalto 3% 2% Itsenäinen elinkeinonharjoittaja Muut yliopistot 21% Toimihenkilö 33% 7% 10% Muu asema 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Taulukko 7: Työssä olleiden bruttopalkka kuukaudessa, Aalto KTM. Keskiarvo Aalto Muut Mediaani Aalto yliopistot Bruttopalkka/kk 3482 € 3178 € Muut yliopistot 3200 € 3000 € 67
  • 69. 5.3 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, KTK 5.3.1 Vastaajien taustatiedot Taulukko 8: Vastaajat ja vastausprosentit, Aalto KTK. Valmistuneet Vastauksia Vastaus-% Aalto 381 371 Kuvio 66: Vastaajien sukupuolijakauma, Aalto KTK, %. 97,4 % Vuonna Yksikön osuus valmistuneista 2012 Yksikön osuus vastanneista 21 % 28 % 2012 Aallon kauppakor- keakoulusta valmistui kandidaatiksi 381 opiskelijaa. Heistä 65, 18 % vastaajista, sai tutkintonsa Mikkelin yksiköstä, jossa koulutetaan ainoastaan Nainen 41 % kauppatieteiden kandidaatteja. Helsingissä Mies 59 % opiskelleista valmistumishetkellä 96 % asui Helsingissä tai muualla pääkaupunkiseudulla. Mikkelistä valmistuneista pääkaupunkiseudulla asui 54 %, Mikkelissä 9 % ja ulkomailla 15 %. Vastaajien keskiarvoikä oli 25,6 vuotta. Helsingissä opiskelleiden kandidaattien keskiarvoikä oli 26 vuotta kun taas Mikkelin yksiköstä valmistuneet olivat selvästi nuorempia, keskimäärin 23-vuotiaita. Kuviossa 67 on esitetty Aallon kauppakorkeakoulusta valmistuneiden vastaajien koulutusohjelmat ja ohjelmien sukupuolijakaumat. Mikkelin yksiköstä valmistuneet opiskelivat International business –ohjelmassa. 68
  • 70. Kuvio 67: Koulutusohjelmat ja sukupuolijakaumat, Aalto KTK, %. Laskentatoimi (n=112) Markkinointi (n=72) International business (n=64) Business technology (n=35) Rahoitus (n=11) Nainen Organisaatiot ja johtaminen (n=31) Mies Taloushallinto (n=22) Yritysjuridiikka (n=11) Kansantaloustiede (n=7) Muu / ei tietoa (n=2) Kaikki 0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 68: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, Aalto KTK, %. Yksikön maine 38% 3% 5% Katsoi sinne opiskelemaan pääsemisen mahdollisuudet hyviksi Sai siitä enemmän tietoa kuin muista yksiköistä 0% 0% 1% Valintamenettely Yksikön sijaintipaikkakunta 9% 4% 7% Tietty pääaine / ohjelma Tietty aineyhdistelmämahdollisuus 50% 16% 18% Aalto Mli 2% 0% Muut yliopistot 2% 4% Ystävien/sukulaisten vaikutus Halu itsenäistyä 0% 0% Opetuskieli Aalto Hki 0% 0% 16% 20% Laajat opiskelumahdollisuudet/ valinnanvara 3% 2% Muu syy opiskelupaikan valintaan 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 69
  • 71. Vastaajien suosituimmat sivuaineet olivat rahoitus (13 %), markkinointi (11 %) sekä organisaatiot ja johtaminen (10 %). Vastaajat saivat kyselyssä valita kaksi laajinta sivuainetta, joita olivat opiskelleet. 5.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Mikkelin yksikön vastaajat suorittivat opintonsa kolmen vuoden määräajassa huomattavasti useammin kuin Aallon Helsingin yksikössä tai muissa yliopistoissa opiskelleet vastaajat (kuvio 69). Tärkein syy opintojen viivästymiseen oli sekä Helsingin että Mikkelin yksikössä työskentely opintojen ohessa, mutta myös opetusjärjestelyt, esimerkiksi kurssien ajoitus, viivästyttivät kandiksi valmistumista. 83 % Helsingissä opiskelleista kertoi suorittaneensa maisteriopintoja ennen valmistumistaan kandidaatiksi. Nämä vastaajat olivat suorittaneet keskimäärin 40,8 opintopisteen edestä maisteriopintoja, mikä oli selvästi vähemmän kuin muissa yliopistoissa. Kuvio 69: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (3 vuotta), Aalto KTK, %. 100% 90% 80% 70% 64% 69% 60% Aalto Hki 50% 40% 30% 31% 36% Aalto Mli Muut yliopistot 20% 10% 0% Opinnot eivät viivästyneet Opinnot viivästyivät 70
  • 72. 5.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä Aalto-yliopiston Helsingin ja Mikkelin yksiköiden vastaajien arviot koulutusyksiköiden tiloihin, laitteisiin ja ATK-tukeen liittyen erosivat huomattavasti toisistaan. Mikkelin vastaajat arvioivat koulutusyksikkönsä tilat, laitteet ja ATK-tuen korkeammalle kuin vastaajat keskimäärin kun taas Helsingin vastaajat olivat näihin osa-alueisiin keskimääräistä tyytymättömämpiä. Kirjastopalveluille molempien yksiköiden vastaajat sen sijaan antoivat keskimäärin hyvän (4) arvosanan (kuvio 70). Kuvio 70: Arviot koulutusyksikön palveluista, Aalto KTK. 5 4 3,7 3,9 4 3,8 3,1 4 3,7 3,1 3 Aalto Muut yliopistot 2 1 Yliopiston tilat Yliopiston laitteet ATK-tuki Kirjastopalvelut Mikkelissä opiskelleet olivat erittäin tyytyväisiä saamaansa opintojen ohjaukseen sähköistä opintopalvelua lukuun ottamatta. Avoimissa vastauksissa Mikkelistä valmistuneet esittivät, että Weboodia voitaisiin käyttää myös heidän yksikössään. Sanallisissa vastauksissa Mikkelistä valmistuneet toivoivat myös lisää panostusta opintojen ohjaukseen. Huomattavaa on, että Mikkelissä opiskelleet vastaajat antoivat yksikkönsä opettajatutoroinnille keskiarvon 3,5 kun koko maan yliopistojen kandivastaajien keskiarvo oli vain 2,7. 71
  • 73. Kuvio 71: Arviot opintojen ohjauksesta, Aalto KTK. Orientaatiopäivät 3,7 Infotilaisuudet 3,5 3,3 Opintotoimisto 3,9 3,7 3,7 3,4 3,5 Laitosten opintopalvelut 3,2 3,3 Ohjaus opintojaksolla 3,7 3,8 Opinto-opas 3,6 Weboodi 3,8 3,4 3,5 Informaatio www-sivuilla Opiskelijatutorointi 3,4 3,6 2,8 2,7 Opettajatutorointi 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Kuvio 72: Arviot opetuksesta, Aalto KTK. Vieraskielisten kurssien opettajien 4,1 kielitaito Espanjan opetus Opetusmenetelmät 5 3,7 4 3,8 Yhteisten opintojen opetus Pääaineen/ koulutusohjelman 3,9 opetus 3 4,1 2 Ruotsin opetus 1 4,0 4,2 3,9 Saksan opetus 4,1 4,2 Venäjän opetus Englannin opetus Suomen kielen ja viestinnän opetus 3,9 Ranskan opetus Aalto Muut yliopistot 72
  • 74. Myös opetuksen arvioissa koulutusyksiköistä ilmeni huomattavia valmistuneiden eroja keskuudessa. eri Aalto-yliopiston Molemmista yksiköistä valmistuneet olivat keskimääräistä tyytyväisempiä opetukseen (kuvio 72). Kyselyn perusteella Mikkelistä valmistuneet olivat erittäin tyytyväisiä opetuksen eri osaalueisiin lukuun ottamatta suomen kielen ja viestinnän opetusta, joka taas sai hyvän keskiarvon Helsingin vastaajilta. Vieraskielisten opettajien kielitaito sai Mikkelin yksiköstä valmistuneiden vastaajien keskuudessa keskiarvoksi huimaavat 4,7. Kuvio 73: Koulutuksessa hankitut valmiudet, Aalto KTK. Talouden yleinen tuntemus 5 Eettisen toiminnan valmiudet 3,6 Vuorovaikutustaidot 4,1 3,9 Valmiudet pääaineessa 3,9 Valmiudet sivuaineessa 4 3,7 3 Esiintyminen 4,0 Viestintä äidinkielellä 3,9 2 Ongelmanratkaisukyky 4,2 Viestintä toisella kotimaisella 3,0 1 Uusien asioiden omaksuminen 4,0 4,4 3,0 3,6 Tietotekniset työelämätaidot Viestintä vierailla kielillä Tiedolliset valmiudet 3,3 3,5 Esimiestaidot Yleiset johtamisvalmiudet yrittäjyyteen Asenteelliset valmiudet 3,7 4,5 4,3 yrittäjyyteen Kv. ympäristössä toimiminen Ryhmätyöskentely Aalto Muut yliopistot 73
  • 75. Aalto-yliopiston opiskelijat ja etenkin Mikkelistä valmistuneet olivat tyytyväisiä myös koulutuksessa hankkimiinsa valmiuksiin (kuvio 73) ja koulutukseen (kuvio 74). Koulutuksessaan Aalto-yliopistosta valmistuneet kokivat saaneensa erityisen hyvät valmiudet ryhmätyöskentelyyn (Helsinki 4,4 ja Mikkeli 4,8) sekä kansainvälisessä ympäristössä toimimiseen (Helsinki 4,2 ja Mikkeli 4,7). Aaltoyliopiston kandivastaajat olivat keskimääräistä selvästi tyytyväisempiä yliopistonsa elinkeinoelämäsuhteisiin (kuvio 76). Työelämäsuhteisiin molempien yksiköiden vastaajat olivat keskimäärin yhtä tyytyväisiä. Kuvio 74: Tyytyväisyys koulutukseen, Aalto KTK. Koulutus vastasi odotuksia 4 3,3 Opiskeluilmapiiri oli hyvä 3,8 3 3,4 Koulutus oli laadukasta 2 1 Kielten opetusta oli saatavilla riittävästi 3,2 Koulutus oli vaativaa 3,4 3,1 3,4 Opinnot olivat mielenkiintoisia Koulutus oli motivoivaa Aalto Muut yliopistot 74
  • 76. Kuvio 75: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, Aalto KTK. 4,0 3,5 3,0 3,0 3,0 2,9 2,8 2,5 Aalto 2,0 Muut yliopistot 1,5 1,0 Koulutusyksikkö on Koulutusyksikkö hyväksyy kiinnostunut opiskelijat osaksi opiskelijoiden mielipiteistä asiantuntijayhteisöä Kuvio 76: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, Aalto KTK. Koulutusyksikkö... 4 3,5 3 3,4 3,3 3 3,2 2,9 2,9 3 2,7 2,5 2 1,5 1 käyttää elinkeinoelämän asiantuntijoita opetuksessa huolehtii koulutuksen tukee kilpailukyvystä työelämävalmiuksien työmarkkinoilla kehittymistä tarjoaa opiskelijoille yhteyksiä elinkeinoelämään Aalto Muut yliopistot 75
  • 77. 18 % Aalto-yliopistosta kandidaatiksi valmistuneista teki kandidaatintutkielmansa toimeksiantona kun taas muissa yliopistoissa osuus oli vain 6 %. Mikkelissä, jossa opiskelijat voivat suorittaa opintoja vain kandidaatin tutkintoon asti, toimeksiantona tehtyjen tutkielmien osuus oli peräti 58 % ja nousi viisi prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Helsingin yksikössä toimeksiantona tehtyjen kanditutkielmien osuus oli 9 % eli lähempänä valtakunnallista tasoa. Tutkielman ohjaukselle Helsingissä opiskelleet antoivat keskiarvon 3,8 ja Mikkelissä opiskelleet keskiarvon 3,9. 5.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot Vastaajat olivat tyytyväisiä koulutuksensa kansainvälisyyteen (kuvio 77). Etenkin Mikkelistä valmistuneet antoivat odotetusta erinomaiset keskiarvot yksikkönsä kansainvälisyydestä. Kansainvälisyyden arvioissa vastaajat olivat myös huomattavan yksimielisiä. Kuvio 77: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, Aalto KTK. 4,0 3,5 3,7 3,6 3,4 3,2 3,0 2,5 Aalto 2,0 Muut yliopistot 1,5 1,0 Koulutusyksikkö tarjoaa Opetuksessa huomioitiin kansainvälisiä kansainvälisyys opiskelumahdollisuuksia Aalto-yliopistossa kandidaatiksi valmistuneista 58 % suoritti osan KTK-opinnoistaan ulkomailla (kuvio 78). Vaihto-opiskelu oli Aallossa opiskelleiden keskuudessa 76
  • 78. huomattavasti suositumpaa kuin muissa yliopistoissa opiskelleiden: ero muiden yliopistojen vastaajiin oli 20 prosenttiyksikköä. Helsingin yksikössä osan KTKopinnoistaan ulkomailla suoritti 50 %, ja Mikkelissä, jossa KTK-tutkintoon sisältyy pakollinen vaihto, ulkomailla opintojaan suorittaneiden vastaajien osuus oli 98 %. Kuvio 78: Suoritti osan KTK-opinnoistaan ulkomailla, Aalto KTK, %. 100 % 90 % 80 % 42% 70 % 62% 60 % 50 % Ei 40 % Kyllä 30 % 58% 20 % 38% 10 % 0% Aalto Muut yliopistot Aalto-yliopiston vastaajat olivat myös keskimääräistä tyytyväisempiä vaihtoopintojaksoonsa (kuvio 79). Mikkelin yksikössä opiskelleet olivat Helsingin vastaajia tyytyväisempiä vaihto-opintojen rakenteeseen ja yksikkönsä antamaan kannustukseen ja tukeen vaihto-opinnoissa kun taas Helsingistä valmistuneet kokivat Mikkelissä opiskelleita useammin vaihto-opinnoissa saamansa opetuksen olleen laadukasta ja vaihto-opintojakson olleen hyödyllinen työllistymisen kannalta. 77
  • 79. Kuvio 79: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, Aalto KTK. KTK-tutkinnon rakenne mahdollisti luontevasti vaihtoonlähdön 3,7 4 Vaihtopaikoista oli tarjolla riittävästi tietoa 3,5 ennen lähtöä 3,8 3 Vaihdon pystyi sisällyttämään osaksi KTK-tutkintoa 2 Taloudellinen ja muu tuki vaihtoonlähtöön oli riittävää Uskoi saaneensa vaihdon aikana sellaista osaamista, jota muuten ei olisi saanut 3,3 3,6 1 3,3 Vaihtoonlähtöön kannustettiin riittävästi 3,6 yliopiston taholta 3,1 Opetus vaihtoopintojakson aikana oli laadukasta Vaihto-opintojakso oli hyödyksi laadukkaan työllistymisen kannalta Aalto Muut yliopistot 5.3.5 Jatkosuunnitelmat Mikkelin yksikön vastaajien kandidaatin tutkinnon jälkeiset suunnitelmat erosivat odotetusti muissa yliopistoissa opiskelleiden suunnitelmista (kuvio 80). 34 % Mikkelin vastaajista aikoi siirtyä valmistumisen jälkeen työelämään, tosin heistä 32 % suunnitteli jatkavansa kauppatieteiden opintoja myöhemmin. Helsingissä opiskelleista taas jopa 95 % aikoi jatkaa kauppatieteiden maisterin opintoja suoraan valmistumisen jälkeen Aalto-yliopistossa. 78
  • 80. Kuvio 80: Aikoo jatkaa opintoja KTM:ksi, Aalto KTK, %. 95% Kyllä, jatkaa suoraan samassa yliopistossa 31% 1% Kyllä, jatkaa suoraan eri yliopistossa 28% Aalto Hki 1% 2% Ei, siirtyy työelämään Aalto Mli Muut yliopistot Siirtyy nyt työelämään ja jatkaa mahdollisesti myöhemmin 2% Ei, vaihtaa opiskelemaan toista alaa 1% 8% 32% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 81: Aikoo käydä töissä KTM-opintojen yhteydessä, Aalto KTK. 100 % 13% 23% 26% 8% 3% 2% 80 % 60 % Ei 68% 40 % 50% Yrittäjänä Kyllä, osapäivätyössä 60% Kyllä, kokopäivätyössä 20 % 16% 22% 9% 0% Aalto Hki Aalto Mli Muut yliopistot 79
  • 81. 6 Itä-Suomen yliopisto 6.1 Yhteenveto Itä-Suomen yliopistosta valmistui vuonna 2012 30 kauppatieteen maisteria ja 92 kandidaattia. Vastausaste oli maisteriksi valmistuneiden osalta 31,6 prosenttia ja kandidaatiksi valmistuneiden osalta 26,1 prosenttia. Itä-Suomesta valmistuttiin tavoiteajassa huomattavasti useammin kuin muista yliopistoista. Maistereista vain 43 prosenttia koki maisteriopintojensa viivästyneen ja kandidaateista yli puolet kertoi suorittaneensa opintonsa kolmen vuoden määräajassa. Verrattuna muihin keskimääräistä vastaajiin Itä-Suomen tyytymättömämpiä yliopistosta yliopistonsa valmistuneet kansainvälisyyteen olivat ja elinkeinoelämäsuhteisiin. Maistereista selvästi keskimääräistä suurempi osa oli kuitenkin tehnyt pro gradu -tutkielmansa toimeksiantona ja saanut siihen rahoitusta. 40 prosenttia Itä-Suomen yliopistosta valmistuneista kauppatieteiden maistereista oli valmistumishetkellään vakinaisessa osa-aikatyössä ja vain 37 prosenttia vakinaisessa kokopäivätyössä. Osa-aikaisesti työskentelevien osuus nousi ja kokopäiväisesti työskentelevien osuus laski vuodesta 2011. Myös työtilanteeseensa tyytyväisten osuus laski edellisvuoden 67 prosentista 60 prosenttiin. Kuitenkin vain kolme prosenttia valmistuneista kertoi hakevansa töitä. Suurin osa Itä-Suomen yliopistosta valmistuneista työssä olleista kertoi työskentelevänsä toimihenkilönä. Mediaanilla mitattuna työssä olevat Itä-Suomen yliopistosta valmistuneet ansaitsivat 2900 euroa kuukaudessa eli keskimäärin 100 euroa vähemmän kuin muista yliopistoista valmistuneet. Palkan keskihajonta oli 1268 euroa. 80
  • 82. 6.2 Itä-Suomen yliopisto, KTM 6.2.1 Vastaajien taustatiedot Taulukko 9: Valmistuneet, valmistuneet ja vastausprosentit, UEF KTM. Valmistuneet Vastauksia Vastaus-% UEF 95 30 Yksikön osuus valmistuneista 2012 Yksikön osuus vastanneista 4,6 % 2,0 % 31,6 % Kuvio 82: Vastaajien sukupuolijakauma, UEF KTM, %. Yliopiston palautteessa ovat mukana sekä Joensuussa että Kuopiossa opiskelleet vastaajat. Kuopiossa asui valmistumishetkellään Nainen 37 % 40 % Joensuussa % Helsingissä Mies 63 % 17 tai muualla ja vastaajista. pää- kaupunkiseudulla asui 17 %. Kaikki vastaajat kertoivat asuvansa Suomessa. Itä-Suomen yliopiston keskiarvoikä oli 28,2 maisteriksi valmistuneet Itä-Suomen yliopistosta kyselyyn vastasi 30 maisteriksi valmistunutta. vastaajien vuotta eli olivat 0,8 vuotta nuorempia kuin muista yliopistoista valmistuneet keskimäärin. Kuviossa 83 on esitetty Itä-Suomen yliopistosta valmistuneiden vastaajien pääaineet ja pääaineiden sukupuolijakaumat. Taloushallinnon ja rahoituksen erikoistumisalueesta valmistuneet opiskelivat Kuopion yksikössä. Itä-Suomen yliopistosta valmistuneiden suosituimmat sivuaineet olivat laskentatoimi ja rahoitus (28 %) sekä organisaatiot ja johtaminen (21 %). Vastaajat saivat kyselyssä valita kaksi laajinta sivuainetta, jota olivat opiskelleet. 81
  • 83. Kuvio 83: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, UEF KTM, %. Kaikki Johtaminen (n=11) Nainen Laskentatoimi (n=7) Mies Taloushallinto ja rahoitus (n=7) Muu / ei tietoa (n=5) 0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 84: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, UEF KTM, %. Yksikön maine 0% 22% Katsoi sinne opiskelemaan pääsemisen mahdollisuudet hyviksi Sai siitä enemmän tietoa kuin muista yksiköistä 20% 11% 0% 1% Valintamenettely 20% 7% Yksikön sijaintipaikkakunta 28% 3% Tietty pääaine / ohjelma Tietty aineyhdistelmämahdollisuus 16% 3% UEF 0% 2% Ystävien/sukulaisten vaikutus 37% Halu itsenäistyä 0% 0% Laajat opiskelumahdollisuudet/ valinnanvara 0% 17% 0% 1% Opetuskieli Muut yliopistot 6% 3% 2% Muu syy opiskelupaikan valintaan 0% 10% 20% 30% 40% 82
  • 84. 6.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt Itä-Suomen yliopistossa opiskelleista vastaajista suurin osa valmistui kauppatieteiden maisteriksi kahden vuoden tavoiteajassa (kuvio 85). 41 % vastaajista taas koki, että KTM-opinnot viivästyivät suhteessa normiaikaan. Tärkein syy opintojen viivästymiseen oli työskentely kokopäiväisesti (38 %), vaikkakin työskentely opintojen ohessa viivästytti vastaajien opintoja keskimääräistä vähemmän. Toiseksi tärkein syy opintojen viivästymiseen Itä-Suomen yliopistossa oli pro gradu –työn viivästyminen (23 %). Kuvio 85: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (2 vuotta), UEF KTM, %. 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 59% 57% 43% 41% UEF Muut yliopistot 30% 20% 10% 0% Opinnot eivät viivästyneet Opinnot viivästyivät Kuvio 86: Opintojen viivästyminen koulutustaustoittain, UEF KTM, %. KTK-tutkinto samassa yliopistossa 55% 45% Opinnot eivät viivästyneet Tradenomin tutkinto 56% 0% 20 % Opinnot viivästyivät 44% 40 % 60 % 80 % 100 % 83
  • 85. 6.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä Itä-Suomen yliopistosta valmistuneet olivat tyytyväisiä koulutusyksikkönsä tarjoamiin palveluihin (kuvio 87). Avoimissa vastauksissa vastaajat kehuivat erityisesti pienen koulutusyksikön tiloja ja ilmapiiriä. Kuvio 87: Arviot koulutusyksikön palveluista, UEF KTM. 5,0 4,5 4,0 3,9 3,9 4,1 3,9 3,7 3,6 3,5 3,5 3,5 3,0 UEF 2,5 Muut yliopistot 2,0 1,5 1,0 Yliopiston tilat Yliopiston laitteet ATK-tuki Kirjastopalvelut Kuvio 88: Arviot opintojen ohjauksesta, UEF KTM. Opettajatutorointi 2,4 2,8 3,1 3,0 Opiskelijatutorointi Informaatio www-sivuilla 3,4 3,0 3,7 3,6 Weboodi Muut yliopistot 3,7 3,5 Opinto-opas 3,3 Ohjaus opintojaksolla UEF 3,5 3,6 3,7 Laitosten opintopalvelut 3,6 3,5 Opintotoimisto Orientaatiopäivät 3,2 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 3,5 4,0 4,5 5,0 84
  • 86. Avoimissa vastauksissa Itä-Suomen yliopistosta valmistuneet kertoivat arvostavansa yliopistonsa laadukasta panostusta opetusta tutkimukseen. maisteriopintojensa Useat vastaajat aikana. kertoivat Opettajien saaneensa koettiin olevan asiantuntevia, mutta koulutusyksikön toivottiin panostavan opettajien pedagogisiin taitoihin: ”Oppilaat ovat kuin peili: jos opettaja on väsynyt ja innoton ovat myös oppilaat samanlaisia. Jos opettaja osoittaa innostuksensa aiheesta ja haastaa oppilaat keskusteluun, on opetustapahtumalla jotakin merkitystä!” Kuvio 89: Arviot opetuksesta, UEF KTM. Vieraskielisten kurssien opettajien 3,9 kielitaito Opetusmenetelmät 5 Espanjan opetus 4,0 4 Yhteisten opintojen opetus 3,4 3,5 3 Pääaineen/ koulutusohjelman opetus 3,5 2 Ruotsin opetus 3,9 1 3,6 3,4 4,0 Saksan opetus 3,1 3,0 Kielten ja viestinnän opetus Englannin opetus 3,6 Suomen kielen ja viestinnän opetus Venäjän opetus Ranskan opetus UEF Muut yliopistot 85
  • 87. Kuvio 90: Koulutuksessa hankitut valmiudet, UEF KTM. Talouden yleinen tuntemus Eettisen toiminnan 5 valmiudet Työelämätietous 3,2 3,3 Projektinhallinta 4 3,3 Valmiudet sivuaineessa 3,6 3,3 3,4 Neuvottelutaidot Valmiudet pääaineessa 3,8 Viestintä äidinkielellä 3 Viestintä toisella 3,7 kotimaisella 2 2,6 Vuorovaikutustaidot 3,9 3,6 Viestintä vierailla kielillä 1 3,6 3,8 Esiintyminen Tieteelliset valmiudet 2,9 3,9 Uusien asioiden Tiedolliset valmiudet 2,9 Ongelmanratkaisukyky 4,2 3,7 omaksuminen Tietotekniset yrittäjyyteen Asenteelliset valmiudet 3,4 3,3 yrittäjyyteen Kv. ympäristössä 3,4 4,1 työelämätaidot Esimiestaidot toimiminen Ryhmätyöskentely Yleiset UEF johtamisvalmiudet Muut yliopistot Kuvio 91: Tyytyväisyys koulutukseen, UEF KTM. Koulutus vastasi odotuksia 4 3,0 Opiskeluilmapiiri oli hyvä 3,3 3 3,1 Koulutus oli laadukasta 2 Kielten opetusta oli saatavilla riittävästi 3,4 Koulutus antoi hyvät valmiudet työelämään 1 3,0 2,8 3,1 Koulutus oli vaativaa Koulutus oli motivoivaa 3,2 Opinnot olivat mielenkiintoisia UEF Muut yliopistot 86
  • 88. Kuvio 92: Tyytyväisyys koulutukseen, UEF KTM. 4,0 3,5 2,9 3,0 3,1 2,8 2,9 2,5 UEF 2,0 Muut yliopistot 1,5 1,0 Koulutusyksikkö on Koulutusyksikkö hyväksyy kiinnostunut opiskelijat osaksi opiskelijoiden mielipiteistä asiantuntijayhteisöä Vastaajat kaipasivat tutkintoonsa myös lisää yritysyhteistyötä. Valmistuneet toivoivat, että yliopisto toimisi nykyistä enemmän yhteistyössä työelämän kanssa, sillä työllistyminen ilman työkokemusta ja yrityskontakteja koettiin hankalaksi. Ratkaisuna työkokemuksen puutteeseen vastauksissa ehdotettiin pakollisen työharjoittelun sisällyttämistä maisteritutkintoon. Kuvio 93: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, UEF KTM. Koulutusyksikkö... 4,0 3,5 3,0 2,9 3,1 3,1 2,6 3,0 2,6 2,7 2,8 2,5 UEF 2,0 Muut yliopistot 1,5 1,0 käyttää elinkeinoelämän asiantuntijoita opetuksessa huolehtii koulutuksen kilpailukyvystä työmarkkinoilla on kiinnostunut elinkeinoelämän toiveista koulutuksessa pyrkii tarjoamaan opiskelijoille yhteyksiä elinkeinoelämään 87
  • 89. 6.2.4 Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus 37 prosenttia Itä-Suomen yliopistosta valmistuneista teki pro gradu –työnsä toimeksiantona (kuvio 94) ja 40 prosenttia sai rahoitusta tutkielmansa tekemiseen (kuvio 95). Itä-Suomen yliopistossa opiskelleet käyttivät gradunsa tekemiseen aikaa keskimäärin 9,9 kuukautta, joista tutkielman nettotekoaika oli 6,1 kuukautta. Tutkielmantekoprosessi sujui kokonaisuudessaan nopeammin kuin muissa yliopistoissa, joissa opiskelleet käyttivät gradun tekoon keskimäärin 13 kuukautta. Tutkielmanohjaus sai kuitenkin Itä-Suomen yliopistossa opiskelleilta keskimääräistä heikomman keskiarvon, 3,0 asteikolla 1-5. Avoimissa vastauksissa vastaajat painottivat graduohjauksen merkitystä ja siihen toivottiin lisää paukkuja yliopiston taholta: ”Opettajilla oli liian vähän aikaa neuvomiseen, etenkin gradun tekovaiheessa. Käytännössä sain tehdä graduni yksin, vailla mitään ohjausta. Tarvittaisiin tarpeeksi ohjaajia, jotta gradun tekeminen voisi olla jollekin miellyttävä kokemus ja siitä saisi jotain oppia tulevaisuuteen”. Kuvio 94: Tutkielman tekeminen toimeksiantona, UEF KTM, %. Taulukko 10: Tutkielman rahoituksen suuruus, UEF KTM. 100 % Rahoituksen suuruus 90 % (mediaani) UEF Muut yliopistot Kertapalkkio 3,250 € 3000 € Palkkatyö 1475 €/kk, 80 % 70 % 63% 60 % 71% 50 % Ei 40 % Kyllä 3 kuukauden 20 % 37% 10 % 29% Stipendi kuukauden ajalta 30 % 2,000 €/ kk, 5,4 ajalta 1,500 € 1650 € 0% UEF Muut yliopistot 88
  • 90. Kuvio 95: Tutkielman rahoitus, UEF KTM, %. 100 % 5% 13% 90 % 80 % 70 % 6% 3% 4% 13% 8% 3% Palkkatyö 7% 60 % Muu rahoitus tutkielman tekoon 3% Ainoastaan tutkielmasta suoranaisesti aiheutuneet kulut 50 % Stipendi 40 % 30 % 74% Kertapalkkio 60% Ei rahallista tukea 20 % 10 % 0% UEF Muut yliopistot 6.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot Itä-Suomen yliopistosta valmistuneista opiskelijoista 21 prosenttia oli suorittanut osan KTM-tutkinnostaan ulkomailla (kuvio 97). Opiskelijavaihdossa olleet kokivat, että tutkinnon rakenne mahdollisti hyvin vaihtoon lähdön mutta itse vaihtoopintojakson antiin vastaajat olivat keskimääräistä tyytymättömämpiä (kuvio 98). 89
  • 91. Kuvio 96: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, UEF KTM. 4,0 3,5 3,3 3,5 3,1 2,9 3,0 2,5 UEF 2,0 Muut yliopistot 1,5 1,0 Koulutusyksikkö tarjoaa Opetuksessa huomioitiin kansainvälisiä kansainvälisyys opiskelumahdollisuuksia Kuvio 97: Suoritti osan KTM-opinnoistaan ulkomailla, UEF KTM, %. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 79% 70% 50 % Ei 40 % Kyllä 30 % 20 % 10 % 21% 30% 0% UEF Muut yliopistot 90
  • 92. Kuvio 98: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, UEF KTM. KTM-tutkinnon rakenne mahdollisti luontevasti vaihtoonlähdön 4 Vaihtopaikoista oli tarjolla riittävästi tietoa 3,3 ennen lähtöä 3,5 3,5 3 Vaihdon pystyi sisällyttämään osaksi KTMtutkintoa 2 Taloudellinen ja muu tuki vaihtoonlähtöön oli riittävää 3,0 1 2,7 2,7 Vaihtoonlähtöön kannustettiin riittävästi yliopiston taholta 2,8 2,8 Opetus vaihtoopintojakson aikana oli laadukasta Uskoi saaneensa vaihdon aikana sellaista osaamista, jota muuten ei olisi saanut Vaihtoopintojakso oli hyödyksi laadukkaan työllistymisen kannalta UEF Muut yliopistot 6.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen Itä-Suomen yliopistosta valmistuneista työssä olevista suurin osa työskenteli heti valmistumisen jälkeen osa-aikaisesti vakituisessa työsuhteessa ja vain 37 % oli vakituisessa kokopäivätyössä (kuvio 99). Työssä olleista 33 % työskenteli Kuopiossa, 17 % Joensuussa ja 17 % Helsingissä tai muualla pääkaupunkiseudulla. Itä-Suomesta valmistuneiden työnhakuaika oli 1,1 kuukautta eli huomattavasti lyhyempi kuin muiden vastaajien työnhakuaika (1,8 kk). 91
  • 93. 60 prosenttia vastaajista kertoi olevansa tyytyväinen työtilanteeseensa (kuvio 100). Miehistä tyytyväisiä työtilanteeseensa oli 68 prosenttia vastaajista, mutta naisista vain 45 prosenttia. Tärkeimmäksi syyksi työttömyyteen vastaajat mainitsivat työkokemuksen puutteen. Sanallisista vastauksista kävi ilmi, että vastaajat kokivat työllistymisen ilman työkokemusta vaikeaksi: ”Tällä hetkellä teen ei alaani vastaavaa osapäivätyötä, mutta oman alan työt ovat haussa koko ajan. Putoan käytännössä todella monesta karsinnasta sen takia, koska työkokemusta ei vielä ole, ja moneen yksinkertaisempaan työhön olen ylikoulutettu. Yliopistomaailma siis ainoana työvaihtoehtona kokemattomalle vastavalmistuneelle?” Kuvio 99: Työtilanne valmistumishetkellä, UEF KTM, %. 37% Vakinainen kokopäivätyö Vakinainen osapäivätyö 40% 7% Määräaikainen kokopäivätyö 3% Määräaikainen osapäivätyö 0% 3% Päätoiminen yrittäjä 51% 3% 2% Osa-aikainen yrittäjä UEF 0% 1% Jatkaa opiskelua 15% 0% 2% Muut yliopistot 10% 4% Vanhempainloma tai hoitovapaa Varusmies-/ siviilipalvelu 3% 1% Hakee töitä 3% Muu työtilanne 13% 0% 2% 0% 20% 40% 60% 80% 100% 92
  • 94. Kuvio 100: Tyytyväisyys työtilanteeseen, UEF KTM, %. 100 % 90 % 80 % 31% 40% 70 % 60 % Ei 50 % Kyllä 40 % 30 % 69% 60% 20 % 10 % 0% UEF Muut yliopistot Kuvio 101: Miten sai nykyisen työpaikan, UEF KTM, %. Vastasi lehti-ilmoitukseen 0% 6% 21% 22% Internetin kautta (esim. yritysten kotisivut) Yliopiston ura- ja rekrytointipalvelujen kautta Henkilöstöpalvelu- / rekrytointiyrityksen kautta 3% Työvoimatoimiston välityksellä 3% 1% Ekonomipörssin välityksellä 6% 3% 4% 0% 0% UEF 9% Henkilökohtaisten suhteiden avulla Työskennellyt samassa organisaatiossa opintojen aikana Teki pro gradu -tutkielman nykyiselle työnantajalle Muut yliopistot 11% 18% 21% 6% 5% 3% 2% Yliopiston/ professorin välityksellä Tarjottiin työtä 18% 7% Otti oma-aloitteisesti yhteyttä työnantajiin 7% Työskentelee omassa yrityksessä 3% 3% Sai työpaikan muuta kautta 12% 3% 3% 0% 10% 20% 30% 93
  • 95. Kuvio 102: Työssä olleiden työtehtävien vastaavuus koulutukseen, UEF KTM, %. 50% 45% 45% 38% 37% 40% 35% 35% 30% 27% 25% UEF 20% Muut yliopistot 14% 15% 10% 4% 5% 0% 0% Hyvin Melko hyvin Heikosti Ei lainkaan Kuvio 103: Työssä olleiden asema organisaatioissa, UEF KTM, %. 8% 7% Johto 8% 9% Keskijohto 27% Asiantuntija 43% UEF 0% 2% Itsenäinen elinkeinonharjoittaja Muut yliopistot 54% Toimihenkilö 29% 4% Muu asema 9% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Taulukko 11: Työssä olleiden bruttopalkka kuukaudessa, UEF KTM. Keskiarvo UEF Muut Mediaani UEF yliopistot Bruttopalkka/kk 3263 € 3262 € Muut yliopistot 2900 € 3000 € 94
  • 96. 6.3 Itä-Suomen yliopisto, KTK 6.3.1 Vastaajien taustatiedot Taulukko 12: Vastaajat ja vastausprosentit, UEF KTK. Valmistuneet Vastauksia Vastaus-% UEF 92 24 Kuvio 104: Vastaajien sukupuolijakauma, UEF KTK, %. Yksikön osuus valmistuneista vastanneista 5% 2012 Yksikön osuus 2% 26,1 % Itä-Suomen yliopiston kandidaatiksi valmistuneiden vastaajien keskiarvoikä oli 25,8 vuotta. Kandivastaajia oli yhteensä 24, joista 42 % kertoi asu- Mies 46 % vansa Kuopiossa, 21 % Joensuussa ja 13 % Pohjois-Karjalan alueella. Itä- Nainen 54 % Suomen yliopistossa opiskelleiden vastaajien yleisin pääainekategoria oli taloushallinto (kuvio 105). Kuvio 105: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, UEF KTK, %. Taloushallinto ja rahoitus (n=7) Nainen Muu / ei tietoa (n=17) Mies Kaikki 0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 95
  • 97. Vastaajien suosituimmat sivuaineet olivat johtaminen (38 %) sekä markkinointi (21 %). Vastaajat saivat kyselyssä valita kaksi laajinta sivuainetta, joita olivat opiskelleet. Myös taloushallinnon opiskelijoiden suosituin sivuaine oli johtaminen. Kuvio 106: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, UEF KTK, %. Yksikön maine 0% 22% Katsoi sinne opiskelemaan pääsemisen mahdollisuudet hyviksi Sai siitä enemmän tietoa kuin muista yksiköistä 12% 25% 0% 1% 4% 7% Valintamenettely Yksikön sijaintipaikkakunta 25% 8% Tietty pääaine / ohjelma Tietty aineyhdistelmämahdollisuus UEF 0% 4% Halu itsenäistyä 13% 4% 1% Ystävien/sukulaisten vaikutus 54% 4% 1% Opetuskieli 0% 0% Laajat opiskelumahdollisuudet/ valinnanvara 0% Muut yliopistot Muu syy opiskelupaikan valintaan 11% 0% 3% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 6.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt Yli puolet Itä-Suomen yliopiston kandivastaajista kertoi suorittaneensa opinnot kolmen vuoden määräajassa, kun valtakunnallisesti osuus jäi 37 prosenttiin (kuvio 107). Ne, joiden opinnot olivat viivästyneet, kertoivat yleisimmin tärkeimmäksi 96
  • 98. syyksi kokopäiväisen työskentelyn opintojen ohessa. Muita syitä olivat opintojen vaativuus ja puutteelliset opiskelutaidot (10 %), aktiivinen toiminta ylioppilaskunnassa tai ainejärjestössä (10 %) sekä KTM-opintojen suorittaminen opintojen aikana (10 %). Peräti 96 % Itä-Suomen yliopistossa opiskelleista kertoi suorittaneensa maisteriopintoja jo ennen valmistumistaan kandidaatiksi. Keskimäärin nämä vastaajat olivat suorittaneet jopa 92,6 opintopisteen edestä maisteriopintoja. Kuvio 107: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (3 vuotta), UEF KTK, %. 100% 90% 80% 70% 60% 63% 58% 50% UEF 42% 37% 40% Muut yliopistot 30% 20% 10% 0% Opinnot eivät viivästyneet Opinnot viivästyivät 6.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä Avoimissa vastauksissa erityisen hyvänä koulutusyksikössään yksi taloustiedettä pääaineenaan opiskellut vastaaja koki “pienen yhteisön ja sitä tiiviimmän porukan. Apua saa aina kun tarvitsee.” Koulutuksestaan toinen vastaaja kirjoitti näin: “Mielestäni kauppatieteiden tutkinto oli yleissivistävä ja monipuolinen ja antaa mahdollisuuksia työskennellä monipuolisissa työtehtävissä, jotka vaativat päättelyä, vuorovaikutustaitoja ja ongelmanratkaisukykyjä”. 97
  • 99. Vastaajat olivat tyytyväisiä yliopiston kieli- ja viestintäopintoihin. Opintoihinsa vastavalmistuneet kandidaatit olisivat toivoneet ”lisää yritysprojekteja ja mielenkiintoisia vaikuttajia puhumaan ja opettamaan luennoille”. Opetuksessa yksi vastaaja toivoi kiinnitettävän huomiota erityisesti Excel-taitoihin ja englanninkielisten termien opettamiseen pääaineopinnoissa. Itä-Suomen yliopistosta valmistuneiden kauppatieteiden kandidaattien arviot koulutuksesta vaihtelivat jonkin verran koulutusyksiköittäin. Opinto-ohjauksessa Joensuussa opiskelleet olivat tyytyväisiä orientaatiopäiviin sekä infotilaisuuksiin kun taas Kuopiossa opiskelleet antoivat hyvät keskiarvot sekä opiskelija- että opettajatutoroinnille (kuvio 109). Avoimissa vastauksissa vastaajat toivoivat kuitenkin parempia kontakteja opettajiin. Yksi vastaaja toivoi erityisesti, että opettaja- ja opiskelijatutorit ottaisivat enemmän kontaktia aloittaviin opiskelijoihin. Kuvio 108: Arviot koulutusyksikön palveluista, UEF KTK. 5,0 4,5 4,0 3,8 3,8 4,0 3,7 3,6 3,5 3,5 3,5 3,5 UEF 3,0 Muut yliopistot 2,5 2,0 1,5 1,0 Yliopiston tilat Yliopiston laitteet ATK-tuki Kirjastopalvelut 98
  • 100. Kuvio 109: Arviot opintojen ohjauksesta, UEF KTK. 3,8 3,7 Orientaatiopäivät 3,5 3,5 Infotilaisuudet 3,6 3,6 Opintotoimisto Laitosten opintopalvelut 3,5 Ohjaus opintojaksolla 3,2 3,9 3,5 UEF Muut yliopistot 3,5 Opinto-opas/Weboodi 3,0 Informaatio www-sivuilla 3,9 3,5 3,4 3,4 Opiskelijatutorointi 2,6 2,7 Opettajatutorointi 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Kuvio 110: Arviot opetuksesta, UEF KTK. Vieraskielisten kurssien opettajien 4,1 kielitaito Espanjan opetus Opetusmenetelmät 5 4 3,3 Yhteisten opintojen opetus 3,4 3 4,0 3,8 Pääaineen/ koulutusohjelman opetus 2 Ruotsin opetus 4,0 1 3,7 3,3 3,9 Saksan opetus Englannin opetus Kielten ja viestinnän opetus 3,3 3,9 Venäjän opetus 3,7 Ranskan opetus Suomen kielen ja viestinnän opetus UEF Muut yliopistot 99
  • 101. Itä-Suomen yliopistosta valmistuneet kauppatieteiden kandidaatit kokivat saaneensa koulutuksessaan keskimääräistä vastaajaa paremmat tiedolliset ja asenteelliset yrittäjävalmiudet (kuvio 111). Etenkin Joensuun kampuksella opiskelleet kehuivat hankkimiaan ryhmätyövalmiuksia. Taloushallintoa pääaineenaan opiskelleet taas olivat keskimääräistä tyytyväisempiä hankkimiinsa esimiestaitoihin. Kuvio 111: Koulutuksessa hankitut valmiudet, UEF KTK. Talouden yleinen tuntemus 5 Eettisen toiminnan Valmiudet pääaineessa valmiudet Vuorovaikutustaidot Esiintyminen 3,6 4,1 3,5 3,6 4 3,1 3 3,9 Ongelmanratkaisukyky 4,0 3,9 Viestintä äidinkielellä Viestintä toisella 2 4,2 Valmiudet sivuaineessa 1 Uusien asioiden kotimaisella 2,9 Viestintä vierailla 3,7 omaksuminen kielillä Tietotekniset 3,5 työelämätaidot 3,6 3,2 3,4 Esimiestaidot Yleiset 3,3 Tieteelliset valmiudet Tiedolliset valmiudet 3,6 yrittäjyyteen 4,3 johtamisvalmiudet Ryhmätyöskentely 3,8 Asenteelliset valmiudet Kv. ympäristössä yrittäjyyteen toimiminen UEF Muut yliopistot Molempien kampusten vastavalmistuneet olivat yhtä tyytyväisiä koulutukseensa ja koulutusyksikköönsä (kuviot 112 ja 113). Joensuussa opiskelleet tosin olivat useammin sitä mieltä, että koulutus oli vaativaa ja taloushallinnon opiskelijat kokivat, että koulutus vastasi odotuksia. Joensuusta valmistuneet olivat myös tyytyväisempiä koulutusyksikkönsä suhteisiin elinkeinoelämän kanssa. 100
  • 102. Kuvio 112: Tyytyväisyys koulutukseen, UEF, KTK. Koulutus vastasi odotuksia 4 3,0 Opiskeluilmapiiri oli hyvä 3 3,5 3,0 Koulutus oli laadukasta 2 1 Kielten opetusta oli saatavilla riittävästi 3,0 3,1 Opinnot olivat mielenkiintoisia 3,3 3,3 Koulutus oli vaativaa Koulutus oli motivoivaa UEF Muut yliopistot Kuvio 113: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, UEF KTK. 4,0 3,5 3,0 3,0 3,0 2,7 2,8 2,5 UEF 2,0 Muut yliopistot 1,5 1,0 Koulutusyksikkö on Koulutusyksikkö hyväksyy kiinnostunut opiskelijat osaksi opiskelijoiden mielipiteistä asiantuntijayhteisöä 101
  • 103. Kuvio 114: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, UEF KTK. Koulutusyksikkö... 4,0 3,5 3,0 3,2 2,8 2,8 3,1 2,9 3,0 2,8 2,4 2,5 UEF 2,0 Muut yliopistot 1,5 1,0 käyttää elinkeinoelämän asiantuntijoita opetuksessa huolehtii koulutuksen tukee tarjoaa opiskelijoille kilpailukyvystä työelämävalmiuksien yhteyksiä työmarkkinoilla kehittymistä elinkeinoelämään 17 % Itä-Suomen yliopiston kandivastaajista oli tehnyt kandidaatintutkielmansa toimeksiantona. Kandidaatintutkielman ohjaukselle vastaajat antoivat arvosanan 3,6 asteikolla 1-5. 6.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot Ainoastaan 13 % Itä-Suomen yliopiston kandivastaajista suoritti osan opinnoistaan ulkomailla (kuvio 116). Itä-Suomen yliopistossa opintojen suorittaminen ulkomailla oli selvästi suositumpaa maisterivaiheessa kuin kandivaiheessa. Vaihdossa olleet vastaajat olivat tyytyväisiä vaihto-opintoihinsa mutta kokivat, että olisivat tarvinneet enemmän tukea ja tietoa vaihtoonlähtöön. 102
  • 104. Kuvio 115: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, UEF KTK. 4,0 3,6 3,3 3,5 3,3 2,8 3,0 2,5 UEF 2,0 Muut yliopistot 1,5 1,0 Koulutusyksikkö tarjoaa Opetuksessa huomioitiin kansainvälisiä kansainvälisyys opiskelumahdollisuuksia Kuvio 116: Suoritti osan KTK-opinnoistaan ulkomailla, UEF KTK, %. 100 % 90 % 80 % 56% 70 % 60 % 50 % 87% Ei Kyllä 40 % 30 % 44% 20 % 10 % 0% 13% UEF Muut yliopistot 103
  • 105. Kuvio 117: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, UEF KTK. KTK-tutkinnon rakenne mahdollisti luontevasti vaihtoonlähdön 4 Vaihtopaikoista oli tarjolla riittävästi tietoa ennen 3,0 lähtöä 3,3 3,3 3 2 Taloudellinen ja muu tuki vaihtoonlähtöön oli riittävää 2,5 Vaihtoonlähtöön kannustettiin 3,5 riittävästi yliopiston taholta Vaihdon pystyi sisällyttämään osaksi KTKtutkintoa Uskoi saaneensa vaihdon aikana sellaista 3,8 osaamista, jota muuten ei olisi saanut 1 3,3 Opetus vaihtoopintojakson aikana oli laadukasta Vaihtoopintojakso oli 3,0 hyödyksi laadukkaan työllistymisen kannalta UEF Muut yliopistot 6.3.5 Jatkosuunnitelmat Jopa 92 % Itä-Suomen yliopistosta kauppatieteiden kandidaatiksi valmistuneista aikoi jatkaa opintojaan suoraan kauppatieteiden maisteriksi (kuvio 118). Useat vastaajat pitivät valintaansa ”itsestäänselvyytenä, jota ei tarvitse sen kummemmin perustella”. 104
  • 106. Kuvio 118: Aikoo jatkaa opintoja KTM:ksi, UEF KTK, %. Kyllä, jatkaa suoraan samassa yliopistossa 92% 89% Kyllä, jatkaa suoraan eri yliopistossa 0% 3% Ei, siirtyy työelämään 4% 2% Siirtyy nyt työelämään ja jatkaa mahdollisesti myöhemmin Ei, vaihtaa opiskelemaan toista alaa UEF Muut yliopistot 4% 4% 0% 1% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 119: Aikoo käydä töissä KTM-opintojen yhteydessä, UEF KTK, %. 100 % 22% 80 % 35% 2% 0% 60 % 40 % Ei aio käydä töissä 43% 55% Aikoo toimia yrittäjänä Kyllä, osapäivätyössä Kyllä, kokopäivätyössä 20 % 22% 20% UEF Muut yliopistot 0% 105
  • 107. 7 Jyväskylän yliopisto 7.1 Yhteenveto Jyväskylän yliopistosta valmistui vuonna 2012 180 kauppatieteiden maisteria ja 165 kauppatieteiden kandidaattia. Kyselyn vastausasteeksi saatiin maistereiden osalta 38,3 prosenttia ja kandidaattien osalta 32,2 prosenttia. Jyväskylästä valmistuneet olivat keskimäärin muita vastaajia tyytyväisempiä yliopistonsa palveluihin. Vastaajat olivat myös hieman keskimääräistä tyytyväisempiä kielten ja viestinnän opetukseen sekä koulutusyksikköönsä yleisesti. Jyväskylästä valmistuneet kauppatieteiden maisterit tekivät pro gradu –tutkielmansa toimeksiantona ja saivat tutkielmaansa varten rahoitusta selvästi useammin kuin KTM-vastaajat keskimäärin. Maisteriksi valmistuneista vain 32 prosenttia oli valmistumishetkellään vakinaisessa kokopäivätyössä. 16 prosenttia haki töitä, mikä oli hieman keskimääräistä suurempi osuus vastavalmistuneista. Ainoastaan 56 prosenttia Jyväskylästä valmistuneista kertoikin olevansa tyytyväisiä työtilanteeseensa. Työssä olleiden Jyväskylässä opiskelleiden palkka oli mediaanilla mitattuna 3050 euroa kuukaudessa. Jyväskylästä valmistuneiden mediaanipalkka nousi, sillä vuonna 2011 se oli ainoastaan 2900 euroa. Palkan keskihajonta oli 1523 euroa. 106
