Viisi vuotta työelämässä 2011

508 views

Published on

SEFEn tutkimus vastavalmistuneiden urasta ja arvioita ekonomikoulutuksesta

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
508
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
1
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Viisi vuotta työelämässä 2011

  1. 1. SUOMEN EKONOMILII INLANDS EKONOMFÖRBUNSEFE & AARRESAARI ERKOSTOSEFEN RAPORTTEJA 5/2011Viisi vuotta työelämässäVuonna 2005 KTM-tutkinnon suorittaneidensijoittuminen työmarkkinoilleAntti Raita
  2. 2. Sisältö  1 Johdanto........................................................................................................................................... 4 2 Aineiston kuvailua ......................................................................................................................... 5 2.1 Kyselyyn vastanneet ............................................................................................................... 6 2.1.1 Raportissa käytetyt taustamuuttujat ............................................................................. 8 3 Työuran alku ................................................................................................................................. 10 3.1 Ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työ ...................................................................... 13 3.1.1 Työnantaja ja työpaikan sijainti ................................................................................... 13 3.1.2 Työtehtävien luonne ...................................................................................................... 16 3.2 Ensimmäisen työn laatu ....................................................................................................... 19 3.2.1 Vakituinen vs. määräaikainen työsuhde .................................................................... 19 3.2.2 Työn ja koulutuksen vastaavuus ................................................................................. 21 3.3 Ensimmäiset viisi vuotta ...................................................................................................... 25 3.3.1 Valmistumisen jälkeinen kouluttautuminen ............................................................. 27 4 Kyselyhetken työllisyystilanne .................................................................................................. 29 4.1 Työnantaja ja työpaikan sijainti .......................................................................................... 31 4.2 Työtehtävien luonne ............................................................................................................. 34 5. Kyselyhetken työn laatu ............................................................................................................. 37 5.1 Vakituinen vs. määräaikainen työ ...................................................................................... 37 5.2 Työn ja koulutuksen vastaavuus ........................................................................................ 40 5.3 Tyytyväisyys työhön ............................................................................................................ 45 
  3. 3. 2  5.4 Palkkaus ................................................................................................................................. 47 6 Työn vaatimukset ja koulutuksen antamat valmiudet ........................................................... 52 7 Yksikkökohtaisia tuloksia ........................................................................................................... 58 7.1 Helsingin kauppakorkeakoulu (HSE) ................................................................................ 58 7.1.1 Sijoittuminen työelämään ............................................................................................. 59 7.1.2 Palautetta opinnoista ..................................................................................................... 68 7.2 Itä‐Suomen yliopisto ............................................................................................................. 73 7.2.1 Sijoittuminen työelämään ............................................................................................. 74 7.2.2 Palautetta opinnoista ..................................................................................................... 81 7.3 Jyväskylän yliopisto .............................................................................................................. 85 7.3.1 Sijoittuminen työelämään ............................................................................................. 86 7.3.2 Palautetta opinnoista ..................................................................................................... 94 7.4 Lappeenrannan teknillinen yliopisto ................................................................................. 98 7.4.1 Sijoittuminen työelämään ............................................................................................. 99 7.4.2 Palautetta opinnoista ................................................................................................... 107 7.5 Oulun yliopisto .................................................................................................................... 111 7.5.1 Sijoittuminen työelämään ........................................................................................... 112 7.5.2 Palautetta opinnoista ................................................................................................... 119 7.6 Svenska handelshögskolan (Hanken) .............................................................................. 123 7.6.1 Sijoittuminen työelämään ........................................................................................... 124 7.6.2 Palautetta opinnoista ................................................................................................... 133 7.7 Tampereen yliopisto ........................................................................................................... 138 7.7.1 Sijoittuminen työelämään ........................................................................................... 139 7.7.2 Palautetta opinnoista ................................................................................................... 147 
  4. 4. 3  7.8 Turun kauppakorkeakoulu ............................................................................................... 151 7.8.1 Sijoittuminen työelämään ........................................................................................... 152 7.8.2 Palautetta opinnoista ................................................................................................... 160 7.9 Vaasan yliopisto .................................................................................................................. 164 7.9.1 Sijoittuminen työelämään ........................................................................................... 165 7.9.2 Palautetta opinnoista ................................................................................................... 172 7.10 Åbo Akademi ..................................................................................................................... 177 7.10.1 Sijoittuminen työelämään ......................................................................................... 178 7.10.2 Palautetta opinnoista ................................................................................................. 186 8 Johtopäätökset ............................................................................................................................ 190 Lähteet ............................................................................................................................................ 193 Taulukko‐ ja kuvioluettelo ........................................................................................................... 194 Liite 1. Kyselylomake ................................................................................................................... 200 Liite 2 ”Opiskelu kehitti” ja ”merkitys työssä” keskiarvojen erotus yliopistoittain ........... 204          
  5. 5. 4  1 Johdanto Akateemisten ura‐ ja rekrytointipalvelujen Aarresaari‐verkosto on kehittänyt yliopistojen yhteisen tutkimusmallin (uraseuranta), jonka avulla voidaan seurata korkeakoulutettujen työuran  alkuvaiheita  ja  työhön  sijoittumista  viiden  vuoden  kuluttua  valmistumisesta. Uraseurannan keskeisimpänä päämääränä on tuottaa tietoa ennen kaikkea akateemisesti koulutettujen työllistymisen laatuun liittyvistä tekijöistä. Uraseurantaa  lähdettiin  ensimmäisenä  testaamaan  Akavan  LAASER‐projektissa  2000‐luvun  alussa.  Muun  muassa  kyseisen  projektin  tulosten  perusteella  Aarresaari‐verkosto lähti kehittämään uraseurantaa. Verkoston  toimesta tehtiin  pilotti syksyllä  2005 viidestä yliopistosta  valmistuneille.  Uraseurannassa  mukana  olevien  yliopistojen  määrä  on kasvanut nopeasti, käsittäen tämän tutkimuksen aineiston keruuvaiheessa, syksyllä 2010, jo 16 yliopistoa. Suomen Ekonomiliitto SEFE ry seuraa säännöllisesti ekonomien sijoittumista työelämään. Yhteistyössä  Aarresaari‐verkoston  kanssa  on  julkaistu  aiemmin  raportit  (Viisi  vuotta työelämässä, vuosina 2007 ja 2009). Tämä raportti on jatkoa yllä mainituille raporteille ja tässä  esitetyt  tiedot  täydentävät  kuvaa  ekonomien  työelämään  sijoittumisesta  omalta osaltaan.  SEFE  seuraa  ja  tuottaa  säännöllisesti  tietoa  myös  esimerkiksi vastavalmistuneiden tilanteesta työmarkkinoilla. Näitä lähdetietoja on hyödynnetty tässä raportissa taustamateriaalina. Tässä  raportissa  tarkastellaan  vuonna  2005  kauppatieteiden  maisterin  tutkinnon suorittaneiden  työllistymistä,  työuran  alkua  ja  vastaajien  mielipiteitä  koulutuksesta. Raportin  aluksi  esitellään  aineistoa  ja  sen  käsittelyä.  Kolmas  luku  käydään  läpi  KTM‐tutkinnon suorittaneiden vastaajien työuran alku, kun taas neljäs luku käsittelee vastaajien tilannetta viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Viidennessä luvussa käsitellään työn laatuun liittyviä  elementtejä  ja  vastaajien  palkka.  Raportin  kuudes  luku  paneutuu  koulutuksen antamiin  valmiuksiin  ja  työn  vaatimuksiin.  Raportin  loppuosa  tiivistää  keskeisimmät tulokset koulutusyksiköittäin. 