  • 108. 7.2 Jyväskylän yliopisto, KTM 7.2.1 Vastaajien taustatiedot Jyväskylän yliopistosta vastavalmistuneiden maistereiden kyselyyn vastasi 69 henkilöä. 33 % vastaajista opiskeli kauppatieteitä tietojärjestelmätieteen ohjelmassa informaatioteknologian tiedekunnassa. Taulukko 13: Vastaajat, valmistuneet ja vastausprosentit, JY KTM. Valmistuneet Vastauksia Vastaus-% Yksikön osuus valmistuneista JY 180 69 vastanneista 8,7 % 2012 Yksikön osuus 4,6 % 38,3 % Kuvio 120: Vastaajien sukupuolijakauma, JY KTM, %. Vastaajien keskiarvoikä oli 30,3 vuotta. Jyväskylän yliopiston vastaajat valmistuivat täten keskimäärin 1,3 vuotta muiden yliopistojen vastaajia vanhem- Nainen 39 % pina. Mielenkiintoista on, että vastaajista miehet olivat valmistumishetkel- Mies 61 % lään keskimäärin 28-vuotiaita kun taas naiset valmistuivat 33,4 vuoden iässä. 46 % Jyväskylän yliopistosta valmistuneista vastaajista asui valmistumishetkellään Jyväskylässä. Seuraavaksi eniten vastaajia, 18 %, ilmoitti asuinpaikakseen Helsingin. Kuviossa 121 pääainekategoriat on ja esitetty Jyväskylän pääainekategorioiden yliopiston vastaajien sukupuolijakaumat. suurimmat Jyväskylästä valmistuneiden suosituimmat sivuaineet olivat laskentatoimi (22 %), kauppaoikeus (17 %) sekä organisaatiot ja johtaminen (16 %). 107
  • 109. Kuvio 121: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, JY KTM, %. Kaikki tietojärjestelmätiede (n=23) yrittäjyys (n=10) Nainen johtaminen (n=9) Mies laskentatoimi (n= 9) kansantaloustiede (n=7) muu / ei tietoa (n=11) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Jyväskylän yliopistosta valmistuneet erosivat muista vastaajista siinä, että heille tärkein koulutusyksikön valintaperuste oli selkeästi tietty pääaine tai ohjelma (kuvio 122). Tietyn pääaineen opiskelu oli tärkeää etenkin yrittäjyyttä pääaineenaan opiskelleille, joista 50 % valitsi opiskelupaikkansa tämän perusteella. Tietojärjestelmätiedettä opiskelleille tietyn pääaineen lisäksi tärkeää oli tietty aineyhdistelmämahdollisuus. 108
  • 110. Kuvio 122: Tärkein koulutusyksikön valintaperuste, JY KTM, %. 6% Yksikön maine Katsoi sinne opiskelemaan pääsemisen mahdollisuudet hyviksi 22% 9% Sai siitä enemmän tietoa kuin muista yksiköistä 7% 1% 1% Valintamenettely 12% 8% 26% 28% Yksikön sijaintipaikkakunta Tietty pääaine / ohjelma Tietty aineyhdistelmämahdollisuus 2% JY 6% Muut yliopistot 1% 3% Ystävien/sukulaisten vaikutus 1% 1% Halu itsenäistyä Opetuskieli 36% 15% 0% 0% Laajat opiskelumahdollisuudet/ valinnanvara 3% Muu syy opiskelupaikan valintaan 3% 2% 0% 6% 10% 20% 30% 40% 7.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt Jyväskylän yliopiston vastaajista 54 % katsoi opintojensa viivästyneen kahden vuoden tavoiteaikaan nähden (kuvio 123). Tärkeimmät syyt opintojen pitkittymiseen olivat työskentely opintojen ohella kokopäiväisesti (38 %) ja osaaikaisesti (22 %). Kolmanneksi tärkein syy opintojen viivästymiseen oli pro gradu – tutkielman viivästyminen (16 %). Gradun viivästyminen viivästytti etenkin tietojärjestelmätiedettä opiskelleiden valmistumista (22 %). 109
  • 111. Kuvio 123: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (2 vuotta), JY KTM, %. 100% 90% 80% 70% 60% 54% 46% 50% 40% 59% JY 41% Muut yliopistot 30% 20% 10% 0% Opinnot eivät viivästyneet Opinnot viivästyivät Kuvio 124: Opintojen viivästyminen koulutustaustoittain, JY KTM, %. KTK-tutkinto samassa yliopistossa 50% Tradenomin tutkinto 50% 43% 57% Opinnot eivät viivästyneet Muun alan yliopistotutkinto Suomessa tai ulkomailla 71% Muu tutkinto 11% 0% 29% Opinnot viivästyivät 89% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 7.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä Jyväskylän yliopistosta valmistuneet olivat keskimääräistä tyytyväisempiä koulutusyksikkönsä tarjoamiin palveluihin (kuvio 125) ja opintojen ohjaukseen opettajatutorointia ja orientaatiopäivää lukuun ottamatta (kuvio 126). Etenkin tietojärjestelmätiedettä opiskelleet olivat tyytyväisiä yliopistonsa tiloihin. 110
  • 112. Vastaajat saivat arvioida saamaansa opintojen ohjausta myös sanallisesti. Valmistuneet olisivat toivoneet enemmän tukea opintoihinsa: ”Ohjausta oli alussa. Myöhemmin ohjausta tarvitsi opintojen suunnitteluun, tutkinnon rakentamiseen, sivuainevalintoihin yms…”. Suoraan KTM-tutkintoa suorittamaan valitut olisivat toivoneet heille räätälöityä ohjausta myös opintojen alussa: ”Orientaatiopäivä ei huomioi aikuisia ns. osaaikaisia opiskelijoita”. Kuvio 125: Arviot koulutusyksikön palveluista, JY KTM. 5,0 4,5 4,0 4,3 3,9 3,9 3,8 3,7 3,6 3,5 4,1 3,5 3,0 JY 2,5 Muut yliopistot 2,0 1,5 1,0 Yliopiston tilat Yliopiston laitteet ATK-tuki Kirjastopalvelut Kuvio 126: Arviot opintojen ohjauksesta, JY KTM. 2,8 2,7 Opettajatutorointi 3,1 3,2 Opiskelijatutorointi 3,4 Informaatio www-sivuilla 3,7 3,7 3,8 Sähköinen opintopalvelu Muut yliopistot 3,7 3,7 Opinto-opas JY 3,3 3,3 Ohjaus opintojaksolla Laitosten opintopalvelut 3,6 Opintotoimisto 3,6 4,0 3,8 3,5 3,4 Orientaatiopäivät 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 111
  • 113. Jyväskylän yliopistosta valmistuneet olivat tyytyväisiä koulutusyksikkönsä laajaan kurssitarjontaan. Vastavalmistuneet kokivat yliopiston opettajien olevan osaavia ja innostavia ja muun henkilökunnan ottavan opiskelijat hyvin huomioon. Erityisesti vastaajat kehuivat kielten opetusta sekä pääaineiden syventäviä kursseja, joissa teoria oli viety käytännön tasolle. Kuvio 127: Arviot opetuksesta, JY KTM. Opetusmenetelmät Vieraskielisten 5 Yhteisten opintojen kurssien opettajien 4,4 3,6 opetus kielitaito 4 3,6 Pääaineen/ Espanjan opetus koulutusohjelman 3 4,1 4,2 opetus 2 Ruotsin opetus 3,9 Saksan opetus 1 4,1 4,2 4,0 3,7 Venäjän opetus 3,7 Ranskan opetus 3,9 Kielten ja viestinnän opetus Englannin opetus Suomen kielen ja viestinnän opetus JY Muut yliopistot Jyväskylän yliopiston vastaajat kaipasivat tutkinnossaan lisää vaihtelevuutta opetusmenetelmiin: ”Käytännön harjoituksia, demoja ja ryhmätöitä lisää massaluentojen sijaan / oheen”. Vastavalmistuneet myös kokivat, että koulutus tarjosi heille hyvät tieteelliset valmiudet (kuvio 128), mutta työelämätietoutta olisi voinut olla lisää: ”Hyvää (opinnoissa) oli kytkökset yrityksiin ja tätä pitäisi ehdottomasti syventää.” Yritysyhteistyötä voisi vastaajien mukaan lisätä esimerkiksi projektiluontoisten kurssien, yritysten omien kehitysprojektien ja työharjoittelun kautta. 112
  • 114. Yrittäjyyttä pääaineenaan opiskelleet olivat selvästi muita vastaajia tyytyväisempiä koulutuksensa antamiin yrittäjyysvalmiuksiin. Yrittäjyydestä valmistuneet antoivat asteikolla 1-5 keskiarvon 4,4 sekä asenteellisille että tiedollisille yrittäjävalmiuksille. Tietojärjestelmätieteitä opiskelleet taas kokivat saaneensa muita paremmat tietotekniset valmiudet. Kuvio 128: Koulutuksessa hankitut valmiudet, JY KTM. Talouden yleinen tuntemus Eettisen toiminnan valmiudet Työelämätietous Projektinhallinta 5 3,6 3,4 3,4 3,3 3,5 Neuvottelutaidot 4 Valmiudet pääaineessa 4,0 Valmiudet sivuaineessa 3 Viestintä toisella kotimaisella 3,5 2,8 2 Vuorovaikutustaidot 4,1 Viestintä äidinkielellä 3,9 3,8 Viestintä vierailla kielillä 1 3,8 3,8 Esiintyminen Tieteelliset valmiudet 3,1 Ongelmanratkaisukyky 4,1 Tiedolliset valmiudet 3,1 Uusien asioiden 4,4 omaksuminen Tietotekniset 3,8 yrittäjyyteen Asenteelliset valmiudet 3,2 3,7 3,4 työelämätaidot Esimiestaidot yrittäjyyteen Kv. ympäristössä toimiminen 4,2 Ryhmätyöskentely Yleiset johtamisvalmiudet JY Muut yliopistot 113
  • 115. Kuvio 129: Tyytyväisyys koulutukseen, JY KTM. Koulutus vastasi odotuksia 4 3,4 Opiskeluilmapiiri oli hyvä 3,6 Koulutus oli laadukasta 3,4 3 2 Kielten opetusta oli 3,6 saatavilla riittävästi Koulutus antoi hyvät valmiudet työelämään 1 3,1 2,9 3,2 3,4 Koulutus oli vaativaa Koulutus oli motivoivaa JY Muut yliopistot Opinnot olivat mielenkiintoisia Kuvio 130: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, JY KTM. 4,0 3,5 3,2 3,1 3,0 3,1 2,9 2,5 JY 2,0 Muut yliopistot 1,5 1,0 Koulutusyksikkö on kiinnostunut opiskelijoiden mielipiteistä Koulutusyksikkö hyväksyy opiskelijat osaksi asiantuntijayhteisöä 114
  • 116. Kuvio 131: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, JY KTM. Koulutusyksikkö... 4,0 3,5 3,1 3,1 3,0 3,0 3,1 2,9 3,0 2,9 2,8 2,5 JY 2,0 Muut yliopistot 1,5 1,0 käyttää elinkeinoelämän asiantuntijoita opetuksessa huolehtii koulutuksen kilpailukyvystä työmarkkinoilla on kiinnostunut elinkeinoelämän toiveista koulutuksessa pyrkii tarjoamaan opiskelijoille yhteyksiä elinkeinoelämään Koulutuksensa hyviksi puoliksi tietojärjestelmätiedettä opiskelleet mainitsivat opintojensa poikkitieteellisyyden: ”Erinomainen monitieteinen yliopisto. Kauppatieteellinen koulutus edustaa hyvin useiden oppialojen keskellä. Monitieteisyys on ehdottomasti plussaa.” ”(Koulutus) antaa erityisen valmiuden toimia laaja-alaisesti yrityksissä. Toisaalta, monitieteellisyys saattaa samalla hämärtää opiskelijan mielikuvan siitä mitä alalla opiskellaan ja mitä varten”. Myös muista pääaineista valmistuneet arvostivat koulutuksensa monipuolisuutta: ”Koulutus vastaa hyvin ajan haasteissa ja sitä voi hyödyntää monella eri alalla.” ”Kauppatieteellinen koulutus antaa erittäin hyvät asenteelliset valmiudet menestyä opintojen jälkeen, itseluottamus kasvaa opintojen aikana.” Vastaajat kokivat myös koulutusyksikkönsä opetushenkilökunnan olleen asiantuntevaa ja helposti lähestyttävää: ”Hyvää oli henkilökunnan kiinnostus, motivoituneisuus ja osaaminen. Käytännön tehtäviä ja yrityscaseja voisi tarjota enemmänkin luentojen rinnalle.” 7.2.4 Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus 31 % Jyväskylän yliopistosta valmistuneista teki pro gradu –työnsä toimeksiantona ja 38 % kertoi saaneensa rahoitusta tutkielmansa tekemiseen (kuviot 132 ja 133). 115
  • 117. Tietojärjestelmätiedettä tai yrittäjyyttä opiskelleista tutkielmansa teki toimeksiantona vain 30 %. Vastaajat käyttivät gradunsa tekemiseen keskimäärin 14 kuukautta, joista tutkielman nettotekoaika oli seitsemän kuukautta. Tutkielmansa Jyväskylän yliopistossa opiskelleet tekivät siis hieman hitaammin kuin muista yliopistoista valmistuneet (12,9 ja 5,6 kk). Tutkielmanohjaus sai Jyväskylästä valmistuneilta vastaajilta keskiarvon 3,7 asteikolla 1-5, kun taas muissa yliopistoissa opiskelleet arvioivat ohjausta keskiarvolla 3,5, Tietojärjestelmätiedettä opiskelleet vastaajat antoivat graduohjaukselle keskiarvon 3.4. Kuvio 132: Tutkielman tekeminen toimeksiantona, JY KTM, %. Taulukko 14: Tutkielman rahoituksen suuruus, JY KTM. 100 % Rahoituksen suuruus 90 % (keskiarvo) 80 % 70 % JY 61% 60 % yliopistot 71% 50 % Ei 40 % Kyllä Kertapalkkio Palkkatyö 30 % 20 % 39% 10 % 3600 € 2250 €/kk, 4,4 kuukauden 29% ajalta 0% JY Muut yliopistot Muut Stipendi 1500 € 3000 € 1900 €/kk, 5,4 kuukauden ajalta 1700 € 116
  • 118. Kuvio 133: Tutkielman rahoitus, JY KTM, %. 100 % 90 % 80 % 6% 5% 13% 6% 3% 3% 3% 8% 7% 70 % Palkkatyö 9% 60 % Ainoastaan tutkielmasta suoranaisesti aiheutuneet kulut 50 % 40 % 30 % Muu rahoitus tutkielman tekoon 75% Stipendi 62% Kertapalkkio 20 % 10 % Ei rahallista tukea 0% JY Muut yliopistot 7.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot Jyväskylän yliopistosta valmistuneet toivoivat opintoihinsa lisää kansainvälisyyttä ja englanninkielisiä kursseja. Suurin osa vastaajista koki koulutusyksikön tarjoavan kansainvälisiä opiskelumahdollisuuksia, mutta tietojärjestelmätiedettä opiskelleet olivat selvästi muita harvemmin yhtä mieltä kyseisen väittämän kanssa. Vastaajista ainoastaan joka viides oli ollut vaihto-opiskelijana tai ulkomaisessa työharjoittelussa maisteriopintojensa aikana (kuvio 135). Opiskelijavaihdossa olleet valmistuneet olivat kuitenkin tyytyväisiä vaihto-opintoihinsa (kuvio 136). 117
  • 119. Kuvio 134: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, JY KTM. 4,0 3,5 3,5 3,5 3,2 3,3 3,0 2,5 JY 2,0 Muut yliopistot 1,5 1,0 Koulutusyksikkö tarjoaa Opetuksessa huomioitiin kansainvälisiä kansainvälisyys opiskelumahdollisuuksia Kuvio 135: Suoritti osan KTM-opinnoistaan ulkomailla, JY KTM, %. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 80% 69% 50 % Ei 40 % Kyllä 30 % 20 % 10 % 20% 31% 0% JY Muut yliopistot 118
  • 120. Kuvio 136: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, JY KTM. KTM-tutkinnon rakenne mahdollisti luontevasti vaihtoonlähdön 4 Vaihtopaikoista oli tarjolla 3,7 riittävästi tietoa ennen lähtöä 3,6 3 2 Taloudellinen ja muu tuki 3,5 vaihtoonlähtöön oli riittävää Vaihtoonlähtöön kannustettiin 3,5 riittävästi yliopiston taholta Vaihdon pystyi sisällyttämään 3,5 osaksi KTMtutkintoa Uskoi saaneensa vaihdon aikana 3,7 sellaista osaamista, jota muuten ei olisi saanut 1 3,5 Opetus vaihtoopintojakson aikana oli laadukasta Vaihtoopintojakso oli 3,2 hyödyksi laadukkaan työllistymisen kannalta JY Muut yliopistot 7.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen Jyväskylän yliopistosta valmistuneista vastaajista ainoastaan 32 % työskenteli kokopäiväisesti valmistumishetkellään (kuvio 137). Laskentatoimea pääaineenaan opiskelleista vastaajista 56 % oli vakinaisessa kokopäivätyössä. Laskentatoimea opiskelleet olivat myös kaikkein tyytyväisimpiä työtilanteeseensa: jopa 89 prosenttia kertoi olevan tyytyväinen vastaushetken työtilanteeseensa. Kaikista Jyväskylän yliopistosta vastanneista tyytyväisiä työtilanteeseensa oli vain hieman yli puolet (kuvio 138). Tyytymättömyyttä herätti erityisesti se, ettei työ ollut kokopäiväistä tai vakituista ja että työ ei vastannut tarpeeksi hyvin omaa koulutustaustaa. 119
  • 121. 16 % Jyväskylästä valmistuneista haki töitä valmistumishetkellään (kuvio 137). Tärkeimmäksi syyksi työttömyyteen vastaajat mainitsivat työkokemuksen puutteen, mutta myös oman alueen työtilanne vaikutti valtakunnallisesti katsottuna keskimääräistä useamman Jyväskylästä valmistuneen työtilanteeseen. Jyväskylästä valmistuneiden työnhakuaika oli 2,3 kuukautta eli pidempi kuin muiden vastaajien työnhakuaika (1,7 kk). Työssä olevista vastaajista 36 % työskenteli valmistumishetkellään Jyväskylässä ja 32 % Helsingissä tai muualla pääkaupunkiseudulla. Tietojärjestelmätiedettä opiskelleista työelämässä olevista vastaajista jopa 50 % kertoi työpaikkansa sijaitsevan Jyväskylässä. Kuvio 137: Työtilanne valmistumishetkellä, JY KTM, %. 32% Vakinainen kokopäivätyö 52% 12% 7% Vakinainen osapäivätyö 16% 15% Määräaikainen kokopäivätyö 3% 3% Määräaikainen osapäivätyö 4% 2% Päätoiminen yrittäjä Osa-aikainen yrittäjä/ t:mi/ osakas yrityksessä 1% 1% Jatkaa opiskelua 1% 1% Muut yliopistot 10% 4% Vanhempainloma tai hoitovapaa Varusmies-/ siviilipalvelu JY 3% 0% 16% 13% Hakee töitä 1% 2% Muu työtilanne 0% 20% 40% 60% 80% 100% 120
  • 122. Kuvio 138: Tyytyväisyys työtilanteeseen, JY KTM, %. 100 % 90 % 80 % 30% 44% 70 % 60 % Ei 50 % 40 % 30 % Kyllä 70% 56% 20 % 10 % 0% JY Muut yliopistot Kuvio 139: Miten sai työpaikan, JY KTM, %. 5% 6% Vastasi lehti-ilmoitukseen Internetin kautta (esim. yritysten kotisivut) Yliopiston ura- ja rekrytointipalvelujen kautta Henkilöstöpalvelu- / rekrytointiyrityksen kautta 22% 0% 0% 6% 4% JY 2% 1% Työvoimatoimiston välityksellä Ekonomipörssin välityksellä 26% Muut yliopistot 0% 0% 5% Henkilökohtaisten suhteiden avulla Työskennellyt samassa organisaatiossa opintojen aikana Teki pro gradu -tutkielman nykyiselle työnantajalle 12% 21% 5% 30% 8% 2% 2% Yliopiston/ professorin välityksellä 3% Tarjottiin työtä Otti oma-aloitteisesti yhteyttä työnantajiin 8% 7% Työskentelee omassa yrityksessä 3% 10% 7% 3% 3% Sai työpaikan muuta kautta 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 121
  • 123. Kuvio 140: Työtehtävien vastaavuus koulutukseen, JY KTM, %. 50% 43% 44% 37% 40% 27% 30% 25% 20% JY Muut yliopistot 14% 10% 5% 4% 0% Hyvin Melko hyvin Heikosti Ei lainkaan Kuvio 141: Asema organisaatiossa, JY KTM, %. 13% Johto 7% 2% Keskijohto 9% 50% Asiantuntija Itsenäinen elinkeinonharjoittaja 43% JY 0% 2% Muut yliopistot 26% 30% Toimihenkilö 9% 9% Muu asema 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Taulukko 15: Työssä olleiden bruttopalkka kuukaudessa, JY KTM. Keskiarvo JY Muut Mediaani JY yliopistot Bruttopalkka/kk 3395 € 3257 € Muut yliopistot 3050 € 3000 € 122
  • 124. 7.3 Jyväskylän yliopisto, KTK 7.3.1 Vastaajien taustatiedot Taulukko 16: Vastaajat ja vastausprosentit, JY KTK. Valmistuneet Vastauksia Vastaus-% JY 165 63 Kuvio 142: Vastaajien sukupuolijakauma, JY KTK, %. Yksikön osuus valmistuneista 2012 Yksikön osuus vastanneista 9% 5% 38,2 % miltei kaksi vuotta muista yliopistoista valmistuneita vanhempia. 70 % vastaajista asui Jyväskylässä ja 16 % Helsingissä tai muualla pääkaupunkiNainen 42 % Mies 58 % seudulla. Kuviossa 143 on esitetty vastaajien pääainekategoriat valmistuneiden Vastaajien olivat ja ohjelmista sukupuolijakaumat. suosituimmat kauppaoikeus sivuaineet (27 %), Jyväskylän yliopiston kandidaatiksi organisaatiot ja johtaminen (19 %) sekä valmistuneiden vastaajien keskiar- laskentatoimi (19 %). Vastaajat saivat voikä oli 28,6 vuotta. Jyväskylän kyselyssä kandivastaajat sivuainetta, joita olivat opiskelleet. olivat keskimäärin valita kaksi laajinta 123
  • 125. Kuvio 143: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, JY KTK, %. Tietojärjestelmätiede (n=29) Organisaatiot ja johtaminen(n=13) Nainen Mies Markkinointi (n=7) Kansantaloustiede (n=7) 0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 144: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, JY KTK, %. 2% Yksikön maine Katsoi sinne opiskelemaan pääsemisen mahdollisuudet hyviksi Sai siitä enemmän tietoa kuin muista yksiköistä 22% 5% 13% 0% 1% 8% 7% Valintamenettely 28% 26% Yksikön sijaintipaikkakunta Tietty pääaine / ohjelma Tietty aineyhdistelmämahdollisuus 1% Ystävien/sukulaisten vaikutus Muut yliopistot 10% 2% 1% 0% 0% Laajat opiskelumahdollisuudet/ valinnanvara Muu syy opiskelupaikan valintaan JY 5% 3% Halu itsenäistyä Opetuskieli 36% 12% 5% 0% 0% 11% 3% 10% 20% 30% 40% 124
  • 126. 7.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt Jyväskylän yliopiston kandidaateista ainoastaan 28 % kertoi valmistuneensa kolmen vuoden tavoiteajassa (kuvio 145). Ne, joiden opinnot olivat viivästyneet, kertoivat tärkeimmäksi syyksi kokopäiväisen työskentelyn opintojen ohessa. Ulkomailla opiskelu oli viivästyttänyt 14 prosentin opintoja. Peräti 92 % Jyväskylän yliopistossa opiskelleista kertoi suorittaneensa maisteriopintoja jo ennen valmistumistaan kandidaatiksi. Keskimäärin vastaajat olivat suorittaneet 93,7 opintopisteen edestä maisteriopintoja. Kuvio 145: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (3 vuotta), JY KTK, %. 100% 90% 80% 72% 70% 62% 60% 50% 40% 30% 38% JY 28% Muut yliopistot 20% 10% 0% Opinnot eivät viivästyneet Opinnot viivästyivät 7.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä Kuten Jyväskylän yliopiston maisterivastaajat, myös kandidaatiksi valmistuneet olivat tyytyväisiä koulutusyksikkönsä tiloihin, laitteisiin, ATK-tukeen ja kirjastopalveluihin (kuvio 146). Sen sijaan orientaatiopäivät ja tutorointi eivät yltäneet yhtä hyviin arvioihin (kuvio 147). Opinto-ohjausta vastaajat olisivat 125
  • 127. kaivanneet lisää etenkin opintojen alkuvaiheessa: ”Ihan opintojen alkuvaiheessa olisin kaivannut huomattavasti enemmän apua esimerkiksi opintojen suunnittelussa ja jaksottamisessa”. Kuvio 146: Arviot koulutusyksikön palveluista, JY KTK. 5,0 4,5 4,0 3,9 3,8 3,9 3,7 3,6 3,5 4,1 4,0 3,5 3,0 2,5 JY 2,0 Muut yliopistot 1,5 1,0 Kuvio 147: Arviot opintojen ohjauksesta, JY KTK. 3,5 Orientaatiopäivät 3,7 3,4 3,5 Infotilaisuudet 3,7 3,6 Opintotoimisto Laitosten opintopalvelut 3,9 3,5 3,4 3,2 Ohjaus opintojaksolla JY Opinto-opas 3,7 3,7 Weboodi 3,7 Muut yliopistot 4,2 3,5 3,5 Informaatio www-sivuilla 3,1 Opiskelijatutorointi 3,4 2,6 2,7 Opettajatutorointi 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 126
  • 128. Kuvio 148: Arviot opetuksesta, JY KTK. Opetusmenetelmät 5 Vieraskielisten kurssien opettajien kielitaito 4,1 Espanjan opetus Yhteisten opintojen opetus 3,6 4 3,5 Pääaineen/ koulutusohjelman 3,8 opetus 3 3,9 2 Ruotsin opetus 1 3,8 4,2 4,0 Saksan opetus 4,1 Venäjän opetus 3,8 4,4 3,9 Ranskan opetus Englannin opetus Kielten ja viestinnän opetus Suomen kielen ja viestinnän opetus JY Muut yliopistot Jyväskylästä valmistuneet, etenkin tietojärjestelmätiedettä pääaineenaan opiskelleet, kauppatieteiden kandidaatit kokivat omaksuneensa keskimääräistä vastaajaa paremmat tietotekniset työelämätaidot. Organisaatiota ja johtamista opiskelleet taas kokivat omaavansa parhaat yleiset johtamisvalmiudet sekä esimiesvalmiudet. Tietojärjestelmätieteitä opiskelleet kokivat hankkineensa yhtä hyvät valmiudet talouden yleisessä tuntemuksessa, kuin muut vastaajat. Avoimissa vastauksissa tietojärjestelmätieteitä opiskelleet vastaajat miettivät kuitenkin talousosaamistaan: ”Kauppatieteellisen koulutuksen osuus jäi kandidaatintutkinnossa melko pieneksi. Tätä olisi tietenkin voinut korjata omilla sivuainevalinnoillaan, mutta silti tutkinto itsessään voisi pakollisenakin sisältää enemmän kauppakorkean kursseja. Tuntuu, että kauppatieteellinen tietämykseni ei ole ihan niin laajaa kuin mitä tutkintonimikkeeni antaa ymmärtää. IT-painotteisuus muuten on mielestäni tutkinnossa 127
  • 129. erittäin hyvä asia ja IT-opintojen liittäminen liiketoimintapuoleen on onnistunut ihan hyvin. Tosin sieltäkin puolelta voisi olla pakollisena joitakin hieman käytännönläheisempiä kursseja.. .” ”Lähtökohtaisesti it-alan ja taloustieteiden yhdistäminen opinnoissa on hyödyllinen yhdistelmä, mutta jos kauppatieteellistä tutkintoa suorittava tietojärjestelmätieteen opiskelija jättäisi pelkkään kanditutkintoon, vaarana on, että tietää monesta asiasta vähän, mutta ei oikeastaan mistään kovin paljon”. Kuvio 149: Koulutuksessa hankitut valmiudet, JY KTK. Talouden yleinen tuntemus 5 Eettisen toiminnan Valmiudet pääaineessa valmiudet Vuorovaikutustaidot 3,7 3,9 4 3,7 3,5 Valmiudet sivuaineessa 3,4 Esiintyminen 4,1 Viestintä toisella 2 4,1 Ongelmanratkaisukyky Viestintä äidinkielellä 3 3,8 kotimaisella 2,9 1 Uusien asioiden Viestintä vierailla 3,8 4,4 omaksuminen kielillä Tietotekniset 3,7 4,0 työelämätaidot 3,0 3,4 3,1 Esimiestaidot Tiedolliset valmiudet 3,5 Yleiset 4,3 johtamisvalmiudet Ryhmätyöskentely Tieteelliset valmiudet yrittäjyyteen 3,9 Asenteelliset valmiudet Kv. ympäristössä yrittäjyyteen toimiminen JY Muut yliopistot 128
  • 130. Kuvio 150: Tyytyväisyys koulutukseen, JY KTK. Koulutus vastasi odotuksia 4 3,3 Opiskeluilmapiiri oli hyvä 3,6 3 3,3 Koulutus oli laadukasta 2 1 Kielten opetusta oli saatavilla 3,7 riittävästi 3,1 Koulutus oli vaativaa 3,0 Opinnot olivat mielenkiintoisia 3,3 Koulutus oli motivoivaa JY Muut yliopistot Kuvio 151: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, JY KTK. 4,0 3,5 3,0 3,2 3,0 3,0 2,8 2,5 JY 2,0 Muut yliopistot 1,5 1,0 Koulutusyksikkö on Koulutusyksikkö hyväksyy kiinnostunut opiskelijat osaksi opiskelijoiden mielipiteistä asiantuntijayhteisöä Tietojärjestelmätiedettä pääaineenaan opiskelleet olivat selvästi muita Jyväskylän vastaajia tyytyväisempiä koulutusyksikkönsä suhteista elinkeinoelämään. Muista 129
  • 131. pääaineista valmistuneet toivoivat avoimissa vastauksissa koulutukseensa lisää käytännön työelämään valmistavaa opetusta ja yhteyksiä etenkin Jyväskylän alueella toimiviin yrityksiin. Kuvio 152: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, JY KTK. JY Koulutusyksikkö... Muut yliopistot 4,0 3,5 3,0 3,1 3,1 2,9 3,1 3,0 3,0 3,1 2,8 2,5 2,0 1,5 1,0 käyttää elinkeinoelämän huolehtii koulutuksen asiantuntijoita kilpailukyvystä opetuksessa työmarkkinoilla tukee työelämävalmiuksien kehittymistä tarjoaa opiskelijoille yhteyksiä elinkeinoelämään 15 % kauppakorkeakoulussa opiskelleista ja 3 % tietojärjestelmätiedettä opiskelleista teki kandidaatintutkielmansa toimeksiantona. Tutkielman ohjaukselle Jyväskylästä valmistuneet vastaajat antoivat keskiarvon 3,3. 7.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot Yhteensä 38 % Jyväskylän yliopiston kandidaateiksi valmistuneista suoritti osan KTK-opinnoistaan ulkomailla (kuvio 154). Tietojärjestelmätiedettä opiskelleista opiskelijavaihdossa tai ulkomaisessa työharjoittelussa oli ollut 21 % kun taas kauppakorkeakoulun puolella opiskelleista vastaava osuus oli jopa 53 %. Vastaajien päätös olla lähtemättä vaihtoon perustui useimmiten omaan elämäntilanteeseen ja työpaikkaan, jota ei olisi voinut jättää vaihto-opintojen ajaksi. 130
  • 132. Kuvio 153: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, JY KTK. 4,0 3,7 3,6 3,5 3,2 3,3 3,0 2,5 JY 2,0 Muut yliopistot 1,5 1,0 Koulutusyksikkö tarjoaa Opetuksessa huomioitiin kansainvälisiä kansainvälisyys opiskelumahdollisuuksia Kuvio 154: Suoritti osan KTK-opinnoistaan ulkomailla, JY KTK, %. 100 % 90 % 80 % 70 % 62% 56% 60 % 50 % Ei 40 % Kyllä 30 % 20 % 38% 44% 10 % 0% JY Muut yliopistot 131
  • 133. Kuvio 155: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, JY KTK. KTK-tutkinnon rakenne mahdollisti luontevasti vaihtoonlähdön 4 Vaihtopaikoista oli tarjolla riittävästi 3,5 tietoa ennen lähtöä 3,4 Vaihdon pystyi sisällyttämään 3,3 osaksi KTKtutkintoa 3 2 Taloudellinen ja muu tuki vaihtoonlähtöön oli riittävää 3,3 Vaihtoonlähtöön kannustettiin 3,3 riittävästi yliopiston taholta Uskoi saaneensa vaihdon aikana sellaista 3,7 osaamista, jota muuten ei olisi saanut 1 3,4 3,1 Opetus vaihtoopintojakson aikana oli laadukasta Vaihtoopintojakso oli hyödyksi laadukkaan työllistymisen kannalta JY Muut yliopistot 7.3.5 Jatkosuunnitelmat 87 % Jyväskylän yliopistosta valmistuneista kauppatieteiden kandidaateista aikoi jatkaa opintojaan kauppatieteiden maisteriksi samassa yliopistossa ja 8 % eri yliopistossa (kuvio 156). Päätöstään enemmistö perusteli sillä, etteivät he kokeneet KTK-tutkintoa riittäväksi ja että maisterin opinnot olivat luonnollinen jatkumo opiskeluun. 132
  • 134. Kuvio 156: Aikoo jatkaa opintoja KTM:ksi, JY KTK, %. 87% 89% Kyllä, jatkaa suoraan samassa yliopistossa 8% 3% Kyllä, jatkaa suoraan eri yliopistossa 2% 2% Ei, siirtyy työelämään JY Muut yliopistot 2% 4% Siirtyy nyt työelämään ja jatkaa mahdollisesti myöhemmin 2% 1% Ei, vaihtaa opiskelemaan toista alaa 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 157: Aikoo käydä töissä KTM-opintojen yhteydessä, JY KTK, %. 100 % 22% 80 % 32% 2% 5% 60 % Ei aio käydä töissä 36% 56% 40 % Aikoo toimia yrittäjänä Kyllä, osapäivätyössä Kyllä, kokopäivätyössä 20 % 27% 20% 0% JY Muut yliopistot 133
  • 135. 8 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 8.1 Yhteenveto Vuonna 2012 Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistui kauppatieteiden maisteriksi 185 opiskelijaa ja kauppatieteiden kandidaatiksi 132 opiskelijaa. Vastavalmistuneiden kyselyn vastausasteeksi muodostui maistereiden joukossa huimaavat 99,5 prosenttia. Kandidaatiksi valmistuneiden vastausprosentti ylitti sata prosenttia, sillä muutama kandidaateilta saatu vastaus oli peräisin vuodelta 2011 ja päätyi erehdyksessä mukaan vuoden 2012 aineistoon. Lappeenrannasta valmistuneiden vastausasteet olivat kyselyn korkeimmat. Lappeenrannasta valmistuneet olivat selvästi muita vastaajia tyytyväisempiä yliopistonsa palveluihin ja opintojen ohjaukseen. Maisterivastaajat olivat myös keskimääräistä tyytyväisempiä yliopistonsa elinkeinoelämäsuhteisiin ja kokivat keskimäärin saaneensa muita vastaajia paremmat valmiudet yrittäjyyteen. Kielten opetukselle sekä kandi- että maisterivastaajat taas antoivat keskimääräistä heikommat arvosanat. Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta 57 prosenttia oli valmistumishetkellään vakinaisessa kokopäivätyössä mutta jopa 20 prosenttia haki töitä. 68 prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa tyytyväisiä työtilanteeseensa, mikä oli hieman pienempi osuus vastaajista kuin vuonna 2011. Työssä olleiden Lappeenrannasta valmistuneiden kuukausipalkan mediaani oli valmistumishetkellä 3000 euroa, eli sama kuin edellisenä vuonna. Lappeenrannasta valmistuneet myös ansaitsivat mediaanilla mitattuna saman verran kuin vastavalmistuneet keskimäärin. Lappeenrannasta valmistuneiden palkan keskihajonta oli 1535 euroa. 134
  • 136. 8.2 Lappeenrannan teknillinen yliopisto, KTM 8.2.1 Vastaajien taustatiedot Taulukko 17: Vastaajat ja vastausprosentit, LUT KTM. Valmistuneet Vastauksia LUT 185 Kuvio 158: Vastaajien sukupuolijakauma, LUT KTM, %. 184 Yksikön osuus Yksikön osuus % 2012 Vastaus- valmistuneista vastanneista 99,5 % 8,9 % 12,2 % Lappeenrannan teknillisestä yliopistossa opiskelleiden valmistumisikä oli keskimäärin 31,5 vuotta. Lappeenrannasta valmistuttiin keskimäärin 2,8 Mies 43 % vuotta Nainen 57 % vanhempina kuin muista yliopistoista. Lappeenrannan vastaajista 16 % asui valmistumishetkellään Lappeenrannassa. 45 % asui Helsingissä tai muualla pääkaupunkiseudulla. Kuviossa 159 on esitetty Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta valmistuneiden vastaajien suurimmat pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat. Lappeenrannasta valmistuneet olivat lukeneet laajasti eri sivuaineita, eikä mikään sivuaine noussut kyselyssä selvästi muita suositummaksi. Valmistuneiden suosituimmat sivuaineet olivat yritysjuridiikka (22 % vastaajista), rahoitus (21 %), laskentatoimi (19 %) sekä organisaatiot ja johtaminen (17 %). Vastaajat saivat valita kaksi laajinta sivuainetta, joita olivat opiskelleet. 135
  • 137. Kuvio 159: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, LUT KTM, %. Kaikki Laskentatoimi (n=42) Tietojohtaminen (n=22) Rahoitus (n=22) Nainen Organisaatiot ja johtaminen (n=21) Mies Kv. liiketoiminta / markkinointi (n=20) MITIM (n=18) Yritysjuridiikka (n=9) Muu / ei tietoa (n=12) 0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 160: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, LUT KTM, %. 3% Yksikön maine 23% Katsoi sinne opiskelemaan pääsemisen mahdollisuudet hyviksi 25% 10% Sai siitä enemmän tietoa kuin muista yksiköistä 2% 1% 8% 7% Valintamenettely 21% Yksikön sijaintipaikkakunta Tietty pääaine / ohjelma 15% 29% 21% LUT 2% 2% Tietty aineyhdistelmämahdollisuus Muut yliopistot 5% 3% Ystävien/sukulaisten vaikutus Halu itsenäistyä 1% Opetuskieli 3% 0% 0% 3% Laajat opiskelumahdollisuudet/ valinnanvara Muu syy opiskelupaikan valintaan 2% 0% 7% 6% 10% 20% 30% 40% 136
  • 138. 8.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa opiskelleet kertoivat opintojensa venyneen hieman useammin kuin muissa yliopistoissa keskimäärin (kuvio 161). 52 % vastaajista, joiden opinnot olivat viivästyneet, vastasivat viivästymisen tärkeimmäksi syyksi kokopäiväisen työskentelyn opintojen ohella. Tämä oli 12 prosenttiyksikköä enemmän kuin muissa yliopistoissa. Muita syitä opintojen pitkittymiseen olivat pro gradu –tutkielman viivästyminen (16 %) ja osa-aikainen työskentely opintojen ohella (9 %). 6 % Lappeenrannan vastaajista koki opintojensa pitkittyneen opiskelumotivaation puutteen vuoksi. Kuvio 161: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (2 vuotta), LUT KTM, %. 100% 80% 56% 60% 44% 40% 60% 40% LUT Muut yliopistot 20% 0% Opinnot eivät viivästyneet Opinnot viivästyivät Kuvio 162: Opintojen viivästyminen koulutustaustoittain, LUT KTM, %. KTK-tutkinto samassa yliopistossa 36% Ulkomailla suoritettu KTKtutkintoa vastaava tutkinto 64% 83% Tradenomin tutkinto 50% 17% 50% Opinnot eivät viivästyneet Opinnot viivästyivät Muun alan yliopistotutkinto Suomessa tai ulkomailla 56% Muu tutkinto 40% 0% 44% 60% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 137
  • 139. 8.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuneet olivat tyytyväisiä koulutusyksikkönsä tarjoamiin palveluihin (kuvio 163). Vastaajat olivat myös selvästi keskimääräistä tyytyväisempiä yksikkönsä opintojen ohjaukseen (kuvio 164). Sanallisissa vastauksissa lisää tukea opintojensa alkuun toivoivat erityisesti suoraan maisteriohjelmiin valitut opiskelijat: ”Tutorien apu opintojen suunnittelussa (olisi tärkeää) heti lukukauden alussa. Nyt jäi joitain kursseja ottamatta, koska ei vielä ymmärtänyt ja tästä seurasi pientä hankaluutta”. Lappeenrannan vastaajat toivoivat myös lisää opettajakontakteja esimerkiksi opettajatutoroinnin muodossa. Vastaajat toivoivat, että nettisivuja voitaisiin selkeyttää niin, että tiedon löytäminen olisi helpompaa. Kuvio 163: Arviot koulutusyksikön palveluista, LUT KTM. 5,0 4,5 4,0 3,5 4,3 4,3 4,1 3,8 3,8 3,5 4,1 3,5 LUT 3,0 Muut yliopistot 2,5 2,0 1,5 1,0 Yliopiston tilat Yliopiston laitteet ATK-tuki Kirjastopalvelut 138
  • 140. Kuvio 164: Arviot opintojen ohjauksesta, LUT KTM. 3,9 Orientaatiopäivät 3,4 4,1 Opintotoimisto 3,5 4,2 Laitosten opintopalvelut 3,5 3,6 Ohjaus opintojaksolla 3,2 3,9 Opinto-opas LUT 3,6 Muut yliopistot 3,9 Sähköinen opintopalvelu 3,7 3,7 Informaatio www-sivuilla 3,4 3,4 Opiskelijatutorointi 3,0 3,2 Opettajatutorointi 2,8 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Lappeenrannassa opiskelleet olivat keskimääräistä tyytyväisempiä saamaansa opetukseen lukuun ottamatta kielten opetusta (kuvio 165), johon sanallisissa vastauksissa toivottiin lisää resursseja. Kuten muissakin yliopistoissa, opiskelijat kaipasivat koulutukseensa lisää yrityskontakteja: ”I didn´t feel we contact with industry and commerce too much. Hope more cooperation with real companies”. Yritysprojekteissa yksi vastaaja toivoi kiinnitettävän huomiota erityisesti ryhmäkokoihin: ”Yritysprojekteja teetetään. Opiskelijaryhmä hankkii itse case-yrityksen jolle tehdään projekti jopa 7 henkilön ryhmässä - kaikille ei riitä tekemistä”. 139
  • 141. Kuvio 165: Arviot opetuksesta, LUT KTM. Vieraskielisten kurssien opettajien kielitaito 4,2 Espanjan opetus Opetusmenetelmät 5 Yhteisten opintojen opetus 3,8 4 3,6 4,1 3 3,9 Pääaineen/ koulutusohjelman opetus 2 Ruotsin opetus 1 3,4 Saksan opetus Kielten ja viestinnän opetus 3,6 3,6 3,7 Englannin opetus 3,4 3,5 3,5 Venäjän opetus Suomen kielen ja viestinnän opetus Ranskan opetus LUT Muut yliopistot Kyselyn mukaan Lappeenrannasta valmistuneet kokivat saaneensa opinnoissaan keskimääräistä paremmat valmiudet yrittäjyyteen (kuvio 166). Sanallisissa vastauksissa vastaajat toivoivat kuitenkin nimenomaan lisää kauppatieteellistä yrittäjyyskoulutusta pääaineista riippumatta. Useat vastaajat olisivat toivoneet opintoihinsa myös lisää esimieskoulutusta. Vastaajat kertoivat olleensa opinnoissaan tyytyväisiä laadukkaaseen opetukseen, hyvään ja inspiroivaan Lappeenrannasta joustavuutta ilmapiiriin valmistuneet esimerkiksi sekä toivoivat monipuoliseen opintoihinsa intensiivikurssien muodossa kurssitarjontaan. kuitenkin ja vielä lisää käytännöllisyyttä, esimerkiksi harjoituksia ja konkreettista tekemistä yritysten kanssa. Useat vastaajat toivoivat, että olisivat oppineet käyttämään paremmin työelämässä tarvittavia ohjelmistoja. 140
  • 142. Kuvio 166: Koulutuksessa hankitut valmiudet, LUT KTM. Talouden yleinen tuntemus Eettisen toiminnan valmiudet Työelämätietous 5 3,8 3,6 3,6 Projektinhallinta Valmiudet sivuaineessa 4 3,7 3,8 3,7 Neuvottelutaidot Valmiudet pääaineessa 4,0 Viestintä äidinkielellä 3 Viestintä toisella 3,7 kotimaisella 2,8 2 Vuorovaikutustaidot 4,0 3,7 Viestintä vierailla kielillä 1 3,7 3,8 Esiintyminen Tieteelliset valmiudet 3,3 Ongelmanratkaisukyky 4,1 Uusien asioiden Tiedolliset valmiudet 3,3 4,3 omaksuminen Tietotekniset yrittäjyyteen Asenteelliset valmiudet 3,6 3,9 3,6 3,7 työelämätaidot Esimiestaidot 4,3 yrittäjyyteen Kv. ympäristössä toimiminen Ryhmätyöskentely LUT Yleiset johtamisvalmiudet Muut yliopistot Kuvio 167: Tyytyväisyys koulutukseen, LUT KTM. Koulutus vastasi odotuksia 4 3,5 Opiskeluilmapiiri oli 3,7 hyvä 3,6 3 Koulutus oli laadukasta 2 Kielten opetusta oli 3,3 saatavilla riittävästi 1 3,3 Koulutus oli vaativaa 3,3 Koulutus antoi hyvät 3,2 valmiudet työelämään Koulutus oli motivoivaa LUT 3,5 Opinnot olivat mielenkiintoisia Muut yliopistot 141
  • 143. Kuvio 168: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, LUT KTM. 4,0 3,3 3,5 3,1 3,0 3,0 2,9 2,5 LUT 2,0 Muut yliopistot 1,5 1,0 Koulutusyksikkö on Koulutusyksikkö hyväksyy kiinnostunut opiskelijat osaksi opiskelijoiden mielipiteistä asiantuntijayhteisöä Kuvio 169: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, LUT KTM. Koulutusyksikkö... 4,0 3,5 3,2 3,3 3,0 3,0 3,0 3,1 2,9 3,0 2,8 2,5 2,0 LUT 1,5 Muut yliopistot 1,0 käyttää elinkeinoelämän asiantuntijoita opetuksessa huolehtii koulutuksen kilpailukyvystä työmarkkinoilla on kiinnostunut elinkeinoelämän toiveista koulutuksessa pyrkii tarjoamaan opiskelijoille yhteyksiä elinkeinoelämään 8.2.4 Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus 28 % Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuneista teki pro gradu –työnsä toimeksiantona (kuvio 170) mutta vain 17 % kertoi saaneensa rahoitusta tutkielmansa tekemiseen (kuvio 171). Lappeenrannan yliopistossa opiskelleet käyttivät gradunsa tekemiseen aikaa keskimäärin 12,5 kuukautta, joista tutkielman nettotekoaika oli 5,3 kuukautta. Tutkielmansa Lappeenrannan teknillisestä yliopistossa opiskelleet tekivät siis hieman nopeammin kuin muista yliopistoista 142
  • 144. valmistuneet (13 ja 5,7 kk). Tutkielman ohjaus sai Lappeenrannasta valmistuneilta vastaajilta keskiarvon 3,6 asteikolla 1-5, kun taas muissa yliopistoissa opiskelleet arvioivat sitä keskiarvolla 3,5. Kuvio 170: Tutkielman toimeksiantona, LUT KTM, %. tekeminen Taulukko 18: Tutkielman rahoituksen suuruus, LUT KTM. 100 % Rahoituksen suuruus 90 % (mediaani) LUT 80 % yliopistot 70 % 60 % 72% 70% Kertapalkkio 50 % Ei 40 % Palkkatyö Kyllä 2800 € 2200 €/kk, 6,1 kuukauden 30 % ajalta 20 % 10 % Muut 28% 30% LUT 3000 € 1900 €/kk, 5,2 kuukauden ajalta Muut yliopistot Stipendi 1700 € 1550 € 0% 143
  • 145. Kuvio 171: Tutkielman rahoitus, LUT KTM, %. 100 % 4% 6% 2% 2% 2% 90 % 5% 6% 3% 4% 80 % Muu rahoitus tutkielman tekoon 9% Palkkatyö 70 % 60 % Ainoastaan tutkielmasta suoranaisesti aiheutuneet kulut 50 % Stipendi 83% 40 % 73% Kertapalkkio 30 % 20 % Ei rahallista tukea 10 % 0% LUT Muut yliopistot 8.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot Lappeenrannan yliopistosta valmistuneet olivat keskimääräistä tyytyväisempiä yliopistonsa kansainvälisyyteen (kuvio 172). Vastaajista 33 % oli ollut vaihtoopiskelijana maisteriopintojensa aikana (kuvio 173). Kuvio 172: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, LUT KTM. 4,0 3,5 3,7 3,5 3,4 3,3 3,0 2,5 2,0 LUT Muut yliopistot 1,5 1,0 Koulutusyksikkö tarjoaa Opetuksessa huomioitiin kansainvälisiä kansainvälisyys opiskelumahdollisuuksia 144
  • 146. Kuvio 173: Suoritti osan KTM-opinnoistaan ulkomailla, LUT KTM, %. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 67% 70% 50 % Ei 40 % Kyllä 30 % 20 % 33% 30% LUT 10 % Muut yliopistot 0% Kuvio 174: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, LUT KTM. KTM-tutkinnon rakenne mahdollisti luontevasti vaihtoonlähdön 4 3,5 Vaihtopaikoista oli tarjolla riittävästi 3,5 tietoa ennen lähtöä 3 Vaihdon pystyi sisällyttämään 3,5 osaksi KTMtutkintoa 2 Taloudellinen ja muu tuki 3,1 vaihtoonlähtöön oli riittävää Vaihtoonlähtöön kannustettiin 3,4 riittävästi yliopiston taholta 3,4 1 3,0 Opetus vaihtoopintojakson aikana oli laadukasta Uskoi saaneensa vaihdon aikana sellaista osaamista, jota muuten ei olisi saanut Vaihto-opintojakso oli hyödyksi 3,3 laadukkaan työllistymisen kannalta LUT Muut yliopistot 145
  • 147. 8.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuneista vastaajista 57 % työskenteli kokopäiväisesti valmistumishetkellä (kuvio 175). 68 % oli tyytyväinen työtilanteeseensa (kuvio 176). Tyytymättömyyttä herätti erityisesti se, ettei työ vastannut tarpeeksi hyvin omaa koulutustaustaa. Jopa 20 % Lappeenrannan vastavalmistuneista töitä vastaushetkellään. Tärkein syy työpaikan puutteeseen oli ettei vastaaja ollut vielä hakenut töitä (36 %). Seuraavaksi tärkeimmät syyt olivat työmarkkinatilanne yleisesti (24 %) ja oman alueen työtilanne (13 %). Vastaajista 12 % työskenteli Lappeenrannassa ja jopa 55 % Helsingissä tai muualla pääkaupunkiseudulla. Lappeenrannasta valmistuneiden keskimääräinen työnhakuaika oli 1,6 kuukautta. Kuvio 175: Työtilanne valmistumishetkellä, LUT KTM, %. 57% 50% Vakinainen kokopäivätyö 3% 8% Vakinainen osapäivätyö 12% 15% Määräaikainen kokopäivätyö Määräaikainen osapäivätyö 1% 3% Päätoiminen yrittäjä 1% 2% Osa-aikainen yrittäjä/ t:mi/ osakas yrityksessä 2% 1% Jatkaa opiskelua 3% 1% Muut yliopistot 1% 4% Vanhempainloma tai hoitovapaa Varusmies-/ siviilipalvelu LUT 0% 1% 20% 12% Hakee töitä 1% 2% Muu työtilanne 0% 20% 40% 60% 80% 100% 146
  • 148. Kuvio 176: Tyytyväisyys työtilanteeseen, LUT KTM, %. 100 % 90 % 80 % 31% 32% 70 % 60 % Ei 50 % 40 % Kyllä 68% LUT 30 % 69% Muut yliopistot 20 % 10 % 0% Kuvio 177: Miten sai työpaikan, LUT KTM, %. 7% Vastasi lehti-ilmoitukseen Internetin kautta (esim. yritysten kotisivut) Yliopiston ura- ja rekrytointipalvelujen kautta Henkilöstöpalvelu- / rekrytointiyrityksen kautta 22% 1% 4% Työvoimatoimiston välityksellä Ekonomipörssin välityksellä LUT 1% Muut yliopistot 0% 9% Henkilökohtaisten suhteiden avulla Työskennellyt samassa organisaatiossa opintojen aikana Teki pro gradu -tutkielman nykyiselle työnantajalle 26% 6% 1% Yliopiston/ professorin välityksellä 7% Tarjottiin työtä 9% Otti oma-aloitteisesti yhteyttä työnantajiin Työskentelee omassa yrityksessä 4% Sai työpaikan muuta kautta 4% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 147
  • 149. Kuvio 178: Työtehtävien vastaavuus koulutukseen, LUT KTM, %. 50% 45% 44% 45% 39% 40% 37% 35% 30% LUT 25% 20% 16% 15% Muut yliopistot 14% 10% 5% 5% 2% 0% Hyvin Melko hyvin Heikosti Ei lainkaan Kuvio 179: Asema organisaatiossa, LUT KTM, %. 13% Johto 7% 9% 9% Keskijohto 48% Asiantuntija Itsenäinen elinkeinonharjoittaja 42% LUT 0% 2% Muut yliopistot 25% Toimihenkilö 30% 5% Muu asema 10% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Taulukko 19: Työssä olleiden bruttopalkka kuukaudessa, LUT KTM. Keskiarvo LUT Muut Mediaani LUT yliopistot Bruttopalkka/kk 3518 € 3227 € Muut yliopistot 3000 € 3000 € 148
  • 150. 8.3 Lappeenrannan teknillinen yliopisto, KTK 8.3.1 Vastaajien taustatiedot Taulukko 20: Vastaajat ja vastausprosentit, LUT KTK. Valmistuneet Vastauksia Vastaus-% LUT 132 137 Yksikön osuus valmistuneista vastanneista 7% 2012 Yksikön osuus 11 % 103,8 % Kuvio 180: Vastaajien sukupuolijakauma, LUT KTK, %. Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta kandidaatiksi valmistuneiden vastaajien keskiarvoikä oli 27,6 vuotta. Vastaajista 68 % kertoi asuMies 52 % Nainen 48 % vansa Lappeenrannassa ja 47 % Helsingissä tai muualla pääkaupunkiseudulla. Kuviossa vastaajien 181 suurimmat on esitetty pääainekate- goriat ja niiden sukupuolijakaumat. Kuvio 181: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, LUT KTK, %. Rahoitus (n=29) Organisaatiot ja johtaminen (n=28) Laskentatoimi (n=25) Nainen Kv. liiketoiminta (n=21) Mies Yritysjuridiikka (n=10) Logistiikka (n=8) Muu / ei tietoa 0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 149
  • 151. Vastaajien suosituimmat sivuaineet olivat laskentatoimi (35 %), organisaatiot ja johtaminen (21 %) ja yritysjuridiikka (21 %). Vastaajat saivat kyselyssä valita kaksi laajinta sivuainetta, joita olivat opiskelleet. Kuvio 182: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, LUT KTK, %. 8% Yksikön maine Katsoi sinne opiskelemaan pääsemisen mahdollisuudet hyviksi Sai siitä enemmän tietoa kuin muista yksiköistä 23% 29% 10% 0% 4% Valintamenettely 7% 10% 26% 26% Yksikön sijaintipaikkakunta 6% Tietty pääaine / ohjelma LUT 1% 1% Tietty aineyhdistelmämahdollisuus Muut yliopistot 5% 3% Ystävien/sukulaisten vaikutus 1% 1% Halu itsenäistyä Opetuskieli 14% 0% 0% 6% Laajat opiskelumahdollisuudet/ valinnanvara 11% 4% 3% Muu syy opiskelupaikan valintaan 0% 10% 20% 30% 40% 8.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt 70 % Lappeenrannan teknillisen yliopiston kandivastaajista kertoi opintojensa viivästyneen kolmen vuoden tavoiteaikaan nähden (kuvio 183). Ne, joiden opinnot olivat viivästyneet, kertoivat tärkeimmäksi syyksi kokopäiväisen työskentelyn opintojen ohessa. 16 % niistä vastaajista, joiden opinnot olivat viivästyneet, kertoivat tärkeimmäksi syyksi KTM-opintojen suorittamisen kanditutkinnon aikana. 150
  • 152. 94 % Lappeenrannassa opiskelleista kertoi suorittaneensa maisteriopintoja jo ennen valmistumistaan kandidaatiksi. Nämä opiskelijat olivat suorittaneet keskimäärin 70,6 opintopistettä maisterin tutkintoa varten. Kuvio 183: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (3 vuotta), LUT KTK, %. 100% 90% 80% 70% 61% 70% 60% 50% 40% 30% LUT 39% 30% Muut yliopistot 20% 10% 0% Opinnot eivät viivästyneet Opinnot viivästyivät 8.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä Maisterivastaajien tavoin Lappeenrannasta valmistuneet kandivastaajat olivat keskimääräistä tyytyväisempiä koulutusyksikkönsä palveluihin ja opinto-ohjaukseen (kuviot 184 ja 185). Avoimissa vastauksissa nousi selvästi esiin, että vastaajat olisivat toivoneet opettajatutoroinnin olleen isommassa roolissa opintojen aikana. Useat vastaajat kertoivat, ettei opettajatutorointi näkynyt heidän opinnoissaan millään tapaa: ”En muista opettajatutoroinnissa tapahtuneen muuta, kuin HOPS:in tekemisen ensimmäistä kertaa, minulla ei ole jäänyt mitään mieleen opettajatutoroinnista”. Lappeenrannasta valmistuneet olivat hieman keskimääräistä tyytyväisempiä pääaineopintojen ja yhteisten opintojen opetukseen sekä vieraskielisten opettajien kielitaitoon (kuvio 186). Kieli- ja viestintäopinnot saivat sen sijaan selvästi keskimääräistä huonommat keskiarvot. Lappeenrannan vastaajat arvioivat myös 151
  • 153. kieli- ja viestintätaitonsa muita opiskelijoita kehnommaksi (kuvio 187). Avoimissa vastauksissa opiskelijat kokivat, että kielten opetusta oli ollut huonosti saatavilla. Kuvio 184: Arviot koulutusyksikön palveluista, LUT KTK. 5,0 4,5 4,0 3,5 4,2 3,8 4,0 3,5 3,6 4,1 4,0 3,5 3,0 2,5 LUT 2,0 Muut yliopistot 1,5 1,0 Kuvio 185: Arviot opintojen ohjauksesta, LUT KTK. Orientaatiopäivät 3,7 Infotilaisuudet 3,6 3,5 Opintotoimisto 3,6 3,9 Laitosten opintopalvelut 3,9 3,9 3,4 Ohjaus opintojaksolla 3,5 3,2 LUT Opinto-opas 3,9 3,7 Weboodi 3,8 3,7 Muut yliopistot 3,6 3,5 Informaatio www-sivuilla 3,5 3,4 Opiskelijatutorointi Opettajatutorointi 2,7 1,0 1,5 2,0 2,5 2,9 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 152
  • 154. Kuvio 186: Arviot opetuksesta, LUT KTK. Opetusmenetelmät Vieraskielisten 5 Yhteisten kurssien opettajien 4,2 3,6 opintojen opetus kielitaito 4 3,6 Pääaineen/ koulutusohjelman 3,9 opetus 3 Espanjan opetus 3,8 2 1 Ruotsin opetus 3,5 Saksan opetus 3,6 3,4 3,8 3,6 3,8 Venäjän opetus Englannin opetus Suomen kielen ja viestinnän opetus LUT Muut yliopistot Ranskan opetus Kuvio 187: Koulutuksessa hankitut valmiudet, LUT KTK. Talouden yleinen tuntemus 5 Eettisen toiminnan 3,8 valmiudet Vuorovaikutustaidot 4,0 3,6 Valmiudet pääaineessa 3,9 Valmiudet sivuaineessa 4 3,5 Esiintyminen Ongelmanratkaisukyky 3 3,8 3,8 2 4,1 Viestintä äidinkielellä Viestintä toisella 2,6 kotimaisella 1 3,6 Uusien asioiden omaksuminen 4,4 3,0 3,5 Tietotekniset työelämätaidot Viestintä vierailla kielillä 3,5 Esimiestaidot Yleiset johtamisvalmiudet Tiedolliset valmiudet 3,2 yrittäjyyteen Asenteelliset valmiudet 3,6 4,2 Ryhmätyöskentely 3,9 yrittäjyyteen Kv. ympäristössä toimiminen LUT Muut yliopistot 153
  • 155. Avoimissa vastauksissa monet kehuivat koulutusyksikkönsä kannustavaa ilmapiiriä: ”Erityisen hyvää on monipuolinen kauppatieteellisen sivistys ja opiskelijat hyvin huomioiva ilmapiiri.” ”Erityisen hyvää lutissa on yhteisöllinen ilmapiiri. Kehittämistä on kurssien vaativuudessa, osassa kursseista saisi olla enemmän töitä”. Useat vastaajat kokivat, että ”koulutus ei aina kohtaa käytännön työelämän kanssa”, mutta vastauksista löytyi myös toisenlaisia kokemuksia: ”Koulutus antaa hyvät valmiudet todelliseen työelämään, vaikkei sitä opiskellessa edes huomaa.” ”Koulutus antaa monipuolisia valmiuksia selviytyä tulevista työtehtävistä” ”Erityisen opettavaisia olivat harjoitustyöt caseorganisaatioihin.” Kuvio 188: Tyytyväisyys koulutukseen, LUT KTK. Koulutus vastasi odotuksia 4 3,3 Opiskeluilmapiiri 3,5 oli hyvä 3 3,3 Koulutus oli laadukasta 2 1 Kielten opetusta oli saatavilla riittävästi 3,0 Opinnot olivat mielenkiintoisia 3,0 3,3 3,1 Koulutus oli motivoivaa Koulutus oli vaativaa LUT Muut yliopistot 154
  • 156. Kuvio 189: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, LUT KTK. 4,0 3,5 3,2 3,0 3,0 3,0 2,8 2,5 LUT 2,0 Muut yliopistot 1,5 1,0 Koulutusyksikkö on Koulutusyksikkö hyväksyy kiinnostunut opiskelijat osaksi opiskelijoiden mielipiteistä asiantuntijayhteisöä Kuvio 190: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, LUT KTK. Koulutusyksikkö... 4,0 3,5 3,1 3,2 3,2 3,0 3,0 2,9 3,0 2,7 2,8 2,5 2,0 1,5 1,0 käyttää elinkeinoelämän asiantuntijoita opetuksessa huolehtii koulutuksen tukee tarjoaa opiskelijoille kilpailukyvystä työelämävalmiuksien yhteyksiä työmarkkinoilla kehittymistä elinkeinoelämään LUT Muut yliopistot 10 % Lappeenrannan kandidaatiksi valmistuneista teki kandidaatintutkielmansa toimeksiantona. Tutkielman ohjaukselle vastaajat antoivat keskiarvon 3,7. 155
  • 157. 8.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot 37 % Lappeenrannasta valmistuneista kauppatieteiden kandidaateista oli suorittanut osan KTK-opinnoistaan ulkomailla (kuvio 192). Avoimissa vastauksissa vastaajat kertoivat lähteneensä vaihtoon mm. kielitaidon karttumisen ja kansainvälisen kokemuksen toivossa. Opiskelijavaihdossa olleet eivät kuitenkaan kokeneet opetuksen olleen laadukasta vaihto-opintojen aikana ja toivoivat, että vaihdon pystyisi paremmin sisällyttämään osaksi KTK-tutkintoa (kuvio 193). Kansainvälistä liiketoimintaa pääaineenaan opiskelleista 86 % oli suorittanut osan opinnoistaan ulkomailla. Kv. liiketoimintaa opiskelleet antoivat odotetusti myös muita paremmat keskiarvot koulutuksensa kansainvälisyydelle. Kuvio 191: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, LUT KTK. 4,0 3,5 3,6 3,6 3,3 3,3 3,0 2,5 LUT 2,0 Muut yliopistot 1,5 1,0 Koulutusyksikkö tarjoaa Opetuksessa huomioitiin kansainvälisiä kansainvälisyys opiskelumahdollisuuksia 156
  • 158. Kuvio 192: Suoritti osan KTK-opinnoistaan ulkomailla, LUT KTK, %. 100 % 90 % 80 % 70 % 55% 63% 60 % 50 % Ei 40 % Kyllä 30 % 20 % 45% 37% 10 % 0% LUT Muut yliopistot Kuvio 193: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, LUT KTK. KTK-tutkinnon rakenne mahdollisti luontevasti vaihtoonlähdön 4 3,5 Vaihtopaikoista oli 3,5 tarjolla riittävästi tietoa ennen lähtöä 3 Vaihdon pystyi sisällyttämään 3,2 osaksi KTKtutkintoa 2 Taloudellinen ja muu tuki vaihtoonlähtöön oli riittävää 3,1 Vaihtoonlähtöön kannustettiin 3,5 riittävästi yliopiston taholta Uskoi saaneensa vaihdon aikana 3,6 sellaista osaamista, jota muuten ei olisi saanut 1 2,6 Opetus vaihtoopintojakson aikana oli laadukasta Vaihto-opintojakso oli hyödyksi 3,3 laadukkaan työllistymisen kannalta LUT Muut yliopistot 157
  • 159. 8.3.5 Jatkosuunnitelmat Lappeenrannasta kandidaateiksi valmistuneista jopa 93 % aikoi jatkaa opintojaan suoraan kauppatieteiden maisteriksi samassa yliopistossa (kuvio 194). Suosituin perustelu valintaan oli ratkaisun vaivattomuus. Vastaajat perustelivat ratkaisuaan myös sillä, että olivat jo suorittaneet suuren osan maisterin tutkinnosta sekä sillä, että ”pelkällä kandin paperilla ei tunnu olevan juurikaan arvoa”. Kuvio 194: Aikoo jatkaa opintoja KTM:ksi, LUT KTK, %. Kyllä, jatkaa suoraan samassa yliopistossa 93% 89% Kyllä, jatkaa suoraan eri yliopistossa 1% 4% Ei, siirtyy työelämään 0% 2% Siirtyy nyt työelämään ja jatkaa mahdollisesti myöhemmin Ei, vaihtaa opiskelemaan toista alaa LUT Muut yliopistot 4% 4% 1% 1% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 195: Aikoo käydä töissä KTM-opintojen yhteydessä, LUT KTK, %. 100 % 80 % 33% 21% 2% 2% 60 % Ei aio käydä töissä 37% 57% 40 % Aikoo toimia yrittäjänä Kyllä, osapäivätyössä Kyllä, kokopäivätyössä 20 % 27% 19% 0% LUT Muut yliopistot 158
  • 160. 9 Oulun yliopisto 9.1 Yhteenveto Vuonna 2012 Oulun yliopistosta valmistui kauppatieteiden maisteriksi 181 opiskelijaa ja kauppatieteiden kandidaatiksi 124 opiskelijaa. Vastavalmistuneiden kyselyn vastausasteeksi muodostui maistereiden joukossa 85,1 prosenttia ja kandidaattien joukossa 88,7 prosenttia. Oulusta valmistuneiden opinnot viivästyivät selvästi harvemmin kuin muista yliopistoista valmistuneiden keskimäärin. Maisterivastaajat myös tekivät pro gradu – tutkielmansa toimeksiantona muita vastaajia useammin. Oulussa opiskelleet antoivat kuitenkin keskimääräistä heikommat arviot yliopistonsa elinkeinoelämäsuhteille. Oulun yliopiston vastaajista 42 prosenttia oli valmistumishetkellään vakinaisessa kokopäivätyössä. 22 prosenttia haki töitä, mikä oli huomattavasti vähemmän kuin vuonna 2011. Vastaajat olivat myös hieman edellisvuoden vastaajia tyytyväisempiä työtilanteeseensa. 81 prosenttia työssä olleista koki työtehtäviensä vastaavan koulutustaan hyvin tai melko hyvin. Työssäolleista vastaajista 60 prosenttia työskenteli Oulussa. Työssä olleiden vastavalmistuneiden kuukausipalkan mediaani oli valmistumishetkellä 2725 euroa, mikä oli 275 euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna ja myös 275 euroa vähemmän kuin KTM-vastaajien keskimääräinen kuukausiansio. Oulusta valmistuneiden palkan keskihajonta oli kyselyn suurin: 2094 euroa. 159
  • 161. 9.2 Oulun yliopisto, KTM 9.2.1 Vastaajien taustatiedot Taulukko 21: Vastaajat ja vastausprosentit, OY KTM. Valmistuneet Vastauksia Vastaus-% Yksikön osuus valmistuneista OY 181 154 vastanneista 11,5 % 2012 Yksikön osuus 10,2 % 85,1 % Kuvio 196: Vastaajien sukupuolijakauma, OY KTM, %. Oulun yliopiston vastaajien valmistumisikä oli keskimäärin 29,3 vuotta. 67 % vastaajista asui valmistumishetkellään Oulussa ja 8 % PohjoisMies 43 % Pohjanmaan alueella. 13 % vastaajista Nainen 57 % asui Helsingissä tai muualla pääkaupunkiseudulla. Kuviossa 197 on esitetty Oulun yliopistosta valmistuneiden vastaajien yleisimmät pääainekategoriat ja pääaineiden sukupuolijakaumat. Kuvio 197: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, OY KTM, %. Kaikki Markkinointi (n=49) Laskentatoimi (n=37) Nainen Organisaatiot ja johtaminen (n=19) Mies Kansantaloustiede (n=17) Rahoitus (n=11) Muu / ei tietoa (n=13) 0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 160
  • 162. Oulusta valmistuneiden suosituimmat sivuaineet olivat organisaatiot ja johtaminen (35 %), yritysjuridiikka (26 %) sekä rahoitus (21 %). Kuvio 198: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, OY KTM, %. 5% Yksikön maine 18% Katsoi sinne opiskelemaan pääsemisen mahdollisuudet hyviksi 12% Sai siitä enemmän tietoa kuin muista yksiköistä 19% 2% 2% 5% 6% Valintamenettely 26% 24% Yksikön sijaintipaikkakunta Tietty pääaine / ohjelma 23% 13% OY 3% 3% Tietty aineyhdistelmämahdollisuus Ystävien/sukulaisten vaikutus Muut yliopistot 8% Halu itsenäistyä 0% 2% Opetuskieli 10% 2% 2% Laajat opiskelumahdollisuudet/ valinnanvara 4% 8% 2% 2% Muu syy opiskelupaikan valintaan 0% 10% 20% 30% 9.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt Kuvio 199: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (2 vuotta), OY KTM, %. 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 61% 53% 39% 47% OY Muut yliopistot Opinnot eivät viivästyneet Opinnot viivästyivät 161
  • 163. Oulun yliopistosta valmistuneiden yleisimmät syyt opintojen viivästymiseen olivat työskentely opintojen ohella kokopäiväisesti (40 %) ja osa-aikaisesti (23 %) sekä pro gradu –tutkielman viivästyminen (15 %). 4 % kertoi viivästymisen syyksi opetusjärjestelyt, esimerkiksi kurssien ajoituksen. Kuvio 200: Opintojen viivästyminen koulutustaustoittain, OY KTM, %. KTK-tutkinto samassa yliopistossa 50% Tradenomin tutkinto 50% 43% 57% Opinnot eivät viivästyneet Muun alan yliopistotutkinto Suomessa tai ulkomailla 77% Muu tutkinto 52% 0% 23% Opinnot viivästyivät 48% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 9.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä Oulun yliopiston vastaajat olivat tyytyväisiä koulutusyksikkönsä laitteisiin, atktukeen ja kirjastopalveluihin (kuvio 201). Opinto-ohjaukseen liittyvät arviot poikkesivat muista vastauksista siinä, että vastaajat olivat tyytyväisempiä opettajatutorointiin kuin opiskelijatutorointiin (kuvio 202). Opinto-ohjauksesta hyvät keskiarvot saivat weboodi, opinto-opas sekä opintotoimiston palvelut. Avoimissa vastauksissa kokonaisvaltaisempaa opintojen alkuvaiheen ohjausta toivoivat etenkin suoraan maisteritasolle valitut. 162
  • 164. Kuvio 201: Arviot koulutusyksikön palveluista, OY KTM. 5,0 4,5 4,0 3,9 4,2 4,1 3,9 3,6 3,8 3,6 3,5 3,5 3,0 OY 2,5 Muut yliopistot 2,0 1,5 1,0 Yliopiston tilat Yliopiston laitteet ATK-tuki Kirjastopalvelut Kuvio 202: Arviot opintojen ohjauksesta, OY KTM. 2,8 3,0 Opettajatutorointi Opiskelijatutorointi 2,9 3,1 3,4 3,4 Informaatio www-sivuilla 3,7 Weboodi 3,6 Opinto-opas 4,0 Muut yliopistot 4,0 OY 3,3 3,4 Ohjaus opintojaksolla Laitosten opintopalvelut 3,6 Opintotoimisto 3,6 3,8 4,0 3,5 3,4 Orientaatiopäivät 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 163
  • 165. Vastaajat olivat suhteellisen tyytyväisiä kieliopintoihinsa (kuvio 203). Sanallisissa vastauksissa useat valmistuneet kuitenkin valittivat, ettei maisteriopiskelijoille ollut tarjolla tarpeeksi kielten opetusta: ”(Maisteriopiskelijat) eivät saa opiskella vieraita kieliä. Mikä on aika outoa ajatellen, kuinka tärkeinä kielten osaamista pidetään työelämässä”. “Yliopistossa kauppatieteiden huono taloudellinen asema näkyy opetuksen laadussa vaikka yksikkö on saavuttanut hyviä tuloksia. Kielten opetuksen karsiminen on ristiriidassa kansainvälisyyspuheiden ja -tavoitteiden kanssa.” Kuvio 203: Arviot opetuksesta, OY KTM. Opetusmenetelmät 5 Vieraskielisten kurssien opettajien kielitaito 3,9 Espanjan opetus 4 Yhteisten opintojen opetus 3,5 3,5 Pääaineen/ koulutusohjelman opetus 3,8 3 3,9 2 Ruotsin opetus 3,8 1 3,8 3,7 Saksan opetus 4,3 Venäjän opetus 4,5 3,4 3,7 Kielten ja viestinnän opetus Englannin opetus Suomen kielen ja viestinnän opetus Ranskan opetus OY Muut yliopistot Avoimissa vastauksissa vastaajat toivoivat, että koulutus olisi antanut heille paremmat valmiudet yrittäjyyteen ja enemmän tietoa käytännön työelämästä. Kuviosta 204 selviää, että vastaajat antoivat keskimääräistä heikommat arviot koulutuksessa hankkimilleen yrittäjyysvalmiuksille. Sanallisissa vastauksia valmiuksia kuvailtiin mm. näin: ”Koulutus ei tarjonnut yrittäjävalmiuksia. Yrittäjyydestä ei varsinaisesti edes puhuttu.” ”Koulutuksessa tulisi huomioida tieteen soveltaminen käytäntöön paremmin”. 164
  • 166. Kuvio 204: Koulutuksessa hankitut valmiudet, OY KTM. Talouden yleinen tuntemus 5 Eettisen toiminnan valmiudet Valmiudet pääaineessa 3,8 Työelämätietous Valmiudet sivuaineessa 3,5 3,3 4 3,5 Projektinhallinta Viestintä äidinkielellä 3,1 3,8 3,4 3 Neuvottelutaidot Viestintä toisella kotimaisella 3,4 2 2,7 Vuorovaikutustaidot 3,9 3,7 Viestintä vierailla kielillä 1 Esiintyminen Ongelmanratkaisukyky 3,6 3,8 2,7 3,9 2,9 4,2 Uusien asioiden omaksuminen 3,4 3,1 Tietotekniset työelämätaidot Tiedolliset valmiudet… Asenteelliset valmiudet… 3,8 3,4 4,0 Tieteelliset valmiudet Kv. ympäristössä toimiminen Esimiestaidot Ryhmätyöskentely Yleiset johtamisvalmiudet OY Muut yliopistot Kuvio 205: Tyytyväisyys koulutukseen, OY KTM. Koulutus vastasi odotuksia 4 3,1 Opiskeluilmapiiri 3,4 oli hyvä Koulutus oli laadukasta 3,1 3 2 Kielten opetusta oli saatavilla riittävästi 1 3,1 Koulutus antoi hyvät valmiudet työelämään 3,1 2,9 3,0 3,3 Opinnot olivat mielenkiintoisia Koulutus oli vaativaa Koulutus oli motivoivaa OY Muut yliopistot 165
  • 167. Kuvio 206: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, OY KTM. 4,0 3,5 3,1 3,1 2,8 3,0 2,9 2,5 OY 2,0 Muut yliopistot 1,5 1,0 Koulutusyksikkö on Koulutusyksikkö hyväksyy kiinnostunut opiskelijat osaksi opiskelijoiden mielipiteistä asiantuntijayhteisöä Kuvio 207: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, OY KTM. Koulutusyksikkö... 4,0 3,5 3,0 3,1 2,8 3,1 2,7 2,8 3,0 2,7 2,8 2,5 OY 2,0 Muut yliopistot 1,5 1,0 käyttää elinkeinoelämän asiantuntijoita opetuksessa huolehtii koulutuksen kilpailukyvystä työmarkkinoilla on kiinnostunut elinkeinoelämän toiveista koulutuksessa pyrkii tarjoamaan opiskelijoille yhteyksiä elinkeinoelämään 9.2.4 Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus 36 % Oulun yliopistosta valmistuneista kauppatieteiden maistereista kertoi tehneensä gradunsa toimeksiantona (kuvio 208). Vastaajat käyttivät gradunsa tekemiseen keskimäärin 10,9 kuukautta, joista tutkielman nettotekoaika oli 5,4 kuukautta. Tutkielman ohjausta Oulusta valmistuneet arvioivat keskiarvolla 3,6 (asteikko 1-5). 166
  • 168. Kuvio 208: Tutkielman tekeminen toimeksiantona, OY KTM, %. Taulukko 22: Tutkielman rahoituksen suuruus, OY KTM. 100 % 90 % Rahoituksen 80 % (mediaani) 70 % 64% 60 % OY 71% Muut yliopistot 50 % Ei 40 % Kyllä Kertapalkkio Palkkatyö 30 % 20 % suuruus 36% 10 % 29% 2750 € 1674 €/kk, 3,6 kuukauden 0% ajalta OY Muut yliopistot Stipendi 1000 € 3000 € 2000 €/kk, 5,2 kuukauden ajalta 1700 € Kuvio 209: Tutkielman rahoitus, OY KTM, %. 100 % 9% 90 % 80 % 5% 3% 3% 9% 5% 6% 3% 4% 8% Muu rahoitus tutkielman tekoon Palkkatyö 70 % Ainoastaan tutkielmasta suoranaisesti aiheutuneet kulut Stipendi 60 % 50 % 40 % 71% 74% Kertapalkkio 30 % 20 % Ei rahallista tukea 10 % 0% OY Muut yliopistot 167
  • 169. 9.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot Oulun yliopistosta valmistuneista 22 % oli suorittanut osan KTM-opinnoistaan ulkomailla (kuvio 211). Yksi vaihto-opintojakson suorittanut vastaaja kuvasi syitä vaihtoonlähtöön näin: ”Kansainvälistynyt liike-elämä vaatiikin osaltaan vaihto-opintoja, halu itsenäistyä ja tutustua uuteen kulttuuriin. Lisäksi kielitaidon kehittäminen oli avainasia (vaihtoonlähtöön)”. Kuvio 210: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, OY KTM. 4,0 3,4 3,5 3,5 3,3 3,3 3,0 2,5 OY 2,0 Muut yliopistot 1,5 1,0 Koulutusyksikkö tarjoaa Opetuksessa huomioitiin kansainvälisiä kansainvälisyys opiskelumahdollisuuksia Kuvio 211: Suoritti osan KTM-opinnoistaan ulkomailla, OY KTM, %. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 78% 69% 50 % Ei 40 % Kyllä 30 % 20 % 10 % 22% 31% 0% OY Muut yliopistot 168
  • 170. Kuvio 212: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, OY KTM. KTM-tutkinnon rakenne mahdollisti luontevasti vaihtoonlähdön 3,6 4 Vaihtopaikoista oli tarjolla 3,5 riittävästi tietoa ennen lähtöä Vaihdon pystyi sisällyttämään 3,4 osaksi KTMtutkintoa 3 2 Taloudellinen ja muu tuki vaihtoonlähtöön oli riittävää Uskoi saaneensa vaihdon aikana sellaista 3,6 osaamista, jota muuten ei olisi saanut 1 3,1 Vaihtoopintojakso oli hyödyksi 3,5 laadukkaan työllistymisen kannalta Vaihtoonlähtöön 3,0 kannustettiin riittävästi yliopiston taholta 3,4 Opetus vaihtoopintojakson aikana oli laadukasta OY Muut yliopistot 9.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen 42 % Oulusta valmistuneista oli kyselyhetkellä vakinaisessa kokopäivätyössä (kuvio 213). Tyytyväisiä työtilanteeseensa oli 64 % Oulun vastaajista (kuvio 214). Ne 36 % vastaajista, jotka eivät olleet tyytyväisiä työtilanteeseensa, kertoivat syyksi useimmiten sen, ettei työ vastannut täysin tai lainkaan koulutusta. Työssä käyvistä vastaajista 60 % työskenteli Oulussa ja 24 % Helsingissä tai muualla pääkaupunkiseudulla. 169
  • 171. Jopa 22 % vastaajista haki vielä töitä kyselyhetkellä (kuvio 213). Vastaajat kokivat yleisimmiksi syiksi työn puuttumiseen työkokemuksen puutteen ja sen, ettei vastaaja ollut vielä hakenut töitä. Vastaajien keskimääräinen työnhakuaika oli 1,9 kuukautta. Kuvio 213: Työtilanne valmistumishetkellä, OY KTM, %. 42% Vakinainen kokopäivätyö 52% 3% 8% Vakinainen osapäivätyö 17% 15% Määräaikainen kokopäivätyö 5% 3% Määräaikainen osapäivätyö Päätoiminen yrittäjä 1% 2% Osa-aikainen yrittäjä/ t:mi/ osakas yrityksessä 3% 1% Jatkaa opiskelua 0% 2% Muut yliopistot 4% 4% Vanhempainloma tai hoitovapaa Varusmies-/ siviilipalvelu OY 0% 1% Hakee töitä 12% 22% 3% 1% Muu työtilanne 0% 20% 40% 60% 80% 100% 170
  • 172. Kuvio 214: Tyytyväisyys työtilanteeseen, OY KTM, %. 100 % 90 % 80 % 30% 36% 70 % 60 % Ei 50 % Kyllä 40 % 30 % 70% 64% 20 % 10 % 0% OY Muut yliopistot Kuvio 215: Miten sai työpaikan, OY KTM, %. 7% 6% Vastasi lehti-ilmoitukseen 22% 22% Internetin kautta (esim. yritysten kotisivut) Yliopiston ura- ja rekrytointipalvelujen kautta Henkilöstöpalvelu- / rekrytointiyrityksen kautta 2% 6% 2% Työvoimatoimiston välityksellä 4% 4% 1% 1% 0% Ekonomipörssin välityksellä 12% 11% Henkilökohtaisten suhteiden avulla Työskennellyt samassa organisaatiossa opintojen aikana Teki pro gradu -tutkielman nykyiselle työnantajalle 18% 22% 5% 5% Yliopiston/ professorin välityksellä 2% 4% Tarjottiin työtä 8% 10% 6% 7% Otti oma-aloitteisesti yhteyttä työnantajiin Työskentelee omassa yrityksessä 4% 3% Sai työpaikan muuta kautta OY Muut yliopistot 4% 3% 0% 10% 20% 30% 171
  • 173. Kuvio 216: Työtehtävien vastaavuus koulutukseen, OY KTM, %. 50% 45% 40% 45% 42% 39% 36% 35% 30% 25% OY 20% Muut yliopistot 15% 12% 15% 10% 7% 5% 4% 0% Hyvin Melko hyvin Heikosti Ei lainkaan Kuvio 217: Asema organisaatiossa, OY KTM, %. 12% Johto 7% 11% 9% Keskijohto 29% Asiantuntija 44% 1% 2% Itsenäinen elinkeinonharjoittaja OY Muut yliopistot 35% Toimihenkilö 29% 11% 9% Muu asema 0% 10% 20% 30% 40% 50% Taulukko 23: Työssä olleiden bruttopalkka kuukaudessa, OY KTM. Keskiarvo Mediaani OY OY Muut yliopistot Bruttopalkka/kk 3065 € 3282 € Muut yliopistot 2725 € 3000 € 172
  • 174. 9.3 Oulun yliopisto, KTK 9.3.1 Vastaajien taustatiedot Taulukko 24: Vastaajat ja vastausprosentit, OY KTK. Valmistuneet Vastauksia Vastaus-% OY 124 110 Kuvio 218: Vastaajien sukupuolijakauma, OY KTK, %. Yksikön osuus valmistuneista vastanneista 7% 2012 Yksikön osuus 8% 88,7 % Oulun yliopiston kandidaatiksi valmistuneiden vastaajien keskiarvoikä oli 27,3 vuotta. Kandivastaajista 77 % asui Oulussa ja 11 % Helsingissä Mies 50 % tai Nainen 50 % muualla pääkaupunkiseudulla. Kuviossa 219 on esitetty vastaajien yleisimmät pääainekategoriat ja niiden sukupuolijakaumat. Kuvio 219: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, OY KTK, %. Laskentatoimi (n=23) Markkinointi (n=39) Nainen Kansantaloustiede (n=16) Mies Organisaatiot ja johtaminen (n=21) Kaikki 0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 173
  • 175. Vastaajien suosituimmat sivuaineet olivat yristysjuridiikka (62 %), organisaatiot ja johtaminen (24 %) sekä laskentatoimi (20 %). Yritysjuridiikka oli vastaajien suosituin sivuaine pääaineesta riippumatta. Kuvio 220: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, OY KTK, %. Yksikön maine 1% 23% Katsoi sinne opiskelemaan pääsemisen mahdollisuudet hyviksi Sai siitä enemmän tietoa kuin muista yksiköistä Valintamenettely 18% 12% 0% 1% 3% 8% Yksikön sijaintipaikkakunta 23% 14% 13% Tietty pääaine / ohjelma Tietty aineyhdistelmämahdollisuus Ystävien/sukulaisten vaikutus 59% 0% 1% OY Muut yliopistot 2% 4% Halu itsenäistyä 0% 1% Opetuskieli 0% 0% Laajat opiskelumahdollisuudet/ valinnanvara 3% Muu syy opiskelupaikan valintaan 0% 3% 11% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 9.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt 45 % Oulun yliopiston kandivastaajista kertoi suorittaneensa opinnot kolmen vuoden määräajassa (kuvio 221). Niistä vastaajista, joiden opinnot olivat viivästyneet, 26 % kertoi tärkeimmäksi syyksi kokopäiväisen ja 19 % osa-aikaisen työskentelyn opintojen ohessa. Yhdeksän prosenttia koki opintojensa viivästyneen ulkomailla suoritettujen opintojen, toiset yhdeksän aktiivisen opiskelijatoiminnan ja kolmas yhdeksän prosenttia KTM-opintojen suorittamisen takia. 174
  • 176. 94 % Oulun yliopistossa opiskelleista kertoi suorittaneensa maisteriopintoja jo ennen valmistumistaan kandidaatiksi. Keskimäärin maisterin opintoja jo suorittaneet vastaajat olivat suorittaneet jopa 102,6 opintopistettä maisterin tutkintoa varten ennen valmistumistaan kauppatieteiden kandidaateiksi. Kuvio 221: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (3 vuotta), OY KTK, %. 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 63% 55% 45% 37% OY Muut yliopistot Opinnot eivät viivästyneet Opinnot viivästyivät 9.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä Oulusta valmistuneet kandivastaajat olivat yliopistossaan tyytyväisiä etenkin yliopistonsa laitteisiin ja atk-tukeen (kuvio 222). Opintojen ohjauksen kentällä vastaajat antoivat parhaat keskiarvot opinto-oppaalle sekä opintotoimiston ja laitosten opintopalveluille (kuvio 223). Opettajatutorointi taas sai Oulun yliopiston kandivastaajilta, samoin kuin keskimäärin kaikilta vastaajilta, opintojen ohjauksen huonoimmat arviot. Opettajatutorointi korostui myös avoimissa vastauksissa: “Erityisesti alkuun olisi kaivannut enemmän tukea opintoihin ja opintojaksoilla olisi ollut kiva, jos olisi ollut joku "tukiope" keneltä kysyä mieltä askarruttavia asioita, kun tutkijat & proffat yleensä liian kiireisiä opiskelijoiden ongelmille.” “Kummiopettaja olisi voinut olla mukava vielä fuksisyksyn jälkeenkin. “ 175
  • 177. Kuvio 222: Arviot koulutusyksikön palveluista, OY KTK. 5,0 4,5 4,0 3,5 3,5 3,8 3,8 3,8 3,6 4,0 4,0 3,5 3,0 OY 2,5 Muut yliopistot 2,0 1,5 1,0 Yliopiston tilat Yliopiston laitteet ATK-tuki Kirjastopalvelut Kuvio 223: Arviot opintojen ohjauksesta, OY KTK. 3,4 Orientaatiopäivät 3,8 3,4 3,5 Infotilaisuudet Opintotoimisto 3,6 Laitosten opintopalvelut 3,5 3,8 3,7 3,2 3,3 Ohjaus opintojaksolla Opinto-opas 3,7 Weboodi 3,7 OY 4,0 Muut yliopistot 3,9 3,4 3,5 Informaatio www-sivuilla 3,0 Opiskelijatutorointi 3,5 2,6 2,7 Opettajatutorointi 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Vastaajat arvioivat vieraskielisten opettajien kielitaidon vastaavan hyvää (4) keskiarvoa (kuvio 224). Opetukseen liittyvissä avoimissa vastauksissa suuri osa vastaajista kuitenkin koki opetuksen laadun kärsineen englanninkielisyydestä: ”Pidän englanninkielisestä koulutuksesta, mutta joskus se tuntui pakotetulta ja hidasti kurssia.” “Opettajien heikko englannin kielen taito, sekä pedagogisten taitojen puute vaikeuttavat opetuksen seuraamista.” ”Englanninkielinen materiaali on hyvä kielitaidon kannalta. Toisaalta opettajien kielitaidossa (puhuminen) parantamisen varaa.” 176
  • 178. Kuvio 224: Arviot opetuksesta, OY KTK. Vieraskielisten kurssien opettajien 4,0 kielitaito Opetusmenetelmät 5 Yhteisten opintojen opetus 4 3,3 3,3 Pääaineen/ koulutusohjelman opetus 3 Espanjan opetus 3,5 3,2 2 1 Ruotsin opetus 3,6 3,7 3,6 4,2 Saksan opetus 3,3 Englannin opetus Suomen kielen ja viestinnän opetus 4,3 Venäjän opetus Ranskan opetus OY Muut yliopistot Koulutustaan vastaajat kuvasivat mm. näin: “Erityisen hyvää olivat monipuoliset kurssit, pienryhmätyöskentelyt ja tiedekunnan henkilöstön välitön ja aktiivinen ilmapiiri. Koulutuksen kannalta huonoa oli ensimmäisten kurssien massaluennot, joista en saanut niin paljon irti kuin opetuksesta pienemmässä ryhmässä.” “Mukavat opettajat ja henkilökunta. Työelämälähtöisyyttä olisi hyvä korostaa vielä enemmän. Suunta on oikea.” Useat vastaajat toivoivat koulutukseensa lisää joustavuutta. Yksi vastaaja kommentoi koulutustaan kuitenkin näin: “Joustavuus ja laaja kurssitarjonta on mahdollistanut ripeän opiskelun. Kurssit ovat muuttuneet enemmän ryhmätyöskentelyksi, mikä toisaalta parantaa oppimista mutta toisaalta hidastaa opiskelua. Tulisi tarkkailla, pidentääkö tämä kehitys opiskeluaikoja.” 177
  • 179. Kuvio 225: Koulutuksessa hankitut valmiudet, OY KTK. Talouden yleinen tuntemus 5 Eettisen toiminnan Valmiudet pääaineessa valmiudet Vuorovaikutustaidot 3,4 3,9 4 3,4 3,6 Valmiudet sivuaineessa 3,4 Esiintyminen 3 3,7 3,9 Viestintä äidinkielellä 2 Viestintä toisella Ongelmanratkaisukyky 4,0 2,8 kotimaisella 1 Uusien asioiden omaksuminen 3,8 4,2 Viestintä vierailla kielillä 2,6 3,2 Tietotekniset 3,3 työelämätaidot Tiedolliset valmiudet 3,0 3,5 Esimiestaidot johtamisvalmiudet Asenteelliset valmiudet 3,8 Yleiset 4,2 Ryhmätyöskentely yrittäjyyteen Kv. ympäristössä yrittäjyyteen toimiminen OY Muut yliopistot Kuvio 226: Tyytyväisyys koulutukseen, OY KTK. Koulutus vastasi odotuksia 4 2,9 Kielten opetusta oli saatavilla riittävästi 3,2 3 3,0 Koulutus oli laadukasta 2 1 2,8 Opinnot olivat 3,2 mielenkiintoisia Koulutus oli vaativaa 2,9 Koulutus oli motivoivaa OY Muut yliopistot 178
  • 180. Kuvio 227: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, OY KTK. 4,0 3,5 3,5 3,6 3,3 3,2 3,0 2,5 OY 2,0 Muut yliopistot 1,5 1,0 Koulutusyksikkö tarjoaa kansainvälisiä opiskelumahdollisuuksia Opetuksessa huomioitiin kansainvälisyys Kuvio 228: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, OY KTK. Koulutusyksikkö... 4,0 3,5 3,0 3,2 2,7 3,1 2,6 3,0 2,8 2,6 2,4 2,5 2,0 1,5 1,0 OY Muut yliopistot Kymmenen käyttää elinkeinoelämän asiantuntijoita opetuksessa prosenttia Oulun huolehtii koulutuksen tukee kilpailukyvystä työelämävalmiuksien työmarkkinoilla kehittymistä yliopiston kandidaatiksi tarjoaa opiskelijoille yhteyksiä elinkeinoelämään valmistuneista teki kandidaatintutkielmansa toimeksiantona. Tutkielman ohjaukselle vastaajat antoivat keskiarvon 3,3. 9.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot 37 % Oulun kandivastaajista oli suorittanut osan KTK-opinnoistaan ulkomailla (kuvio 230). Opiskelijavaihdossa olleet opiskelijat olivat tyytyväisiä vaihtoonsa ja 179
  • 181. erityisesti opetuksen laatuun vaihtoyliopistossaan (kuvio 231). Vaihdossa olleet opiskelijat olivat kuitenkin osittain eri mieltä siitä, kannustiko yliopisto riittävästi vaihtoonlähtöön. Kuvio 229: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, OY KTK. 4,0 3,4 3,5 3,5 3,3 3,3 3,0 2,5 OY 2,0 Muut yliopistot 1,5 1,0 Koulutusyksikkö tarjoaa Opetuksessa huomioitiin kansainvälisiä kansainvälisyys opiskelumahdollisuuksia Kuvio 230: Suoritti osan KTK-opinnoistaan ulkomailla, OY KTK, %. 100 % 90 % 80 % 70 % 63% 56% 60 % 50 % Ei 40 % Kyllä 30 % 20 % 37% 44% 10 % 0% OY Muut yliopistot 180
  • 182. Kuvio 231: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, OY KTK. KTK-tutkinnon rakenne mahdollisti luontevasti vaihtoonlähdön 4 3,5 Vaihtopaikoista oli tarjolla riittävästi tietoa 3,3 ennen lähtöä Vaihdon pystyi sisällyttämään osaksi 3,4 KTK-tutkintoa 3 2 Taloudellinen ja muu tuki vaihtoonlähtöön oli 3,1 riittävää 3,5 1 3,0 Vaihtoonlähtöön kannustettiin riittävästi yliopiston taholta 3,2 Uskoi saaneensa vaihdon aikana sellaista osaamista, jota muuten ei olisi saanut Vaihto-opintojakso oli hyödyksi laadukkaan työllistymisen kannalta 3,5 Opetus vaihtoopintojakson aikana oli laadukasta OY Muut yliopistot 9.3.5 Jatkosuunnitelmat 92 % Oulusta valmistuneista kauppatieteiden kandidaateista aikoi jatkaa opintojaan kauppatieteiden maisteriksi samassa yliopistossa (kuvio 232). Nämä vastaajat perustelivat ratkaisuaan etenkin sillä, että kokivat maisterin tutkinnon helpottavan työllistymistä. Monet perustelivat valintaansa myös ratkaisun helppoudella ja sillä, että maisterin opinnot olivat itsestään selvä jatko kauppatieteiden kandidaatin tutkinnolle. 181
  • 183. Kuvio 232: Aikoo jatkaa opintoja KTM:ksi, OY KTK, %. Kyllä, jatkaa suoraan samassa yliopistossa 92% 89% Kyllä, jatkaa suoraan eri yliopistossa 2% 4% Ei, siirtyy työelämään 1% 2% Siirtyy nyt työelämään ja jatkaa mahdollisesti myöhemmin OY Muut yliopistot 4% 4% Ei, vaihtaa opiskelemaan toista alaa 2% 1% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 233: Aikoo käydä töissä KTM-opintojen yhteydessä, OY KTK, %. 100 % 28% 80 % 22% 2% 1% 60 % Ei aio käydä töissä 48% 55% 40 % Aikoo toimia yrittäjänä Kyllä, osapäivätyössä Kyllä, kokopäivätyössä 20 % 23% 20% OY Muut yliopistot 0% 182