  6. 6. 5  2 Aineiston kuvailua  Tässä  raportoitava  aineisto  on  osa  yliopistojen  ura‐  ja  rekrytointipalvelujen,  eli  ns. Aarresaari‐verkoston  keräämää  uraseurantadataa.  Uraseurantadata  sisältää  vastaajia kaikilta  koulutusaloilta  –  tässä  raportissa  tarkastelun  kohteena  ovat  vuonna  2005 kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneet.  KTM‐tutkinnon suorittaneita vastaajia aineistossa on 721. Kaikkiaan kauppatieteellisellä koulutusalalla suoritettiin vuonna 2005 yhteensä  1732  ylempää  korkeakoulututkintoa  (OPM,  KOTA‐tietokanta).  Mainittuna vuonna  KTM‐tutkinto  oli  mahdollista  suorittaa  seuraavissa  yliopistoissa  (suluissa raportissa käytettävät lyhenteet):  Svenska handelshögskolan                                   (Hanken)Helsingin kauppakorkeakoulu(nyk. Aalto‐yliopiston kauppakorkeakoulu) (HSE) Aik.  Kuopion  yliopisto,  Joensuun  yliopisto  – nykyään Itä‐Suomen yliopisto) (UEF)Jyväskylän yliopisto  (JY)Lappeenrannan teknillinen yliopisto  (LTY)Oulun yliopisto  (OY)Tampereen yliopisto  (TaY)Turun kauppakorkeakoulu  (TSE)Vaasan yliopisto  (VY)Åbo Akademi  (ÅA)  
  7. 7. 6  Uraseurantahankkeen  yleisenä  periaatteena  on  se,  että  kaikista  kyselylomakkeen kysymyksistä  vähintään  neljä  viidestä  on  kaikille  vastaajille  yhteisiä.  Tämän  lisäksi kullakin  yliopistolla  on  mahdollisuus  ottaa  mukaan  myös  omiin  erityistarpeisiinsa liittyviä  kysymyksiä.  Näitä  mahdollisia  ylimääräisiä  kysymyksiä  ei  ole  käsitelty  tässä raportissa. Esimerkki kyselylomakkeesta löytyy liitteestä 1. Aineiston analysoinnissa on käytetty pääasiassa kuvailevia tilastollisia menetelmiä, kuten prosenttiosuuksia, keskilukuja sekä graafisia esityksiä. Pääasiallisena vertailuryhmänä on käytetty  vuosina  2002  ja  2003  valmistuneita  kauppatieteilijöitä.  Eräissä  kohdin kauppatieteilijöiden  tuloksia  on  myös  verrattu  muilta  koulutusaloilta  valmistuneisiin. Vuosina 2004–2005 valmistuneiden kauppatieteilijöiden palautetta valmistumishetkellä on myös hyödynnetty vertailussa. Taustamuuttujina on käytetty sukupuolta, ikää, yliopistoa sekä seuraavassa alaluvussa mainittuja pääaineryhmiä.  2.1 Kyselyyn vastanneet  Kyselyyn  vastanneet  suorittivat  KTM‐tutkinnon  vuonna  2005.  Heidän  työuriaan selvitettiin viisi vuotta valmistumisen jälkeen eli kyselyajankohta oli syksy 2010. Tutkimus toteutettiin  postikyselynä  ja  tähän  liittyvistä  käytännön  järjestelystä  vastasi  kunkin yliopiston  ura‐  ja  rekrytointipalvelu  (yksikön  nimi  voi  vaihdella  eri  yliopistoissa). Kyselyyn  oli  mahdollista  vastata  paperilomakkeen  ohella  myös  verkossa.  Saatujen vastausten  tallennus  tehtiin  keskitetysti  Tampereen  yliopiston  informaatiotieteiden yksikössä. Näin pyrittiin minimoimaan tallennusprosessin aikana mahdollisesti esiintyvät vastausten erilaiset tulkinnat.    
  8. 8. 7  Taulukko 1. Vastausprosentti ja vastanneiden lukumäärät yliopistoittain N  Vastausprosentti 1              Yhteensä (N)                       Naiset (N) Hanken  39,0  94 56 HSE  35,0  134 80 ISY  69,0  29 19 JY  35,0  63 40 LTY  59,0  71 43 OY  43,0  51 33 TaY  42,0  52 32 TSE  38,0  86 57 VY  44,0  100 55 ÅA  53,0  41 22 Koko aineisto  41,7  721 424  Kauppatieteilijöiden vastausaktiivisuus on yksi akateemisten alojen matalimmista kaikki koulutusalat  huomioiden.  Nyt  saavutettua  vastausaktiivisuutta  voidaan  pitää tyydyttävänä.  Vuonna  2005  KTM‐tutkinnon  suorittaneista  hieman  yli  puolet  (55  %)  on naisia. Vastanneista naisten osuus on noin 59 %. Naiset ovat siis hieman yliedustettuina aineistossa.                                                     1  Vastausasteet  on  laskettu  tutkinnon  suorittaneista.  Kyselyn  saaneista  vastausasteet  ovat  joitakin prosenttiyksikköjä korkeammat 
  9. 9. 8  2.1.1 Raportissa käytetyt taustamuuttujat  Kauppatieteellinen  koulutusala  on  tässä  raportissa  jaettu  pääaineittain  yhteentoista ryhmään.  Pääaineen  lisäksi  kriteerinä  on  käytetty  myös  vastaajien  lukumäärää,  jotta analysointi  olisi  mielekästä.  Kaikki  ne  pääaineet,  joissa  vastaajien  lukumäärä  jäi  alle  19, muodostavat ryhmän ”muut pääaineet”. Ryhmät ja niihin vastanneiden lukumäärät ovat taulukossa  2,  tämän  tekstin  alapuolella.  Koska  pääaineiden  nimet  vaihtelevat  hieman yliopistoittain,  viitataan  jatkossa  kyseiseen  pääaineryhmään,  joka  voi  siis  sisältää nimeltään erilaisia pääaineita.             
  10. 10. 9  Taulukko 2. Vastaajat pääaineryhmittäin2 Pääaineryhmä                      Yhteensä (N)                 Naiset (N)  Iän keskiarvo valmistuessa Johtaminen ja organisointi                          96       61 28,1 Kv.  liiketoiminta  /  kv. markkinointi                         47       31 29,1 Kansantaloustiede                              50       24 28,0 Laskentatoimi                         173      103 28,1 Logistiikka  /  hankintojen johtaminen                         19       9 29,7 Markkinointi                          110       82 26,9 Rahoitus                          47       12 26,5 Tietojärjestelmätiede                          46       14 28,9 Yrittäjyys                          28       18 39,0 Yritysjuridiikka  / kauppaoik. / talousoik.                         31       25 27,2 Muut pääaineet                          59       36 30,8 Koko aineisto                         706       415 28,6                                                       2 Edelliseen vuoteen verrattuna iän keskiarvo valmistuessa oli laskenut seuraavissa pääaineissa: johtaminen ja organisointi, laskentatoimi, markkinointi ja Yritysjuridiikka / kauppaoikeus / talousoikeus. Muissa pääaineissa iän  keskiarvo  valmistuessa  nousi  hieman.  Kaikkien  pääaineiden  yhteenlaskettu  keskiarvo  nousi  myös hieman. 
  11. 11. 10  3 Työuran alku  Lähes  kolme  vastaajaa  neljästä  oli  valmistumishetkellä  työssä.  Osuus  on  yksi korkeimmista,  kun  kaikki  koulutusalat  on  huomioitu.  Valmistumishetken  työllisyys  on jatkanut  heikentymistään  vuodesta  2001  valmistuneista  lähtien,  mutta  kyse  on luultavimmin  yleisen  suhdannetilanteen  muutoksesta  huonompaan  suuntaan.  Tämä näkyy  erityisesti  vastavalmistuneiden  työllistymisessä.  Työttömyysaste  on  noussut vuosituhannen alun valmistuneiden 12,1 %:sta nykyiseen 15,1 %:iin (Sainio, 2007 ja 2008).                  
  12. 12. 11  Taulukko 3. Työmarkkinatilanne valmistumishetkellä %  Työssä Työttömänä Työvoiman ulkopuolella* Muu tilanneMiehet (N=293)  75,4  14,0  8,9  1,7 Naiset (N=423)  71,4  16,0  10,9  1,7 Johtaminen ja organisointi (N=94)  61,8  25,5  10,6  2,1 Kansainvälinen liiketoiminta (N=47)  68,1  12,8  19,1  0,0 Kansantaloustiede (N=50)  64,0  22,0  10,0  4,0 Laskentatoimi (N=173)  82,7  11,0  5,8  0,5 Logistiikka (N=19)  79,0  10,5  10,5  0,0 Markkinointi (N=110)  68,2  18,2  11,8  1,8 Rahoitus (N=47)  85,1  6,4  8,5  0,0 Tietojärjestelmätiede (N=41)  78,3  13,0  8,7  0,0 Yrittäjyys (N=28)  78,6  3,6  10,7  7,1 Yritysjuridiikka / oikeustiede (N=31)  58,0  22,6  9,7  9,7 Muut pääaineet (N=59)  74,6  13,6  11,8  0,0 Koko aineisto (N=716)  72,7  15,1  10,3  1,7 Vuosina  2002–2003  valmistuneiden  tilanne (N=1310) 74,1  14,4  9,6  2,0 Vuonna  2001  valmistuneiden  tilanne (N=676) 77,5 12,1 8,9 1,5*päätoimisena opiskelijana tai perhevapaalla    
  13. 13. 12  Tähän  tutkimukseen  vastanneiden  joukosta  miehet  olivat  työllistyneet  hieman  naisia paremmin valmistumishetkellä. Naiset olivat myös hieman miehiä useammin työttömänä tai  työvoiman  ulkopuolella.  Iällä  ei  näyttäisi  olevan  käytännön  merkitystä valmistumishetken  työllistymiseen.  Valmistumishetken  perusteella  parhaiten  töitä näyttäisi  löytyvän  yrittäjyyttä,  laskentatointa,  logistiikkaa  tai  rahoitusta  pääaineenaan lukeneille.  Heikoimmin  valmistumishetkellä  olivat  työllistyneet  yritysjuridiikkaa, kansantaloustiedettä tai johtamista ja organisointia pääaineenaan lukeneet vastaajat. Kohdan ”Muu tilanne” merkinneet vastaajat ilmoittivat lisätietona muun muassa, että he pitävät välivuoden ulkomailla, tai että he olivat jatkokoulutuksessa. Tarkasteltaessa  valmistumishetken  tilannetta  yliopistoittain  parhaiten  töitä  olivat löytäneet  Jyväskylän  (82  %)  ja  Tampereen  (81  %)  yliopistoista  valmistuneet.  Pienimmät työssä olevien valmistuneiden osuudet olivat Itä‐Suomen/Kuopion ja Joensuun (58 %) ja Oulun (59 %) yliopistoista valmistuneilla. Korkein (31 %) työttömien työnhakijoiden osuus valmistumishetkellä löytyi  Oulun yliopistosta valmistuneiden keskuudesta ja matalin  (6 %) työttömien työnhakijoiden osuus Tampereen yliopistosta valmistuneiden keskuudesta. Tarkemmat yksikkökohtaiset tiedot löytyvät luvusta 7. On  huomattava,  että  valmistumishetken  työmarkkinatilanteen  tarkastelu  ei  anna  koko kuvaa  tutkinnon  suorittaneiden  työllistymisestä.  Osa  valmistuneista  ei  ole  vielä  edes hakenut  töitä  täydellä  intensiteetillä.  Lisäksi  alueelliset  työmarkkinat  vaikuttavat voimakkaasti  työllistymiseen  työuran  alkuvaiheessa.  Alueellisten  työmarkkinoiden vaikutus  tulee  esiin  myös  opintojen  aikaisen  työkokemuksen  laadun  kautta.  Hyvä opiskelun  yhteydessä  hankittu  työkokemus  edesauttaa  valmistumisen  jälkeistä työllistymistä.  Niinpä  valmistumishetken  työmarkkinatilanteen  perusteella  ei  ole mielekästä  tehdä  pitkälle  meneviä  johtopäätöksiä  esimerkiksi  eri  yliopistoista valmistuneiden  työllistymisen  eroista.  Vertaileminen  on  mielekkäämpää,  kun  tutkinnon suorittaneiden urat ovat vakiintuneet.  
  14. 14. 13  3.1 Ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työ  Kuten edellä kävi ilmi, lähes kolme vastaajaa neljästä oli jo valmistumishetkellä työssä. On siis huomattava, että vaikka otsikossa puhutaan ensimmäisestä valmistumisen jälkeisestä työstä, on moni aloittanut kyseisen työsuhteen jo ennen valmistumistaan.  3.1.1 Työnantaja ja työpaikan sijainti  Kolme vastaajaa neljästä oli löytänyt ensimmäisen työpaikkansa yksityiseltä sektorilta tai valtionyhtiöstä.  Lähes  puolet  vastaajista  oli  lisäksi  työllistynyt  vähintään  250  henkilöä työllistävään  organisaatioon.  Miehet  olivat  sijoittuneet  hieman  naisia  useammin  suuriin yrityksiin,  kun  taas  naiset  olivat  hieman  useammin  työllistyneet  julkiselle  sektorille  tai korkeakouluihin.  Kyselyyn  vastanneilla  miehillä  oli  naisia  useammin  oma  yritys  tai vastaanotto, mutta ero ei ole suuri. Pääaineryhmien  välillä  löytyy  hieman  suurempia  eroja,  sillä  rahoitusta  pääaineenaan lukeneista vastaajista käytännössä kaikki (98 %) työllistyivät yksityiselle sektorille. Myös markkinointia  (83  %)  ja  laskentatointa  (82  %)  pääaineenaan  lukeneilla  työllistyminen painottui vahvasti yksityiselle sektorille. Suhteessa vähiten yksityiselle sektorille työllistyi kansantaloustiedettä  (49  %)  pääaineenaan  lukeneita  vastaajia.  Kansantaloustiedettä opiskelleiden vastaajien kohdalla merkittävä työllistäjä on julkinen sektori, jolle työllistyi 39 % vastaajista.     
  15. 15. 14  Taulukko 4. Ensimmäisen työn päätyönantaja %  Miehet Naiset Yhteensä Yritys tai valtionyhtiö, > 249 työntekijää  48,6  40,8  44,0 Yritys tai valtionyhtiö, 49 < 249 työntekijää  11,7  17,2  15,0 Yritys tai valtionyhtiö, < 49 työntekijää  17,7  15,3  16,2 Kunta, kuntayhtymä  4,1  6,4  5,5 Yliopisto, korkeakoulu  6,2  8,4  7,5 Valtio, valtion liikelaitos  5,2  6,4  5,9 Järjestö, säätiö, seurakunta, tms.  3,1  3,6  3,4 Oma yritys, vastaanotto, tms. 3,1  1,7  2,3 Muu päätyönantaja  0,3  0,2  0,2 N      290             419     709  Pääsääntöisesti  kauppatieteilijöiden  työpaikat  sijaitsevat  suurissa  kaupungeissa.  Noin seitsemän  vastaajaa  kymmenestä  ilmoitti  ensimmäisen  työpaikkansa  sijaitsevan  jossakin Suomen  kymmenestä  suurimmasta  kaupungista.  Melko  tarkkaan  puolet  vastaajista  oli työllistynyt  Uudellemaalle.  Tässä  vaiheessa  työuraa  ulkomaille  oli  työllistynyt  viisi prosenttia vastaajista. Sukupuolten  välillä  ei  ole  merkittäviä  eroja  ensimmäisen  työpaikan  sijainnin  suhteen. Miehet olivat työllistyneet hieman naisia enemmän Uudellemaalle. Myöskään iän suhteen merkittäviä  eroja  ensimmäisen  työpaikan  sijainnin  suhteen  ei  löytynyt.  Kaikista pääaineista  keskeisin  ensimmäisen  työpaikan  sijaintimaakunta  on  Uusimaa.  Rahoitusta lukeneiden  joukosta  68  %  oli  löytänyt  ensimmäisen  työpaikkansa  Uudeltamaalta. Suhteellisesti vähiten Uudellemaalle työllistyneitä löytyi edellisen vastaavan tutkimuksen tapaan yrittäjyyttä pääaineenaan opiskelleiden keskuudesta.  