  • 184. 10 Svenska handelshögskolan 10.1 Yhteenveto Vuonna 2012 Svenska handelshögskolanista valmistui kauppatieteiden maisteriksi 255 opiskelijaa ja kauppatieteiden kandidaatiksi 237 opiskelijaa. Hankenin osalta vastavalmistuneiden kyselyn vastausasteeksi muodostui maistereiden joukossa 66,3 prosenttia ja kandidaattien joukossa 62,9 prosenttia. Hankenilta valmistuneet kokivat hankkineensa selvästi muita vastaajia paremmat yrittäjyystaidot ja odotetusti paremmat taidot toisella kotimaisella viestimiseen. Vastaajat olivat myös muita vastaajia tyytyväisempiä koulutuksensa tarjoamiin kansainvälistymismahdollisuuksiin. Sen sijaan Hankenilta valmistuneet olivat selvästi muita vastaajia tyytymättömämpiä yliopistonsa tarjoamiin palveluihin. Myös opintojen ohjaus sai pääosin keskimääräistä heikompia arvioita vertailussa muihin vastaajiin. Vain 13 prosenttia Hankenilta valmistuneista oli tehnyt pro gradu –tutkielmansa toimeksiantona ja saanut sitä varten rahoitusta. Hankenilta valmistuneet kauppatieteiden maisterit olivat keskimäärin muita vastaajia useammin vakituisessa työsuhteessa. Vastaajista 49 prosenttia oli valmistumishetkellään vakinaisessa kokopäivätyössä ja 19 prosenttia vakinaisessa osapäivätyössä. 72 % työssäolleista vastaajista koki työtehtäviensä vastaavan koulutustaan hyvin tai melko hyvin. 70 prosenttia oli tyytyväisiä työtilanteeseensa. Työssä olleiden Hankenilta valmistuneiden kuukausipalkan mediaani oli valmistumishetkellä 3000 euroa, mikä oli sama kuin KTM-vastaajilla keskimäärin. Palkan keskihajonta oli 947 euroa. Hankenilta valmistuneiden kuukausiansio nousi mediaanilla mitattuna 151 euroa vuodesta 2011. 183
  • 185. 10.2 Svenska handelshögskolan, KTM 10.2.1 Vastaajien taustatiedot Taulukko 25: Vastaajat ja vastausprosentit, Hanken KTM. Valmistuneet Vastauksia Hanken 255 Yksikön osuus valmistuneista vastanneista 66,3 % 169 Yksikön osuus % 2012 Vastaus- 12,3 % 11,2 % Kuvio 234: Vastaajien sukupuolijakauma, Hanken KTM, %. Svenska handelshögskolanista valmistuneet maisterit olivat keskimäärin 27-vuotiaita eli 1,8 vuotta nuorempia kuin muista yliopistoista Mies 53 % valmistuneet. Hankenin vastaajista 78 Nainen 47 % % asui valmistumishetkellä Helsingissä tai muualla pääkaupunkiseudulla ja 6 % ulkomailla. Kuvio 235: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, Hanken KTM, %. Kaikki Markkinointi (n=41) Laskentatoimi (n=35) Rahoitus (n=32) Nainen Organisaatiot ja johtaminen (n=21) Mies Yrittäjyys (n=11) Logistiikka (n=9) Muu / ei tietoa (n=14) 0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 184
  • 186. Vastaajien suosituimmat sivuaineet olivat kauppaoikeus (22 %), laskentatoimi (19 %) ja rahoistus (18 %). Vastaajat saivat kyselyssä valita kaksi laajinta sivuainetta, joita olivat opiskelleet. Kuvio 236: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, Hanken KTM, %. Yksikön maine Katsoi sinne opiskelemaan pääsemisen mahdollisuudet hyviksi 2% Sai siitä enemmän tietoa kuin muista yksiköistä 13% 1% 1% 2% Valintamenettely 8% 5% Yksikön sijaintipaikkakunta Tietty pääaine / ohjelma 23% Hanken 4% 2% Muut yliopistot 5% 3% Ystävien/sukulaisten vaikutus Opetuskieli 31% 15% Tietty aineyhdistelmämahdollisuus Halu itsenäistyä 33% 20% 0% 1% 2% 0% Laajat opiskelumahdollisuudet/ valinnanvara 5% Muu syy opiskelupaikan valintaan 4% 2% 0% 10% 18% 20% 30% 40% 10.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt 58 % Hankenilta valmistuneista koki opintojensa viivästyneen suhteessa kahden vuoden tavoiteaikaan (kuvio 237). Näiden vastaajien tärkeimmät syyt opintojen pitkittymiseen olivat työskentely opintojen ohella kokopäiväisesti (37 %) ja osaaikaisesti (20 %). Kolmanneksi tärkein syy opintojen viivästymiseen oli pro gradu – tutkielman viivästyminen (8 %). Hankenilla opiskelleet kokivat gradutyön kuitenkin 185
  • 187. viivästyttäneen valmistumista huomattavasti harvemmin kuin muissa yliopistoissa opiskelleet. 5 % niistä vastaajista, joiden opinnot olivat viivästyneet, kokivat opintojen viivästymisen johtuneen opintojen vaativuudesta tai puutteellisista opiskelutaidoista. Kuvio 237: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (2 vuotta), Hanken KTM, %. 100% 90% 80% 70% 58% 59% 60% 50% 40% 42% 41% Hanken Muut yliopistot 30% 20% 10% 0% Opinnot eivät viivästyneet Opinnot viivästyivät Kuvio 238: Opintojen viivästyminen koulutustaustoittain, Hanken KTM, %. KTK-tutkinto samassa yliopistossa 39% 61% KTK-tutkinto toisessa 13% suomalaisessa yliopistossa 88% Ulkomailla suoritettu KTKtutkintoa vastaava tutkinto 50% Tradenomin tutkinto 48% 50% Opinnot eivät viivästyneet Muun alan yliopistotutkinto Suomessa tai ulkomailla 75% Muu tutkinto 50% 0% Opinnot viivästyivät 52% 25% 50% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 186
  • 188. 10.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä Hankenilta valmistuneet koulutusyksikkönsä olivat tarjoamiin keskimääräistä palveluihin (kuvio 239). tyytymättömämpiä Opinto-ohjaukseen liittyvissä väittämissä tyytyväisimpiä Hankenin vastaajat olivat koulutusyksikkönsä nettisivuihin ja Weboodiin sekä opintotoimiston palveluihin (kuvio 240). Vastaajat saivat arvioida saamaansa opintojen ohjausta myös sanallisesti. Sekä kandiopinnot Hankenilla suorittaneet että suoraan maisteriohjelmaan valitut toivoivat lisää ohjausta opintoasioissa heti opintojen alkuun. Useissa vastauksissa kävi ilmi, että jos opiskelija- ja opettajatutorointi olisi näkyvämpi osa opiskelua, opiskelijan olisi helpompi keskittyä itse opiskeluun. Valmistuneet kaipasivat ohjausta myös esimerkiksi selkeyttämään mistä kursseista opiskelijalle olisi hyötyä tulevaisuuden ammatinvalinnassa: ”Jag hade önskat mer handledning inför magisterstudierna. Jag förstår att man skall ta reda på saker själv, men det skulle inte ha varit till skada att universitetet hade ordnat något infotillfälle innan magisterstudierna började. Vad beträffar lärartutoreringen, så kunde lärarna/professorerna ha berättat mer om vilka typer av kurser det lönar sig att ta om man är intresserad av något visst yrke i framtiden”. Kuvio 239: Arviot koulutusyksikön palveluista, Hanken KTM. 5,0 4,5 4,0 3,5 4,2 3,9 3,3 3,4 3,6 3,4 3,5 3,8 3,0 Hanken 2,5 Muut yliopistot 2,0 1,5 1,0 Yliopiston tilat Yliopiston laitteet ATK-tuki Kirjastopalvelut 187
  • 189. Kuvio 240: Arviot opintojen ohjauksesta, Hanken KTM. 2,8 2,9 Opettajatutorointi 3,1 3,1 Opiskelijatutorointi 3,4 Informaatio www-sivuilla 3,7 3,8 3,6 Sähköinen opintopalvelu Opinto-opas 3,7 3,4 Ohjaus opintojaksolla Hanken 3,3 3,1 Laitosten opintopalvelut Muut yliopistot 3,3 3,6 3,6 3,7 Opintotoimisto 3,5 3,4 Orientaatiopäivät 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Kuvio 241: Arviot opetuksesta, Hanken KTM. Vieraskielisten kurssien opettajien kielitaito 4,2 Espanjan opetus Opetusmenetelmät 5 Yhteisten opintojen opetus 3,7 4 3,6 Pääaineen/ koulutusohjelman 3,8 opetus 3 3,4 2 Ruotsin opetus 1 3,8 Saksan opetus 3,8 3,7 3,9 3,5 3,4 Venäjän opetus Ranskan opetus Kielten ja viestinnän opetus Englannin opetus 3,6 Suomen kielen ja viestinnän opetus Hanken Muut yliopistot 188
  • 190. Kuvio 242: Koulutuksessa hankitut valmiudet, Hanken KTM. Talouden yleinen tuntemus 5 Eettisen toiminnan valmiudet Työelämätietous Projektinhallinta 3,6 Neuvottelutaidot 3,5 3,9 Valmiudet pääaineessa 4,0 Valmiudet sivuaineessa 4 3,6 3,1 3,7 3 3,4 Viestintä äidinkielellä Viestintä toisella kotimaisella 3,3 2 Vuorovaikutustaidot 3,9 3,7 Viestintä vierailla kielillä 1 Esiintyminen Ongelmanratkaisukyky 3,8 3,8 4,1 Uusien asioiden omaksuminen Tieteelliset valmiudet 3,3 Tiedolliset valmiudet 3,3 4,1 yrittäjyyteen Asenteelliset valmiudet 3,4 3,3 4,1 3,4 Tietotekniset työelämätaidot Kv. ympäristössä toimiminen 4,1 Esimiestaidot yrittäjyyteen Ryhmätyöskentely Yleiset johtamisvalmiudet Hanken Muut yliopistot Kuvio 243: Tyytyväisyys koulutukseen, Hanken KTM. Koulutus vastasi odotuksia 4 3,3 Opiskeluilmapiiri oli hyvä 3,4 3,3 3 Koulutus oli laadukasta 2 Kielten opetusta oli saatavilla 3,2 riittävästi Koulutus antoi 2,9 hyvät valmiudet työelämään 1 3,2 3,1 3,4 Opinnot olivat mielenkiintoisia Koulutus oli vaativaa Koulutus oli motivoivaa Hanken Muut yliopistot 189
  • 191. Kuvio 244: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, Hanken KTM. 4,0 3,5 3,0 3,0 3,1 2,8 2,9 2,5 Hanken 2,0 Muut yliopistot 1,5 1,0 Koulutusyksikkö on Koulutusyksikkö hyväksyy kiinnostunut opiskelijat osaksi opiskelijoiden mielipiteistä asiantuntijayhteisöä Hankenilta valmistuneet kertoivat arvostavansa opinnoissaan esimerkiksi businessorientoituneisuutta ja koulutuksen antamaa valmiutta analyyttiseen ajatteluun. Vastaajat olivat kohtalaisen tyytyväisiä yliopistonsa elinkeinoelämäsuhteisiin (kuvio 245). Kontakteja yrityselämään toivottiin kuitenkin lisää esimerkiksi luentovierailujen muodossa. Luento- ja yritysvierailuiden lisäksi vastaajat toivoivat opintoihinsa lisää käytännönläheisyyttä kuten esimerkiksi case-harjoituksia ja yritysprojekteja. Vastaajat toivoivat, että yliopistossa opetettaisiin enemmän työelämässä tarvittavia taitoja vaikkakin tasapainottelu akateemisen maailman ja työelämän tarpeiden välillä ymmärrettiin: ”Some courses in the study program were far too mathematical for the studies' purpose.” ”Of the core courses, the majority were heavy in theory which, although beneficial in its own way, does little to serve me at my current job.” 190
  • 192. Kuvio 245: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, Hanken KTM. Koulutusyksikkö... 4,0 3,5 3,1 3,2 3,1 3,0 3,0 3,0 2,9 2,8 2,8 2,5 Hanken 2,0 Muut yliopistot 1,5 1,0 käyttää elinkeinoelämän asiantuntijoita opetuksessa huolehtii koulutuksen kilpailukyvystä työmarkkinoilla on kiinnostunut elinkeinoelämän toiveista koulutuksessa pyrkii tarjoamaan opiskelijoille yhteyksiä elinkeinoelämään 10.2.4 Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus Vain 13 % Hankenilta valmistuneista teki gradunsa toimeksiantona (kuvio 246). 13 % vastaajista kertoi myös saaneensa rahoitusta tutkielmansa tekemiseen (kuvio 247). Kuvio 246: Tutkielman tekeminen toimeksiantona, Hanken KTM, %. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 69% 87% 50 % Ei 40 % Kyllä 30 % 20 % 10 % 31% 13% 0% Hanken Muut yliopistot 191
  • 193. Hankenilla opiskelleet käyttivät gradunsa tekemiseen aikaa keskimäärin vuoden, joista tutkielman nettotekoaika oli 5,2 kuukautta. Tutkielmansa Hankenilla opiskelleet tekivät siis keskimäärin nopeammin kuin muista yliopistoista valmistuneet (13,1 ja 5,7 kk). Tutkielmanohjaus sai Hankenilta valmistuneilta vastaajilta keskiarvon 3,5 asteikolla 1-5, mikä oli linjassa muista yliopistoista valmistuneiden arvion kanssa. Taulukko 26: Tutkielman rahoituksen suuruus, Hanken KTM. Rahoituksen suuruus (mediaani) Hanken Kertapalkkio Muut yliopistot 4700 € 3000 € Palkkatyö 2200 €/kk, 5,7 kuukauden ajalta Stipendi 4000 € 1925 €/kk, 5,3 kuukauden ajalta 1550 € Kuvio 247: Tutkielman rahoitus, Hanken KTM, %. 100 % 90 % 2% 1% 2% 6% 1% 80 % 5% 7% 3% 3% 9% Palkkatyö 70 % 60 % Ainoastaan tutkielmasta suoranaisesti aiheutuneet kulut 50 % 40 % Muu rahoitus tutkielman tekoon Stipendi 87% 73% Kertapalkkio 30 % 20 % Ei rahallista tukea 10 % 0% Hanken Muut yliopistot 192
  • 194. 10.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot Hankenilta valmistuneet vastaajat olivat keskimäärin tyytyväisiä koulutusyksikkönsä tarjoamiin kansainvälistymismahdollisuuksiin (kuvio 248). Vastaajista 32 % oli ollut vaihto-opiskelijana maisteriopintojensa aikana (kuvio 249). Yleisimmät syyt olla lähtemättä vaihtoon olivat työ- ja perhesyyt sekä jo kandivaiheessa suoritettu opiskelijavaihto. Opiskelijavaihdossa olleet valmistuneet olivat suhteellisen tyytyväisiä ulkomailla suorittamiinsa opintoihin (kuvio 250). Kuvio 248: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, Hanken KTM. 4,0 3,6 3,5 3,5 3,3 3,3 3,0 2,5 Hanken 2,0 Muut yliopistot 1,5 1,0 Koulutusyksikkö tarjoaa Opetuksessa huomioitiin kansainvälisiä kansainvälisyys opiskelumahdollisuuksia Kuvio 249: Suoritti osan KTM-opinnoistaan ulkomailla, Hanken KTM, %. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 68% 70% 50 % Ei 40 % Kyllä 30 % 20 % 10 % 32% 30% Hanken Muut yliopistot 0% 193
  • 195. Kuvio 250: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, Hanken KTM. KTM-tutkinnon rakenne mahdollisti luontevasti vaihtoonlähdön 4 3,3 Vaihtopaikoista oli tarjolla riittävästi tietoa ennen 3,4 lähtöä 3,5 3 2 Taloudellinen ja muu tuki 3,2 vaihtoonlähtöön oli riittävää Vaihtoonlähtöön kannustettiin riittävästi yliopiston taholta Vaihdon pystyi sisällyttämään osaksi KTMtutkintoa Uskoi saaneensa vaihdon aikana sellaista 3,7 osaamista, jota muuten ei olisi saanut 1 Vaihto-opintojakso oli hyödyksi 3,2 laadukkaan työllistymisen kannalta 3,3 3,1 Opetus vaihtoopintojakson aikana oli laadukasta Hanken Muut yliopistot 10.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen Hankenilta valmistuneista vastaajista 49 % työskenteli kokopäiväisesti valmistumishetkellään (kuvio 251). 70 % vastaajista oli tyytyväinen työtilanteeseensa (kuvio 252). Vastaavasti 30 % kertoi olevansa tyytymätön työtilanteeseensa. Tyytymättömyyttä herättivät osa- tai määräaikainen työsuhde, huono palkka, työn vastaamattomuus koulutukseen ja ylipäätään se, että työpaikkaa oli vaikea löytää. Vain kaksi prosenttia Hankenilta valmistuneista haki töitä valmistumishetkellä. Syitä siihen, ettei työpaikkaa ollut löytynyt, olivat se, ettei vastaaja ollut vielä hakenut 194
  • 196. töitä, työmarkkinatilanne yleisesti ja työkokemuksen puute. Valmistuneista jopa 17 % oli valmistumishetkellään vanhempainvapaalla. Hankenilta valmistuneista 80 % työskenteli Helsingissä tai muualla pääkaupunkiseudulla. Hankenin vastaajien keskimääräinen työnhakuaika oli 2,1 kuukautta eli hieman pidempi kuin muiden vastaajien työnhakuaika (1,7 kk). Kuvio 251: Työtilanne valmistumishetkellä, Hanken KTM, %. 49% 51% Vakinainen kokopäivätyö Vakinainen osapäivätyö 6% 1% Määräaikainen kokopäivätyö Määräaikainen osapäivätyö 17% 2% 3% Päätoiminen yrittäjä 19% 4% 2% Osa-aikainen yrittäjä/ t:mi/ osakas yrityksessä 2% 1% Jatkaa opiskelua 0% 2% Vanhempainloma tai hoitovapaa 2% Varusmies-/ siviilipalvelu 2% 0% Hakee töitä 2% Muu työtilanne 1% 2% 0% Hanken Muut yliopistot 17% 14% 20% 40% 60% 80% 100% 195
  • 197. Kuvio 252: Tyytyväisyys työtilanteeseen, Hanken KTM, %. 100 % 90 % 80 % 30% 31% 70 % 60 % Ei 50 % 40 % Kyllä 69% Hanken 30 % 70% Muut yliopistot 20 % 10 % 0% Kuvio 253: Miten sai työpaikan, Hanken KTM, %. 2% Vastasi lehti-ilmoitukseen 7% 15% Internetin kautta (esim. yritysten kotisivut) Yliopiston ura- ja rekrytointipalvelujen kautta 6% Henkilöstöpalvelu- / rekrytointiyrityksen kautta 23% 8% 2% 4% Työvoimatoimiston välityksellä Ekonomipörssin välityksellä Hanken 0% 2% 1% 0% Henkilökohtaisten suhteiden avulla 11% 16% Työskennellyt samassa organisaatiossa opintojen aikana 22% 21% Teki pro gradu -tutkielman nykyiselle työnantajalle 2% Yliopiston/ professorin välityksellä 2% 2% Tarjottiin työtä 5% 7% 14% 8% 7% Otti oma-aloitteisesti yhteyttä työnantajiin Työskentelee omassa yrityksessä 3% 3% Sai työpaikan muuta kautta 3% 3% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 196
  • 198. Kuvio 254: Työtehtävien vastaavuus koulutukseen, Hanken KTM, %. 50% 45% 45% 42% 38% 40% 35% 30% 30% Hanken 25% 19% 20% Muut yliopistot 14% 15% 9% 10% 4% 5% 0% Hyvin Melko hyvin Heikosti Ei lainkaan Kuvio 255: Asema organisaatiossa, Hanken KTM, %. 8% 7% Johto 8% 9% Keskijohto 43% 43% Asiantuntija 2% 2% Itsenäinen elinkeinonharjoittaja Hanken Muut yliopistot 27% 30% Toimihenkilö 12% 9% Muu asema 0% 10% 20% 30% 40% 50% Taulukko 27: Työssä olleiden bruttopalkka kuukaudessa, Hanken KTM. Keskiarvo Hanken Muut Mediaani Hanken yliopistot Bruttopalkka/kk 3257 € 3262 € Muut yliopistot 3000 € 3000 € 197
  • 199. 10.3 Svenska handelshögskolan, KTK 10.3.1 Vastaajien taustatiedot Taulukko 28: Vastaajat ja vastausprosentit, Hanken KTK. Valmistuneet Vastauksia Vastaus-% Yksikön osuus valmistuneista Hanken 237 149 Kuvio 256: Vastaajien sukupuolijakauma, Hanken KTK, %. vastanneista 13 % 2012 Yksikön osuus 11 % 62,9 % Hankenilta kandidaatiksi valmistuneiden vastaajien keskiarvoikä oli 26,3 vuotta. Kandivastaajista 78 % kertoi asuvansa Helsingissä tai muualla pääkaupunkiseudulla ja 17 % Mies 47 % Vaasassa. Kuviossa 257 on esitetty Nainen 53 % vastaajien goriat ja suurimmat näistä pääainekate- valmistuneiden sukupuolijakaumat. Kuvio 257: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, Hanken KTK, %. Markkinointi (n=41) Laskentatoimi (n=29) Rahoitus (n=28) Organisaatiot ja johtaminen (n=22) Nainen Yrittäjyys (n=9) Mies Logistiikka (n=8) Kauppaoikeus (n=7) Kaikki 0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 198
  • 200. Vastaajien suosituimmat sivuaineet olivat kauppaoikeus (24 %), yrittäjyys (23 %) ja laskentatoimi (22 %). Vastaajat saivat kyselyssä valita kaksi laajinta sivuainetta, joita olivat opiskelleet. Kuvio 258: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, Hanken KTK, %. Yksikön maine 31% 20% Katsoi sinne opiskelemaan pääsemisen mahdollisuudet hyviksi 4% Sai siitä enemmän tietoa kuin muista yksiköistä 0% 1% Valintamenettely 1% 13% 8% 3% Yksikön sijaintipaikkakunta 29% Tietty pääaine / ohjelma 13% Hanken 1% 1% Tietty aineyhdistelmämahdollisuus Ystävien/sukulaisten vaikutus 3% Muut yliopistot 6% 1% 1% Halu itsenäistyä Opetuskieli 19% 0% 3% Laajat opiskelumahdollisuudet/ valinnanvara 24% 9% Muu syy opiskelupaikan valintaan 3% 0% 7% 10% 20% 30% 40% 10.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt 34 % Hankenin kandivastaajista kertoi suorittaneensa opinnot kolmen vuoden määräajassa (kuvio 259). Ne, joiden opinnot olivat viivästyneet, kertoivat tärkeimmäksi syyksi yleisimmin osa-aikaisen (22 %) tai kokopäiväisen (20 %) työskentelyn opintojen ohessa. 89 % Hankenilla opiskelleista kertoi suorittaneensa maisteriopintoja jo ennen valmistumistaan kandidaatiksi. Vastaajat olivat suorittaneet keskimäärin jopa 89,4 opintopisteen edestä maisteriopintoja. 199
  • 201. Kuvio 259: Opintojen viivästymisen suhteessa tavoiteaikaan (3 vuotta), Hanken KTK, %. 100% 90% 80% 66% 70% 62% 60% 50% 40% 34% Hanken 38% Muut yliopistot 30% 20% 10% 0% Opinnot eivät viivästyneet Opinnot viivästyivät 10.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä Hankenilta valmistuneet kauppatieteiden kandidaatit antoivat hieman keskimääräistä heikommat arviot opinto-ohjaukselle yleisesti mutta olivat kuitenkin keskimääräistä tyytyväisempiä opintotoimistonsa palveluihin (kuvio 260). Avoimissa vastauksissa vastaajat toivoivat lisää opintojen ohjausta eri opintojen vaiheisiin, esimerkiksi kurssivalintoihin. Useat vastaajat kaipasivat selkeämpää opettajatutorointia: “Även om universitetsstudierna skall vara självständiga och man skall planera själv, kunde det ordnas ett obligatoriskt tillfälle där man skulle diskutera studiernas gång personligt med någon. Det tror jag kunde ha hjälpt mig mycket under andra året. Man tror i det skedet att man nog kan handskas med allt själv, men det skulle säkert för många vara bra att prata med nån så man kommer igång och på rätt väg. Vet inte riktit vad som menas med lärartutorering, men sällan har då nån lärare tutorerat under någon kurs. Endast under kandidatavhandlingen fick jag närmare kontakt med en lärare, men det var ytterst lite.” 200
  • 202. Kuvio 260: Arviot koulutusyksikön palveluista, Hanken KTK. 5,0 4,5 3,5 4,0 3,9 4,0 3,6 3,3 3,3 3,1 3,7 3,5 3,0 Hanken 2,5 Muut yliopistot 2,0 1,5 1,0 Yliopiston tilat Yliopiston laitteet ATK-tuki Kirjastopalvelut Kuvio 261: Arviot opintojen ohjauksesta, Hanken KTK. 3,4 Orientaatiopäivät 3,4 Infotilaisuudet 3,8 3,6 3,8 3,6 Opintotoimisto Laitosten opintopalvelut 3,1 Ohjaus opintojaksolla 3,1 3,5 3,3 Hanken 3,2 Opinto-opas 3,8 Weboodi 3,5 Informaatio www-sivuilla Muut yliopistot 3,5 3,5 3,0 Opiskelijatutorointi 3,8 3,5 2,7 2,7 Opettajatutorointi 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 201
  • 203. Kuvio 262: Arviot opetuksesta, Hanken KTK. Vieraskielisten kurssien opettajien 4,3 kielitaito Espanjan opetus Opetusmenetelmät 5 Yhteisten opintojen opetus 3,5 4 3,5 3 3,7 3,2 Pääaineen/ koulutusohjelman opetus 2 Ruotsin opetus 3,9 Saksan opetus 1 3,9 3,9 4,3 3,6 Venäjän opetus 3,5 Ranskan opetus 3,9 Englannin opetus Kielten ja viestinnän opetus Suomen kielen ja viestinnän opetus Hanken Muut yliopistot Hankenilta valmistuneet kokivat saaneensa huomattavasti muita vastaajia paremmat valmiudet toisella kotimaisella kielellä viestimiseen (kuvio 263). Hankenin vastaajat kertoivat koulutuksensa antaneen keskimääräistä paremmat valmiudet myös mm. yrittäjyyteen. Avoimissa vastauksissa vastaajat kehuivat useaan otteeseen koulutuksensa antamia laaja-alaisia valmiuksia: ”Det bästa har absolut varit den variation av utbildning som jag har fått! Ekonomiska kurser, språkundervisning, allmänbildning, utbytesterminen där man fick lära sig att klara sig ute i världen. Ja, och allt inbakat i en ekonomiekandidatexamen, det är inte illa!” 202
  • 204. Kuvio 263: Koulutuksessa hankitut valmiudet, Hanken KTK. Talouden yleinen tuntemus Eettisen toiminnan 5 valmiudet 3,8 Vuorovaikutustaidot 3,5 4 3,8 Esiintyminen Valmiudet pääaineessa 3,9 Valmiudet sivuaineessa 3,6 3 3,7 3,8 Viestintä äidinkielellä 3,6 Viestintä toisella kotimaisella 3,7 2 Ongelmanratkaisukyky 3,9 Viestintä vierailla kielillä 1 Uusien asioiden 4,0 omaksuminen 3,2 Tietotekniset työelämätaidot 3,2 Tiedolliset valmiudet yrittäjyyteen 3,3 3,4 Asenteelliset valmiudet 3,5 Esimiestaidot 4,1 yrittäjyyteen Yleiset Kv. ympäristössä 4,1 johtamisvalmiudet toimiminen Ryhmätyöskentely Hanken Muut yliopistot Kuvio 264: Tyytyväisyys koulutukseen, Hanken KTK. Koulutus vastasi odotuksia 4 3,3 Opiskeluilmapiiri oli hyvä 3 3,2 3,3 Koulutus oli laadukasta 2 1 Kielten opetusta oli saatavilla riittävästi 3,2 3,3 Koulutus oli vaativaa Hanken Muut yliopistot Opinnot olivat 3,4 mielenkiintoisia 3,0 Koulutus oli motivoivaa 203
  • 205. Kuvio 265: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, Hanken KTK. 4,0 3,5 3,0 2,9 3,0 2,7 2,9 2,5 Hanken 2,0 Muut yliopistot 1,5 1,0 Koulutusyksikkö on Koulutusyksikkö hyväksyy kiinnostunut opiskelijat osaksi opiskelijoiden mielipiteistä asiantuntijayhteisöä Kuviosta 266 käy ilmi, että Hankenin kandivastaajat olivat hieman keskimääräistä tyytyväisempiä yliopistonsa elinkeinoelämäsuhteisiin. Avoimissa vastauksissa Hankenilta valmistuneet kehuivat opetuksessa käytettyjen metodien vaihtelevuutta: “Det var bra med mycket praktiska uppgifter, grupparbeten, varierande arbetsmetoder, gästföreläsare etc.” Vastaajat toivoivat opetukseen kuitenkin vielä lisää käytännönläheisyyttä ja yrityskontakteja: Mer kontakt med näringslivet. Mer case övningar, så man kan se hur man kan tillämpa teorierna i praktiken. 204
  • 206. Kuvio 266: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, Hanken KTK. Koulutusyksikkö... 4,0 3,5 3,2 3,2 3,1 3,0 3,0 3,0 3,0 2,8 2,8 2,5 Hanken 2,0 Muut yliopistot 1,5 1,0 käyttää elinkeinoelämän asiantuntijoita opetuksessa Kolme huolehtii koulutuksen kilpailukyvystä työmarkkinoilla prosenttia tukee tarjoaa opiskelijoille työelämävalmiuksien yhteyksiä kehittymistä elinkeinoelämään Hankenin kandidaatintutkielmansa kandivastaajista toimeksiantona. Tutkielman kertoi ohjaukselle tehneensä Hankenissa opiskelleet antoivat keskiarvon 3,5 kun taas muissa yliopistoissa opiskelleet arvioivat tutkielmanohjauksen keskiarvolla 3,7. 10.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot Hankenilta valmistuneet vastaajat olivat suhteellisen tyytyväisiä koulutuksensa kansainvälisyyteen (kuvio 267). Avoimissa vastauksissa koulutuksen kansainvälisyyttä kuvattiin mm. näin: ”Studierna i huvudämnet gavs med internationell inriktning, det fanns engelskspråkiga kurser och case-övningsarbetena var ofta internationella.” Hankenilta kandidaatiksi valmistuneista 48 % suoritti osan KTK-opinnoistaan ulkomailla (kuvio 268)4. Vaihto-opiskelu oli Hankenin vastaajien keskuudessa siten yleisempää kuin muiden vastaajien keskuudessa. 4 Svenska handelshögskolanilla on vuodesta 2009 lähtien ollut käytössä pakollinen ulkomaanjakso, jonka kandidaattiopiskelija suorittaa joko työharjoittelussa tai opiskelijavaihdossa. 205
  • 207. Kuvio 267: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, Hanken KTK. 4,0 3,7 3,6 3,5 3,3 3,3 3,0 2,5 Hanken 2,0 Muut yliopistot 1,5 1,0 Koulutusyksikkö tarjoaa kansainvälisiä opiskelumahdollisuuksia Opetuksessa huomioitiin kansainvälisyys Kuvio 268: Suoritti osan KTK-opinnoistaan ulkomailla, Hanken KTK, %. 100 % 80 % 52% 60 % 57% Ei Kyllä 40 % 20 % 48% 43% Hanken Muut yliopistot 0% 206
  • 208. Kuvio 269: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, Hanken KTK. KTK-tutkinnon rakenne mahdollisti luontevasti vaihtoonlähdön 4 3,2 Vaihtopaikoista oli tarjolla riittävästi tietoa ennen lähtöä 3 3,4 Vaihdon pystyi sisällyttämään 3,2 osaksi KTKtutkintoa 2 Taloudellinen ja muu tuki vaihtoonlähtöön oli riittävää 1 3,0 Vaihtoonlähtöön kannustettiin riittävästi yliopiston taholta 3,7 3,4 3,1 Opetus vaihtoopintojakson aikana oli laadukasta Uskoi saaneensa vaihdon aikana sellaista osaamista, jota muuten ei olisi saanut Vaihto-opintojakso oli hyödyksi 3,2 laadukkaan työllistymisen kannalta Hanken Muut yliopistot 10.3.5 Jatkosuunnitelmat 94 % Hankenilta kandidaatiksi valmistuneista aikoi jatkaa kauppatieteiden maisterin opintoja samassa yliopistossa (kuvio 270). Maisteriopintoihin jatkaminen koettiin itsestäänselvyydeksi, ja useat vastaajat kertoivat jatkavansa Hankenilla siksi, että kokivat yliopistonsa hyväksi valinnaksi. Maisteriopintoihin jatkavista vastaajista jopa 86 % aikoi työskennellä opintojen ohessa (kuvio 271). Yksi maisteriopintoihin jatkava vastaaja kuvaili valintaansa näin: ”Det är lättast att fortsätta studierna till magisterexamen rakt. Man kan jobba vid sidan om studierna och behöver inte sluta med studierna, om man vill jobba”. 207
  • 209. Kuvio 270: Aikoo jatkaa opintoja KTM:ksi, Hanken KTK, %. Kyllä, jatkaa suoraan samassa yliopistossa 94% 89% Kyllä, jatkaa suoraan eri yliopistossa 1% 4% Ei, siirtyy työelämään 4% 2% Siirtyy nyt työelämään ja jatkaa mahdollisesti myöhemmin Muut yliopistot 0% 5% Ei, vaihtaa opiskelemaan toista alaa Hanken 1% 1% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 271: Aikoo käydä töissä KTM-opintojen yhteydessä, Hanken KTK, %. 100 % 14% 2% 24% 80 % 2% 60 % Ei aio käydä töissä 61% 54% 40 % Aikoo toimia yrittäjänä Kyllä, osapäivätyössä Kyllä, kokopäivätyössä 20 % 23% 20% Hanken Muut yliopistot 0% 208
  • 210. 11 Tampereen yliopisto 11.1 Yhteenveto Vuonna 2012 Tampereen yliopistosta valmistui kauppatieteiden maisteriksi 131 opiskelijaa ja kauppatieteiden kandidaatiksi 163 opiskelijaa. Tampereen osalta vastavalmistuneiden kyselyn vastausasteeksi muodostui maistereiden joukossa 41,2 prosenttia ja kandidaattien joukossa 42,9 prosenttia. Tampereelta valmistuneiden arviot yliopiston palveluista olivat keskimäärin muiden yksiköiden saamien keskiarvojen mukaiset. Sen sijaan koulutusyksikön elinkeinoelämäsuhteisiin ja koulutuksen kansainvälisyyteen liittyvät väittämät saivat Tampereen vastaajilta muita yksikköjä huonommat keskiarvot. Vain 15 prosenttia Tampereelta valmistuneista maistereista oli tehnyt pro gradu –tutkielmansa toimeksiantona ja 13 prosenttia saanut rahoitusta tutkielmaansa varten. Tampereelta valmistuneet maisterit olivat muita vastaajia useammin vakituisessa työsuhteessa. Vastaajista 47 prosenttia oli valmistumishetkellään vakinaisessa kokopäivätyössä ja jopa 28 prosenttia vakinaisessa osapäivätyössä. Osa-aikainen työ herätti vastaajien keskuudessa tyytymättömyyttä, ja vain 57 prosenttia kertoi olevansa tyytyväisiä työtilanteeseensa. 79 prosenttia työssä olleista vastaajista tosin koki työtehtävien vastaavan koulutustaan hyvin tai melko hyvin. Työssä olleiden Tampereen yliopistosta valmistuneiden kuukausipalkan mediaani oli valmistumishetkellä 2920 euroa, mikä oli 80 euroa vähemmän kuin KTMvastaajilla keskimäärin. Tampereelta valmistuneiden palkan keskihajonta oli kyselyn pienin, 562 euroa. Työssä olleiden kuukausiansio nousi mediaanilla mitattuna 220 euroa vuodesta 2011. 209
  • 211. 11.2 Tampereen yliopisto, KTM 11.2.1 Vastaajien taustatiedot Taulukko 29: Vastaajat ja vastausprosentit, TaY KTM. Valmistuneet Vastauksia Vastaus- Yksikön osuus Yksikön osuus % valmistuneista vastanneista 41,2 % 6,3 % 3,6 % 2012 TaY 131 54 Kuvio 272: Vastaajien sukupuolijakauma, TaY KTM, %. vuotiaita. Muihin verrattuna yliopistoihin Tampereen yliopistosta valmistuneet kauppatieteiden maisterit olivat Mies 51 % 1,3 nuorempia. Nainen 49 % vuotta keskimääräistä Valmistumishetkellään Tampereella asui 45 % Tampereelta valmistuneista vastaajista. Vastaajista 28 % asui Helsingissä tai muualla pääkaupunkiseudulla. vastaajista ei ilmoittanut Tampereen yliopistosta valmistuneet Yksikään asuvansa ulkomailla. vastaajat olivat keskimäärin 27,7- Kuvio 273: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, TaY KTM, %. Kansantaloustiede (n=15) Laskentatoimi( n=14) Nainen Vakuutustiede (n=7) Mies Muu / ei tietoa (n=17) 0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 210
  • 212. Tampereelta valmistuneiden ylivoimaisesti yleisin sivuaine oli laskentatoimi (42 %). Suosittuja sivuaineina olivat myös yritysjuridiikka (27 %) ja markkinointi (21 %). Vastaajat saivat kyselyssä valita kaksi laajinta sivuainetta, joita olivat opiskelleet. Kuvio 274: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, TaY KTM. 6% Yksikön maine Katsoi sinne opiskelemaan pääsemisen mahdollisuudet hyviksi Sai siitä enemmän tietoa kuin muista yksiköistä 4% 22% 12% 0% 1% 4% 7% Valintamenettely Yksikön sijaintipaikkakunta 27% 57% 21% 16% Tietty pääaine / ohjelma Tietty aineyhdistelmämahdollisuus 2% 2% Ystävien/sukulaisten vaikutus TaY 2% 3% 2% 1% Halu itsenäistyä Opetuskieli 0% 0% 4% 6% Laajat opiskelumahdollisuudet/ valinnanvara Muu syy opiskelupaikan valintaan Muut yliopistot 0% 3% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 11.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt Tampereen yliopistosta valmistuneista 37 % suoritti opintonsa kahden vuoden tavoiteajassa (kuvio 275). Tampereella opiskelleiden vastaajien yleisimmät syyt opintojen viivästymiseen olivat työskentely opintojen ohella kokopäiväisesti (38 %), pro gradu -tutkielman viivästyminen (24 %) ja työskentely opintojen ohella osaaikaisesti (18 %). 211
  • 213. Kuvio 275: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (2 vuotta), TaY KTM, %. 100% 80% 63% 60% 40% 59% TaY 41% 37% Muut yliopistot 20% 0% Opinnot eivät viivästyneet Opinnot viivästyivät Kuvio 276: Opintojen viivästyminen koulutustaustoittain, TaY KTM, %. KTK-tutkinto samassa yliopistossa 33% 67% Opinnot eivät viivästyneet Muu tutkinto 50% 0% 20 % Opinnot viivästyivät 50% 40 % 60 % 80 % 100 % 11.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä Opinto-ohjaukseen liittyvissä arvioissa Tampereen yliopistosta valmistuneet kauppatieteiden maisterit olivat keskimääräistä tyytyväisempiä opiskelijatuturointiin ja informaatioon nettisivuilla (kuvio 227). Avoimissa vastauksissa vastaajat toivoivat lisää ohjausta kurssivalintoihin: ”Orientaation aikana pitäisi ehkä panostaa enemmän kertomaan opiskelijoille mitä kannattaa opiskella riippuen erilaisista mahdollisista kiinnostuksen kohteista, koska kurssikuvaukset eivät aina kauheasti kerro kurssin sisällöstä tai menetelmistä riittävästi”. Avoimissa vastauksissa kävi myös ilmi, että useat vastaajat eivät tienneet, mitä Weboodi ja opettajatutorointi tarkoittavat. 212
  • 214. Kuvio 277: Arviot koulutusyksikön palveluista, TaY KTM. 5,0 4,0 3,9 3,9 3,7 3,6 4,0 4,1 3,5 3,5 TaY 3,0 Muut yliopistot 2,0 1,0 Yliopiston tilat Yliopiston laitteet ATK-tuki Kirjastopalvelut Kuvio 278: Arviot opintojen ohjauksesta, TaY KTM. 2,8 2,7 Opettajatutorointi 3,1 3,2 Opiskelijatutorointi 3,4 3,5 Informaatio www-sivuilla Weboodi 3,8 2,9 Muut yliopistot 3,7 3,6 Opinto-opas TaY 3,3 3,2 Ohjaus opintojaksolla Laitosten opintopalvelut 3,6 3,5 Opintotoimisto 3,6 3,5 3,5 3,3 Orientaatiopäivät 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Tampereen vastaajat olivat hieman keskimääräistä tyytymättömämpiä opetuksessa käytettyjen opetusmenetelmien tarkoituksenmukaisuuteen (kuvio 279). Avoimissa vastauksissa toivottiin, että opetuksen apuna käytettäisiin esimerkiksi tietotekniikkaa ja erilaisia harjoituksia. Massakurssien sijaan vastaajat toivoivat vuorovaikutteista pienryhmäopetusta. Kielten opetus sai avoimissa vastauksissa kehuja: ”Hyvää, että keskityttiin paljon puhumiseen ja jätettiin kielioppiasiat hieman vähemmälle huomiolle. Kielen oppii pääsääntöisesti vain puhumalla.” “Kielten opetuksessa voisi panostaa enemmän suullisen kielitaidon kehittämiseen työtilanteisiin rinnastuvilla tehtävillä. Työelämässä tarpeellisen kielivaraston kerryttäminen oli erityisen onnistunutta.” 213
  • 215. Kuvio 279: Arviot opetuksesta, TaY KTM. Opetusmenetelmät Vieraskielisten 5 kurssien opettajien 4,3 kielitaito 4 3,3 Yhteisten opintojen opetus 3,4 Espanjan opetus 3 3,1 Pääaineen/ koulutusohjelman opetus 3,6 2 Ruotsin opetus 1 3,6 3,7 3,3 3,9 Saksan opetus 3,4 Venäjän opetus Kielten ja viestinnän opetus Englannin opetus TaY 3,4 3,6 Suomen kielen ja viestinnän opetus Ranskan opetus Muut yliopistot Tampereelta valmistuneet kauppatieteiden maisterit arvioivat varsin kriittisesti koulutuksessaan hankkimiaan valmiuksia (kuvio 280). Osa vastaajista koki, etteivät maisteriopinnot olleet antaneet heille juurikaan uusia työelämässä vaadittavia taitoja: ”Joukossa on monta sellaista kysymystä, joita ei ole realistista opettaa yliopistossa. Jotkut asiat yksinkertaisesti pitää opetella työelämässä kokemuksen kautta eikä ole mitenkään realistista olettaa, että yliopisto-opinnot pystyisi näitä oppeja tarjoamaan.” Koulutuksessa hankkimistaan valmiuksista Tampereelta valmistuneet kokivat saaneensa huonoimmat valmiudet yrittäjyyteen: “Opiskeluissa ei erikseen otettu huomioon yrittäjyysnäkökulmaa”. ”Ainoa kurssi jossa yrittäjyysasennetta yritettiin kohentaa, oli kasvuyrittäjyys. Muissa opinnoissa pääpaino oli isompien organisaatioiden johtamistaitojen kehittämisessä” 214
  • 216. Kuvio 280: Koulutuksessa hankitut valmiudet, TaY KTM. Talouden yleinen tuntemus Eettisen toiminnan 5 valmiudet Työelämätietous 3,5 3,1 Projektinhallinta Valmiudet pääaineessa Valmiudet sivuaineessa 3,7 4 3,5 3,2 Viestintä äidinkielellä 3,7 3 3,2 Viestintä toisella Neuvottelutaidot kotimaisella 3,2 Vuorovaikutustaidot 2,8 2 3,5 Viestintä vierailla kielillä 3,4 1 Esiintyminen 3,4 3,4 Tieteelliset valmiudet 2,6 3,8 Tiedolliset valmiudet 2,8 Ongelmanratkaisukyky yrittäjyyteen Uusien asioiden 4,2 3,0 3,4 Tietotekniset yrittäjyyteen Kv. ympäristössä 3,8 työelämätaidot Esimiestaidot Asenteelliset valmiudet 3,5 3,2 omaksuminen toimiminen Ryhmätyöskentely Yleiset TaY Muut yliopistot johtamisvalmiudet Kuvio 281: Tyytyväisyys koulutukseen, TaY KTM. Koulutus vastasi odotuksia 4 Opiskeluilmapiiri oli hyvä 3,3 3,1 3 Koulutus oli laadukasta 3,1 2 Kielten opetusta oli 3,1 saatavilla riittävästi Koulutus antoi hyvät 2,9 valmiudet työelämään 1 3,1 3,0 3,2 Opinnot olivat mielenkiintoisia Koulutus oli vaativaa Koulutus oli motivoivaa TaY Muut yliopistot 215
  • 217. Kuvio 282: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, TaY KTM. 4,0 3,5 2,9 3,0 3,1 2,8 2,9 2,5 TaY 2,0 Muut yliopistot 1,5 1,0 Koulutusyksikkö on Koulutusyksikkö hyväksyy kiinnostunut opiskelijat osaksi opiskelijoiden mielipiteistä asiantuntijayhteisöä Koulutusyksikössään Tampereen vastaajat olivat tyytyväisiä etenkin laajaan sivuainevalikoimaan. Valmistuneet toivoivat, että koulutus ottaisi paremmin huomioon käytännön työelämän: ”Lisää käytännönläheisyyttä ja yhteyksiä yritysmaailmaan, enemmän case-tyyppistä opetusta” ”Opetuksessa voisi ottaa paremmin huomioon työelämän tarpeet esimerkiksi liittämällä opintosisältöihin konkreettisia esimerkkejä tai tilanteita työelämästä tai ottamalla opetuksessa muutoin huomioon niiden ammattien sisältöjä, joihin pääaineestamme tyypillisesti sijoitutaan.” Kuvio 283: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, TaY KTM. Koulutusyksikkö... 4,0 3,5 3,0 3,1 2,6 2,8 3,1 3,0 2,6 2,5 2,9 2,3 TaY 2,0 Muut yliopistot 1,5 1,0 käyttää elinkeinoelämän asiantuntijoita opetuksessa huolehtii koulutuksen kilpailukyvystä työmarkkinoilla on kiinnostunut elinkeinoelämän toiveista koulutuksessa pyrkii tarjoamaan opiskelijoille yhteyksiä elinkeinoelämään 216
  • 218. 11.2.4 Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus Kuvio 284: Tutkielman toimeksiantona, TaY KTM, %. tekeminen Ainoastaan 15 % Tampereen yliopistosta valmistuneista teki pro gradu - 100 % 90 % työnsä toimeksiantona (kuvio 284) ja 80 % 17 % kertoi saaneensa rahoitusta 70 % 60 % tutkielmansa tekemiseen (kuvio 285). 70% 85% 50 % Ei 40 % Kyllä 30 % seen aikaa keskimäärin 12,9 kuukautta, joista tutkielman nettotekoaika oli 6 20 % 10 % Vastaajat käyttivät gradunsa tekemi- 30% kuukautta. 15% 0% TaY Tutkielman ohjaus sai Tampereelta valmistuneilta vastaajilta Muut yliopistot keskiarvon 3,4 asteikolla 1-5. Taulukko 30: Tutkielman rahoituksen suuruus, TaY KTM. Rahoituksen suuruus (mediaani) TAY Kertapalkkio Muut yliopistot 2000 € 3000 € Palkkatyö Stipendi 1325 € 1950 €/kk, 5,2 kuukauden ajalta 1700 € 217
  • 219. Kuvio 285: Tutkielman rahoitus, TaY KTM, %. 100 % 0% 9% 2% 6% 90 % 5% 7% 3% 4% 8% 80 % Muu rahoitus tutkielman tekoon Palkkatyö 70 % Ainoastaan tutkielmasta suoranaisesti aiheutuneet kulut Stipendi 60 % 50 % 40 % 83% 74% 30 % Kertapalkkio 20 % Ei rahallista tukea 10 % 0% TaY Muut yliopistot 11.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot Tampereelta valmistuneet toivoivat opintoihinsa ”lisää kansainvälistä näkökulmaa”. Vastaajat lähtivätkin ulkomaille vaihtoon mm. kansainvälisen kokemuksen kartuttamiseksi. 23 % Tampereen vastaajista suoritti osan maisterin opinnoistaan ulkomailla (kuvio 287). Vaihdossa olleet Tampereen vastaajat kokivat muita vastaajia keskimääräistä yleisemmin vaihdosta olleen hyötyä tulevaisuuden työllistymisen kannalta (kuvio 288). Kuvio 286: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, TaY KTM. 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 3,6 3,0 3,4 2,7 TaY Muut yliopistot Koulutusyksikkö tarjoaa kansainvälisiä opiskelumahdollisuuksia Opetuksessa huomioitiin kansainvälisyys 218
  • 220. Kuvio 287: Suoritti osan KTM-opinnoistaan ulkomailla, TaY KTM,%. 100 % 90 % 80 % 70 % 70% 77% 60 % 50 % Ei 40 % Kyllä 30 % 20 % 30% 23% 10 % 0% TaY Muut yliopistot Kuvio 288: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, TaY KTM. KTM-tutkinnon rakenne mahdollisti luontevasti vaihtoonlähdön 4 Vaihtopaikoista oli tarjolla 3,6 riittävästi tietoa ennen lähtöä 3,4 Vaihdon pystyi sisällyttämään 3,3 osaksi KTMtutkintoa 3 2 Taloudellinen ja muu tuki vaihtoonlähtöön oli riittävää 1 2,7 Vaihtoonlähtöön kannustettiin riittävästi yliopiston taholta Uskoi saaneensa vaihdon aikana sellaista 3,5 osaamista, jota muuten ei olisi saanut 2,9 3,6 3,1 Opetus vaihtoopintojakson aikana oli laadukasta Vaihtoopintojakso oli hyödyksi laadukkaan työllistymisen kannalta TaY Muut yliopistot 219