  16. 16. 15  Taulukko 5. Ensimmäisen työpaikan sijainti %  Opiskelumaakunta Uusimaa Muu Suomi  UlkomaatHanken (N=94)  70  ‐  24  6 HSE (N=134)  89  ‐  3  8 UEF (N=29)  44  28  28  ‐ JY (N=63)  34  30  33  3 LTY (N=71)  25  45  24  6 OY (N=51)  57  22  19  2 TaY (N=52)  40  46  10  4 TSE (N=86)  38  36  25  1 VY (N=100)  24  42  32  2 ÅA (N=41)  39  20  32  9 Koko aineisto (N=721)  ‐  49  46  5 Vuosina  2002  ‐  2003  valmistuneiden tilanne (N=1301) ‐  51  45  5   Lappeenrannan  teknillisestä  yliopistosta  sekä  Tampereen  ja  Vaasan  yliopistoista valmistuneista kauppatieteilijöistä yli 40 % ilmoitti ensimmäisen työpaikkansa sijainneen Uudellamaalla.  Osuus  on  selvästi  korkeampi  kuin  opiskelumaakuntaan  työllistyneiden osuus.  Muista  yliopistoista  valmistuneilla  tilanne  on  päinvastainen.  Uudenmaan  ohella merkittävää on Oulun yliopistosta valmistuneiden tilanne, sillä heidän kohdallaan lähes kolme viidestä vastaajasta oli saanut ensimmäisen työpaikkansa opiskelumaakunnasta.   
  17. 17. 16  3.1.2 Työtehtävien luonne  Kauppatieteilijöiden ensimmäinen työ on tyypillisesti asiantuntijatyö. Kyselylomakkeessa vastaajat valitsivat pääsääntöisesti heidän työsuhdettaan kuvaavan vaihtoehdon valmiiksi annetuista vaihtoehdoista.  Sukupuolten välillä on hieman eroja ensimmäisen työtehtävän luonteen suhteen. Naiset olivat  työllistyneet  jonkin  verran  miehiä  useammin  asiakas‐  ja  konsultointi  tai koulutustehtäviin  sekä  toimistotyöhön.  Miehet  taas  olivat  työllistyneet  selkeästi  naisia enemmän  johto‐  ja  esimiestehtäviin.  Esimerkkejä  vastaajien  ammattinimikkeistä ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työpaikan osalta on mainittu taulukossa 8, sivulla 24.             
  18. 18. 17  Taulukko 6. Ensimmäisen työn luonne   %  Miehet Naiset Yhteensä Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät  19  19  19 Markkinointi ja myynti  12  12  12 Konsultointi tai koulutus  11  13  12 Asiakastyö / potilastyö  10  12  11 Suunnittelu‐ tai kehitystyö  10  11  11 Johto‐ ja esimiestehtävät  13  6  9 Tutkimus  9  9  9 Toimisto‐ ja esikuntatehtävät 5  8  6 Opetus tai kasvatus  4  4  4 Muu työ  4  3  3 Lainopillinen työ  2  1  2 Viestintä‐ ja mediatyö  1  2  2 Yhteensä  100  100  100 N      294             424     718       
  19. 19. 18  Pääaineen lisäksi monet muut asiat voivat vaikuttaa siihen, miksi henkilö valitsee tietyn työtehtävän.  Seuraavassa  on  listattu  kategorisesti  järjestyksessä  kaksi  yleisintä ensimmäisen työn luonnetta pääaineryhmittäin:  johtaminen  ja  organisointi:  asiakastyö  sekä  suunnittelu‐,  kehitys‐  tai hallintotehtävät  kansainvälinen liiketoiminta: asiakastyö sekä markkinointi ja myynti  kansantaloustiede,  kansainvälinen  markkinointi:  rahoituksen  ja  taloushallinnon tehtävät sekä tutkimus  laskentatoimi:  rahoituksen  ja  taloushallinnon  tehtävät  sekä  konsultointi  tai koulutus  logistiikka, hankintojen johtaminen: suunnittelu‐, kehitys‐ tai hallintotehtävät sekä toimisto‐ ja esikuntatehtävät  markkinointi: markkinointi ja myynti sekä asiakastyö  rahoitus: rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät sekä konsultointi ja koulutus  tietojärjestelmätiede: suunnittelu‐, kehitys‐ tai hallintotehtävät sekä konsultointi ja koulutus  yrittäjyys: johto‐ ja esimiestehtävät sekä asiakastyö  yritysjuridiikka  /  kauppaoikeus  /  talousoikeus:  konsultointi  ja  koulutus  sekä toimisto‐ ja esikuntatehtävät  muut pääaineet: tutkimus sekä suunnittelu‐, kehitys‐ tai hallintotehtävät       
  20. 20. 19  3.2 Ensimmäisen työn laatu  Kyselylomakkeessa  oli  useita  työllistymisen  laatua  kartoittavia  kysymyksiä;  työsuhteen luonne,  vastaajan  subjektiivinen  arvio  työn  ja  koulutuksen  vastaavuudesta  sekä tyytyväisyydestä  työhön,  oliko  korkeakoulututkinto  työnsaannin  edellytyksenä  sekä palkkaus.  Ensimmäisen  valmistumisen  jälkeisen  työpaikan  laadun  määrittämisen  osalta kyselylomakkeessa päädyttiin hieman suppeampaan mittaristoon.  3.2.1 Vakituinen vs. määräaikainen työsuhde  Lähes  kolme  viidestä  vastaajasta  (57  %)  ilmoitti  ensimmäisen  valmistumisen  jälkeisen työsuhteen olleen vakituinen. Osuus on korkea verrattuna monelta muulta koulutusalalta valmistuneisiin.  Yhtenä  merkittävänä  selittäjänä  on  työnantajasektori,  sillä kauppatieteilijät  olivat  löytäneet  töitä  pääasiassa  yksityiseltä  sektorilta.  Aikaisemmissa vastaavissa  tutkimuksissa  on  tullut  ilmi,  että  määräaikaiset  työsuhteet  ovat  julkisella sektorilla huomattavasti yleisempiä kuin yksityisellä sektorilla akateemisten keskuudessa (esimerkiksi Korhonen & Sainio 2006). Yleisen  työmarkkinatilanteen  heikentyminen  ei  näy  suoraan  verrattaessa  vuonna  2005 valmistuneiden  kauppatieteilijöiden  työllistymistä  kahden  edellisen  vuoden  vastaavaan. Vakituiseen  työsuhteeseen  päässeiden  osuus  on  kasvanut  kautta  linjan  muutamalla prosenttiyksiköllä  ja  vastaavasti  määräaikaisten  osuus  on  pienentynyt.  Vielä  ei  ole saavutettu  vuonna  2001  valmistuneiden  keskiarvoja,  mutta  pientä  muutosta  parempaan suuntaan on nähtävissä.   
  21. 21. 20  Taulukko 7. Ensimmäisen työsuhteen luonne sukupuolittain ja pääaineryhmittäin %  Vak. kokopäivätyö Määräaik.kokopäivätyö Osa‐aikatyö Yrittäjä  / Freelancer Työllistetty  / Työharj. Miehet (N=290)  63  29  4  3  1 Naiset (N=419)  53  38  5  2  2 Johtaminen ja organisointi (N=91) 49  40  9  1  1 Kansainvälinen liiketoiminta (N=47) 54  32  6  4  4 Kansantaloustiede (N=49)  35  55  4  2  4 Laskentatoimi (N=173)  65  28  4  2  1 Logistiikka (N=19)  63  37  0  0  0 Markkinointi (N=110)  52  39  4  1  4 Rahoitus (N=46)  76  24  0  0  0 Tietojärj.tiede (N=46)  60  32  2  4  4 Yrittäjyys (N=27)  67  22  0  11  0 Yritysjuridiikka  /  tms. (N=30) 60  23  7  3  7 Muut (N=59)  53  42  3  2  0 Koko aineisto (N=709)  57  34  5  2  2 Vuosina 2002 – 2003 valm. tilanne (N=1304) 54  39  4  2  2 Vuonna 2001 valm. tilanne (N=672) 65  29  2  2  2   
  22. 22. 21  Tämän  kyselyn  perusteella  kauppatieteilijöiden  alku‐uran  työllisyys  on  hieman paranemaan  päin.  Verrattaessa  vuosina  2002  –  2003  valmistuneiden  uran  alun työnsaantiin ovat vuonna 2005 kauppatieteiden maisteriksi valmistuneet päässeet hieman edellistä  vuotta  useammin  vakituiseen  työsuhteeseen.  Vastaavasti  määräaikaiseen työsuhteeseen päässeiden valmistuneiden määrä on pienentynyt edellisestä kyselystä. Miehet  näyttäisivät  edellisten  vuosien  tapaan  työllistyvän  naisia  useammin  työuransa alussa  vakituisiin  työsuhteisiin.  Ero  on  tilastollisesti  merkitsevä.  Toinen  selkeä  ero työsuhteen  osalta  löytyy  käytettäessä  ikää  taustamuuttujana.  Alle  27‐vuotiaat  vastaajat olivat  päässeet  selvästi  harvemmin  vakituiseen  työsuhteeseen  verrattuna  vähintään  27‐vuotiaisiin  vastaajiin.  Eroa  on  peräti  16  prosenttiyksikköä.  Eri  pääaineryhmistä valmistuneiden  välillä  on  myös  eroja  työsuhteen  saralla.  Heikoimmin  vakituiseen työsuhteeseen  olivat  päässeet  kansantaloustiedettä  lukeneet  (35  %),  kun  taas  rahoitusta pääaineenaan lukeneista oli päässyt vakituiseen työsuhteeseen uransa alussa jopa kolme neljästä vastaajasta. Yliopistoittain  tarkasteltuna  parhaiten  vakituiseen  työsuhteeseen  näyttäisivät  päässeen heti  työuransa  alussa  Helsingin  kauppakorkeakoulusta  (64  %)  ja  Lappeenrannan teknillisestä  yliopistosta  (61  %)  valmistuneet  vastaajat.  Heikoimmin  työuransa  alussa vakituiseen  työsuhteeseen  taas  olivat  päässeet  Oulun  yliopistosta  (31  %)  valmistuneet vastaajat.  3.2.2 Työn ja koulutuksen vastaavuus  Työn  ja  koulutuksen  vastaavuutta  kartoitettiin  kysymyksillä  ”Oliko  vuonna  2005 suoritettu  korkeakoulututkinto  vaatimuksena  ensimmäiseen  työpaikkaasi?”  ja  ”Miten hyvin pystyit hyödyntämään yliopistossa oppimiasi asioita ensimmäisessä työssäsi?”. 
  23. 23. 22  Vain  hieman  alle  puolet  (48  %)  vastaajista  ilmoitti  korkeakoulututkinnon  olleen vaatimuksena  ensimmäiseen  työhön.  On  kuitenkin  huomattava,  että  varsin  suuri  osa vastaajista  oli  työllistynyt  yksityiselle  sektorille,  jolla  ei  välttämättä  vaadita  muodollista pätevyyttä  toisin  kuin  esimerkiksi  julkisella  sektorilla  ja  varsinkin  monella  muulla koulutusalalla.  Peräti  11  %  vastaajista  valitsi  vaihtoehdon  ”Ei  tiedä”  kysyttäessä vaadittiinko työssä KTM‐tutkintoa. Paremman  kuvan  ensimmäisen  työtehtävän  laadusta  antaa  jälkimmäinen  kysymys opittujen asioiden hyödyntämisestä. Vastaajista 35 % ilmoitti hyödyntävänsä yliopistossa oppimiaan asioita jatkuvasti ja 52 % jonkin verran. Koulutustaan vastaamattomassa työssä (= ei voinut hyödyntää oppimiaan asioita juuri lainkaan) oli 13 % vastaajista.   Kuvio 1. Pystyikö hyödyntämään yliopistossa oppimiaan asioita ensimmäisessä työssä   
  24. 24. 23  Tämän  laatumittarin  mukaan  sukupuolten  välillä  on  jonkin  verran  eroa.  Ikä taustamuuttujana  ei  juuri  vaikuta  tilanteeseen.  Pääaineittain  katsottuna  joka  viides markkinointia  lukeneista  ilmoitti,  ettei  pysty  hyödyntämään  oppimaansa  juuri  lainkaan ensimmäisessä  valmistumisen  jälkeisessä  työssään.  Noin  puolet  logistiikkaa  tai laskentatointa  lukeneista  taas  ilmoitti,  että  hyödyntää  jatkuvasti  oppimaansa  jo ensimmäisessä valmistumisen jälkeisessä työpaikassaan. Kysyttäessä,  vastaako  ensimmäinen  työ  vaativuustasoltaan  yliopistollista  koulutusta, nousi esiin pientä eroa sukupuolten välillä. Miehet olivat työllistyneet hieman useammin (55  %)  työhön,  joka  vastasi  yliopistollista  koulutusta,  kun  kyselyyn  vastanneilla  naisilla osuus  (49  %)  jäi  matalammaksi.  Noin  puolet  vastaajista  oli  siis  työllistynyt  ensin  sen kaltaiseen  työhön,  jonka  vaativuustaso  ei  täysin  vastaa  saatua  koulutusta.  Koulutusta vastaamattomassa  työssä  olevien  osuus  on  ollut  kasvussa  vuoden  2001  valmistuneiden jälkeen,  joten  jatkotutkimusaiheena  ensimmäisen  valmistumisen  jälkeisen  työn  ja yleisemmin  työuran  alun  tapahtumien  vaikutus  myöhempään  työuraan  eri työmarkkinatilanteissa olisi mielenkiintoinen. Työpaikkojen laadun arviointia voidaan syventää Englannissa sovellettua laatuluokitusta käyttäen  (Elias  et  al.).  Taulukossa  8  näkyvät  luokitteluperusteet  ja  ryhmien  nimet. Ryhmien  kesken  on  nähtävissä  laatuero  siten,  että  ryhmän  A  työpaikat  vastaavat  alan perinteistä  tarkoituksenmukaista  sijoittumista  ja  ryhmän  D  työpaikat epätarkoituksenmukaista  sijoittumista.  Ryhmä  C  on  osin  ongelmallinen  määrittelyn kannalta edellä mainitusta yksityisen ja julkisen sektorin erilaisten pätevyysvaatimusten näkökulmasta.  Ryhmään  C  sijoittuvat  myös  niin  sanotut  ”sisääntuloammatit”,  joiden voidaan katsoa olevan työuran kannalta tarkoituksenmukaisia.    