  • 221. 11.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen Tampereen yliopistosta valmistuneista vastaajista 47 % oli vakinaisessa kokopäivätyössä ja jopa 28 % vakinaisessa osapäivätyössä valmistumishetkellään (kuvio 289). Vain hieman yli puolet vastaajista oli tyytyväisiä työtilanteeseensa (kuvio 290). Tyytymättömyyttä herätti erityisesti se, ettei työ ollut kokopäiväistä ja että työ ei vastannut omaa koulutustaustaa. Vastaajista 41 % työskenteli Tampereella ja 37 % Helsingissä tai muualla pääkaupunkiseudulla. Tampereelta valmistuneiden keskimääräinen työnhakuaika oli 1,7 kuukautta. Kuvio 289: Työtilanne valmistumishetkellä, TaY KTM, %. 47% 51% Vakinainen kokopäivätyö Vakinainen osapäivätyö 28% 7% Määräaikainen kokopäivätyö 2% Määräaikainen osapäivätyö 2% 3% Päätoiminen yrittäjä 2% 2% Osa-aikainen yrittäjä 4% 1% Jatkaa opiskelua TaY Muut yliopistot 0% 2% 6% 4% Vanhempainloma tai hoitovapaa Varusmies-/ siviilipalvelu 15% 4% 0% 2% Hakee töitä 13% 4% 1% Muu työtilanne 0% 20% 40% 60% 80% 100% 220
  • 222. Kuvio 290: Tyytyväisyys työtilanteeseen, TaY KTM,%. 100 % 90 % 80 % 30% 43% 70 % 60 % Ei 50 % Kyllä 40 % 30 % 70% 57% 20 % 10 % 0% TaY Muut yliopistot Kuvio 291: Miten sai työpaikan, TaY KTM, %. 4% Vastasi lehti-ilmoitukseen 6% Internetin kautta (esim. yritysten kotisivut) Yliopiston ura- ja rekrytointipalvelujen kautta 2% Henkilöstöpalvelu- / rekrytointiyrityksen kautta Työvoimatoimiston välityksellä Ekonomipörssin välityksellä 6% 5% 3% Muut yliopistot 2% 0% 4% 12% Työskennellyt samassa organisaatiossa opintojen aikana Yliopiston/ professorin välityksellä 21% 0% 26% 5% 2% 2% 7% 8% Tarjottiin työtä Otti oma-aloitteisesti yhteyttä työnantajiin TaY 4% 1% Henkilökohtaisten suhteiden avulla Teki pro gradu -tutkielman nykyiselle työnantajalle 35% 22% 5% 7% Työskentelee omassa yrityksessä 4% 3% Sai työpaikan muuta kautta 2% 3% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 221
  • 223. Kuvio 292: Työtehtävien vastaavuus koulutukseen, TaY KTM, %. 50% 45% 46% 44% 40% 37% 33% 35% 30% TaY 25% 20% Muut yliopistot 17% 14% 15% 10% 4% 4% 5% 0% Hyvin Melko hyvin Heikosti Ei lainkaan Kuvio 293: Asema organisaatiossa, TaY KTM, %. 2% Johto Keskijohto 7% 0% 9% 40% 43% Asiantuntija 6% Itsenäinen elinkeinonharjoittaja TaY Muut yliopistot 2% 43% Toimihenkilö 29% 9% 9% Muu asema 0% 10% 20% 30% 40% 50% Taulukko 31: Työssä olleiden bruttopalkka kuukaudessa, TaY KTM. Keskiarvo TaY Muut Mediaani TaY yliopistot Bruttopalkka/kk 2918 € 3272 € Muut yliopistot 2920 € 3000 € 222
  • 224. 11.3 Tamperereen yliopisto, KTK 11.3.1 Vastaajien taustatiedot Taulukko 32: Vastaajat ja vastausprosentit, TaY KTK. Valmistuneet Vastauksia Vastaus-% TaY 163 70 Kuvio 294: Vastaajien sukupuolijakauma, TAY KTK, %. Yksikön osuus valmistuneista 2012 Yksikön osuus vastanneista 9% 5% 42,9 % Tampereen yliopiston kandidaatiksi valmistuneiden vastaajien keskiarvoikä oli 26,5 vuotta. Kandivastaajista 66 % kertoi asuvansa Tampereella ja 22 % Helsingissä tai muualla pääkaupun- Mies 49 % kiseudulla. Kuviossa 295 on esitetty Nainen 51 % vastaajien suurimmat pääainekategoriat ja pääaineiden sukupuolijakaumat. Kuvio 295: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, TaY KTK, %. Kaikki Vakuutustiede (n=7) Organisaatiot ja johtaminen (n=9) Nainen Kansantaloustiede (n=12) Mies Markkinointi (n=12) Laskentatoimi (n=20) 0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 223
  • 225. Vastaajien suosituimmat sivuaineet olivat laskentatoimi (40 %), talous- ja tilastomatematiikka (25 %), yritysjuridiikka (25 %) sekä organisaatiot ja johtaminen (24 %). Vastaajat saivat kyselyssä valita kaksi laajinta sivuainetta, joita olivat opiskelleet. Kuvio 296: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, TaY KTK, %. 6% Yksikön maine Katsoi sinne opiskelemaan pääsemisen mahdollisuudet hyviksi 22% 4% 13% 1% 1% Sai siitä enemmän tietoa kuin muista yksiköistä 6% 7% Valintamenettely Yksikön sijaintipaikkakunta 24% Tietty pääaine / ohjelma Tietty aineyhdistelmämahdollisuus 13% 49% 22% 0% 1% Ystävien/sukulaisten vaikutus Muut yliopistot 3% 4% Halu itsenäistyä TaY 3% 1% Opetuskieli 0% 0% Laajat opiskelumahdollisuudet/ valinnanvara 3% Muu syy opiskelupaikan valintaan 1% 3% 0% 11% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 11.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt Yli puolet Tampereen yliopiston kandivastaajista kertoi suorittaneensa opinnot kolmen vuoden määräajassa (kuvio 297). Ne, joiden opinnot olivat viivästyneet, kertoivat pitkittymisen tärkeimmäksi syyksi yleisimmin kokopäiväisen työskentelyn opintojen ohessa. 13 % vastaajista koki opintojensa viivästyneen ensisijaisesti osaaikaisen työskentelyn takia ja toinen 13 % siksi, että vastaaja oli tehnyt KTM-opintoja 224
  • 226. kanditutkinnon aikana. 91 % Tampereen yliopistossa opiskelleista kertoi suorittaneensa maisteriopintoja jo ennen valmistumistaan kandidaatiksi. Maisterin tutkintoa Tampereen vastaajat olivat suorittaneet keskimäärin 81,7 opintopistettä. Kuvio 297: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (3 vuotta), TaY KTK, %. 100% 80% 60% 64% 57% 43% 36% 40% TaY Muut yliopistot 20% 0% Opinnot eivät viivästyneet Opinnot viivästyivät 11.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä Saamassaan opintojen ohjauksessa Tampereen kandivastaajat olivat tyytyväisimpiä opiskelijatutorointiin (kuvio 299). Avointen vastausten perusteella opiskelijat odottivat yliopiston puolelta nykyistä proaktiivisempaa otetta opintojen ohjaukseen. Opettajatuturointia vastaajat kommentoivat mm. näin: ”Opettajatutorointi? Mikä se sellainen on? Opintojen ohjaus on muutenkin melko ontuvaa, mutta toisaalta en ole 'apua' yrittänyt saadakaan. Paljolti pitää itse selvittää asioita ja kysellä kavereilta.” Kuvio 298: Arviot koulutusyksikön palveluista, TaY KTK. 5,0 4,0 3,7 3,8 3,6 3,6 3,3 3,5 3,9 4,0 TaY 3,0 Muut yliopistot 2,0 1,0 Yliopiston tilat Yliopiston laitteet ATK-tuki Kirjastopalvelut 225
  • 227. Kuvio 299: Arviot opintojen ohjauksesta, TaY KTK. 3,5 Orientaatiopäivät 3,3 Infotilaisuudet 3,7 3,5 3,5 3,6 Opintotoimisto 3,5 3,5 Laitosten opintopalvelut TaY 3,3 3,3 Ohjaus opintojaksolla 3,7 Opinto-opas/Weboodi Muut yliopistot 3,9 3,5 3,5 Informaatio www-sivuilla Opiskelijatutorointi 3,4 2,5 Opettajatutorointi 1,0 1,5 2,0 2,5 3,8 2,7 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Tampereelta valmistuneet kauppatieteiden kandidaatit olivat ilmeisen tyytyväisiä vieraskielisten opettajiensa kielitaitoon (kuvio 300). Opetusmenetelmiin vastaajat toivoivat sen sijaan innovatiivisuutta ja vanhojen menetelmien tarpeellisuuden kyseenalaistamista. Vastaajat olivat myös sitä mieltä, että opetusmenetelmien kehityssuunta on hyvä. Kuvio 300: Arviot opetuksesta, TaY KTK. Opetusmenetelmät Vieraskielisten 5 kurssien opettajien 4,4 kielitaito 4 3,3 Yhteisten opintojen opetus 3,2 Espanjan opetus 3 3,4 3,2 Pääaineen/ koulutusohjelman opetus 2 Ruotsin opetus 1 3,7 Saksan opetus 4,0 Englannin opetus 3,5 3,7 3,2 Venäjän opetus Kielten ja viestinnän opetus 3,4 3,6 Ranskan opetus Suomen kielen ja viestinnän opetus TaY Muut yliopistot 226
  • 228. Vastaajat toivoivat, että koulutus olisi antanut heille paremmat valmiudet mm. yrittäjyyteen ja esimiestoimintaan (kuvio 301). Avoimissa vastauksissa toivottiin myös, että opiskelussa olisi harjoiteltu enemmän esiintymistä ja vuorovaikutusta muiden opiskelijoiden kanssa sekä opetettu ohjelmistojen käyttöä: ”Jotenkin opinnoista pitäisi saada konkreettisempia. Minulla ei ole mitään käsitystä, mitä markkinointiekonomi tekee työkseen. Lisäksi laskennassa pitäisi harjoitella oikeita casejä paljon enemmän. Ohjelmistojenkaan käyttö ei olisi pahitteeksi! Tähän voisi hakea mallia insinööriopiskelijoilta. Johtamisvalmiuksia ei koulussa opeteta kyllä lainkaan. Esiintymistäkin melko vähän.” Kuvio 301: Koulutuksessa hankitut valmiudet, TaY KTK. Talouden yleinen tuntemus Eettisen toiminnan valmiudet Vuorovaikutustaidot Esiintyminen 5 Valmiudet pääaineessa 4,0 Valmiudet sivuaineessa 3,8 3,3 4 3,8 3,6 3,4 3,9 Viestintä äidinkielellä 3 Ongelmanratkaisukyky 4,1 2 4,3 1 Uusien asioiden omaksuminen 3,6 3,2 Tietotekniset työelämätaidot Viestintä vierailla kielillä 3,2 2,6 3,1 2,9 Esimiestaidot Viestintä toisella kotimaisella 3,0 3,3 Yleiset johtamisvalmiudet 4,1 Ryhmätyöskentely 3,9 Tieteelliset valmiudet Tiedolliset valmiudet yrittäjyyteen Asenteelliset valmiudet yrittäjyyteen Kv. ympäristössä toimiminen TaY Muut yliopistot 227
  • 229. Tampereelta valmistuneet koulutusyksikkönsä kauppatieteiden opiskeluilmapiiriin kandidaatit (kuvio 302). olivat Avoimissa tyytyväisiä vastauksissa vastaajat toivoivat lisäresursseja ja joustavuutta kielten opintoihin: ” Kieliopinnot olivat yksi osasyy opintojeni viivästymiseen. Työssäkäyville opiskelijoille olisi hyvä saada omia iltaryhmiä enemmän ja muutenkin joustavuutta kurssien suorittamiseen.” Kuvio 302: Tyytyväisyys koulutukseen, TaY KTK. Koulutus vastasi odotuksia 4 3,0 Opiskeluilmapiiri 3,6 oli hyvä 3 3,0 Koulutus oli laadukasta 2 1 Kielten opetusta oli saatavilla 3,2 riittävästi 3,0 TaY 3,0 Opinnot olivat mielenkiintoisia 3,4 Koulutus oli vaativaa Koulutus oli motivoivaa Muut yliopistot 6 % Tampereen yliopistosta kandidaatiksi valmistuneista teki kandidaatintutkielmansa toimeksiantona. Tutkielman ohjaukselle Tampereella opiskelleet antoivat keskiarvon 3,7. 228
  • 230. Kuvio 303: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, TaY KTK. 4,0 3,5 2,9 3,0 3,0 2,8 2,7 2,5 TaY 2,0 Muut yliopistot 1,5 1,0 Koulutusyksikkö on kiinnostunut Koulutusyksikkö hyväksyy opiskelijat opiskelijoiden mielipiteistä osaksi asiantuntijayhteisöä Kuvio 304: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, TaY KTK. 4,0 3,5 3,0 TaY Muut yliopistot Koulutusyksikkö... 3,2 2,8 3,1 2,7 3,0 2,6 2,5 2,8 2,4 2,0 1,5 1,0 käyttää elinkeinoelämän asiantuntijoita opetuksessa huolehtii koulutuksen tukee kilpailukyvystä työelämävalmiuksien työmarkkinoilla kehittymistä tarjoaa opiskelijoille yhteyksiä elinkeinoelämään 11.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot Tampereen yliopistossa kandidaatiksi valmistuneista 28 % suoritti osan KTKopinnoistaan ulkomailla (kuvio 306). Vastaajat olivat sitä mieltä, että vaihtopaikoista oli tarjolla riittävästi tietoa mutta olivat keskimääräistä tyytymättömämpiä vaihtoopintojakson sisällyttämisestä KTK-tutkintoon. Kun vastaajilta kysyttiin syitä olla lähtemättä vaihtoon, useat vastaajat kertoivat suunnittelevansa ulkomaanvaihtoa vasta maisterivaiheessa. 229
  • 231. Kuvio 305: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, TaY KTK. 4,0 3,5 3,6 3,4 3,3 2,9 3,0 2,5 TaY 2,0 Muut yliopistot 1,5 1,0 Koulutusyksikkö tarjoaa kansainvälisiä opiskelumahdollisuuksia Opetuksessa huomioitiin kansainvälisyys Kuvio 306: Suoritti osan KTK-opinnoistaan ulkomailla, TaY KTK, %. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 55% 72% 50 % Ei 40 % Kyllä 30 % 20 % 10 % 45% 28% 0% TaY Muut yliopistot 230
  • 232. Kuvio 307: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, TaY KTK. KTK-tutkinnon rakenne mahdollisti luontevasti vaihtoonlähdön 4 Vaihtopaikoista oli tarjolla riittävästi 3,5 tietoa ennen lähtöä 3,1 2,9 3 Vaihdon pystyi sisällyttämään osaksi KTKtutkintoa 2 Taloudellinen ja muu tuki vaihtoonlähtöön oli riittävää 3,0 Vaihtoonlähtöön kannustettiin 3,2 riittävästi yliopiston taholta Uskoi saaneensa vaihdon aikana 3,3 sellaista osaamista, jota muuten ei olisi saanut 1 Vaihto-opintojakso oli hyödyksi 3,2 laadukkaan työllistymisen kannalta 2,9 Opetus vaihtoopintojakson aikana oli laadukasta TaY Muut yliopistot 11.3.5 Jatkosuunnitelmat 89 % Tampereelta valmistuneista kauppatieteiden kandidaateista aikoi jatkaa opintojaan kauppatieteiden maisteriksi samassa yliopistossa (kuvio 308). Ratkaisuaan vastaajat perustelivat mm. sen helppoudella ja sillä, että maisterin paperit antaisivat paremmat mahdollisuudet työllistymiseen. Osa vastaajista koki KTK-tutkinnon ainoastaan eräänlaisena välietappina koulutuksessaan: ”Kandi ei ollut mitään, kun aloitin opintoni.. Eikä taida olla vieläkään.” 231
  • 233. Kuvio 308: Aikoo jatkaa opintoja KTM:ksi, TaY KTK, %. Kyllä, jatkaa suoraan samassa yliopistossa 88% 89% Kyllä, jatkaa suoraan eri yliopistossa 1% 4% Ei, siirtyy työelämään 3% 2% Siirtyy nyt työelämään ja jatkaa mahdollisesti myöhemmin TaY Muut yliopistot 6% 4% 1% 1% Ei, vaihtaa opiskelemaan toista alaa 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 309: Aikoo käydä töissä KTM-opintojen yhteydessä, TaY KTK, %. 100 % 17% 80 % 23% 2% 2% 60 % Ei aio käydä töissä 58% 55% 40 % Aikoo toimia yrittäjänä Kyllä, osapäivätyössä Kyllä, kokopäivätyössä 20 % 23% 20% TaY Muut yliopistot 0% 232
  • 234. 12 Turun kauppakorkeakoulu 12.1 Yhteenveto Vuonna 2012 Turun kauppakorkeakoulusta valmistui kauppatieteiden maisteriksi 227 opiskelijaa ja kauppatieteiden kandidaatiksi 233 opiskelijaa. Vastavalmistuneiden kyselyn vastausasteeksi muodostui maistereiden joukossa 95,2 prosenttia ja kandidaattien joukossa huimaavat 99,6 prosenttia. Vastaajat olivat keskimääräistä tyytyväisempiä yliopistonsa palveluihin. Koulutukseen ja koulutuksessa hankittuihin valmiuksiin liittyvät väittämät TSE:sta valmistuneet arvioivat pitkälti samoin kuin vastaajat keskimäärin ja kandidaatit antoivat näille useissa kohtaa keskimääräistä paremmat arviot. Koulutusyksikkönsä elinkeinoelämäsuhteisiin TSE:n vastaajat olivat keskimääräistä tyytymättömämpiä. Maisteriksi valmistuneista 53 prosenttia oli valmistumishetkellään vakinaisessa kokopäivätyössä ja 21 prosenttia määräaikaisessa kokopäivätyössä. 10 prosenttia vastaajista kertoi hakevansa töitä. 74 prosenttia vastaajista kertoi olevansa tyytyväisiä vastaushetken työtilanteeseensa. Osuus nousi vuodesta 2011 11 prosenttiyksikköä ja oli suurempi kuin työtilanteeseensa tyytyväisten KTMvastaajien osuus keskimäärin. 85 prosenttia työssäolleista vastaajista koki työtehtävien vastaavan koulutustaan hyvin tai melko hyvin. Työssä olleiden TSE:sta valmistuneiden maistereiden kuukausipalkan mediaani oli valmistumishetkellä 3000 euroa, eli sama kuin muista yliopistoista valmistuneilla ja Turun vastaajilla vuonna 2011. Palkan keskihajonta oli 1140 euroa. 233
  • 235. 12.2 Turun kauppakorkeakoulu, KTM 12.2.1 Vastaajien taustatiedot Taulukko 33: Vastaajat ja vastausprosentit, TSE KTM. Valmistuneet Vastauksia TSE 227 Yksikön osuus valmistuneista vastanneista 95,2 % 216 Yksikön osuus % 2012 Vastaus- 10,9 % 14,4 % Kuvio 310: Vastaajien sukupuolijakauma, TSE KTM, %. Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneiden vastaajien keskiarvoikä oli 29,4 vuotta. 35 % vastaajista asui valmistumishetkellä Turussa, 35 % Helsingissä Mies 40 % tai pääkaupunkiseudulla Nainen 60 % muualla ja 6 % ulkomailla. Porissa asui ainoastaan 3 % vastaajista. Turun kauppakorkeakoulun vastauksiin on laskettu sekä Turun että Porin yksiköissä kauppatieteiden opiskelleet maisterit. Turun kauppakorkeakoulun 216 vastaajasta 42 valmistui Porista. Vastaajien suosituimmat sivuaineet olivat yritysjuridiikka (31 %), organisaatiot ja johtaminen (17 %), tietojärjestelmätiede (17 %) sekä kansantaloustiede (16 %). Vastaajat saivat kyselyssä valita kaksi laajinta sivuainetta, joita olivat opiskelleet. 234
  • 236. Kuvio 311: Vastaajien pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, TSE KTM, %. Kaikki Markkinointi (n=43) Laskentatoimi ja rahoitus (n=31) Organisaatiot ja johtaminen (n=29) Laskentatoimi (n=21) Kv. liiketoiminta (n=17) Pk-yritysten markkinointi ja kv. liiketoiminta (n=15) Nainen Mies Talousmaantiede (n=11) Tietojärjestelmätiede (n=10) Logistiikka (n=8) Yritysjuridiikka (n=8) Kansantaloustiede (n=6) International business (n=1) 0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 312: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, TSE KTM. 13% Yksikön maine Katsoi sinne opiskelemaan pääsemisen mahdollisuudet hyviksi 22% 10% 12% 1% 1% Sai siitä enemmän tietoa kuin muista yksiköistä Valintamenettely 6% 14% Yksikön sijaintipaikkakunta 26% 38% 14% 16% Tietty pääaine / ohjelma Tietty aineyhdistelmämahdollisuus Ystävien/sukulaisten vaikutus TSE 1% 3% 2% 3% Halu itsenäistyä 0% 1% Opetuskieli Muut yliopistot 0% 0% 5% 6% Laajat opiskelumahdollisuudet/ valinnanvara 2% 3% Muu syy opiskelupaikan valintaan 0% 10% 20% 30% 40% 235
  • 237. 12.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneiden opinnot viivästyivät useammin kuin muissa yliopistoissa keskimäärin (kuvio 313). Tärkein syy opintojen pitkittymiseen oli yleisimmin työskentely opintojen ohella kokopäiväisesti (40 %). 21 % vastaajista koki opintojensa viivästyneen pro gradu –tutkielman viivästymisen johdosta. Kolmanneksi tärkein syy opintojen viivästymiseen oli työskentely opintojen ohella osa-aikaisesti (11 %). Kuvio 313: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (2 vuotta), TSE KTM,%. 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 64% 36% 59% TSE 41% Muut yliopistot Opinnot eivät viivästyneet Opinnot viivästyivät Kuvio 314: Opintojen viivästyminen koulutustaustoittain, TSE KTM, %. KTK-tutkinto samassa yliopistossa 35% Ulkomailla suoritettu KTKtutkintoa vastaava tutkinto 44% 65% 56% Opinnot eivät viivästyneet Tradenomin tutkinto 33% Muu tutkinto 50% 0% 67% Opinnot viivästyivät 50% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 236
  • 238. 12.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä Turusta valmistuneet vastaajat olivat keskimääräistä tyytyväisempiä koulutusyksikkönsä palveluihin (kuvio 315). Porin vastaajat sen sijaan antoivat Turun yksikköä paremmat arviot opintojen ohjaukselle (kuvio 316) tuturointia lukuun ottamatta. Avoimissa vastauksissa sekä Turussa että Porissa opiskelleet kokivat, ettei opettajatutoroinnista ollut tarjolla riittävästi tietoa, jotta opiskelija olisi osannut käyttää sitä hyväksi opintojen suunnittelussa. Opiskelijatutoroinnin vastaajat taas kokivat liittyneen enemmän opiskelijaelämään kuin varsinaisiin opintoihin. Kuvio 315: Arviot koulutusyksikön palveluista, TSE KTM. 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 4,1 3,9 3,8 3,8 3,6 4,1 4,1 3,5 TSE Muut yliopistot Yliopiston tilat Yliopiston laitteet ATK-tuki Kirjastopalvelut Kuvio 316: Arviot opintojen ohjauksesta, TSE KTM. Opettajatutorointi 2,6 2,8 3,1 3,0 Opiskelijatutorointi 3,4 3,5 Informaatio www-sivuilla 3,8 Weboodi 3,6 Opinto-opas 3,6 Muut yliopistot 4,0 TSE 3,3 3,2 Ohjaus opintojaksolla Laitosten opintopalvelut 3,6 3,2 3,6 3,6 Opintotoimisto 3,5 3,4 Orientaatiopäivät 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 237
  • 239. Opetuksessa Turun kauppakorkeakoulun vastaajat olivat tyytymättömimpiä yhteisten opintojen opetukseen (kuvio 317). Avoimissa vastauksissa yhteisten opintojen opetukseen toivottiin lisää kiinnostavuutta ja opetusmenetelmiin monipuolisuutta. Kuvio 317: Arviot opetuksesta, TSE KTM. Opetusmenetelmät 5 Vieraskielisten kurssien opettajien kielitaito 4,1 4 Yhteisten opintojen opetus 3,5 3,2 Espanjan opetus 3 4,1 3,8 Pääaineen/ koulutusohjelman opetus 2 Ruotsin opetus 1 3,9 3,8 3,7 3,7 Saksan opetus 3,5 Venäjän opetus Kielten ja viestinnän opetus Englannin opetus 3,5 4,0 Ranskan opetus Suomen kielen ja viestinnän opetus TSE Muut yliopistot Porissa opiskelleet kokivat saaneensa hieman muita vastaajia paremmat asenteelliset ja tiedolliset valmiudet yrittäjyyteen: ”Yrittäjyys oli yliopistossani/tiedekunnassa paljonkin esillä, mutta siihen sopivan asenteen löytäminen on enemmän itsestä kiinni. Omalta kohdaltani en kokenut näiden opintojen auttavan siinä asiassa, kiinnostus ei ainakaan herännyt yrittäjäksi ryhtymistä kohtaan.” 238
  • 240. Turussa opiskelleet olisivat toivoneet koulutuksen antaneet paremmat valmiudet esimiestehtäviin ja toivoivat opintoihin lisää työelämätietoutta: “Työelämätietoutta olisi voinut korostaa enemmän. Työharjoittelumahdollisuuksia tulisi painottaa” “Johtamisvalmiuksia tuskin oppii kirjasta lukemalla tai johtamista opiskelemalla. Enpä tiedä voiko tähän liittyvää koulutusta parantaa millään muulla kuin esimerkiksi järjestämällä oppilailla työharjoittelua esimiesasemassa – mikä taas on vaikeaa toteuttaa.” Kuvio 318: Koulutuksessa hankitut valmiudet, TSE KTM. Talouden yleinen tuntemus Eettisen toiminnan valmiudet Työelämätietous Projektinhallinta 5 3,4 4 3,5 3,2 3,9 3,6 Neuvottelutaidot 3,6 Valmiudet pääaineessa 3,9 Valmiudet sivuaineessa Viestintä äidinkielellä 3 Viestintä toisella 3,5 kotimaisella 2,9 2 Vuorovaikutustaidot 4,0 3,7 Viestintä vierailla kielillä 1 3,5 3,8 Esiintyminen Tieteelliset valmiudet 2,9 Ongelmanratkaisukyky 4,1 Uusien asioiden 3,1 4,3 omaksuminen Tietotekniset Tiedolliset valmiudet yrittäjyyteen Asenteelliset valmiudet 3,7 3,3 4,0 3,5 4,3 työelämätaidot Esimiestaidot yrittäjyyteen Kv. ympäristössä toimiminen Ryhmätyöskentely Yleiset TSE johtamisvalmiudet Muut yliopistot Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneet olivat keskimäärin tyytyväisiä koulutukseensa (kuvio 319). Useat vastaajat kuitenkin kokivat, että koulutus olisi voinut olla vaativampaakin: ”Opiskelijoilta vaaditaan liian vähän, koska opettajat eivät ole business-maailmasta vaan tutkijoita”. Porissa opiskelleet toivoivat, että kurssitarjonta olisi ollut laajempaa. 239
  • 241. Kuvio 319: Tyytyväisyys koulutukseen, TSE KTM. Koulutus vastasi odotuksia 4 3,2 Opiskeluilmapiiri 3,5 oli hyvä 3,3 3 Koulutus oli laadukasta 2 Kielten opetusta 3,5 oli saatavilla riittävästi 1 Koulutus antoi 3,0 hyvät valmiudet työelämään Koulutus oli vaativaa 3,1 3,1 Koulutus oli motivoivaa 3,3 TSE Opinnot olivat mielenkiintoisia Muut yliopistot Kuvio 320: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, TSE KTM. 4,0 3,5 3,0 3,0 3,1 2,8 2,9 2,5 TSE 2,0 Muut yliopistot 1,5 1,0 Koulutusyksikkö on kiinnostunut Koulutusyksikkö hyväksyy opiskelijat opiskelijoiden mielipiteistä osaksi asiantuntijayhteisöä Sekä Porin että Turun yksiköissä opiskelleet vastavalmistuneet toivoivat opintoihinsa lisää työelämälähtöisyyttä. Vastaajat toivoivat opetuksessa käytettävän esimerkiksi aiempaa enemmän case-harjoituksia, yritysten kanssa toteutettuja yhteistyöprojekteja, vierailuluentoja ja työharjoitteluja. 240
  • 242. Kuvio 321: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, TSE KTM. Koulutusyksikkö... 4,0 3,5 3,1 3,1 3,0 3,0 3,1 2,9 3,0 2,8 2,8 2,5 TSE 2,0 Muut yliopistot 1,5 1,0 käyttää elinkeinoelämän asiantuntijoita opetuksessa huolehtii koulutuksen kilpailukyvystä työmarkkinoilla on kiinnostunut elinkeinoelämän toiveista koulutuksessa pyrkii tarjoamaan opiskelijoille yhteyksiä elinkeinoelämään 12.2.4 Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus 31 % Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneista teki pro gradu –työnsä toimeksiantona ja 30 % kertoi saaneensa rahoitusta tutkielmansa tekemiseen. Porin yksikössä opiskelleista gradunsa kertoi tehneen toimeksiantona jopa 38 % vastaajista. Porin yksikössä opiskelleet käyttivät gradunsa tekemiseen aikaa keskimäärin 13 kuukautta ja Turun yksikössä opiskelleet jopa 17,6 kuukautta. Tutkielman nettotekoaika oli Porissa 8,4 ja Turussa 6,7 kuukautta. Tutkielman ohjaus sai Porissa opiskelleilta vastaajilta keskiarvon 3,3 ja Turussa opiskelleilta keskiarvon 3,4 asteikolla 1-5. 241
  • 243. Kuvio 322: Tutkielman toimeksiantona, TSE KTM, %. tekeminen 100 % Taulukko 34: Tutkielman rahoituksen suuruus, TSE KTM. 90 % 80 % 70 % 60 % Rahoituksen suuruus 69% (mediaani) 71% TSE 50 % Ei 40 % Kyllä 30 % 20 % 10 % yliopistot Kertapalkkio Palkkatyö 31% 29% 2000 € ajalta Muut yliopistot Stipendi 3000 € 1756 €/kk, 5,2 kuukauden 0% TSE Muut 1700 € 2000 €/kk, 5,3 kuukauden ajalta 1600 € Kuvio 323: Tutkielman rahoitus, TSE KTM, %. 100 % 90 % 80 % 7% 5% 4% 3% 6% 7% 3% 3% 10% Muu rahoitus tutkielman tekoon 8% Palkkatyö 70 % 60 % Ainoastaan tutkielmasta suoranaisesti aiheutuneet kulut 50 % 40 % 70% 75% Stipendi 30 % Kertapalkkio 20 % 10 % Ei rahallista tukea 0% TSE Muut yliopistot 242
  • 244. 12.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot Turun yksikössä opiskelleet olivat selvästi Porin yksikössä opiskelleita tyytyväisempiä koulutuksensa kansainvälisyyteen. Erityisen tyytyväisiä olivat kansainvälistä liiketoimintaa pääaineenaan opiskelleet. 35 % Turussa ja 29 % Porissa opiskelleista suoritti osan KTM-opinnoistaan ulkomailla. Turussa opiskelleet kokivat Porissa opiskelleita useammin, että vaihto-opinnot pystyi sisällyttämään maisterin tutkintoon ja että vaihtoonlähtöön kannustettiin yliopiston taholta riittävästi. Kuvio 324: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, TSE KTM. 4,0 3,5 3,5 3,5 3,3 3,4 3,0 2,5 TSE 2,0 Muut yliopistot 1,5 1,0 Koulutusyksikkö tarjoaa kansainvälisiä opiskelumahdollisuuksia Opetuksessa huomioitiin kansainvälisyys 243
  • 245. Kuvio 325: Suoritti osan KTM-opinnoistaan ulkomailla, TSE KTM, %. 100 % 90 % 80 % 70 % 66% 71% 60 % 50 % Ei 40 % Kyllä 30 % 20 % 34% 29% TSE Muut yliopistot 10 % 0% Kuvio 326: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, TSE KTM. KTM-tutkinnon rakenne mahdollisti luontevasti vaihtoonlähdön 4 3,5 Vaihtopaikoista oli tarjolla riittävästi 3,4 tietoa ennen lähtöä 3 Vaihdon pystyi sisällyttämään 3,4 osaksi KTMtutkintoa 2 Taloudellinen ja muu tuki 3,2 vaihtoonlähtöön oli riittävää Vaihtoonlähtöön kannustettiin riittävästi yliopiston taholta Uskoi saaneensa vaihdon aikana 3,3 sellaista osaamista, jota muuten ei olisi saanut 1 3,3 3,3 2,8 Opetus vaihtoopintojakson aikana oli laadukasta Vaihto-opintojakso oli hyödyksi laadukkaan työllistymisen kannalta TSE Muut yliopistot 244
  • 246. 12.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneista vastaajista 53 % työskenteli kokopäiväisesti valmistumishetkellä (kuvio 327). Porissa opiskelleista vakinaisesti kokopäivätyössä olevien osuus oli 55 % ja Turussa opiskelleista 52 %. Porissa opiskelleista 14 % ja Turussa opiskelleista 9 % haki valmistumishetkellään töitä. Tyytyväisiä työtilanteeseensa oli 74 % vastaajista (kuvio 328). Turussa opiskelleista tyytyväisiä työtilanteeseensa oli jopa 76 %. Tyytymättömyyttä herätti erityisesti se, ettei työ ollut koulutusta vastaavaa tai että työtä ei yksinkertaisesti ollut. Vastaajista 30 % työskenteli Turussa, 3 % (18 % Porissa opiskelleista) Porissa ja 47 % Helsingissä tai muualla pääkaupunkiseudulla. Porissa opiskelleiden keskimääräinen työnhakuaika oli 1,8 kuukautta ja Turussa opiskelleiden 1,5 kuukautta. Kuvio 327: Työtilanne valmistumishetkellä, TSE KTM, %. 53% 50% Vakinainen kokopäivätyö 2% 8% Vakinainen osapäivätyö 21% 14% Määräaikainen kokopäivätyö Määräaikainen osapäivätyö 2% 3% Päätoiminen yrittäjä 3% 2% Osa-aikainen yrittäjä/ t:mi/ osakas yrityksessä 1% 1% Jatkaa opiskelua 3% 1% Muut yliopistot 2% 4% Vanhempainloma tai hoitovapaa Varusmies-/ siviilipalvelus TSE 0% 1% 10% 13% Hakee töitä 3% 1% Muu työtilanne 0% 20% 40% 60% 80% 100% 245
  • 247. Kuvio 328: Tyytyväisyys työtilanteeseen, TSE KTM, %. 100 % 90 % 26% 32% 80 % 70 % 60 % Ei 50 % 40 % Kyllä 74% 68% 30 % 20 % 10 % 0% TSE Muut yliopistot Kuvio 329: Miten sai työpaikan, TSE KTM, %. Vastasi lehti-ilmoitukseen 6% 8% Internetin kautta (esim. yritysten kotisivut) 22% 5% Yliopiston ura- ja rekrytointipalvelujen kautta Henkilöstöpalvelu- / rekrytointiyrityksen kautta 3% 6% 6% 1% 1% Työvoimatoimiston välityksellä Ekonomipörssin välityksellä 24% 0% 0% 12% 11% Henkilökohtaisten suhteiden avulla 16% Työskennellyt samassa organisaatiossa opintojen aikana 4% Teki pro gradu -tutkielman nykyiselle työnantajalle 5% 3% 2% Yliopiston/ professorin välityksellä TSE 7% 8% Tarjottiin työtä Otti oma-aloitteisesti yhteyttä työnantajiin 22% 7% Muut yliopistot 9% 2% 3% Työskentelee omassa yrityksessä 4% 3% Sai työpaikan muuta kautta 0% 10% 20% 30% 246
  • 248. Kuvio 330: Työtehtävien vastaavuus koulutukseen, TSE KTM, %. 50% 45% 44% 45% 41% 40% 36% 35% 30% TSE 25% 20% 13% 15% Muut yliopistot 15% 10% 3% 5% 5% 0% Hyvin Melko hyvin Heikosti Ei lainkaan Kuvio 331: Asema organisaatiossa, TSE KTM, %. 7% 7% Johto 11% 9% Keskijohto 39% Asiantuntija 44% 3% 2% Itsenäinen elinkeinonharjoittaja TSE Muut yliopistot 27% 30% Toimihenkilö 14% Muu asema 8% 0% 10% 20% 30% 40% 50% Taulukko 35: Työssä olleiden bruttopalkka kuukaudessa, TSE KTM. Keskiarvo TSE Mediaani Muut yliopistot TSE Bruttopalkka/kk 3108 € 3293 € Muut yliopistot 3000 € 3000 € 247
  • 249. 12.3 Turun kauppakorkeakoulu, KTK 12.3.1 Vastaajien taustatiedot Taulukko 36: Vastaajat ja vastausprosentit, TSE KTK. Valmistuneet Vastauksia Vastaus-% TSE 233 232 Kuvio 332: Vastaajien sukupuolijakauma, TSE KTK, %. Yksikön osuus valmistuneista vastanneista 13 % 2012 Yksikön osuus 18 % 99,6 % Turun yliopiston kandidaatiksi valmistuneiden vastaajien keskiarvoikä oli 26,2 vuotta. Kandivastaajia oli yhteensä 232, joista 28 oli opiskellut Mies 45 % Porin yksikössä. Turun yliopiston vasNainen 55 % taajista 63 % asui Turussa ja 7 % Porissa. 20 % kertoi asuvansa Helsingissä tai muualla pääkaupunkiseudulla. Kuvio 333: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, TSE KTK, %. Markkinointi (n=39) Laskentatoimi ja rahoitus(n=38) Organisaatiot ja johtaminen(n=35) Kv. liiketoiminta (n=31) Laskentatoimi (n=21) Nainen Kansantaloustiede (n=14) Mies Yritysjuridiikka (n=14) Tietojärjestelmätiede (n=10) Talousmaantiede (n=10) Kaikki 0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 248
  • 250. Vastaajien suosituin sivuaine oli yritysjuridiikka (Turku 64 %, Pori 37 %). Toiseksi suosituin sivuaine Porin yksikössä opiskelleiden keskuudessa oli kansantaloustiede (36 %) ja Turussa opiskelleiden tietojärjestelmätiede (28 %). Kuvio 334: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, TSE KTK, %. 13% Yksikön maine Katsoi sinne opiskelemaan pääsemisen mahdollisuudet hyviksi Sai siitä enemmän tietoa kuin muista yksiköistä 8% 13% 0% 1% Valintamenettely 7% 10% Yksikön sijaintipaikkakunta 23% 37% 14% 13% Tietty pääaine / ohjelma TSE 1% 1% Tietty aineyhdistelmämahdollisuus Muut yliopistot 3% 4% Ystävien/sukulaisten vaikutus 0% 1% Halu itsenäistyä Opetuskieli 23% 0% 0% 11% 11% Laajat opiskelumahdollisuudet/ valinnanvara 3% 3% Muu syy opiskelupaikan valintaan 0% 10% 20% 30% 40% 12.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt 32 % Porin ja 38 % Turun vastaajista kertoi suorittaneensa opinnot kolmen vuoden määräajassa (kuvio 335). Turussa opiskelleet kertoivat tärkeimmäksi syyksi kokopäiväisen työskentelyn opintojen ohessa. Porin yksikössä opiskelleista 18 % koki opintojen viivästymisen tärkeimmäksi syyksi opetusjärjestelyt, esimerkiksi kurssien ajoituksen. 249
  • 251. 96 % Porin yksikössä opiskelleista ja 94 % Turun yksikössä opiskelleista kertoi suorittaneensa maisteriopintoja jo ennen valmistumistaan kandidaatiksi. Maisterin tutkintoa Turussa opiskelleet olivat suorittaneet keskimäärin 82,3 opintopistettä ja Porissa opiskelleet 65,9 opintopistettä. Kuvio 335: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (3 vuotta), TSE KTK, %. 100% 90% 80% 70% 63% 62% 60% TSE 50% 40% 37% 38% Muut yliopistot 30% 20% 10% 0% Opinnot eivät viivästyneet Opinnot viivästyivät 12.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä Turun ja Porin yksiköiden vastaajien arviot koulutusyksiköiden laitteisiin, ATKtukeen ja kirjastopalveluihin liittyen erosivat huomattavasti toisistaan. Turun vastaajat arvioivat nämä osa-alueet korkeammalle kuin vastaajat keskimäärin kun taas Porin yksikön vastaajat olivat keskimääräistä tyytymättömämpiä. Yliopiston tiloille molempien yksiköiden vastaajat sen sijaan antoivat keskimäärin hyvän (4) keskiarvon. Opinto-ohjaukseen Porin vastaajat olivat hieman Turun vastaajia tyytyväisempiä orientaatiopäiviä, opintojakson aikaista ohjausta ja opiskelijatutorointia lukuun ottamatta. 250
  • 252. Kuvio 336: Arviot koulutusyksikön palveluista, TSE KTK. 5,0 4,5 4,0 4,1 3,8 3,8 3,5 3,5 4,1 3,8 4,0 3,4 TSE 3,0 Muut yliopistot 2,5 2,0 1,5 1,0 Yliopiston tilat Yliopiston laitteet ATK-tuki Kirjastopalvelut Kuvio 337: Arviot opintojen ohjauksesta, TSE KTK. 3,8 3,7 Orientaatiopäivät 3,5 3,5 Infotilaisuudet 3,6 3,6 Opintotoimisto 3,2 Laitosten opintopalvelut 3,5 3,3 3,3 Ohjaus opintojaksolla TSE Opinto-opas 3,6 4,1 Muut yliopistot 3,7 3,8 Weboodi Informaatio www-sivuilla 3,5 Opiskelijatutorointi 3,7 3,5 3,4 2,5 Opettajatutorointi 1,0 1,5 2,0 2,5 2,7 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Opetukseen liittyvissä väittämissä Turun ja Porin yksiköiden vastaajat olivat jokseenkin yksimielisiä. Turun vastaajat olivat tosin keskimäärin Porin vastaajia tyytyväisempiä vieraiden kielten opetukseen. 251
  • 253. Kuvio 338: Arviot opetuksesta, TSE KTK. Vieraskielisten kurssien opettajien kielitaito 4,1 Opetusmenetelmät 5 4 Yhteisten opintojen opetus 3,5 3,2 3 Espanjan opetus 4,0 3,8 Pääaineen/ koulutusohjelman opetus 2 1 3,8 Ruotsin opetus 4,0 3,6 3,8 Saksan opetus 3,5 Englannin opetus Suomen kielen ja viestinnän opetus 3,9 Venäjän opetus Ranskan opetus TSE Muut yliopistot Sekä Turun että Porin vastaajat arvioivat koulutuksessaan hankkimiaan valmiuksia pitkälti samalla avoin kuin kandivastaajat keskimäärin (kuvio 339). Porin yksiköstä valmistuneet arvioivat omaavansa hieman paremmat taidot yrittäjyyteen kuin Turusta valmistuneet. Turusta valmistuneet taas kokivat omaavansa etenkin hyvät tietotekniset valmiudet. Turun yliopiston kandivastaajat olivat keskimääräistä tyytymättömämpiä koulutusyksikkönsä elinkeinoelämäsuhteisiin (kuvio 342). Erityisesti Porin yksiköstä valmistuneet arvioivat elinkeinoelämäsuhteet heikoiksi. 252
  • 254. Kuvio 339: Koulutuksessa hankitut valmiudet, TSE KTK. Talouden yleinen tuntemus 5 Eettisen toiminnan valmiudet Valmiudet pääaineessa 3,7 3,5 Vuorovaikutustaidot 3,8 Valmiudet sivuaineessa 4 4,1 3,4 3 Esiintyminen 3,9 3,9 Viestintä äidinkielellä 2 Ongelmanratkaisukyky 4,2 Viestintä toisella 3,1 kotimaisella 1 Uusien asioiden 4,4 3,9 omaksuminen Viestintä vierailla kielillä 2,8 Tietotekniset 3,9 Tiedolliset valmiudet työelämätaidot 3,2 3,4 Asenteelliset valmiudet 3,6 Esimiestaidot yrittäjyyteen yrittäjyyteen 4,0 Kv. ympäristössä Yleiset 4,4 Ryhmätyöskentely johtamisvalmiudet toimiminen TSE Muut yliopistot Kuvio 340: Tyytyväisyys koulutukseen, TSE KTK. Koulutus vastasi odotuksia 4 3,1 Kielten opetusta oli 3,6 saatavilla riittävästi 3 3,2 2 Koulutus oli laadukasta 1 Opinnot olivat mielenkiintoisia 2,9 3,2 Koulutus oli vaativaa 2,9 Koulutus oli motivoivaa TSE Muut yliopistot 253
  • 255. Kuvio 341: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, TSE KTK. 4,0 3,5 3,0 3,0 3,0 2,9 2,8 2,5 TSE 2,0 Muut yliopistot 1,5 1,0 Koulutusyksikkö on kiinnostunut Koulutusyksikkö hyväksyy opiskelijat opiskelijoiden mielipiteistä osaksi asiantuntijayhteisöä Kuvio 342: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, TSE KTK. Koulutusyksikkö... 4,0 3,5 3,1 3,2 3,0 2,9 3,1 2,9 3,0 2,8 2,8 2,5 2,0 1,5 1,0 käyttää elinkeinoelämän asiantuntijoita opetuksessa huolehtii koulutuksen tukee kilpailukyvystä työelämävalmiuksien työmarkkinoilla kehittymistä tarjoaa opiskelijoille yhteyksiä elinkeinoelämään TSE Muut yliopistot Seitsemän prosenttia Porin yksikössä opiskelleista teki kandidaatintutkielmansa toimeksiantona, kun taas Turun vastaajista ainoastaan yksi prosentti. Tutkielman ohjaukselle Turussa opiskelleet antoivat keskiarvon 3,6 ja Porissa opiskelleet keskiarvon 3,5. 254
  • 256. 12.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot Turun yliopistosta valmistuneet olivat suhteellisen tyytyväisiä koulutusyksikkönsä tarjoamiin kansainvälistymismahdollisuuksiin (kuvio 343). Yliopiston Porin yksikössä opiskelleet vastaajat arvioivat koulutusyksikkönsä kansainvälisyyttä kuitenkin heikoin keskiarvoin. Turun yliopistosta kandidaatiksi valmistuneista 45 % suoritti osan KTK-opinnoistaan ulkomailla (kuvio 344). Turun yksikössä ulkomaille lähtö oli suositumpaa kuin Porin yksikössä: Turun yksiköstä opiskelijavaihdossa kävi 47 % ja Porin yksiköstä 33 % vastaajista. Turun yksiköstä valmistuneet myös kokivat Porin yksiköstä valmistuneita useammin, että yliopisto kannusti lähtemään vaihtoon. Kuvio 343: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, TSE KTK. 4,0 3,6 3,6 3,5 3,2 3,3 3,0 2,5 TSE 2,0 Muut yliopistot 1,5 1,0 Koulutusyksikkö tarjoaa kansainvälisiä opiskelumahdollisuuksia Opetuksessa huomioitiin kansainvälisyys 255
  • 257. Kuvio 344: Suoritti osan KTK-opinnoistaan ulkomailla, TSE KTK, %. 100 % 90 % 80 % 70 % 55% 57% 60 % 50 % Ei 40 % Kyllä 30 % 45% 43% TSE 20 % Muut yliopistot 10 % 0% Kuvio 345: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, TSE KTK. Vaihtopaikoista oli tarjolla riittävästi 3,3 tietoa ennen lähtöä KTK-tutkinnon rakenne mahdollisti luontevasti vaihtoonlähdön 4 3,5 3,4 3 2 Taloudellinen ja 3,3 muu tuki vaihtoonlähtöön oli riittävää Vaihtoonlähtöön 3,3 kannustettiin riittävästi yliopiston taholta Vaihdon pystyi sisällyttämään osaksi KTKtutkintoa Uskoi saaneensa vaihdon aikana 3,7 sellaista osaamista, jota muuten ei olisi saanut 1 3,4 3,1 Opetus vaihtoopintojakson aikana oli laadukasta Vaihtoopintojakso oli hyödyksi laadukkaan työllistymisen kannalta TSE Muut yliopistot 256
  • 258. 12.3.5 Jatkosuunnitelmat Kandidaatiksi valmistuneilta tiedusteltiin myös heidän jatkoaikeitaan. 95 prosenttia Turun yksiköstä valmistuneista ja kaikki Porin yksiköstä valmistuneet vastaajat aikoivat jatkaa kauppatieteiden maisterin opintojaan heti kandidaatiksi valmistumisen jälkeen joko samassa tai eri yliopistossa. Kuvio 346: Aikoo jatkaa opintoja KTM:ksi, TSE KTK, %. Kyllä, jatkaa suoraan samassa yliopistossa 92% 89% Kyllä, jatkaa suoraan eri yliopistossa 3% 3% Ei, siirtyy työelämään 0% 2% Siirtyy nyt työelämään ja jatkaa mahdollisesti myöhemmin Ei, vaihtaa opiskelemaan toista alaa TSE Muut yliopistot 3% 4% 0% 2% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 347: Aikoo käydä töissä KTM-opintojen yhteydessä, TSE KTK, %. 100 % 22% 80 % 23% 1% 3% Ei aio käydä töissä 60 % 57% 54% 40 % Aikoo toimia yrittäjänä Kyllä, osapäivätyössä Kyllä, kokopäivätyössä 20 % 20% 20% TSE Muut yliopistot 0% 257