  25. 25. 24  Taulukko 8. Ensimmäisen työn laatuluokkien kuvaus  Pystyykö hyödyntämään oppimiaan asioita?Jatkuvasti tai jonkin verran Ei lainkaanVaaditaankokorkeakoulututkinto?KylläRYHMÄ A (N = 279, vastaajista 44 %) RYHMÄ B (N = 12, vastaajista 2 %)Oman alan akateemiset ammatit Muut akateemiset ammatitaluepäällikkö, analyytikko, assistantcontroller, esimiesharjoittelija,henkilöstösuunnittelija, konsultti,laskentaekonomi, lehtori,markkinointiassistentti, portfolio-analyytikko, projektipäällikkö, revisor,suunnittelija, talouspäällikkö,tilintarkastaja, tutkija, verotarkastaja,yliaktuaariVastaajien vähyyden takiaammattinimikkeitä ei ole lueteltu.EiRYHMÄ C (N = 268, vastaajista 43 %)RYHMÄ D (N = 72, vastaajista 11 %)Oman alan uudet työmarkkinat Koulutusta vastaamattomat työtaluepäällikkö, asiakasneuvoja,assistentti, kirjanpitäjä, kouluttaja,laskenta-assistentti,myyntineuvottelija, palveluneuvoja,pankkitoimihenkilö, projektipäällikkö,sijoitusneuvoja, suunnittelija,talouspäällikkö, tuotepäällikkö,verosihteeri, vientiassistentti, yrittäjäasiakasneuvoja, johdon assistentti,lentoemäntä, myyjä, ostaja, salesmanager, sijoitusneuvoja,taloushallinnon assistentti, tekninentuki, toimistosihteeri Tehdyn  luokituksen  perusteella  hieman  vajaa  puolet  vastaajista  toimii  oman  alansa akateemisessa ammatissa. Pitää kuitenkin huomioida edellä mainittu ryhmään C liittyvä problematiikka.  Niinpä  voidaan  tässä  kohtaa  todeta  tarkoituksenmukaisesti  työelämään sijoittuneiden  osuuden  olevan  selvästi  suurempi.  Lisäksi  on  hyvä  huomata,  että  sama ammattinimike  voi  sijoittua  useaan  eri  ryhmään,  mikä  myös  osaltaan  kertoo  KTM‐tutkinnon  suorittaneiden  työtehtävien  kirjosta.  Sukupuolen,  yliopiston  tai  pääaineen käyttö taustamuuttujana ei tuo uutta luvun alussa esitettyihin tuloksiin.    
  26. 26. 25  3.3 Ensimmäiset viisi vuotta  Kauppatieteilijät  olivat  olleet  työssä  valmistumisensa  jälkeen  keskimäärin  4  vuotta  11 kuukautta.  Koulutusta  vastaavaa  työtä  tähän  tutkimukseen  vastanneet  kauppatieteilijät olivat  tehneet  valmistumisensa  jälkeen  keskimäärin  4  vuotta  5  kuukautta.  Verrattuna vuosina 2002 – 2003 valmistuneiden tilanteeseen on koulutusta vastaavassa työssä olleiden vastaajien työssäoloaika kasvanut yhdellä kuukaudella. Kauppatieteilijöillä oli ollut keskimäärin kaksi työnantajaa työuransa ensimmäisten viiden vuoden  aikana.  Työnantajien  lukumäärä  laski  hieman  edellisestä  vastaavasta tutkimuksesta,  ja  on  edelleen  kaikkia  koulutusaloja  kuvaavan  keskiarvon  alapuolella. Kauppatieteilijöillä on ollut keskimäärin kolme työsuhdetta valmistumisen jälkeen – myös tämä  luku  on  yleisen  keskiarvon  alapuolella,  joten  voidaan  todeta  KTM‐tutkinnon suorittaneiden  työuran  alun  olevan  suhteellisen  vakaa,  ainakin  kaikkia  aloja  kuvaavaan yhteiseen keskiarvoon verrattuna. Joka neljäs valmistuneista oli ollut työttömänä työuransa alkutaipaleella. Osuus on muihin koulutusaloihin  verrattuna  matala  ja  on  pysynyt  ennallaan  viime  tutkimukseen verrattuna.  Lähes  kolme  neljästä  kauppatieteilijästä  oli  kuitenkin  ollut  työttömänä  vain kerran.  Työttömyysajan  keston  mediaani  oli  kolme  kuukautta  (keskiarvo  kaksi kuukautta). Kaikki työttömyydestä kertovat luvut ovat käytännössä samoja kuin vuosina 2002 – 2003 valmistuneilla. Vaikka yleinen työllisyystilanne on heikentynyt, ei se silti näy merkittävästi  edellä  mainituissa  luvuissa.  Keskeisimmiksi  työllistymistä  vaikeuttaneiksi tekijäksi kauppatieteilijät ilmoittivat työkokemuksen ja suhdeverkostojen puutteen.     
  27. 27. 26  Taulukko 9. Työuran ensimmäiset viisi vuotta   Työssä* Työsuhteita** Työttömänä***Miehet (N=289)  4 v 6 kk  3,1  24 % Naiset (N=420)  4 v 4 kk  2,9  26 % Johtaminen ja organisaatio (N=87)  4 v 5 kk  3,1  31 % Kv. liiketoiminta, kv. markkinointi (N=44)  3 v 10 kk  2,9  34 % Kansantaloustiede (N=47)  4 v 3 kk  3,5  34 % Laskentatoimi (N=163)  4 v 7 kk  2,4  17 % Logistiikka, jne. (N=19)  4 v 9 kk  2,6  11 % Markkinointi (N=102)  4 v 6 kk  3,3  32 % Rahoitus (N=47)  4 v 8 kk  2,5  11 % Tietojärjestelmätiede (N=43)  4 v 5 kk  4,4  38 % Yrittäjyys (N=26)  4 v 6 kk  2,5  11 % Yritysjuridiikka, jne.(N=28)  4 v 2 kk  2,8  32 % Muut pääaineet (N=56)  4 v 9 kk  2,9  19 % Koko aineisto (N= 662)  4 v 5 kk  3,0  25 % V.  2002  –  2003  valm.  vastaava  tilanne (N=1301) 4 v 4 kk  3,0  25 % *= koulutustasoa vastaavassa työssä       **=keskiarvo       ***=  niiden  osuus,  joilla  on  ollut  vähintään yksi työttömyysjakso valmistumisen jälkeen       
  28. 28. 27  Miehet  olivat  olleet  hieman  naisia  pitempään  koulutustasoa  vastaavissa  töissä valmistumisensa  jälkeen.  Ero  on  kaksi  kuukautta3.  Perhevapaat  selittävät  osaltaan kokonaistyöajassa olevaa eroa. Naisista 37 % ja miehistäkin 21 % oli ollut perhevapaalla työuransa  ensimmäisen  viiden  vuoden  aikana.  Perhevapaiden  kesto  on  naisilla keskimäärin puolitoista vuotta. Iällä ei näyttäisi olevan merkitystä työllistymiseen, mutta naiset  ilmoittivat  miehiä  useammin  puutteellisten  suhdeverkostojen,  alueellisen työllisyystilanteen,  sukupuolen  ja  perheeseen  tai  muuhun  elämäntilanteeseen  liittyvän syyn vaikeuttaneen työllistymistä. Pääaineryhmittäin  tarkasteltuna  paras  työllisyystilanne  näyttäisi  olevan  logistiikkaa  tai rahoitusta  lukeneilla.  Heikoimmin  koulutustasoa  vastanneeseen  työhön  olivat  tähän kyselyyn vastanneista kauppatieteiden maistereista päässeet kansainvälistä liiketoimintaa pääaineenaan  opiskelleet  vastaajat.  Opiskelupaikka  huomioitaessa  parhaiten  koulutusta vastanneeseen  työhön  olivat  mielestään  päässeet  Oulun  yliopistosta  (90  %)  ja  Helsingin kauppakorkeakoulusta (89 %) valmistuneet vastaajat.    3.3.1 Valmistumisen jälkeinen kouluttautuminen  Kolme viidestä vastaajasta ilmoitti osallistuneensa valmistumisen jälkeisen viiden vuoden aikana  työnantajan  järjestämään  tai  kustantamaan  koulutukseen.  Osuus  on  pysynyt kutakuinkin  ennallaan  viime  vuosien  vastaaviin  tutkimuksiin  verrattuna.  Työnantajan järjestämään  tai  kustantamaan  koulutukseen  osallistuneiden  naisten  osuus  oli  kolme prosenttiyksikköä  korkeampi  kuin  miesten  vastaava.  Ammatilliseen                                                  3 Miehet ovat olleet koulutustasoaan vastaamattomissa tehtävissä keskimäärin 5 kuukautta valmistumisensa jälkeen ja naiset 7 kuukautta. 
  29. 29. 28  erikoistumiskoulutukseen,  pätevöitymiskoulutukseen  tai  muuhun  vastaavaan  oli osallistunut  kyselyhetkellä  kahdeksan  prosenttia  vastaajista.  Tämä  osuus  on  hieman pienempi  kuin  vuosina  2002  –  2003  valmistuneilla.  Yleisimmät  erikoiskoulutukset  ovat olleet opettajaksi tai KHT‐tilintarkastajaksi pätevöityminen tai ns. APV‐näyttökoe4. Viisi  prosenttia  vastaajista  on  ilmoituksensa  mukaan  suorittanut  opintoja  tähtäimenään toinen yliopistotutkinto. Selvästi yleisimpänä toisen tutkinnon alana on oikeustiede, muita aloja  ovat  mm.  teknillistieteellinen,  yhteiskuntatieteellinen  ja  kasvatustiede.  Tieteellisiä jatko‐opintoja  on  suorittanut  11  prosenttia  vastaajista,  kun  taas  vuonna  2010  KTM‐tutkinnon  suorittaneista  18  %  kertoi  harkinneensa  jatko‐opintoja.  Molemmat  tässä kappaleessa mainitut osuudet ovat muutaman prosenttiyksikön matalampia kuin vuosina 2002  –  2003  valmistuneilla  kauppatieteilijöillä.  Lähes  neljäsosa  (23  %)  vastaajista  ei  ole oman  ilmoituksensa  mukaan  osallistunut  mihinkään  koulutukseen  työuransa ensimmäisen viiden vuoden aikana. Sukupuolten  tai  eri  ikäryhmien  välillä  ei  ole  merkittäviä  eroja  valmistumisen  jälkeisen kouluttautumisen  suhteen.  Pääaineittain  valmistumisen  jälkeistä  kouluttautumista tarkasteltaessa nähdään, että eniten työnantajan järjestämään tai tarjoamaan koulutukseen olivat  osallistuneet  laskentatointa  (62  %)  tai  logistiikkaa  (68  %)  lukeneet  vastaajat. Useimmin  toista  korkeakoulututkintoa  ovat  lähteneet  suorittamaan  logistiikkaa  (16  %) pääaineenaan  lukeneet  vastaajat,  mutta  tässä  kohtaa  on  huomattava  ao.  ryhmän  pieni vastaajamäärä.                                                       4 APV‐näyttökoe, eli Finanssialan keskusliiton suosittelema sijoituspalvelututkinto (APV1 ja APV2) 
  30. 30. 29  4 Kyselyhetken työllisyystilanne  Viisi  vuotta  valmistumisen  jälkeen  (kyselyhetkenä  syksy  2010)  kolme  neljästä kauppatieteilijästä  oli  vakituisessa  kokopäivätyössä.  Vain  13  vastaajaa  oli  työttömänä viiden vuoden kuluttua valmistumisesta. Osuus on hieman pienempi kuin vuosina 2002 – 2003  valmistuneilla.  Työuran  alun  erilaiset  olosuhteet  niin  talous‐  kuin työllisyystilanteessakin  eivät  siis  näytä  vaikuttaneen  työttömyyden  yleisyyteen  työuran myöhemmässä vaiheessa. Yrittäjien  osuus  hieman  kasvoi  verrattuna  heti  valmistumisen  jälkeiseen  tilanteeseen, mutta  se  on  silti  pienempi  kuin  vuosina  2002  –  2003  valmistuneilla  tapahtunut yrittäjyyden  kasvu  työuran  viiden  ensimmäisen  vuoden  aikana.  Akateemiselle  alalle yleinen  tilanne  eli  yrittäjyyden  kasvu  voi  johtua  esimerkiksi  siitä,  että  moni  kokee yrittäjyyden  edellytysten  paranevan  kokemuksen  karttuessa.  Naisista  18  %  oli perhevapaalla kyselyhetkellä, mutta lähes kaikilla oli työsuhde, johon palata perhevapaan jälkeen.  Perhevapaalla  olevien  naisvastaajien  määrä  lisääntyi  edellisestä  vastaavasta kyselystä kolmella prosenttiyksiköllä.         
  31. 31. 30  Taulukko 10. Työmarkkinatilanne kyselyhetkellä %  Miehet Naiset  Yht.Vakituinen kokopäivätyö  85,0  67,0  75,0 Määräaikainen kokopäivätyö 5,0  7,0  6,0 Osa‐aikatyö  0,3  2,4  1,5 Yrittäjä / ammatinharj. / freelancer  3,4  3,0  3,0 Työtön työnhakija  2,5  1,4  1,8 Päätoiminen opiskelu (arvosanaan johtava)  0,4  0,7  0,5 Perhevapaa  1,0  18,0  11,0 Työskentely apurahalla  1,4  0,0  0,5 Muu tilanne  1,0  0,5  0,7 Yhteensä  100  100  100 N  292  422  714   Työssä  olevien  osuudet  olivat  nousseet  jokaisen  pääaineryhmän  kohdalla  verrattuna valmistumishetkeen.  Yksikään  rahoitusta,  logistiikkaa  tai  muuta  ainetta  pääaineenaan lukenut ei ilmoittanut olevansa työttömänä kyselyhetkellä. Vaikka työttömyys on verraten harvinaista kauppatieteilijöiden keskuudessa viisi vuotta valmistumisen jälkeen, työuran alkutaipaleen työttömyyttä ei pidä vähätellä. Valmistuneiden sijoittumista työelämään on syytä  pyrkiä  parantamaan  esimerkiksi  kiinnittämällä  huomiota  opiskelijoiden työelämävalmiuksiin.  Koulutuksen  ja  työelämän  suhdetta  käydään  tarkemmin  läpi luvussa 6. Kauppatieteilijät  ilmoittivat  keskeiseksi  työllistymistä  hankaloittaviksi  tekijöiksi työkokemuksen  puutteen,  puutteelliset  suhdeverkostot  ja  alueellisen työmarkkinatilanteen. Tämä linkittyy siihen, että valtaosa kauppatieteilijöiden alku‐uran 
  32. 32. 31  työpaikoista  sijaitsee  Uudellamaalla.  Vastaajien  mukaan  tutkinnon  huono  tunnettuus, sukupuoli tai valmistumisajankohta oli vähiten työllistymistä hankaloittavia tekijöitä.   4.1 Työnantaja ja työpaikan sijainti  Kauppatieteilijät  näyttävät  tämän  kyselyn  perusteella  työllistyvän  pääosin  yksityiselle sektorille,  ja  siellä  työllisyys  painottuu  suuriin  yrityksiin.  Sukupuoli  ja  ikä  muuttujina eivät tuo  eroja esiin. Pientä siirtymää suurempiin yrityksiin näyttäisi olevan, verrattuna KTM‐tutkinnon  suorittaneiden  ensimmäisen  valmistumisen  jälkeiseen  työtehtävään  ja lisäksi  akateeminen  yrittäjyys  on  lisääntynyt  hieman.  Pääaineryhmien  välillä  ei  ole tapahtunut  myöskään  merkittäviä  muutoksia  verrattaessa  ensimmäistä  valmistumisen jälkeistä ja kyselyhetken työnantajasektoria.             