  • 259. 13 Vaasan yliopisto 13.1 Yhteenveto Vuonna 2012 Vaasan yliopistosta valmistui kauppatieteiden maisteriksi 259 opiskelijaa ja kauppatieteiden kandidaatiksi 205 opiskelijaa. Vaasan osalta vastavalmistuneiden kyselyn vastausasteeksi muodostui maistereiden joukossa 89,2 prosenttia ja kandidaattien joukossa 71,2 prosenttia. Vaasasta valmistuneet suorittivat tutkintonsa useammin tavoiteajassa kuin KTM- ja KTK-vastaajat keskimäärin. Koulutusyksikkönsä elinkeinoelämäsuhteisiin Vaasan vastaajat olivat keskimääräistä tyytymättömämpiä. Vaasasta valmistuneet erosivat muista vastaajista siinä, että heistä suurempi osa oli suorittanut opintojakson ulkomailla maisteri- eikä kandivaiheessa. Maisteriksi valmistuneista 48 prosenttia oli valmistumishetkellään vakinaisessa kokopäivätyössä ja 22 prosenttia määräaikaisessa kokopäivätyössä. 14 prosenttia vastaajista kertoi hakevansa töitä. Työtä vailla olevat kokivat poikkeuksena muiden yliopistojen vastaajiin, että tärkeimmät syyt työttömyyteen olivat työmarkkinatilanne yleisesti ja oman alueen työtilanne. 66 prosenttia vastaajista kertoi olevansa tyytyväinen työtilanteeseensa. 76 prosenttia työssä olleista vastaajista koki työtehtävien vastaavan koulutustaan hyvin tai melko hyvin. Työssä olleiden Vaasan yliopistosta valmistuneiden kuukausipalkan mediaani oli valmistumishetkellä 2850 euroa, mikä oli 150 euroa vähemmän kuin KTM-vastaajilla keskimäärin. Vaasasta valmistuneiden palkan keskihajonta oli 1076 euroa. Vastaajien kuukausiansio laski mediaanilla mitattuna 50 euroa vuodesta 2011. 258
  • 260. 13.2 Vaasan yliopisto, KTM 13.2.1 Vastaajien taustatiedot Taulukko 37: Vastaajamäärä ja vastausprosentti, VY KTM. Valmistuneet Vastauksia VY 259 231 Yksikön osuus Yksikön osuus % 2012 Vastaus- valmistuneista vastanneista 89,2 % 12,5 % 15,4 % Kuvio 348: Vastaajien sukupuolijakauma, VY KTM, %. Vaasan yliopistosta valmistuneiden keskiarvoikä oli 29 vuotta. Vastaajista 25 % asui valmistumishetkellään VaaMies 44 % sassa. 41 % vastaajista asui Helsingissä Nainen 56 % tai muualla pääkaupunkiseudulla. Miehistä pääkaupunkiseudulla asui 56 % kun taas naisista vain 30 %. Vastaajien suosituimmat sivuaineet olivat talousoikeus (19 %), organisaatiot ja johtaminen (16 %) sekä kansantaloustiede (15 %). Vastaajat saivat kyselyssä valita kaksi laajinta sivuainetta, joita olivat opiskelleet. 259
  • 261. Kuvio 349: Vastaajien pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat , VY KTM, %. Kaikki Laskentatoimi ja rahoitus (n=66) Johtaminen (n=50) Tuotantotalous (n=30) Markkinointi (n=29) Nainen Talousoikeus (n=23) Mies International business (n=9) Kansantaloustiede (n=8) Tietotekniikka (n=7) Muu / ei tietoa (n=4) 0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 350: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, VY KTM, %. 4% Yksikön maine 24% Katsoi sinne opiskelemaan pääsemisen mahdollisuudet hyviksi 27% 9% Sai siitä enemmän tietoa kuin muista yksiköistä 0% 1% Valintamenettely 5% 17% 23% Yksikön sijaintipaikkakunta 29% 16% 16% Tietty pääaine / ohjelma VY 3% 2% Tietty aineyhdistelmämahdollisuus Muut yliopistot 4% 3% Ystävien/sukulaisten vaikutus Halu itsenäistyä 1% 1% Opetuskieli 0% 0% Laajat opiskelumahdollisuudet/ valinnanvara 2% Muu syy opiskelupaikan valintaan 2% 3% 0% 7% 10% 20% 30% 40% 260
  • 262. 13.2.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt Vaasan yliopistosta valmistuneet suorittivat opintonsa selvästi useimmin kahden vuoden tavoiteajassa kuin vastaajat keskimäärin (kuvio 351). Vaasan yliopistosta valmistuneiden tärkeimmät syyt opintojen pitkittymiseen olivat työskentely opintojen ohella kokopäiväisesti (42 %) ja osa-aikaisesti (17 %). Kolmanneksi tärkein syy opintojen viivästymiseen oli pro gradu –tutkielman viivästyminen (16 %). Viisi prosentia vastaajista kertoi tärkeimmäksi syyksi opiskelumotivaation puutteen. Kuvio 351: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (2 vuotta), VY KTM, %. 100% 80% 60% 49% 40% 51% 61% 39% VY Muut yliopistot 20% 0% Opinnot eivät viivästyneet Opinnot viivästyivät Kuvio 352: Opintojen viivästyminen koulutustaustoittain, VY KTM, %. KTK-tutkinto samassa yliopistossa 50% Tradenomin tutkinto 43% 50% 57% Opinnot eivät viivästyneet Muun alan yliopistotutkinto Suomessa tai ulkomailla 56% Muu tutkinto 38% 0% 44% Opinnot viivästyivät 63% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 261
  • 263. 13.2.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä Vaasan yliopistosta valmistuneet olivat tyytyväisiä koulutusyksikkönsä tarjoamiin palveluihin (kuvio 353). Kielten ja viestinnän opetuksessa valmistuneet taas kokivat olevan kehittämisen elinkeinoelämään varaa Vaasasta (kuvio 355). valmistuneet Myös kokivat koulutusyksikön heikommiksi kuin suhteet muista yliopistoista valmistuneet keskimäärin (kuvio 359). Kuvio 353: Arviot koulutusyksikön palveluista, VY KTM. 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 4,3 3,8 3,8 3,7 3,6 4,2 4,1 3,5 VY Muut yliopistot Yliopiston tilat Yliopiston laitteet ATK-tuki Kirjastopalvelut Kuvio 354: Arviot opintojen ohjauksesta, VY KTM. 2,8 2,7 Opettajatutorointi 3,1 3,1 Opiskelijatutorointi 3,4 3,4 Informaatio www-sivuilla 3,7 3,8 Weboodi 3,7 3,6 Opinto-opas Muut yliopistot VY 3,3 3,3 Ohjaus opintojaksolla 3,6 3,6 Laitosten opintopalvelut 3,6 3,7 Opintotoimisto 3,5 3,4 Orientaatiopäivät 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 262
  • 264. Kuvio 355: Arviot opetuksesta, VY KTM. Vieraskielisten kurssien opettajien kielitaito 4,2 Espanjan opetus Opetusmenetelmät 5 Yhteisten opintojen opetus 3,5 4 3,3 3 3,8 3,9 Pääaineen/ koulutusohjelman opetus 2 Ruotsin opetus 1 3,5 Saksan opetus Kielten ja viestinnän opetus 3,3 3,9 3,9 Venäjän opetus Englannin opetus 3,6 4,2 Suomen kielen ja viestinnän opetus 3,9 VY Ranskan opetus Muut yliopistot Kuvio 356: Koulutuksessa hankitut valmiudet, VY KTM. Talouden yleinen tuntemus Eettisen toiminnan 3,6 Projektinhallinta Valmiudet pääaineessa 5 valmiudet Työelämätietous 4 Viestintä äidinkielellä 3,4 3,4 3,6 Valmiudet sivuaineessa 3,8 3,5 3,9 3 Neuvottelutaidot Viestintä toisella kotimaisella 3,5 Vuorovaikutustaidot 2,8 2 3,9 Viestintä vierailla 3,6 kielillä 1 Esiintyminen 3,6 3,8 Tieteelliset valmiudet 2,9 Tiedolliset valmiudet Ongelmanratkaisukyky 3,9 Uusien asioiden 4,2 omaksuminen Tietotekniset 3,0 yrittäjyyteen Asenteelliset valmiudet 3,5 työelämätaidot Esimiestaidot 3,4 3,8 3,5 4,2 Yleiset johtamisvalmiudet yrittäjyyteen Kv. ympäristössä toimiminen Ryhmätyöskentely VY Muut yliopistot 263
  • 265. Kuvio 357: Tyytyväisyys koulutukseen, VY KTM. Koulutus vastasi odotuksia 4 3,3 Opiskeluilmapiiri 3,6 oli hyvä 3,3 3 Kielten opetusta oli saatavilla riittävästi Koulutus oli laadukasta 2 3,2 3,1 Koulutus oli vaativaa 1 Opetuksessa huomioitiin kansainvälisyys 3,2 3,3 Koulutus antoi hyvät valmiudet työelämään 3,1 3,4 Koulutus oli motivoivaa Opinnot olivat mielenkiintoisia VY Muut yliopistot Kuvio 358: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, VY KTM. 4,0 3,5 3,0 3,1 3,0 3,0 2,9 2,5 VY Muut yliopistot 2,0 1,5 1,0 Koulutusyksikkö on kiinnostunut opiskelijoiden mielipiteistä Koulutusyksikkö hyväksyy opiskelijat osaksi asiantuntijayhteisöä 264
  • 266. Kuvio 359: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, VY KTM. Koulutusyksikkö... 4,0 3,5 3,0 3,1 3,0 3,0 3,1 2,9 3,0 2,6 2,9 2,5 2,0 VY 1,5 Muut yliopistot 1,0 käyttää elinkeinoelämän asiantuntijoita opetuksessa huolehtii koulutuksen kilpailukyvystä työmarkkinoilla on kiinnostunut pyrkii tarjoamaan elinkeinoelämän opiskelijoille toiveista yhteyksiä koulutuksessa elinkeinoelämään 13.2.4 Pro gradu –tutkielman tekeminen ja rahoitus 25 % Vaasasta valmistuneista teki pro gradu -tutkielmansa toimeksiantona (kuvio 360). Vaasassa opiskelleet käyttivät gradunsa tekemiseen aikaa keskimäärin 13,3 kuukautta, joista tutkielman nettotekoaika oli 5,6 kuukautta (muut yliopistot 12,9 kk ja 5,7 kk). Tutkielman ohjaus sai keskiarvoksi 3,5 asteikolla 1-5. Kuvio 360: Tutkielman tekeminen toimeksiantona, VY KTM, %. Taulukko 38: Tutkielman rahoituksen suuruus, VY KTM. 100 % 90 % Rahoituksen suuruus 80 % (mediaani) 70 % 60 % 75% 70% VY yliopistot 50 % Ei 40 % Kyllä Kertapalkkio 3000 € 3000 € 2350 €/kk, 5,4 kuukauden 1900 €/ kk, 5,3 kuukauden ajalta Palkkatyö 30 % 20 % 10 % Muut 25% 30% ajalta 0% VY Muut yliopistot Stipendi 2050 € 1600 € 265
  • 267. Kuvio 361: Tutkielman rahoitus, VY KTM, %. 100 % 90 % 3% 3% 4% 2% 8% 80 % 6% 7% 3% 4% 8% 70 % 60 % Palkkatyö Ainoastaan tutkielmasta suoranaisesti aiheutuneet kulut 50 % 40 % Muu rahoitus tutkielman tekoon 80% 73% Stipendi 30 % Kertapalkkio 20 % 10 % Ei rahallista tukea 0% VY Muut yliopistot 13.2.5 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot Vaasasta valmistuneista opiskelijoista jopa 33 % oli ollut vaihto-opiskelijana tai työharjoittelussa ulkomailla maisteriopintojensa aikana (kuvio 363). Vaasasta valmistuneet olivat myös suhteellisen tyytyväisiä opintoihinsa ulkomailla (kuvio 364). Vastaajat olivat kuitenkin keskimääräistä useammin eri mieltä sen kanssa, että KTM-tutkinnon rakenne mahdollisti vaihtoonlähdön. Avoimissa vastauksissa useat vastaajat kertoivat, etteivät olleet lähteneet vaihtoon, koska eivät halunneet pitkittää opintojaan. Muita syitä olla lähtemättä vaihtoon olivat mm. vaihto-opiskelu aiemmassa, esim. KTK-tutkinnossa, ja vastaajan oma elämäntilanne. 266
  • 268. Kuvio 362: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, VY KTM. 4,0 3,5 3,5 3,5 3,3 3,3 3,0 2,5 VY 2,0 Muut yliopistot 1,5 1,0 Koulutusyksikkö tarjoaa Opetuksessa huomioitiin kansainvälisiä kansainvälisyys opiskelumahdollisuuksia Kuvio 363: Suoritti osan KTM-opinnoistaan ulkomailla, VY KTM, %. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 67% 70% 50 % Ei 40 % Kyllä 30 % 20 % 10 % 33% 30% VY Muut yliopistot 0% 267
  • 269. Kuvio 364: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, VY KTM. KTM-tutkinnon rakenne mahdollisti luontevasti vaihtoonlähdön 4 3,3 Vaihtopaikoista oli tarjolla riittävästi tietoa ennen lähtöä 3,6 3,4 3 Vaihdon pystyi sisällyttämään osaksi KTM-tutkintoa 2 Taloudellinen ja muu tuki vaihtoonlähtöön oli riittävää Uskoi saaneensa vaihdon aikana sellaista osaamista, jota muuten ei olisi saanut 3,6 1 3,1 3,3 Vaihtoonlähtöön kannustettiin riittävästi yliopiston taholta 3,2 2,9 Vaihto-opintojakso oli hyödyksi laadukkaan työllistymisen kannalta Opetus vaihtoopintojakson aikana oli laadukasta VY Muut yliopistot 13.2.6 Työllistyminen ja sijoittuminen Vaasan yliopistosta valmistuneista kauppatieteiden maistereista 48 % oli valmistumishetkellään vakinaisessa kokopäivätyössä ja 14 % haki töitä (kuvio 365). Tärkeimmät syyt työpaikan puutteeseen olivat Vaasan vastaajien keskuudessa erilaiset kuin vastaajilla valtakunnallisesti. Vaasasta valmistuneet kokivat, että heidän työttömyyteensä vaikuttivat eniten työmarkkinatilanne yleisesti (36 %) ja oman alueen työtilanne (18 %), kun taas muista yliopistoista valmistuneet mainitsivat tärkeimmäksi syyksi sen, ettei vastaaja ollut vielä hakenut töitä. Vaasan vastaajien työnhakuaika oli keskimäärin 1,8 kuukautta, mikä ei kuitenkaan ollut juuri pidempi kuin muiden vastaajien työnhakuaika (1,7 kk). 268
  • 270. Kuvio 365: Työtilanne valmistumishetkellä, VY KTM, %. 48% 51% Vakinainen kokopäivätyö 3% 8% Vakinainen osapäivätyö 22% 14% Määräaikainen kokopäivätyö Määräaikainen osapäivätyö 3% 3% Päätoiminen yrittäjä 1% 2% Osa-aikainen yrittäjä/ t:mi/ osakas yrityksessä 1% 2% Jatkaa opiskelua 2% 1% Muut yliopistot 2% 4% Vanhempainloma tai hoitovapaa Varusmies-/ siviilipalvelu VY 0% 1% 14% 13% Hakee töitä 3% 1% Muu työtilanne 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 366: Tyytyväisyys työtilanteeseen, VY KTM, %. 100 % 90 % 80 % 34% 30% 70 % 60 % Ei 50 % Kyllä 40 % 30 % 66% 70% VY Muut yliopistot 20 % 10 % 0% 269
  • 271. Kuvio 367: Miten sai työpaikan, VY KTM, %. 7% 6% Vastasi lehti-ilmoitukseen 22% 22% Internetin kautta (esim. yritysten kotisivut) 2% Yliopiston ura- ja rekrytointipalvelujen kautta 7% Henkilöstöpalvelu- / rekrytointiyrityksen kautta 3% Työvoimatoimiston välityksellä 3% 1% 6% 0% 0% Ekonomipörssin välityksellä VY 13% 11% Henkilökohtaisten suhteiden avulla Työskennellyt samassa organisaatiossa opintojen aikana 21% Teki pro gradu -tutkielman nykyiselle työnantajalle Muut yliopistot 24% 5% 5% 1% 2% Yliopiston/ professorin välityksellä 5% Tarjottiin työtä 8% 8% 7% Otti oma-aloitteisesti yhteyttä työnantajiin 2% 3% Työskentelee omassa yrityksessä 3% 3% Sai työpaikan muuta kautta 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% Kuvio 368: Työtehtävien vastaavuus koulutukseen, VY KTM, %. 50% 46% 45% 40% 40% 36% 36% 35% 30% VY 25% 19% 20% Muut yliopistot 14% 15% 10% 5% 5% 4% 0% Hyvin Melko hyvin Heikosti Ei lainkaan 270
  • 272. Kuvio 369: Asema organisaatiossa, VY KTM, %. 5% 8% Johto 9% 9% Keskijohto 34% Asiantuntija 45% VY 2% 2% Itsenäinen elinkeinonharjoittaja Muut yliopistot 42% Toimihenkilö 27% 9% 9% Muu asema 0% 10% 20% 30% 40% 50% Taulukko 39: Työssä olleiden bruttopalkka kuukaudessa, VY KTM. Keskiarvo VY Mediaani Muut yliopistot VY Bruttopalkka/kk 3002 € 3312 € Muut yliopistot 2850 € 3000 € 271
  • 273. 13.3 Vaasan yliopisto, KTK 13.3.1 Vastaajien taustatiedot Taulukko 40: Vastaajat ja vastausprosentit, VY KTK. Valmistuneet Vastauksia Vastaus-% VY 205 146 Kuvio 370: Vastaajien sukupuolijakauma, VY KTK, %. Yksikön osuus valmistuneista vastanneista 11 % 2012 Yksikön osuus 11 % 71,2 % Vaasan yliopiston kandidaatiksi valmistuneiden vastaajien keskiarvoikä oli 28,2 vuotta. Vastaajista 50 % ilmoitti asuinpaikakseen Vaasan, 11 % Etelä-Pohjanmaan ja 22 % Helsingin tai Mies 49 % muun pääkaupunkiseudun. Nainen 51 % Kuvio 371: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, VY KTK, %. Kaikki Kansantaloustiede (n=8) Talousoikeus (n=20) Nainen Markkinointi (n=25) Mies Kv. liiketoiminta (n=35) Laskentatoimi ja rahoitus (n=47) 0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 272
  • 274. Vastaajien suosituimmat sivuaineet olivat laskentatoimi ja rahoitus (32 %) sekä talousoikeus (24 %). Vastaajat saivat kyselyssä valita kaksi laajinta sivuainetta, joita olivat opiskelleet. Kuvio 372: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, VY KTK, %. 4% Yksikön maine Katsoi sinne opiskelemaan pääsemisen mahdollisuudet hyviksi 23% 35% 9% Sai siitä enemmän tietoa kuin muista yksiköistä 1% 1% Valintamenettely 23% 5% 15% Yksikön sijaintipaikkakunta 27% 11% 14% Tietty pääaine / ohjelma VY 1% 1% Tietty aineyhdistelmämahdollisuus Muut yliopistot 3% 4% Ystävien/sukulaisten vaikutus 3% 1% Halu itsenäistyä Opetuskieli 0% 0% Laajat opiskelumahdollisuudet/ valinnanvara 1% 12% 4% 3% Muu syy opiskelupaikan valintaan 0% 10% 20% 30% 40% 13.3.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt 40 % Vaasan yliopiston kandivastaajista kertoi suorittaneensa opinnot kolmen vuoden määräajassa (kuvio 373). Toisin kuin vastaajat keskimäärin, Vaasasta valmistuneet kertoivat tärkeimmäksi syyksi opintojen viivästymiseen yleisimmin maisteriopintojen suorittamisen KTK-tutkinnon aikana (27 % vastaajista). 13 % Vaasasta valmistuneista koki valmistumisen viivästyneen ensisijaisesti 273
  • 275. kokopäiväisen työskentelyn takia ja toiset 13 % kandidaatin tutkielman viivästymisen takia. 11 % vastaajista koki tärkeimmäksi syyksi opintojen viivästymiseen opetusjärjestelyt. 92 % Vaasan yliopistossa opiskelleista kertoi suorittaneensa maisteriopintoja ennen valmistumistaan kauppatieteiden kandidaatiksi. Vastaajat olivat suorittaneet keskimäärin 70,8 opintopistettä maisterin tutkintoa varten kun koko maassa vastaajille oli keskimäärin kertynyt 72,6 opintopistettä maisteriopintoja. Kuvio 373: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaa (3 vuotta), VY KTK, %. 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 60% 40% 63% VY 37% Muut yliopistot Opinnot eivät viivästyneet Opinnot viivästyivät 13.3.3 Arviot koulutuksesta ja koulutusyksiköstä Vaasassa opiskelleet kandivastaajat olivat tyytyväisiä yliopistonsa palveluihin (kuvio 374). Vastaajat arvioivat myös koulutusyksikkönsä opinto-ohjausta keskimääräistä paremmilla arvosanoilla lukuun ottamatta opinto-opasta ja internetistä saatavaa tietoa (kuvio 375). Avoimissa vastauksissa vastaajat toivoivat lisää vuorovaikutusta opiskelijoiden ja opettajien välille esimerkiksi paremmin toimivan opettajatutoroinnin muodossa. Kandivastaajat olisivat toivoneet lisää opintoohjausta myös opintojen alkuun sekä kurssivalintojen tekemiseen pitkin opintoja. 274
  • 276. Kuvio 374: Arviot koulutusyksikön palveluista , VY KTK. 5,0 4,5 4,0 4,3 4,2 3,8 3,8 4,0 3,8 3,5 3,5 3,5 3,0 VY 2,5 Muut yliopistot 2,0 1,5 1,0 Yliopiston tilat Yliopiston laitteet ATK-tuki Kirjastopalvelut Kuvio 375: Arviot opintojen ohjauksesta, VY KTK. 3,7 3,7 Orientaatiopäivät 3,6 3,5 Infotilaisuudet Opintotoimisto 3,6 3,8 3,7 3,4 Laitosten opintopalvelut 3,3 3,2 Ohjaus opintojaksolla VY 3,6 3,7 Opinto-opas Muut yliopistot 4,0 3,7 Weboodi 3,4 3,5 Informaatio www-sivuilla 3,4 3,4 Opiskelijatutorointi 2,8 2,7 Opettajatutorointi 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 275
  • 277. Kuvio 376: Arviot opetuksesta, VY KTK. Vieraskielisten kurssien opettajien kielitaito Opetusmenetelmät 5 4 4,2 Espanjan opetus 3,5 Yhteisten opintojen opetus 3,3 3 3,9 3,7 Pääaineen/ koulutusohjelman opetus 2 1 Ruotsin opetus 3,6 3,9 3,5 3,6 Saksan opetus 3,7 Venäjän opetus 3,6 Englannin opetus Suomen kielen ja viestinnän opetus Ranskan opetus VY Muut yliopistot Vaasan kandivastaajat kokivat koulutuksen valmistaneen heitä parhaiten uusien asioiden omaksumiseen mutta antaneen huonommin valmiuksia ruotsinkieliseen viestintään ja yrittäjyyteen (kuvio 377). Avoimissa vastauksissa useat vastaajat kertoivat, ettei heillä myöskään ollut erityistä kiinnostusta yrittäjyyteen opiskelujen aikana tai sen jälkeen: “Yrittäjyys tai esiintyminen eivät ole minulle luontaisia juttuja eikä niitä juurikaan opetettu”. “Yrittäjyysasennetta ei ole helppo muuttaa.” 276
  • 278. Kuvio 377: Koulutuksessa hankitut valmiudet, VY KTK. Talouden yleinen tuntemus 5 Eettisen toiminnan valmiudet Vuorovaikutustaidot 3,9 3,6 3,6 4 3,8 Valmiudet sivuaineessa 3,4 Esiintyminen Viestintä äidinkielellä 3 3,7 Ongelmanratkaisukyky Valmiudet pääaineessa 3,8 2 3,9 Viestintä toisella kotimaisella 2,8 1 Uusien asioiden omaksuminen 3,6 Viestintä vierailla kielillä 4,2 Tietotekniset työelämätaidot 2,9 3,6 Tiedolliset valmiudet Esimiestaidot yrittäjyyteen 3,2 3,5 Asenteelliset valmiudet 3,6 3,6 4,2 Yleiset johtamisvalmiudet yrittäjyyteen Kv. ympäristössä toimiminen Ryhmätyöskentely VY Muut yliopistot Vaasan vastaajat keskimääräistä kokivat opintojensa tyytymättömämpiä olleen mielenkiintoisia opiskeluilmapiiriin ja mutta kielten olivat opetuksen riittävyyteen (kuvio 378). Avoimissa vastauksissa useat vastaajat kertoivat kielten kursseille pääsyn olleen opiskeluaikana hankalaa: ”Kielten kursseille vaikea päästä, jos ei ollut kyse pakollisista peruskursseista.” “Kielten opetus on hyvällä tasolla. Kursseille pääsyn vaikeuden tulisi poistua. Enemmän paikkoja per kurssi, niin pääsisi lukemaan niitä kursseja, jotka kiinnostavat.” 277
  • 279. Kuvio 378: Tyytyväisyys koulutukseen, VY KTK. Koulutus vastasi odotuksia 4 3,2 Opiskeluilmapiiri oli hyvä 3 3,2 Koulutus oli laadukasta 3,0 2 1 Kielten opetusta oli saatavilla riittävästi 3,0 3,1 3,3 3,1 Opinnot olivat mielenkiintoisia Koulutus oli motivoivaa Koulutus oli vaativaa VY Muut yliopistot Kuvio 379: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, VY KTK. 4,0 3,5 3,0 3,0 3,0 2,9 2,8 2,5 VY 2,0 Muut yliopistot 1,5 1,0 Koulutusyksikkö on kiinnostunut Koulutusyksikkö hyväksyy opiskelijat opiskelijoiden mielipiteistä osaksi asiantuntijayhteisöä Koulutuksessaan vastaajat arvostivat opintojen valmistavuutta monenlaisiin tehtäviin: ”Kauppatieteellinen koulutus antaa hyvät valmiudet toimia yritysmaailmassa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin”. Pääaineopintoihinsa vastaajat olisivat toivoneet lisää 278
  • 280. käytännönläheisyyttä ja työkaluja työelämään: “Olisi erittäin tärkeää, että kursseilla tarjottaisiin enemmän yritysten toimeksiantoja suoritettavaksi. Ne motivoivat käyttämään opittuja taitoja käytännön työssä.” Kuusi prosenttia Vaasan yliopistosta kandidaatiksi valmistuneista teki kandidaatintutkielmansa toimeksiantona. Tutkielman ohjaukselle vastaajat antoivat keskiarvon 3,6. Kuvio 380: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, VY KTK. Koulutusyksikkö... 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 3,1 3,2 käyttää elinkeinoelämän asiantuntijoita opetuksessa 3,0 3,1 2,9 3,0 2,5 2,8 huolehtii koulutuksen tukee tarjoaa opiskelijoille kilpailukyvystä työelämävalmiuksien yhteyksiä työmarkkinoilla kehittymistä elinkeinoelämään VY Muut yliopistot 13.3.4 Kansainvälisyys ja vaihto-opinnot Vaasan yliopistosta kandidaatiksi valmistuneet antoivat hieman keskimääräistä vastaajaa alemmat arviot koulutuksensa kansainvälisyydestä. Myös avoimissa vastauksissa kävi ilmi, että kansainvälisyys olisi vastaajien mielestä saanut näkyä koulutuksessa selkeämmin: ”Mielestäni opetus ei valmista toimimaan kansainvälisessä ympäristössä, jos ei osallistu kv. kursseille tai opiskelijavaihtoon”. Kansainvälistä liiketoimintaa pääaineenaan opiskelleet olivat kuitenkin muita Vaasan vastaajia tyytyväisempiä koulutuksensa kansainvälisyyteen. 279
  • 281. Vain noin joka neljäs Vaasan kandidaateiksi valmistuneista suoritti osan KTKopinnoistaan ulkomailla (kuvio 382). Vastaajat, jotka eivät lähteneet vaihto-opiskelijoiksi, kertoivat tämän johtuneen mm. siitä, että halusivat lähteä vaihtoon maisterivaiheessa. Kuvio 381: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, VY KTK. 4,0 3,5 3,5 3,6 3,2 3,3 3,0 2,5 VY 2,0 Muut yliopistot 1,5 1,0 Koulutusyksikkö tarjoaa Opetuksessa huomioitiin kansainvälisiä kansainvälisyys opiskelumahdollisuuksia Kuvio 382: Suoritti osan KTK-opinnoistaan ulkomailla, VY KTK, %. 100 % 90 % 80 % 54% 70 % 60 % 74% 50 % Ei 40 % Kyllä 30 % 46% 20 % 10 % 26% 0% VY Muut yliopistot 280
  • 282. Kuvio 383: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, VY KTK. KTK-tutkinnon rakenne mahdollisti luontevasti vaihtoonlähdön 4 3,3 Vaihtopaikoista oli tarjolla riittävästi 3,3 tietoa ennen lähtöä Vaihdon pystyi sisällyttämään osaksi KTK-tutkintoa 3,4 3 2 Taloudellinen ja muu tuki vaihtoonlähtöön oli riittävää 2,9 Vaihtoonlähtöön 3,4 kannustettiin riittävästi yliopiston taholta Uskoi saaneensa vaihdon aikana 3,6 sellaista osaamista, jota muuten ei olisi saanut 1 3,3 2,8 Opetus vaihtoopintojakson aikana oli laadukasta Vaihto-opintojakso oli hyödyksi laadukkaan työllistymisen kannalta VY Muut yliopistot 13.3.5 Jatkosuunnitelmat 89 % Vaasan kandidaatiksi valmistuneista aikoi jatkaa opintojaan kauppatieteiden maisteriksi samassa yliopistossa (kuvio 384). Yhdeksän prosenttia aikoi kuitenkin siirtyä suoraan työelämään, mikä on suhteellisen paljon verrattuna KTK-vastaajiin keskimäärin. Suoraan työelämään siirtyvät kertoivat päätöksensä syyksi useimmin taloudelliset syyt tai sen, että vastaaja halusi saada työkokemusta. 281
  • 283. Kuvio 384: Aikoo jatkaa opintoja KTM:ksi, VY KTK, %. Kyllä, jatkaa suoraan samassa yliopistossa 89% 89% Kyllä, jatkaa suoraan eri yliopistossa 2% 4% 9% 1% Ei, siirtyy työelämään Siirtyy nyt työelämään ja jatkaa mahdollisesti myöhemmin Muut yliopistot 0% 4% Ei, vaihtaa opiskelemaan toista alaa VY 0% 1% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 385: Aikoo käydä töissä KTM-opintojen yhteydessä, VY KTK, %. 100 % 21% 80 % 60 % 38% 3% 1% Ei aio käydä töissä 56% 40 % 43% Aikoo toimia yrittäjänä Kyllä, osapäivätyössä Kyllä, kokopäivätyössä 20 % 18% 20% VY Muut yliopistot 0% 282
  • 284. 14 Taulukkoluettelo Taulukko 1: Vastaajat ja vastausprosentit, KTM. ...................................................................................................... 18 Taulukko 2: Tutkielman rahoituksen suuruus, KTM. .............................................................................................. 29 Taulukko 3: Työssä olleiden bruttopalkka kuukaudessa, KTM. ............................................................................. 37 Taulukko 4: Valmistuneet ja vastausprosentit, KTK. ................................................................................................ 41 Taulukko 5: Vastaajat ja vastausprosentit, Aalto KTM............................................................................................. 54 Taulukko 6: Tutkielman rahoituksen suuruus, Aalto KTM. .................................................................................... 62 Taulukko 7: Työssä olleiden bruttopalkka kuukaudessa, Aalto KTM. .................................................................. 67 Taulukko 8: Vastaajat ja vastausprosentit, Aalto KTK. ............................................................................................ 68 Taulukko 9: Valmistuneet, valmistuneet ja vastausprosentit, UEF KTM. ............................................................. 81 Taulukko 10: Tutkielman rahoituksen suuruus, UEF KTM. .................................................................................... 88 Taulukko 11: Työssä olleiden bruttopalkka kuukaudessa, UEF KTM. .................................................................. 94 Taulukko 12: Vastaajat ja vastausprosentit, UEF KTK. ............................................................................................ 95 Taulukko 13: Vastaajat, valmistuneet ja vastausprosentit, JY KTM. .................................................................... 107 Taulukko 14: Tutkielman rahoituksen suuruus, JY KTM. ..................................................................................... 116 Taulukko 15: Työssä olleiden bruttopalkka kuukaudessa, JY KTM. .................................................................... 122 Taulukko 16: Vastaajat ja vastausprosentit, JY KTK. .............................................................................................. 123 Taulukko 17: Vastaajat ja vastausprosentit, LUT KTM. ......................................................................................... 135 Taulukko 18: Tutkielman rahoituksen suuruus, LUT KTM. ................................................................................. 143 Taulukko 19: Työssä olleiden bruttopalkka kuukaudessa, LUT KTM. ................................................................ 148 Taulukko 20: Vastaajat ja vastausprosentit, LUT KTK. .......................................................................................... 149 Taulukko 21: Vastaajat ja vastausprosentit, OY KTM. ........................................................................................... 160 Taulukko 22: Tutkielman rahoituksen suuruus, OY KTM. .................................................................................... 167 Taulukko 23: Työssä olleiden bruttopalkka kuukaudessa, OY KTM. .................................................................. 172 Taulukko 24: Vastaajat ja vastausprosentit, OY KTK. ............................................................................................ 173 Taulukko 25: Vastaajat ja vastausprosentit, Hanken KTM. ................................................................................... 184 Taulukko 26: Tutkielman rahoituksen suuruus, Hanken KTM. ........................................................................... 192 Taulukko 27: Työssä olleiden bruttopalkka kuukaudessa, Hanken KTM. .......................................................... 197 Taulukko 28: Vastaajat ja vastausprosentit, Hanken KTK. .................................................................................... 198 Taulukko 29: Vastaajat ja vastausprosentit, TaY KTM. .......................................................................................... 210 Taulukko 30: Tutkielman rahoituksen suuruus, TaY KTM. .................................................................................. 217 Taulukko 31: Työssä olleiden bruttopalkka kuukaudessa, TaY KTM. ................................................................. 222 Taulukko 32: Vastaajat ja vastausprosentit, TaY KTK. ........................................................................................... 223 Taulukko 33: Vastaajat ja vastausprosentit, TSE KTM. .......................................................................................... 234 283
  • 285. Taulukko 34: Tutkielman rahoituksen suuruus, TSE KTM. .................................................................................. 242 Taulukko 35: Työssä olleiden bruttopalkka kuukaudessa, TSE KTM. ................................................................. 247 Taulukko 36: Vastaajat ja vastausprosentit, TSE KTK. ........................................................................................... 248 Taulukko 37: Vastaajamäärä ja vastausprosentti, VY KTM. .................................................................................. 259 Taulukko 38: Tutkielman rahoituksen suuruus, VY KTM. .................................................................................... 265 Taulukko 39: Työssä olleiden bruttopalkka kuukaudessa, VY KTM. .................................................................. 271 Taulukko 40: Vastaajat ja vastausprosentit, VY KTK.............................................................................................. 272 284
  • 286. 15 Kuvioluettelo Kuvio 1: Vastaajien sukupuolijakauma, KTM, %. Kuvio 2: Ikä valmistuessa, KTM, %. ....... 19 Kuvio 3: Aiempi koulutustausta, KTM, %. ................................................................................................................ 19 Kuvio 4: Yleisimmät pääaine-/koulutusohjelmakategoriat, lkm, ja sukupuolijakaumat, KTM, %. ................... 20 Kuvio 5: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste sukupuolen mukaan, KTM, %. ................................................ 22 Kuvio 6: Tärkein syy opintojen viivästymiseen, KTM, %. ....................................................................................... 23 Kuvio 7: Opintojen viivästyminen koulutustaustoittain, KTM, %. ........................................................................ 23 Kuvio 8: Arviot koulutusyksikön palveluista, KTM. ................................................................................................ 24 Kuvio 9: Arviot opintojen ohjauksesta, KTM............................................................................................................. 25 Kuvio 10: Arviot opetuksesta, KTM. ........................................................................................................................... 25 Kuvio 11: Koulutuksessa hankitut valmiudet, KTM. ............................................................................................... 26 Kuvio 12: Tyytyväisyys koulutukseen, KTM. ............................................................................................................ 27 Kuvio 13: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, KTM. ................................................................. 27 Kuvio 14: Tutkielman rahoitus, KTM, %. ................................................................................................................... 28 Kuvio 15: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, KTM. ..................................................................................... 30 Kuvio 16: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, KTM. .............................................................................................. 30 Kuvio 17: Työtilanne valmistumishetkellä, KTM, %. ............................................................................................... 31 Kuvio 18: Muutokset valmistumishetken työtilanteessa, KTM, %. ........................................................................ 32 Kuvio 19: Miten sai työpaikan, KTM, %. .................................................................................................................... 34 Kuvio 20: Vastavalmistuneiden työnantajat sektoreittain, KTM, %. ...................................................................... 35 Kuvio 21: Asema organisaatiossa, sukupuolen mukaan, KTM, %. ........................................................................ 36 Kuvio 22: Tehtäväalueet, KTM, %. .............................................................................................................................. 36 Kuvio 23: Työtehtävien vastaavuus koulutukseen, KTM, %. .................................................................................. 37 Kuvio 24: Mediaanipalkka työpaikan sijainnin mukaan, KTM. .............................................................................. 38 Kuvio 25: Vastavalmistuneiden mediaanipalkan kehitys, KTM. ............................................................................ 38 Kuvio 26: Työssäkäyvien mediaanipalkka pääainekategorioiden mukaan, KTM. .............................................. 39 Kuvio 27: Mediaanipalkka aseman mukaan sukupuolittain, KTM. ....................................................................... 40 Kuvio 28: Vastaajien sukupuolijakauma, KTK, %. Kuvio 29: Ikä valmistuessa, KTK, %. ....... 42 Kuvio 30: Aiempi koulutustausta, KTK, %. ............................................................................................................... 42 Kuvio 31: Yleisimmät pääaine-/koulutusohjelmakategoriat, lkm, ja sukupuolijakaumat, KTK %. ................... 43 Kuvio 32: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste sukupuolen mukaan, KTK, %................................................ 45 Kuvio 33: Tärkein syy opintojen viivästymiseen, KTK, %. ...................................................................................... 46 Kuvio 34: Arviot koulutusyksikön palveluista, KTK. ............................................................................................... 47 Kuvio 35: Arviot opintojen ohjauksesta, KTK. .......................................................................................................... 48 285
  • 287. Kuvio 36: Arviot opetuksesta, KTK. ............................................................................................................................ 48 Kuvio 37: Koulutuksessa hankitut valmiudet, KTK. ................................................................................................ 49 Kuvio 38: Tyytyväisyys koulutukseen, KTK. ............................................................................................................. 49 Kuvio 39: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, KTK. .................................................................. 50 Kuvio 40: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, KTK. ...................................................................................... 51 Kuvio 41: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, KTK. ............................................................................................... 51 Kuvio 42: Aikoo jatkaa opintoja KTM:ksi, KTK, %. .................................................................................................. 52 Kuvio 43: Aikoo käydä töissä KTM-opintojen yhteydessä, KTK, %. ...................................................................... 52 Kuvio 44: Vastaajien sukupuolijakauma, Aalto KTM, %. ........................................................................................ 54 Kuvio 45: Koulutusohjelmat ja sukupuolijakaumat, Aalto KTM, %....................................................................... 55 Kuvio 46: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, Aalto KTM, %. ........................................................................ 55 Kuvio 47: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (2 vuotta), Aalto KTM, %. .................................... 56 Kuvio 48: Opintojen viivästyminen koulutustaustoittain, Aalto KTM, %. ............................................................ 57 Kuvio 49: Arviot koulutusyksikön palveluista, Aalto KTM. ................................................................................... 57 Kuvio 50: Arviot opintojen ohjauksesta, Aalto KTM. ............................................................................................... 58 Kuvio 51: Arviot opetuksesta, Aalto KTM. ................................................................................................................ 58 Kuvio 52: Koulutuksessa hankitut valmiudet, Aalto KTM. ..................................................................................... 59 Kuvio 53: Tyytyväisyys koulutukseen, Aalto KTM. ................................................................................................. 60 Kuvio 54: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, Aalto KTM. ....................................................................................... 60 Kuvio 55: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, Aalto KTM. ....................................................... 61 Kuvio 56: Tutkielman tekeminen toimeksiantona, Aalto KTM, %. ........................................................................ 62 Kuvio 57: Tutkielman rahoitus, Aalto KTM, % ......................................................................................................... 62 Kuvio 58: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, Aalto KTM. .......................................................................... 63 Kuvio 59: Suoritti osan KTM-opinnoistaan ulkomailla, Aalto KTM, %. ................................................................ 63 Kuvio 60: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, Aalto KTM..................................................................................... 64 Kuvio 61: Työtilanne valmistumishetkellä, Aalto KTM, %. ..................................................................................... 65 Kuvio 62: Tyytyväisyys työtilanteeseen, Aalto KTM, %. ......................................................................................... 66 Kuvio 63: Miten sai nykyisen työpaikkansa, Aalto KTM, %. .................................................................................. 66 Kuvio 64: Työssä olleiden työtehtävien vastaavuus koulutukseen, Aalto KTM, %. ............................................ 67 Kuvio 65: Työssä olleiden asema organisaatiossa, Aalto KTM, %. ......................................................................... 67 Kuvio 66: Vastaajien sukupuolijakauma, Aalto KTK, %. ......................................................................................... 68 Kuvio 67: Koulutusohjelmat ja sukupuolijakaumat, Aalto KTK, %. ...................................................................... 69 Kuvio 68: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, Aalto KTK, %. ......................................................................... 69 Kuvio 69: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (3 vuotta), Aalto KTK, %. ..................................... 70 286
  • 288. Kuvio 70: Arviot koulutusyksikön palveluista, Aalto KTK. .................................................................................... 71 Kuvio 71: Arviot opintojen ohjauksesta, Aalto KTK. ................................................................................................ 72 Kuvio 72: Arviot opetuksesta, Aalto KTK. ................................................................................................................. 72 Kuvio 73: Koulutuksessa hankitut valmiudet, Aalto KTK. ...................................................................................... 73 Kuvio 74: Tyytyväisyys koulutukseen, Aalto KTK. .................................................................................................. 74 Kuvio 75: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, Aalto KTK. ........................................................................................ 75 Kuvio 76: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, Aalto KTK......................................................... 75 Kuvio 77: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, Aalto KTK. ........................................................................... 76 Kuvio 78: Suoritti osan KTK-opinnoistaan ulkomailla, Aalto KTK, %. .................................................................. 77 Kuvio 79: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, Aalto KTK...................................................................................... 78 Kuvio 80: Aikoo jatkaa opintoja KTM:ksi, Aalto KTK, %. ....................................................................................... 79 Kuvio 81: Aikoo käydä töissä KTM-opintojen yhteydessä, Aalto KTK. ................................................................ 79 Kuvio 82: Vastaajien sukupuolijakauma, UEF KTM, %. .......................................................................................... 81 Kuvio 83: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, UEF KTM, %. ........................................................................ 82 Kuvio 84: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, UEF KTM, %. .......................................................................... 82 Kuvio 85: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (2 vuotta), UEF KTM, %. ...................................... 83 Kuvio 86: Opintojen viivästyminen koulutustaustoittain, UEF KTM, %. .............................................................. 83 Kuvio 87: Arviot koulutusyksikön palveluista, UEF KTM. ..................................................................................... 84 Kuvio 88: Arviot opintojen ohjauksesta, UEF KTM. ................................................................................................. 84 Kuvio 89: Arviot opetuksesta, UEF KTM. .................................................................................................................. 85 Kuvio 90: Koulutuksessa hankitut valmiudet, UEF KTM. ....................................................................................... 86 Kuvio 91: Tyytyväisyys koulutukseen, UEF KTM. ................................................................................................... 86 Kuvio 92: Tyytyväisyys koulutukseen, UEF KTM. ................................................................................................... 87 Kuvio 93: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, UEF KTM. ......................................................... 87 Kuvio 94: Tutkielman tekeminen toimeksiantona, UEF KTM, %. .......................................................................... 88 Kuvio 95: Tutkielman rahoitus, UEF KTM, %. .......................................................................................................... 89 Kuvio 96: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, UEF KTM. ............................................................................ 90 Kuvio 97: Suoritti osan KTM-opinnoistaan ulkomailla, UEF KTM, %. .................................................................. 90 Kuvio 98: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, UEF KTM. ...................................................................................... 91 Kuvio 99: Työtilanne valmistumishetkellä, UEF KTM, %. ....................................................................................... 92 Kuvio 100: Tyytyväisyys työtilanteeseen, UEF KTM, %. ......................................................................................... 93 Kuvio 101: Miten sai nykyisen työpaikan, UEF KTM, %. ........................................................................................ 93 Kuvio 102: Työssä olleiden työtehtävien vastaavuus koulutukseen, UEF KTM, %. ............................................ 94 Kuvio 103: Työssä olleiden asema organisaatioissa, UEF KTM, %. ........................................................................ 94 287
  • 289. Kuvio 104: Vastaajien sukupuolijakauma, UEF KTK, %. ......................................................................................... 95 Kuvio 105: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, UEF KTK, %. ...................................................................... 95 Kuvio 106: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, UEF KTK, %. ......................................................................... 96 Kuvio 107: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (3 vuotta), UEF KTK, %. ..................................... 97 Kuvio 108: Arviot koulutusyksikön palveluista, UEF KTK. .................................................................................... 98 Kuvio 109: Arviot opintojen ohjauksesta, UEF KTK. ................................................................................................ 99 Kuvio 110: Arviot opetuksesta, UEF KTK. ................................................................................................................. 99 Kuvio 111: Koulutuksessa hankitut valmiudet, UEF KTK. .................................................................................... 100 Kuvio 112: Tyytyväisyys koulutukseen, UEF, KTK. ............................................................................................... 101 Kuvio 113: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, UEF KTK. ...................................................................................... 101 Kuvio 114: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, UEF KTK....................................................... 102 Kuvio 115: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, UEF KTK. ......................................................................... 103 Kuvio 116: Suoritti osan KTK-opinnoistaan ulkomailla, UEF KTK, %. ................................................................ 103 Kuvio 117: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, UEF KTK.................................................................................... 104 Kuvio 118: Aikoo jatkaa opintoja KTM:ksi, UEF KTK, %. ..................................................................................... 105 Kuvio 119: Aikoo käydä töissä KTM-opintojen yhteydessä, UEF KTK, %. ......................................................... 105 Kuvio 120: Vastaajien sukupuolijakauma, JY KTM, %. .......................................................................................... 107 Kuvio 121: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, JY KTM, %. ....................................................................... 108 Kuvio 122: Tärkein koulutusyksikön valintaperuste, JY KTM, %......................................................................... 109 Kuvio 123: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (2 vuotta), JY KTM, %. ...................................... 110 Kuvio 124: Opintojen viivästyminen koulutustaustoittain, JY KTM, %. .............................................................. 110 Kuvio 125: Arviot koulutusyksikön palveluista, JY KTM. ..................................................................................... 111 Kuvio 126: Arviot opintojen ohjauksesta, JY KTM. ................................................................................................. 111 Kuvio 127: Arviot opetuksesta, JY KTM. .................................................................................................................. 112 Kuvio 128: Koulutuksessa hankitut valmiudet, JY KTM. ...................................................................................... 113 Kuvio 129: Tyytyväisyys koulutukseen, JY KTM. ................................................................................................... 114 Kuvio 130: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, JY KTM. ......................................................................................... 114 Kuvio 131: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, JY KTM. ........................................................ 115 Kuvio 132: Tutkielman tekeminen toimeksiantona, JY KTM, %. .......................................................................... 116 Kuvio 133: Tutkielman rahoitus, JY KTM, %. .......................................................................................................... 117 Kuvio 134: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, JY KTM. ............................................................................ 118 Kuvio 135: Suoritti osan KTM-opinnoistaan ulkomailla, JY KTM, %. .................................................................. 118 Kuvio 136: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, JY KTM. ..................................................................................... 119 Kuvio 137: Työtilanne valmistumishetkellä, JY KTM, %. ...................................................................................... 120 288
  • 290. Kuvio 138: Tyytyväisyys työtilanteeseen, JY KTM, %. ........................................................................................... 121 Kuvio 139: Miten sai työpaikan, JY KTM, %. ........................................................................................................... 121 Kuvio 140: Työtehtävien vastaavuus koulutukseen, JY KTM, %. ......................................................................... 122 Kuvio 141: Asema organisaatiossa, JY KTM, %. ...................................................................................................... 122 Kuvio 142: Vastaajien sukupuolijakauma, JY KTK, %. ........................................................................................... 123 Kuvio 143: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, JY KTK, %. ........................................................................ 124 Kuvio 144: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, JY KTK, %. ........................................................................... 124 Kuvio 145: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (3 vuotta), JY KTK, %. ....................................... 125 Kuvio 146: Arviot koulutusyksikön palveluista, JY KTK. ...................................................................................... 126 Kuvio 147: Arviot opintojen ohjauksesta, JY KTK................................................................................................... 126 Kuvio 148: Arviot opetuksesta, JY KTK. ................................................................................................................... 127 Kuvio 149: Koulutuksessa hankitut valmiudet, JY KTK. ....................................................................................... 128 Kuvio 150: Tyytyväisyys koulutukseen, JY KTK. .................................................................................................... 129 Kuvio 151: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, JY KTK. .......................................................................................... 129 Kuvio 152: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, JY KTK. ......................................................... 130 Kuvio 153: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, JY KTK. ............................................................................. 131 Kuvio 154: Suoritti osan KTK-opinnoistaan ulkomailla, JY KTK, %. ................................................................... 131 Kuvio 155: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, JY KTK. ...................................................................................... 132 Kuvio 156: Aikoo jatkaa opintoja KTM:ksi, JY KTK, %. ......................................................................................... 133 Kuvio 157: Aikoo käydä töissä KTM-opintojen yhteydessä, JY KTK, %. ............................................................. 133 Kuvio 158: Vastaajien sukupuolijakauma, LUT KTM, %. ...................................................................................... 135 Kuvio 159: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, LUT KTM, %. ................................................................... 136 Kuvio 160: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, LUT KTM, %. ...................................................................... 136 Kuvio 161: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (2 vuotta), LUT KTM, %. .................................. 137 Kuvio 162: Opintojen viivästyminen koulutustaustoittain, LUT KTM, %. .......................................................... 137 Kuvio 163: Arviot koulutusyksikön palveluista, LUT KTM. ................................................................................. 138 Kuvio 164: Arviot opintojen ohjauksesta, LUT KTM. ............................................................................................. 139 Kuvio 165: Arviot opetuksesta, LUT KTM. .............................................................................................................. 140 Kuvio 166: Koulutuksessa hankitut valmiudet, LUT KTM. .................................................................................. 141 Kuvio 167: Tyytyväisyys koulutukseen, LUT KTM. ............................................................................................... 141 Kuvio 168: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, LUT KTM. ..................................................................................... 142 Kuvio 169: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, LUT KTM. .................................................... 142 Kuvio 170: Tutkielman tekeminen toimeksiantona, LUT KTM, %. ...................................................................... 143 Kuvio 171: Tutkielman rahoitus, LUT KTM, %. ...................................................................................................... 144 289
  • 291. Kuvio 172: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, LUT KTM. ........................................................................ 144 Kuvio 173: Suoritti osan KTM-opinnoistaan ulkomailla, LUT KTM, %. .............................................................. 145 Kuvio 174: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, LUT KTM. ................................................................................. 145 Kuvio 175: Työtilanne valmistumishetkellä, LUT KTM, %. .................................................................................. 146 Kuvio 176: Tyytyväisyys työtilanteeseen, LUT KTM, %. ....................................................................................... 147 Kuvio 177: Miten sai työpaikan, LUT KTM, %. ....................................................................................................... 147 Kuvio 178: Työtehtävien vastaavuus koulutukseen, LUT KTM, %. ..................................................................... 148 Kuvio 179: Asema organisaatiossa, LUT KTM, %. .................................................................................................. 148 Kuvio 180: Vastaajien sukupuolijakauma, LUT KTK, %. ....................................................................................... 149 Kuvio 181: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, LUT KTK, %. .................................................................... 149 Kuvio 182: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, LUT KTK, %. ....................................................................... 150 Kuvio 183: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (3 vuotta), LUT KTK, %. ................................... 151 Kuvio 184: Arviot koulutusyksikön palveluista, LUT KTK. .................................................................................. 152 Kuvio 185: Arviot opintojen ohjauksesta, LUT KTK............................................................................................... 152 Kuvio 186: Arviot opetuksesta, LUT KTK. ............................................................................................................... 153 Kuvio 187: Koulutuksessa hankitut valmiudet, LUT KTK. ................................................................................... 153 Kuvio 188: Tyytyväisyys koulutukseen, LUT KTK. ................................................................................................ 154 Kuvio 189: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, LUT KTK. ...................................................................................... 155 Kuvio 190: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, LUT KTK. ..................................................... 155 Kuvio 191: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, LUT KTK. ......................................................................... 156 Kuvio 192: Suoritti osan KTK-opinnoistaan ulkomailla, LUT KTK, %. ............................................................... 157 Kuvio 193: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, LUT KTK. .................................................................................. 157 Kuvio 194: Aikoo jatkaa opintoja KTM:ksi, LUT KTK, %. ..................................................................................... 158 Kuvio 195: Aikoo käydä töissä KTM-opintojen yhteydessä, LUT KTK, %. ......................................................... 158 Kuvio 196: Vastaajien sukupuolijakauma, OY KTM, %. ........................................................................................ 160 Kuvio 197: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, OY KTM, %. ...................................................................... 160 Kuvio 198: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, OY KTM, %. ........................................................................ 161 Kuvio 199: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (2 vuotta), OY KTM, %. .................................... 161 Kuvio 200: Opintojen viivästyminen koulutustaustoittain, OY KTM, %. ............................................................ 162 Kuvio 201: Arviot koulutusyksikön palveluista, OY KTM. ................................................................................... 163 Kuvio 202: Arviot opintojen ohjauksesta, OY KTM. ............................................................................................... 163 Kuvio 203: Arviot opetuksesta, OY KTM. ................................................................................................................ 164 Kuvio 204: Koulutuksessa hankitut valmiudet, OY KTM. ..................................................................................... 165 Kuvio 205: Tyytyväisyys koulutukseen, OY KTM. ................................................................................................. 165 290
  • 292. Kuvio 206: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, OY KTM. ....................................................................................... 166 Kuvio 207: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, OY KTM. ....................................................... 166 Kuvio 208: Tutkielman tekeminen toimeksiantona, OY KTM, %. ........................................................................ 167 Kuvio 209: Tutkielman rahoitus, OY KTM, %. ........................................................................................................ 167 Kuvio 210: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, OY KTM. .......................................................................... 168 Kuvio 211: Suoritti osan KTM-opinnoistaan ulkomailla, OY KTM, %. ................................................................ 168 Kuvio 212: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, OY KTM..................................................................................... 169 Kuvio 213: Työtilanne valmistumishetkellä, OY KTM, %. ..................................................................................... 170 Kuvio 214: Tyytyväisyys työtilanteeseen, OY KTM, %. ......................................................................................... 171 Kuvio 215: Miten sai työpaikan, OY KTM, %. ......................................................................................................... 171 Kuvio 216: Työtehtävien vastaavuus koulutukseen, OY KTM, %. ....................................................................... 172 Kuvio 217: Asema organisaatiossa, OY KTM, %. .................................................................................................... 172 Kuvio 218: Vastaajien sukupuolijakauma, OY KTK, %. ......................................................................................... 173 Kuvio 219: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, OY KTK, %. ...................................................................... 173 Kuvio 220: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, OY KTK, %. ......................................................................... 174 Kuvio 221: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (3 vuotta), OY KTK, %. ..................................... 175 Kuvio 222: Arviot koulutusyksikön palveluista, OY KTK. .................................................................................... 176 Kuvio 223: Arviot opintojen ohjauksesta, OY KTK. ................................................................................................ 176 Kuvio 224: Arviot opetuksesta, OY KTK. ................................................................................................................. 177 Kuvio 225: Koulutuksessa hankitut valmiudet, OY KTK. ...................................................................................... 178 Kuvio 226: Tyytyväisyys koulutukseen, OY KTK. .................................................................................................. 178 Kuvio 227: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, OY KTK. ........................................................................................ 179 Kuvio 228: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, OY KTK. ....................................................... 179 Kuvio 229: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, OY KTK. ........................................................................... 180 Kuvio 230: Suoritti osan KTK-opinnoistaan ulkomailla, OY KTK, %................................................................... 180 Kuvio 231: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, OY KTK. .................................................................................... 181 Kuvio 232: Aikoo jatkaa opintoja KTM:ksi, OY KTK, %. ....................................................................................... 182 Kuvio 233: Aikoo käydä töissä KTM-opintojen yhteydessä, OY KTK, %. ........................................................... 182 Kuvio 234: Vastaajien sukupuolijakauma, Hanken KTM, %. ................................................................................ 184 Kuvio 235: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, Hanken KTM, %. ............................................................. 184 Kuvio 236: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, Hanken KTM, %. ................................................................ 185 Kuvio 237: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (2 vuotta), Hanken KTM, %. ............................ 186 Kuvio 238: Opintojen viivästyminen koulutustaustoittain, Hanken KTM, %..................................................... 186 Kuvio 239: Arviot koulutusyksikön palveluista, Hanken KTM. ........................................................................... 187 291
  • 293. Kuvio 240: Arviot opintojen ohjauksesta, Hanken KTM. ....................................................................................... 188 Kuvio 241: Arviot opetuksesta, Hanken KTM. ........................................................................................................ 188 Kuvio 242: Koulutuksessa hankitut valmiudet, Hanken KTM. ............................................................................ 189 Kuvio 243: Tyytyväisyys koulutukseen, Hanken KTM. ......................................................................................... 189 Kuvio 244: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, Hanken KTM. ............................................................................... 190 Kuvio 245: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, Hanken KTM. .............................................. 191 Kuvio 246: Tutkielman tekeminen toimeksiantona, Hanken KTM, %. ................................................................ 191 Kuvio 247: Tutkielman rahoitus, Hanken KTM, %. ................................................................................................ 192 Kuvio 248: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, Hanken KTM. .................................................................. 193 Kuvio 249: Suoritti osan KTM-opinnoistaan ulkomailla, Hanken KTM, %......................................................... 193 Kuvio 250: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, Hanken KTM. ........................................................................... 194 Kuvio 251: Työtilanne valmistumishetkellä, Hanken KTM, %. ............................................................................ 195 Kuvio 252: Tyytyväisyys työtilanteeseen, Hanken KTM, %. ................................................................................. 196 Kuvio 253: Miten sai työpaikan, Hanken KTM, %. ................................................................................................. 196 Kuvio 254: Työtehtävien vastaavuus koulutukseen, Hanken KTM, %. ............................................................... 197 Kuvio 255: Asema organisaatiossa, Hanken KTM, %. ............................................................................................ 197 Kuvio 256: Vastaajien sukupuolijakauma, Hanken KTK, %. ................................................................................. 198 Kuvio 257: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, Hanken KTK, %. .............................................................. 198 Kuvio 258: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, Hanken KTK, %. ................................................................. 199 Kuvio 259: Opintojen viivästymisen suhteessa tavoiteaikaan (3 vuotta), Hanken KTK, %. ............................. 200 Kuvio 260: Arviot koulutusyksikön palveluista, Hanken KTK. ............................................................................ 201 Kuvio 261: Arviot opintojen ohjauksesta, Hanken KTK. ....................................................................................... 201 Kuvio 262: Arviot opetuksesta, Hanken KTK. ......................................................................................................... 202 Kuvio 263: Koulutuksessa hankitut valmiudet, Hanken KTK. ............................................................................. 203 Kuvio 264: Tyytyväisyys koulutukseen, Hanken KTK. .......................................................................................... 203 Kuvio 265: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, Hanken KTK. ................................................................................ 204 Kuvio 266: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, Hanken KTK. ............................................... 205 Kuvio 267: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, Hanken KTK. ................................................................... 206 Kuvio 268: Suoritti osan KTK-opinnoistaan ulkomailla, Hanken KTK, %. ......................................................... 206 Kuvio 269: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, Hanken KTK. ............................................................................ 207 Kuvio 270: Aikoo jatkaa opintoja KTM:ksi, Hanken KTK, %. ............................................................................... 208 Kuvio 271: Aikoo käydä töissä KTM-opintojen yhteydessä, Hanken KTK, %. ................................................... 208 Kuvio 272: Vastaajien sukupuolijakauma, TaY KTM, %. ....................................................................................... 210 Kuvio 273: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, TaY KTM, %. .................................................................... 210 292
  • 294. Kuvio 274: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, TaY KTM. ............................................................................ 211 Kuvio 275: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (2 vuotta), TaY KTM, %. ................................... 212 Kuvio 276: Opintojen viivästyminen koulutustaustoittain, TaY KTM, %. .......................................................... 212 Kuvio 277: Arviot koulutusyksikön palveluista, TaY KTM. .................................................................................. 213 Kuvio 278: Arviot opintojen ohjauksesta, TaY KTM............................................................................................... 213 Kuvio 279: Arviot opetuksesta, TaY KTM. ............................................................................................................... 214 Kuvio 280: Koulutuksessa hankitut valmiudet, TaY KTM. ................................................................................... 215 Kuvio 281: Tyytyväisyys koulutukseen, TaY KTM. ................................................................................................ 215 Kuvio 282: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, TaY KTM. ...................................................................................... 216 Kuvio 283: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, TaY KTM. ..................................................... 216 Kuvio 284: Tutkielman tekeminen toimeksiantona, TaY KTM, %. ....................................................................... 217 Kuvio 285: Tutkielman rahoitus, TaY KTM, %. ....................................................................................................... 218 Kuvio 286: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, TaY KTM. ......................................................................... 218 Kuvio 287: Suoritti osan KTM-opinnoistaan ulkomailla, TaY KTM,%. ............................................................... 219 Kuvio 288: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, TaY KTM. .................................................................................. 219 Kuvio 289: Työtilanne valmistumishetkellä, TaY KTM, %. ................................................................................... 220 Kuvio 290: Tyytyväisyys työtilanteeseen, TaY KTM,%. ......................................................................................... 221 Kuvio 291: Miten sai työpaikan, TaY KTM, %. ........................................................................................................ 221 Kuvio 292: Työtehtävien vastaavuus koulutukseen, TaY KTM, %. ...................................................................... 222 Kuvio 293: Asema organisaatiossa, TaY KTM, %. ................................................................................................... 222 Kuvio 294: Vastaajien sukupuolijakauma, TAY KTK, %. ....................................................................................... 223 Kuvio 295: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, TaY KTK, %. ..................................................................... 223 Kuvio 296: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, TaY KTK, %. ........................................................................ 224 Kuvio 297: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (3 vuotta), TaY KTK, %. .................................... 225 Kuvio 298: Arviot koulutusyksikön palveluista, TaY KTK. ................................................................................... 225 Kuvio 299: Arviot opintojen ohjauksesta, TaY KTK. .............................................................................................. 226 Kuvio 300: Arviot opetuksesta, TaY KTK. ................................................................................................................ 226 Kuvio 301: Koulutuksessa hankitut valmiudet, TaY KTK. .................................................................................... 227 Kuvio 302: Tyytyväisyys koulutukseen, TaY KTK. ................................................................................................. 228 Kuvio 303: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, TaY KTK. ....................................................................................... 229 Kuvio 304: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, TaY KTK. ...................................................... 229 Kuvio 305: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, TaY KTK. .......................................................................... 230 Kuvio 306: Suoritti osan KTK-opinnoistaan ulkomailla, TaY KTK, %. ................................................................ 230 Kuvio 307: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, TaY KTK. ................................................................................... 231 293
  • 295. Kuvio 308: Aikoo jatkaa opintoja KTM:ksi, TaY KTK, %. ...................................................................................... 232 Kuvio 309: Aikoo käydä töissä KTM-opintojen yhteydessä, TaY KTK, %. .......................................................... 232 Kuvio 310: Vastaajien sukupuolijakauma, TSE KTM, %. ............................................................................................. 234 Kuvio 311: Vastaajien pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, TSE KTM, %. ................................................. 235 Kuvio 312: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, TSE KTM. ............................................................................ 235 Kuvio 313: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (2 vuotta), TSE KTM,%. .................................... 236 Kuvio 314: Opintojen viivästyminen koulutustaustoittain, TSE KTM, %. ........................................................... 236 Kuvio 315: Arviot koulutusyksikön palveluista, TSE KTM. .................................................................................. 237 Kuvio 316: Arviot opintojen ohjauksesta, TSE KTM. .............................................................................................. 237 Kuvio 317: Arviot opetuksesta, TSE KTM. ............................................................................................................... 238 Kuvio 318: Koulutuksessa hankitut valmiudet, TSE KTM. ................................................................................... 239 Kuvio 319: Tyytyväisyys koulutukseen, TSE KTM. ................................................................................................ 240 Kuvio 320: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, TSE KTM. ...................................................................................... 240 Kuvio 321: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, TSE KTM. ..................................................... 241 Kuvio 322: Tutkielman tekeminen toimeksiantona, TSE KTM, %. ....................................................................... 242 Kuvio 323: Tutkielman rahoitus, TSE KTM, %. ....................................................................................................... 242 Kuvio 324: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, TSE KTM. ......................................................................... 243 Kuvio 325: Suoritti osan KTM-opinnoistaan ulkomailla, TSE KTM, %. ............................................................... 244 Kuvio 326: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, TSE KTM. .................................................................................. 244 Kuvio 327: Työtilanne valmistumishetkellä, TSE KTM, %. ................................................................................... 245 Kuvio 328: Tyytyväisyys työtilanteeseen, TSE KTM, %. ........................................................................................ 246 Kuvio 329: Miten sai työpaikan, TSE KTM, %. ........................................................................................................ 246 Kuvio 330: Työtehtävien vastaavuus koulutukseen, TSE KTM, %. ...................................................................... 247 Kuvio 331: Asema organisaatiossa, TSE KTM, %. ................................................................................................... 247 Kuvio 332: Vastaajien sukupuolijakauma, TSE KTK, %. ........................................................................................ 248 Kuvio 333: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, TSE KTK, %. ..................................................................... 248 Kuvio 334: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, TSE KTK, %. ........................................................................ 249 Kuvio 335: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (3 vuotta), TSE KTK, %. .................................... 250 Kuvio 336: Arviot koulutusyksikön palveluista, TSE KTK. ................................................................................... 251 Kuvio 337: Arviot opintojen ohjauksesta, TSE KTK................................................................................................ 251 Kuvio 338: Arviot opetuksesta, TSE KTK. ................................................................................................................ 252 Kuvio 339: Koulutuksessa hankitut valmiudet, TSE KTK. .................................................................................... 253 Kuvio 340: Tyytyväisyys koulutukseen, TSE KTK. ................................................................................................. 253 Kuvio 341: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, TSE KTK. ....................................................................................... 254 Kuvio 342: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, TSE KTK. ...................................................... 254 294
  • 296. Kuvio 343: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, TSE KTK. .......................................................................... 255 Kuvio 344: Suoritti osan KTK-opinnoistaan ulkomailla, TSE KTK, %. ................................................................ 256 Kuvio 345: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, TSE KTK. ................................................................................... 256 Kuvio 346: Aikoo jatkaa opintoja KTM:ksi, TSE KTK, %. ...................................................................................... 257 Kuvio 347: Aikoo käydä töissä KTM-opintojen yhteydessä, TSE KTK, %. .......................................................... 257 Kuvio 348: Vastaajien sukupuolijakauma, VY KTM, %. ........................................................................................ 259 Kuvio 349: Vastaajien pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat , VY KTM, %. .................................................. 260 Kuvio 350: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, VY KTM, %. ......................................................................... 260 Kuvio 351: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaan (2 vuotta), VY KTM, %. .................................... 261 Kuvio 352: Opintojen viivästyminen koulutustaustoittain, VY KTM, %. ............................................................ 261 Kuvio 353: Arviot koulutusyksikön palveluista, VY KTM. ................................................................................... 262 Kuvio 354: Arviot opintojen ohjauksesta, VY KTM. ............................................................................................... 262 Kuvio 355: Arviot opetuksesta, VY KTM. ................................................................................................................ 263 Kuvio 356: Koulutuksessa hankitut valmiudet, VY KTM. ..................................................................................... 263 Kuvio 357: Tyytyväisyys koulutukseen, VY KTM. ................................................................................................. 264 Kuvio 358: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, VY KTM. ....................................................................................... 264 Kuvio 359: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, VY KTM. ....................................................... 265 Kuvio 360: Tutkielman tekeminen toimeksiantona, VY KTM, %.......................................................................... 265 Kuvio 361: Tutkielman rahoitus, VY KTM, %.......................................................................................................... 266 Kuvio 362: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, VY KTM. ........................................................................... 267 Kuvio 363: Suoritti osan KTM-opinnoistaan ulkomailla, VY KTM, %. ................................................................ 267 Kuvio 364: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, VY KTM. .................................................................................... 268 Kuvio 365: Työtilanne valmistumishetkellä, VY KTM, %. ..................................................................................... 269 Kuvio 366: Tyytyväisyys työtilanteeseen, VY KTM, %. ......................................................................................... 269 Kuvio 367: Miten sai työpaikan, VY KTM, %. ......................................................................................................... 270 Kuvio 368: Työtehtävien vastaavuus koulutukseen, VY KTM, %. ....................................................................... 270 Kuvio 369: Asema organisaatiossa, VY KTM, %. .................................................................................................... 271 Kuvio 370: Vastaajien sukupuolijakauma, VY KTK, %. ......................................................................................... 272 Kuvio 371: Pääainekategoriat ja sukupuolijakaumat, VY KTK, %. ....................................................................... 272 Kuvio 372: Tärkein opiskelupaikan valintaperuste, VY KTK, %. ......................................................................... 273 Kuvio 373: Opintojen viivästyminen suhteessa tavoiteaikaa (3 vuotta), VY KTK, %. ....................................... 274 Kuvio 374: Arviot koulutusyksikön palveluista , VY KTK. ................................................................................... 275 Kuvio 375: Arviot opintojen ohjauksesta, VY KTK. ................................................................................................ 275 Kuvio 376: Arviot opetuksesta, VY KTK. ................................................................................................................. 276 295
  • 297. Kuvio 377: Koulutuksessa hankitut valmiudet, VY KTK. ...................................................................................... 277 Kuvio 378: Tyytyväisyys koulutukseen, VY KTK. .................................................................................................. 278 Kuvio 379: Tyytyväisyys koulutusyksikköön, VY KTK. ........................................................................................ 278 Kuvio 380: Arviot koulutusyksikön suhteista elinkeinoelämään, VY KTK. ........................................................ 279 Kuvio 381: Arviot koulutuksen kansainvälisyydestä, VY KTK. ........................................................................... 280 Kuvio 382: Suoritti osan KTK-opinnoistaan ulkomailla, VY KTK, %. .................................................................. 280 Kuvio 383: Tyytyväisyys vaihto-opintojaksoon, VY KTK. ..................................................................................... 281 Kuvio 384: Aikoo jatkaa opintoja KTM:ksi, VY KTK, %. ........................................................................................ 282 Kuvio 385: Aikoo käydä töissä KTM-opintojen yhteydessä, VY KTK, %. ........................................................... 282 296
  • 298. Liite 1 : Kyselylomake (KTM) YLIOPISTO JA HALUTTAESSA OSOITE ARVOISA KAUPPATIETEIDEN MAISTERI Olet menestyksekkäästi suorittanut tutkintosi, onnea! Nyt toivomme Sinulta palautetta yliopistostasi sekä saamastasi koulutuksesta. Mielipiteesi ovat tärkeitä yliopistojen ja niissä annettavan opetuksen kehittämiseksi. Vastattuasi kyselyyn palauta tämä lomake yliopistosi … tutkintotodistusanomuksen liitteenä. Vastaukset käsitellään tilastollisesti ja täysin luottamuksellisesti. Yliopistosi ja Suomen Ekonomiliitto kiittävät avustasi! 1. Sukupuoli 1 2 Nainen Mies 2. Syntymävuosi ____ 3. Asuinpaikan sijainti valmistumishetkellä (mikäli et asu jossakin alla mainituista kaupungeista 1-12, valitse alue 13-32) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Helsinki Joensuu Jyväskylä Kuopio Lappeenranta Mikkeli Oulu Pori Rovaniemi Tampere Turku Vaasa 13 Pääkaupunkiseutu (Espoo / Vantaa / Kauniainen) 14 Muu Uusimaa 15 Varsinais-Suomi 16 Häme 17 Päijät-Häme 18 Keski-Suomi 19 Pirkanmaa 20 Satakunta 21 Etelä-Pohjanmaa 22 Pohjanmaa 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 Pohjois-Pohjanmaa Kymenlaakso Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Kainuu Lappi Etelä-Savo Pohjois-Savo Ahvenanmaa Ulkomaat 4. Minkä tutkinnon perusteella sait suoritusoikeuden kaksivuotiseen kauppatieteiden maisterin tutkintoon? 1 Sain suoraan tutkinto-oikeuden sekä kauppatieteiden kandidaatin että maisterin tutkintoon KTK-tutkinto samassa yliopistossa KTK-tutkinto toisessa suomalaisessa yliopistossa 2 3 4 Ulkomailla suoritettu KTK-tutkintoa vastaava tutkinto Tradenomin tutkinto Muun alan yliopistotutkinto Suomessa tai ulkomailla Muu tutkinto, mikä? ____________________ 5 6 7 5. Millä perusteella ensisijaisesti valitsit opiskelupaikkasi? (Valitse 1-2 vaihtoehtoa tärkeysjärjestyksessä, 1 = tärkein, 2 = toiseksi tärkein) 1 2 3 4 5 Yksikön maine Katsoin sinne opiskelemaan pääsemisen mahdollisuudet hyviksi Sain siitä enemmän tietoa kuin muista yksiköistä Valintamenettely Yksikön sijaintipaikkakunta 6 7 8 9 10 11 Tietty pääaine / ohjelma Tietty aineyhdistelmämahdollisuus Ystävien ja/tai sukulaisten vaikutus Halu itsenäistyä Opetuskieli Laajat opiskelumahdollisuudet/ valinnanvara 297
  • 299. 12 Muu syy, mikä? _________________ _______________________________ 6. Pääaine / ohjelma _________________________ 7. Laajimmat sivuaineet / sivuopintokokonaisuus _________________________ 1 __________________ 2 __________________ Minulla ei ollut sivuaineita (merkitse tällöin rasti) ____ 8. Suorititko osan KTM-tutkintoon sisältyvistä opinnoista muualla kotimaassa? 1 2 En Kyllä ___________________________:ssa ___op ___________________________:ssa ___op ___________________________:ssa___ op 9. Suorititko osan KTM-tutkintoon (ei jo mahdolliseen KTK-tutkintoosi) sisältyneistä opinnoista ulkomailla (esim. yliopiston opiskelijavaihdossa)? 1 Kyllä 2 En VASTAA KYSYMYKSIIN 10-12, mikäli olit opiskelijavaihdossa KTM-tutkinnon aikana 10. Ota kantaa seuraaviin väittämiin (1= täysin eri mieltä, 2= jokseenkin eri mieltä, 3= jokseenkin samaa mieltä, 4= täysin samaa mieltä; 0= en osaa sanoa) a b c d e f g h Sain riittävästi tietoa käytettävissä olevista vaihtoyliopistoista ennen lähtöäni Pystyin asianmukaisesti sisällyttämään suorittamani vaihto-opinnot osaksi KTMtutkintoani Uskon saaneeni vaihto-opintojaksoni aikana sellaista osaamista, jota muuten en tutkinnon aikana olisi saanut Koen vaihto-opintojaksoni olleen minulle hyödyksi laadukkaan työllistymisen kannalta Opetus vaihto-opintojaksoni aikana oli laadukasta Vaihtoonlähtöön kannustettiin riittävästi yliopiston taholta Taloudellinen ja muu tuki vaihtoonlähtöön oli riittävää KTM-tutkinnon rakenne mahdollisti luontevasti vaihtoonlähdön 1 1 2 2 3 3 4 4 0 0 1 2 3 4 0 1 1 1 1 1 2 2 2 2 2 3 3 3 3 3 4 4 4 4 4 0 0 0 0 0 11. Mikä asia tai mitkä asiat olivat avainasemassa vaihtoonlähtöpäätöksesi kannalta? _______________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________________ 298
  • 300. 12. Mikä asia ratkaisi vaihto-opintokohteen valinnan kohdallasi? _______________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________________ 13. Mikäli et ollut opiskelijavaihdossa KTM-tutkinnon aikana, mihin päätöksesi perustui? _______________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________________ 14. Jos katsot KTM-opintojesi suorittamisen viivästyneen suhteessa normiaikaan, mitkä ovat mielestäsi viivästymisen tärkeimmät syyt (1 =tärkein, 2 = toiseksi tärkein; merkitse rasti jos viivästymistä ei ollut)? Opintoni eivät viivästyneet (rasti ruutuun) 1 Työskentely opintojen ohella kokopäiväisesti 2 Työskentely opintojen ohella osaaikaisesti 3 Varusmiespalvelu/vanhempainloma 4 Pro gradu -tutkielman viivästyminen 5 Opiskelu ulkomailla 6 Opiskelu jossakin muussa oppilaitoksessa 7 Opetusjärjestelyt (esim. kurssien ajoitus) 8 Opiskelumotivaation puute 9 10 11 12 13 14 Harrastukset Opintojen vaativuus / puutteelliset opiskelutaidot Opintojen ohjauksen puutteet Sairaus Aktiivinen toiminta ylioppilaskunnassa/ainejärjestössä Muu syy, mikä? ________________ ______________________________ 15. Olin kokopäivätyössä lukukausien aikana yhteensä suorittaessani KTM-tutkintoa n. _______ kk 16. Arvioi seuraavia yliopistoosi liittyviä osa-alueita opiskelun sujuvuuden kannalta asteikolla 1-5 (1 =heikko – välttävä – tyydyttävä – hyvä – 5 = erinomainen) 1 2 Yliopiston tilat Yliopiston laitteet 1 1 2 2 3 3 4 4 5 5 3 4 ATK-tuki Kirjastopalvelut 1 1 2 2 3 3 4 4 5 5 17. Arvioi saamaasi opintojen ohjausta asteikolla 1-5 1 2 2a Orientaatiopäivät tai muu opintojen aloittamiseen liittyvä ohjaus Opintohallinnon / opintotoimiston palvelut Laitoksen / tiedekunnan / schoolin opintopalvelut 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 3 4a 4b 5 6 7 Ohjaus opintojaksoilla Opinto-opas WebOodi Informaatio www-sivuilla Opiskelijatutorointi Opettajatutorointi 1 1 1 1 1 1 2 2 2 2 2 2 3 3 3 3 3 3 4 4 4 4 4 4 5 5 5 5 5 5 Jos annoit joihinkin kohtiin arvosanan 1 tai 2, niin missä vaiheessa ja missä asiassa olisit toivonut enemmän? 299
  • 301. ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ 18. Arvioi seuraavia opetukseen liittyviä osa-alueita asteikolla 1-5 1 2 3 4 4.1 Opetusmenetelmien tarkoituksenmukaisuus Tutkinnon kaikille yhteisten opintojen opetus Pääaineen / ohjelman opetus Kielten ja viestinnän opetus (niiden, jotka sisältyivät KTMtutkintoosi) englanti 1 2 3 4 5 4.2 4.3 4.4 4.5 4.6 4.7 4.8 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 suomen kieli ja viestintä ranska venäjä saksa ruotsi espanja Muu, mikä? _____________________ _ Vieraskielisten kurssien opettajien kielitaito 5 1 2 3 4 5 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 2 2 2 2 3 3 3 3 3 3 3 4 4 4 4 4 4 4 1 2 3 4 5 Mikäli annoit joihinkin kohtiin arvosanan 1 tai 2, voit kertoa mihin kohtiin ja miksi ___________________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________________ 19. Arvioi koulutuksessa hankkimiasi valmiuksia asteikolla 1-5 (1 = erittäin huono – 5 = erittäin hyvä) 1 2 3 4 5 6 7 8a 8b 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 Talouden yleinen tuntemus Valmiudet pääaineessa / ohjelmassa Valmiudet sivuaineissa / sivuopintokokonaisuudessa Viestintävalmiudet äidinkielellä Viestintävalmiudet toisella kotimaisella kielellä Viestintävalmiudet vierailla kielillä Tieteelliset valmiudet Yrittäjävalmiudet, tiedolliset Yrittäjävalmiudet, asenteelliset Valmiudet toimia kansainvälisessä ympäristössä Valmiudet ryhmässä työskentelyyn Yleiset johtamisvalmiudet Henkilöstöjohtamis- / esimiesvalmiudet Tietotekniset valmiudet Valmius omaksua uusia asioita Ongelmanratkaisuvalmius Esiintymisvalmiudet Vuorovaikutusvalmiudet Neuvottelutaidot Projektinhallintataidot Työelämätietous Eettisen toiminnan valmiudet 1 1 1 2 2 2 3 3 3 4 4 4 5 5 5 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 Mikäli annoit joihinkin kohtiin arvosanan 1 tai 2, voit kertoa mihin kohtiin ja miksi, jotta voimme parantaa opetusta jatkossa ______________________________________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________________________ 300
  • 302. ______________________________________________________________________________________________ 20. Arvioi seuraavia väittämiä asteikolla 1-4 (1 = täysin eri mieltä, 2 = melko eri mieltä, 3 = melko samaa mieltä, 4 = täysin samaa mieltä, 0 = en osaa sanoa) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Koulutus vastasi niitä odotuksia, joita minulla aloittaessani opinnot Koulutus oli laadukasta Koulutus oli vaativaa Koulutus oli motivoivaa Opinnot olivat mielenkiintoisia Koulutus antoi hyvät valmiudet työelämän tehtäviin Opetuksessa huomioitiin kansainvälisyys Kielten opetusta oli saatavilla riittävästi Opiskeluilmapiiri oli hyvä oli 1 2 3 4 0 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 2 2 2 2 2 3 3 3 3 3 3 3 3 4 4 4 4 4 4 4 4 0 0 0 0 0 0 0 0 Mikäli annoit joihinkin kohtiin arvion 1, voit kertoa mihin kohtiin ja miksi, jotta voimme parantaa asiaa ________________________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________________________ 21. Arvioi seuraavia väittämiä yliopistosi/yksikkösi kannalta asteikolla 1-4 (1 = täysin eri mieltä, 2 = melko eri mieltä, 3 = melko samaa mieltä 4 = täysin samaa mieltä; 0 = en osaa sanoa) Yliopistoni/yksikköni 1 on kiinnostunut opiskelijoiden mielipiteistä 2 käyttää elinkeinoelämän asiantuntijoita opetuksessa 3 hyväksyy opiskelijat osaksi asiantuntijayhteisöä 4 huolehtii koulutuksen kilpailukyvystä työmarkkinoilla 5 tarjoaa kansainvälisiä opiskelumahdollisuuksia 6 on kiinnostunut elinkeinoelämän toiveista, jotka koskevat vastavalmistuneiden taitoja 7 pyrkii tarjoamaan opiskelijoille yhteyksiä elinkeinoelämään, esim. yritysprojekteja 1 1 1 1 1 1 2 2 2 2 2 2 3 3 3 3 3 3 4 4 4 4 4 4 0 0 0 0 0 0 1 2 3 4 0 Mikäli annoit joihinkin kohtiin arvion 1, voit kertoa mihin kohtiin ja miksi, jotta voimme parantaa asiaa ________________________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________________________ PRO GRADU –TUTKIELMA 22. Teitkö tutkielman toimeksiantona? 1 2 Kyllä En 23. Jos sait tutkielmaasi rahoitusta, millainen se oli? 1 2 3 Sain tutkielmastani kertapalkkion, joka oli ______ € Sain stipendin, joka oli ______ € Ainoastaan tutkielmastani suoranaisesti aiheutuneet kulut (kopiointi-, matka- yms. kulut) maksettiin 301
  • 303. Tein tutkielmaa kokopäivätoimisesti ja sain toimeksiantajaltani palkkaa, joka oli _____ € / kk kuukauden ajalta Muu, mikä? ________________ 4 5 ____ 24. Kuinka kauan käytit tutkielman tekemiseen yhteensä? n. ____ kk, josta nettoaikaa n. ____ kk 25. Arviosi saamastasi tutkielmaohjauksesta asteikolla 1- 5? ____ 26. Arviosi omasta panostuksestasi tutkielmaprosessiin asteikolla 1- 5? ____ TYÖTILANNE 27. Työtilanne (tällä hetkellä tai jo sovittuna) 1 2 Olen vakinaisessa kokopäivätyössä Olen vakinaisessa osapäivätyössä ______ h/vko Olen määräaikaisessa kokopäivätyössä Olen määräaikaisessa osapäivätyössä ____ h/vko Olen päätoiminen yrittäjä 3 4 5 6 Olen osa-aikainen yrittäjä/toiminimi/osakas yrityksessä 7 Jatkan opiskelua 8 Olen vanhempainlomalla tai hoitovapaalla 9 Suoritan varusmies- tai siviilipalvelua 10 Haen työtä (ei vielä työpaikkaa) 11 Muu, mikä? __________________________ 28. Oletko tyytyväinen työtilanteeseesi? 1 2 Kyllä En; miksi? ________________ 29. Kauanko hait tai olet aktiivisesti hakenut työpaikkaa? ____ kk 29 a. Mikäli sinulla ei nyt ole työpaikkaa, 1 En ole vielä hakenut töitä 2 Työmarkkinatilanne yleisesti 3 Oman alueen työtilanne 4 Työkokemuksen puute 5 Tutkintoni aineyhdistelmä mikä on mielestäsi tärkein syy siihen? 6 Työelämässä tarvittavien erityistaitojen puutteellisuus, täsmennä mikä ______________________________ 7 Muu syy, mikä? ________________ KYSYMYKSET 30– 37 TYÖSSÄ OLEVILLE 30. Työpaikan sijainti valmistumishetkellä (mikäli et ole työssä jossakin alla mainituista kaupungeista 1-12, valitse alue 13-32) 1 2 3 4 5 6 7 8 Helsinki Joensuu Jyväskylä Kuopio Lappeenranta Mikkeli Oulu Pori 9 10 11 12 13 Rovaniemi Tampere Turku Vaasa Pääkaupunkiseutu (Espoo / Vantaa / Kauniainen) 14 Muu Uusimaa 15 16 17 18 19 20 21 22 Varsinais-Suomi Häme Päijät-Häme Keski-Suomi Pirkanmaa Satakunta Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa 302
  • 304. 23 24 25 26 Pohjois-Pohjanmaa Kymenlaakso Etelä-Karjala Pohjois-Karjala 27 28 29 30 Kainuu Lappi Etelä-Savo Pohjois-Savo 31 Ahvenanmaa 32 Ulkomaat 31. Miten sait työpaikkasi (1-2 merkittävintä tekijää)? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Vastasin lehti-ilmoitukseen Internetin kautta (esim. yritysten kotisivut) Yliopiston ura- ja rekrytointipalvelujen kautta Henkilöstöpalvelu- / rekrytointiyrityksen kautta Työvoimatoimiston välityksellä Ekonomipörssin välityksellä Henkilökohtaisten suhteiden avulla Olen työskennellyt samassa organisaatiossa opintojeni aikana Tein pro gradu -tutkielman nykyiselle työnantajalleni Yliopiston/professorin välityksellä Minulle tarjottiin työtä Otin oma-aloitteisesti yhteyttä työnantajiin Työskentelen omassa yrityksessä 14 Muuta kautta, miten? _________________ 32. Työnantajasi 1 2 3 4 5 Yksityinen yritys tai laitos Kunta, kuntayhtymä Kunnallinen liikelaitos tai kunnan omistama yritys Valtio Valtion liikelaitos 6 7 8 9 10 Yliopisto Muu julkisyhteisö Järjestö, säätiö tai vastaava Olen yrittäjä/ammatinharjoittaja Muu, mikä? ___________________ 33. Miten hyvin työtehtäväsi vastaavat koulutustasi? 1 2 3 4 5 Hyvin Melko hyvin Heikosti Ei lainkaan En osaa sanoa 34. Mikä on asemasi organisaatiossa? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Ylin johto (pää-, toimitus- / varatoimitusjohtaja) Johto (markkinointi-, henkilöstö-, talousjohtaja tms.) Ylempi keskijohto (osastopäällikkö tms.) Alempi keskijohto (toimistopäällikkö tms.) Asiantuntija (myös esim. suunnittelija / projektipäällikkö) Itsenäinen elinkeinonharjoittaja Professori/lehtori/assistentti/muu opettaja Toimihenkilö, ei esimiesasemassa Muu, mikä? ______________ 35. Mikä on tehtäväalueesi? Valitse vain yksi vaihtoehto. 1 2 Yleishallinnolliset tehtävät (esim. yleisjohto, strateginen konsultointi, juridiset tehtävät, kehittäminen ja konsultointi / laatutyö) Tietojenkäsittely- / ICT-tehtävät 303
  • 305. 3 4 Henkilöstöhallinnolliset yleistehtävät (esim. henkilöstöhallinnon kehittäminen ja konsultointi, rekrytointi) Taloudelliset yleistehtävät (esim. sisäinen tai ulkoinen laskenta, budjetointi, kirjanpito, rahoitus, sisäinen tarkastus, tilintarkastus, verotus, yritystutkimus, taloushallinnon kehittäminen) 5 Markkinoinnin yleistehtävät (esim. markkinointisuunnittelu, markkinatutkimus, myynti, vienti, markkinoinnin kehittäminen ja konsultointi) 6 Logistiikka (esim. ostot, varastointi, kuljetus, tuonti, huolinta) 7 Opetus- / tutkimustehtävät 8 Palvelu- ja neuvontatehtävät 9 Sihteerin / assistentin tehtävät 10 Muut tehtävät 36. Tehtävänimikkeesi __________________ 37. Bruttopalkkasi tällä hetkellä (sisältäen luontaisedut) ______________ € /kk SEURAAVIIN VASTAAVAT KAIKKI 38. Miten pääaineesi/ohjelmasi opintoja pitäisi kehittää? Mikä oli erityisen hyvää / mitä mielestäsi puuttui? ___________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________ 39. Miten kielten opetusta pitäisi kehittää? Mikä oli erityisen hyvää / mitä mielestäsi puuttui? _________________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________________ 40. Harkitsetko tai oletko harkinnut vakavasti kauppatieteellisiä jatko-opintoja? 1 2 3 4 En Kyllä, mutta en aio jatko-opiskelijaksi Kyllä, olen hakenut mutta minua ei ole otettu jatko-opiskelijaksi Kyllä; miksi ja milloin aiot hakea jatko-opiskelijaksi? ___________________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________________ 41. Mikä yliopistossasi ja/tai saamassasi koulutuksessa oli erityisen hyvää? Entä huonoa? Voit kommentoida kauppatieteellistä koulutusta yleisemminkin. ___________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________ 304
  • 306. ___________________________________________________________________________ Kiitos vastauksistasi! 305
  • 307. Liite 2 : Kyselylomake (KTK) YLIOPISTO JA HALUTTAESSA OSOITE ARVOISA KAUPPATIETEIDEN KANDIDAATTI Olet menestyksekkäästi suorittanut tutkintosi, onnea! Nyt toivomme Sinulta palautetta yliopistostasi sekä saamastasi koulutuksesta. Mielipiteesi ovat tärkeitä yliopistojen ja erityisesti niissä annettavan opetuksen kehittämiseksi. Vastattuasi kyselyyn palauta tämä lomake yliopistosi … tutkintotodistusanomuksen liitteenä. Vastauksesi käsitellään tilastollisesti ja täysin luottamuksellisesti. Yliopistosi ja Suomen Ekonomiliitto kiittävät avustasi! 1. Sukupuoli 1 2 Nainen Mies 2. Syntymävuosi ___________ 3. Asuinpaikka valmistumishetkellä (mikäli et asu jossakin alla mainituista kaupungeista 1-12, valitse alue 13-32) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Helsinki Joensuu Jyväskylä Kuopio Lappeenranta Mikkeli Oulu Pori Rovaniemi Tampere Turku Vaasa 13 Pääkaupunkiseutu (Espoo / Vantaa / Kauniainen) 14 Muu Uusimaa 15 Varsinais-Suomi 16 Häme 17 Päijät-Häme 18 Keski-Suomi 19 Pirkanmaa 20 Satakunta 21 Etelä-Pohjanmaa 22 Pohjanmaa 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 Pohjois-Pohjanmaa Kymenlaakso Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Kainuu Lappi Etelä-Savo Pohjois-Savo Ahvenanmaa Ulkomaat 4. KTK-tutkinnon aloitusvuosi ________ 5. Oletko suorittanut jo opintoja kauppatieteiden maisterin tutkintoa varten? 1 2 En Kyllä, ___ op 6. Koulutustausta KTK-opintojen aloitushetkellä (valitse yksi vaihtoehto) 1 2 3 Ylioppilas Ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opintoja (ei tutkintoa) Ammattikorkeakoulututkinto / yliopistotutkinto 4 5 6 Ammatillinen perustutkinto Avoimen yliopiston opintoja Muu, mikä? 306
  • 308. 7. Millä perusteella ensisijaisesti valitsit opiskelupaikkasi? Valitse 1-2 vaihtoehtoa tärkeysjärjestyksessä, 1 = tärkein, 2 = toiseksi tärkein. 1 2 3 4 5 6 7 Yksikön maine Katsoin sinne opiskelemaan pääsemisen mahdollisuudet hyviksi Sain siitä enemmän tietoa kuin muista yksiköistä Valintamenettely Yksikön sijaintipaikkakunta Tietty pääaine / ohjelma Tietty aineyhdistelmämahdollisuus 8 9 10 11 12 Ystävien ja/tai sukulaisten vaikutus Halu itsenäistyä Opetuskieli Laajat opiskelumahdollisuudet / valinnanvara Muu syy, mikä? ___________________________ 8. Pääaine/ohjelma __________________________ 8 a. Mahdollinen erikoistumisalue? ______________________________ 9. Laajimmat sivuaineet / sivuopintokokonaisuus 1 ______________________ 2 ______________________ Minulla ei ollut sivuaineita (merkitse tällöin rasti) 10. Suorititko osan KTK-tutkintoon sisältyvistä opinnoista ulkomailla (esim. yliopiston opiskelijavaihdossa) 1 2 Kyllä En VASTAA KYSYMYKSIIN 11-13, mikäli olit opiskelijavaihdossa KTK-tutkinnon aikana 11. Ota kantaa seuraaviin väittämiin (1= täysin eri mieltä, 2= jokseenkin eri mieltä, 3= jokseenkin samaa mieltä, 4= täysin samaa mieltä; 0= en osaa sanoa) a b c d e f g h Sain riittävästi tietoa käytettävissä olevista vaihtoyliopistoista ennen lähtöäni Pystyin asianmukaisesti sisällyttämään suorittamani vaihto-opinnot osaksi KTKtutkintoani Uskon saaneeni vaihto-opintojaksoni aikana sellaista osaamista, jota muuten en tutkinnon aikana olisi saanut Koen vaihto-opintojaksoni olleen minulle hyödyksi laadukkaan työllistymisen kannalta Opetus vaihto-opintojaksoni aikana oli laadukasta Vaihtoonlähtöön kannustettiin riittävästi yliopiston taholta Taloudellinen ja muu tuki vaihtoonlähtöön oli riittävää KTK-tutkinnon rakenne mahdollisti luontevasti vaihtoonlähdön 1 1 2 2 3 3 4 4 0 0 1 2 3 4 0 1 2 3 4 0 1 1 1 1 2 2 2 2 3 3 3 3 4 4 4 4 0 0 0 0 307
  • 309. 12. Mikä asia tai mitkä asiat olivat avainasemassa vaihtoonlähtöpäätöksesi kannalta? ________________________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________________________ 13. Mikä asia ratkaisi vaihto-opintokohteen valinnan kohdallasi? ________________________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________________________ 14. Mikäli et ollut opiskelijavaihdossa KTK-tutkinnon aikana, mihin päätöksesi perustui? ________________________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________________________ 15. Suorititko osan KTK-tutkintoon sisältyvistä opinnoista toisessa kotimaisessa yliopistossa? 1 En 2 Kyllä ___________________________:ssa ______op ___________________________:ssa ______ op ___________________________:ssa ______ op 16. Jos katsot KTK-tutkinnon suorittamisen pitkittyneen (suhteessa normiaikaan), mitkä ovat mielestäsi viivästymisen tärkeimmät syyt (1 = tärkein, 2 = toiseksi tärkein; merkitse rasti jos viivästymistä ei ollut)? 1 2 3 4 5 6 7 8 Opintoni eivät viivästyneet (rasti ruutuun) Työskentely opintojen ohella kokopäiväisesti Työskentely opintojen ohella osaaikaisesti Varusmiespalvelu/vanhempainloma Tutkielman viivästyminen Opiskelu ulkomailla Opiskelu jossakin muussa oppilaitoksessa Opetusjärjestelyt (esim. kurssien ajoitus) Opiskelumotivaation puute 9 10 11 12 13 14 15 Harrastukset Opintojen vaativuus / puutteelliset opiskelutaidot Opintojen ohjauksen puutteet Sairaus Aktiivinen toiminta ylioppilaskunnassa/ainejärjestössä KTM-opintojen suorittaminen KTKopintojen aikana Muu syy, mikä? _______________________________ 308
  • 310. 17. Kuinka pitkä mahdollinen viivästyminen oli 20. Arvioi seuraavia yliopistoosi liittyviä osa-alueita kuukausina? ________ kk opiskelun sujuvuuden kannalta asteikolla 1-5 (heikko-välttävä-tyydyttävä-hyvä-erinomainen) 18. Olin kokopäivätyössä lukukausien aikana yhteensä n. ________ kk 1 2 3 4 19. Olisitko halunnut opiskelemaan kauppatieteitä Yliopiston tilat Yliopiston laitteet ATK-tuki Kirjastopalvelut 1 1 1 1 2 2 2 2 3 3 3 3 4 4 4 4 5 5 5 5 ensisijaisesti johonkin muuhun yliopistoon? 1 Kyllä; ______________________________ 2 En mihin? 21. Arvioi saamaasi opintojen ohjausta asteikolla 1-5 1 2 3 3a 4 5a 5b 6 7 8 Orientaatiopäivät tai muu opintojen aloittamiseen liittyvä ohjaus Infotilaisuudet Opintohallinnon / opintotoimiston palvelut Laitoksen / tiedekunnan / schoolin opintopalvelut Ohjaus opintojaksoilla Opinto-opas Weboodi Informaatio www-sivuilla Opiskelijatutorointi Opettajatutorointi 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 Jos annoit kysymyksen 21 joihinkin kohtiin arvosanan 1 tai 2, niin missä vaiheessa ja missä asiassa olisit toivonut enemmän? ________________________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________________________ 22. Arvioi seuraavia opetukseen liittyviä osa-alueita asteikolla 1-5 1 2 3 4.1 4.2 4.3 4.4 Opetusmenetelmien tarkoituksenmukaisuus Tutkinnon kaikille yhteisten opintojen opetus Pääaineen / ohjelman opetus englanti suomen kieli ja viestintä ranska venäjä 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 1 1 1 1 2 2 2 2 3 3 3 3 4 4 4 4 5 5 5 5 4.5 4.6 4.7 4.8 5 saksa ruotsi espanja muu, mikä? ____________________ Vieraskielisten opintojaksojen opettajien kielitaito 1 1 1 1 2 2 2 2 3 3 3 3 4 4 4 4 5 5 5 5 1 2 3 4 5 Mikäli annoit joihinkin kohtiin arvosanan 1 tai 2, voit kertoa mihin kohtiin ja miksi 309
  • 311. ________________________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________________________ KANDIDAATINTUTKIELMA (kys. 23-25) 23. Teitkö kandidaatintutkielman toimeksiantona? 1 2 Kyllä En 24. Arviosi (1-5) saamastasi kandidaatintutkielman ohjauksesta? _____ 25. Arviosi (1-5) omasta panostuksestasi kandidaatintutkielmaprosessiin? ____ 26. Arvioi koulutuksessa hankkimiasi valmiuksia asteikolla 1-5 1 2 3 4 5 6 7a 7b 8 Talouden yleinen tuntemus Valmiudet pääaineessa / ohjelmassa Valmiudet sivuaineissa / sivuopintokokonaisuudessa Viestintävalmiudet äidinkielellä Viestintävalmiudet toisella kotimaisella kielellä Viestintävalmiudet vierailla kielillä Yrittäjävalmiudet, tiedolliset Yrittäjävalmiudet, asenteelliset Valmiudet toimia kansainvälisessä 1 1 2 2 3 3 4 4 5 5 1 2 3 4 5 10 11 1 2 3 4 5 12 13 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 9 14 15 16 17 ympäristössä Valmiudet ryhmässä työskentelyyn Yleiset johtamisvalmiudet Henkilöstöjohtamis/ esimiesvalmiudet Tietotekniset valmiudet Valmius omaksua uusia asioita Ongelmienratkaisuvalmius Esiintymisvalmiudet Vuorovaikutusvalmiudet Eettisen toiminnan valmiudet 1 2 3 4 5 1 1 2 2 3 3 4 4 5 5 1 1 2 2 3 3 4 4 5 5 1 1 1 1 2 2 2 2 3 3 3 3 4 4 4 4 5 5 5 5 Mikäli annoit joihinkin kohtiin arvosanan 1 tai 2, kerro mihin kohtiin ja miksi, jotta voimme parantaa opetusta jatkossa _______________________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________________________ 27. Arviosi (1-5) omasta panostuksestasi KTK-tutkintoon kuuluvien opintojen suorittamiseen? ____ 310
  • 312. 28. Arvioi seuraavia väittämiä asteikolla 1-4 (1 = täysin eri mieltä, 2 = melko eri mieltä, 3 = melko samaa mieltä, 4 = täysin samaa mieltä, 0 = en osaa sanoa) 1 2 3 4 5 6 7 8 Koulutus vastasi niitä odotuksia, joita minulla oli aloittaessani opinnot Koulutus oli laadukasta Koulutus oli vaativaa Koulutus oli motivoivaa Opinnot olivat mielenkiintoisia Opinnot olivat mielenkiintoisia Opetuksessa huomioitiin kansainvälisyys Kielten opetusta oli saatavilla riittävästi 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 2 2 2 2 2 3 3 3 3 3 3 3 3 4 4 4 4 4 4 4 4 0 0 0 0 0 0 0 0 Mikäli annoit joihinkin kohtiin arvion 1, voit kertoa mihin kohtiin ja miksi, jotta voimme parantaa asiaa ________________________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________________________ 29. Arvioi seuraavia väittämiä oman yliopistosi/yksikkösi kannalta asteikolla 1-4 (1 = täysin eri mieltä, 2 = melko eri mieltä, 3 = melko samaa mieltä 4 = täysin samaa mieltä; 0 = en osaa sanoa) Mielestäni yliopistoni/yksikköni 1 2 3 4 5 6 7 on kiinnostunut opiskelijoiden mielipiteistä käyttää elinkeinoelämän asiantuntijoita opetuksessa hyväksyy opiskelijat osaksi asiantuntijayhteisöä huolehtii koulutuksen kilpailukyvystä työmarkkinoilla tarjoaa kansainvälisiä opiskelumahdollisuuksia tukee työelämävalmiuksien kehittymistä tarjoaa opiskelijoille yhteyksiä elinkeinoelämään, esim. yritysprojekteja 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 2 2 2 2 3 3 3 3 3 3 3 4 4 4 4 4 4 4 0 0 0 0 0 0 0 Mikäli annoit joihinkin kohtiin arvion 1, voit kertoa mihin kohtiin ja miksi, jotta voimme parantaa asiaa ________________________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________________________ 30. Aiotko valmistuttuasi jatkaa opintojasi kauppatieteiden maisteriksi? 1 2 3 4 Kyllä, jatkan suoraan eri yliopistossa, missä? _______________________ En, vaan siirryn työelämään Siirryn nyt työelämään ja jatkan mahdollisesti myöhemmin En, vaan vaihdan opiskelemaan toista alaa, kerro mikä ___________________ Miksi päädyit tähän?_______________________________________________________ 311
  • 313. 30a. Mikäli jatkat KTM-tutkintoon, aiotko käydä työssä opintojen yhteydessä? 312
  • 314. 1 2 3 4 Kyllä, kokopäivätyössä Kyllä, osapäivätyössä Aion toimia yrittäjänä En 31. Miten pääaineesi/ ohjelmasi opintoja pitäisi kehittää? Mikä oli erityisen hyvää / mitä mielestäsi puuttui? _______________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________________ 32. Miten kielten ja viestinnän opetusta pitäisi mielestäsi kehittää? _______________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________________ 33. Mikä yliopistoyksikössäsi ja/tai saamassasi koulutuksessa oli erityisen hyvää? Entä huonoa? Voit kommentoida kauppatieteellistä koulutusta yleisemminkin. _______________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________________ Kiitos avustasi! 313
  • 315. laskentatoimi markkinointi organisaatiot ja johtaminen / yrityksen hallinto / pkyritysten johtaminen / henkilöstöjohtaminen rahoitus laskentatoimi ja rahoitus kansantaloustiede international business yritysjuridiikka / juridiikka yrittäjyys ja pienyritysten johtaminen / yrittäjyys kv. liiketoiminta / kv. markkinointi logistiikka / ostotoiminnot / hankintojen johtaminen / hankintatoimi tietojärjestelmätiede / informaatioteknologia tuotantotalous information and service management tietojohtaminen talousoikeus pk-yritysten markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta MITIM suomen kieli ja viestintä / yhteisöviestintä / talouselämän viestintä International Business Communication talousmaantiede / aluetiede taloushallinto / pk-yritysten taloushallinto ja rahoitus / tilintarkastus vakuutustiede tietotekniikka CEMS kauppaoikeus vero-oikeus ympäristöjohtaminen oikeustaloustiede IDBM muu aine / ohjelma 224 223 51 46 35 41 9 5 42 1 212 117 95 92 61 42 49 49 21 32 8 21 22 32 49 18 6 7 41 14 11 39 37 35 3 26 24 23 8 4 21 43 19 11 4 29 11 1 15 VY 7 5 5 29 31 7 1 8 5 2 64 8 9 2 1 2 9 6 1 UEF 14 5 9 1 TSE TaY OY 37 49 17 2 2 8 LY LTY JY Hanken Aalto Kaikki Liite 3 : KTM-vastaajat pääaineittain 17 6 8 23 1 1 3 26 24 23 23 2 6 15 1 1 2 14 14 13 11 13 7 7 7 6 5 2 1 1 1 32 11 7 7 7 1 5 5 2 1 1 1 5 5 1 1 7 2 2 314
  • 316. laskentatoimi markkinointi organisaatiot ja johtaminen / yrityksen hallinto / pkyritysten johtaminen / henkilöstöjohtaminen rahoitus laskentatoimi ja rahoitus kansantaloustiede international business yritysjuridiikka / juridiikka yrittäjyys ja pienyritysten johtaminen / yrittäjyys kv. liiketoiminta / kv. markkinointi logistiikka / ostotoiminnot / hankintojen johtaminen / hankintatoimi tietojärjestelmätiede / informaatioteknologia tuotantotalous information and service management tietojohtaminen talousoikeus pk-yritysten markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta MITIM suomen kieli ja viestintä / yhteisöviestintä / talouselämän viestintä International Business Communication talousmaantiede / aluetiede taloushallinto / pk-yritysten taloushallinto ja rahoitus / tilintarkastus vakuutustiede tietotekniikka CEMS kauppaoikeus vero-oikeus ympäristöjohtaminen oikeustaloustiede IDBM muu aine / ohjelma 224 223 51 46 35 41 9 5 42 1 212 117 95 92 61 42 49 49 21 32 8 21 22 32 49 18 6 7 41 14 11 39 37 35 3 26 24 23 8 4 21 43 19 11 4 29 11 1 15 VY 7 5 5 29 31 7 1 8 5 2 64 8 9 2 1 2 9 6 1 UEF 14 5 9 1 TSE TaY OY 37 49 17 2 2 8 LY LUT JY Hanken Aalto Kaikki Liite 4 : KTK-vastaajat pääaineittain 17 6 8 23 1 1 3 26 24 23 23 2 6 15 1 1 2 14 14 13 11 13 7 7 7 6 5 2 1 1 1 32 11 7 7 7 1 5 5 2 1 1 1 5 5 1 1 7 2 2 315