  33. 33. 32  Taulukko 11. Päätyönantaja kyselyhetkellä %  Miehet Naiset  Yht.Yritys tai valtionyhtiö > 249 työntekijää  53  52  52 Yritys tai valtionyhtiö 49 < 249 työntekijää  10  13  12 Yritys tai valtionyhtiö < 49 työntekijää  13  11  12 Kunta / kuntayhtymä  5  6  6 Yliopisto, korkeakoulu  6  5  6 Valtio, valtion liikelaitos  5  6  5 Järjestö, säätiö, seurakunta, tms.  4  4  4 Oma yritys, vastaanotto, tms. 4  3  3 Muu päätyönantaja  0  0  0 N  279  408  687   Työpaikan  sijainneissa  ei  ole  merkittäviä  eroja  verrattaessa  kauppatieteilijöiden ensimmäistä  ja  kyselyhetken  työtä.  Kyselyhetkelläkin  seitsemän  vastaajaa  kymmenestä ilmoitti työpaikkansa  sijainniksi jonkin Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista. Vastaajista  37  ilmoitti  työpaikkansa  sijaitsevan  Helsingissä,  10  %  Espoossa,  5  % Tampereella, 5 % Vaasassa ja 4 % Turussa. Maakuntien osuudet työpaikan sijainnin osalta olivat  seuraavat:  Uusimaa  52  %,  Varsinais‐Suomi  9  %  ja  Pirkanmaa  6  %.  Ulkomailla ilmoitti työskentelevänsä 5 % vastaajista. Lähes 90 % vastaajista asuu saman maakunnan alueella  kuin  missä  hänen  työpaikkansa  sijaitsee.  Osuuksissa  ei  ole  tapahtunut käytännössä  minkäänlaisia  muutoksia  verrattaessa  vuosina  2002  –  2003  valmistuneiden vastaaviin tuloksiin. Ristiintaulukoitaessa työpaikan sijainti ja työnantajasektori nähdään, että  ulkomailla  ja  Uudellamaalla  työskentelevät  vastaajat  ovat  sijoittuneet  pääosin 
  34. 34. 33  yksityisiin  yrityksiin.  Muualle  Suomeen  työllistyneillä  yksityinen  sektori  on  edelleen suurin työllistäjä, mutta julkinen sektori kasvattaa osuuttaan. Rahoitusta lukeneiden työmarkkinat näyttävät olevan Uudellamaalla tai ulkomailla, sillä yli puolet vastaajista ilmoitti työpaikkansa sijaitsevan Uudellamaalla ja lopuista vastaajista noin  puolet  ilmoitti  työpaikkansa  sijaitsevan  ulkomailla.  Myös  kansainvälistä liiketoimintaa  opiskelleista  joka  kuudes  ilmoitti  työpaikkansa  olevan  ulkomailla. Pienimmät  Uudellemaalle  työllistyneiden  osuudet  löytyvät  yrittäjyyttä  (29  %)  tai tietojärjestelmätiedettä (49 %) pääaineenaan lukeneiden joukosta. Jokaisen yliopiston kohdalla oli opiskelumaakunnassa työskentelevien osuus pienentynyt verrattuna välittömästi valmistumisen jälkeiseen aikaan. Suurin prosentuaalinen muutos oli tapahtunut Åbo Akademista valmistuneiden vastaajien keskuudessa. Eri yliopistoista valmistuneiden työpaikkojen sijaintimaakunnat on kerrottu luvussa 7.            
  35. 35. 34  Taulukko 12. Työpaikan sijainti kyselyhetkellä %  Opiskelumaakunta Uusimaa Muu Suomi  UlkomaatHanken  61  ‐  28  11 HSE  84  ‐  3  13 UEF  29  36  29  6 JY  24  47  28  1 LTY  18  49  26  7 OY  43  29  20  8 TaY  34  48  12  6 TSE  29  55  14  2 VY  19  43  32  6 ÅA  23  31  35  11 Koko aineisto (N=682)  ‐  55  39  6  Verrattaessa tämän kyselyn aineistoa edellisiin vuosiin on Uudellamaalla työskentelevien osuus  edelleen  pienessä  kasvussa  (+  2  prosenttiyksikköä).  Myös  ulkomailla työskentelevien osuus oli kasvanut hieman.   4.2 Työtehtävien luonne  Vastaajien työtehtävät olivat muuttuneet merkittävästi viiden vuoden aikana. Vain noin joka  viides  (19  %)  kyselyhetkellä  työssä  olevista  vastaajista  ilmoitti  saman ammattinimikkeen  kyselyhetkellä  ja  valmistumishetkellä.  Kyselyhetkellä  yleisin  työn luonne  oli  johto‐  ja  esimiestehtävät,  joissa  työskentelevien  osuus  kasvoi  hurjasti  viiden 
  36. 36. 35  vuoden  aikana.  Valmistumishetkellä  eniten  vastaajia  (19  %)  työskenteli  rahoituksen  ja taloushallinnon  tehtävissä,  mutta  määrä  oli  hieman  pienentynyt  viiden  vuoden  aikana. Muutosta  edelliseen  kyselyyn  oli  tapahtunut  nimenomaan  johto‐  ja  esimiestehtävien lisäännyttyä  huomattavasti  viisi  vuotta  työelämässä  olleiden  kauppatieteilijöiden keskuudessa. Naiset työskentelevät miehiä useammin konsultoinnin ja koulutuksen sekä markkinoinnin  ja  myynnin  parissa,  kun  taas  huomattava  osuus  miesvastaajista  oli siirtynyt johto‐ tai esimiestehtäviin. Toimistotyötä tekevien naisten osuus oli puolittunut valmistumishetkestä.  Taulukko 13. Työtehtävien luonne kyselyhetkellä %  Miehet Naiset  Yht.Johto‐ ja esimiestehtävät  36  21  27 Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät  17  17  17 Konsultointi tai koulutus  9  14  12 Suunnittelu‐, kehitys‐ tai hallintotehtävät  10  12  11 Markkinointi ja myynti  8  12  10 Tutkimus  8  6  7 Asiakas‐ tai potilastyö  3  4  4 Opetus tai kasvatus  2  4  3 Muu työ  2  3  3 Toimisto‐ ja esikuntatehtävät 2  4  2 Lainopillinen työ  2  1  2 Viestintä‐ ja mediatyö  1  2  2 Yhteensä  100  100  100 N  294  424  718 
  37. 37. 36  Seuraavassa on listattu kaikkien pääaineryhmien osalta kategorisesti järjestyksessä kaksi lukumääräisesti yleisintä kyselyhetken työn luonnetta:  johtaminen ja organisointi: johto‐ ja esimiestehtävät sekä suunnittelu‐, kehitys‐ tai hallintotehtävät  kansainvälinen liiketoiminta: markkinointi ja myynti sekä johto‐ ja esimiestehtävät  kansantaloustiede:  rahoituksen  ja  taloushallinnon  tehtävät  sekä  johto‐  ja esimiestehtävät  laskentatoimi: rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät sekä johto‐ ja esimiestehtävät  logistiikka: johto‐ ja esimiestehtävät sekä markkinointi ja myynti  markkinointi: markkinointi ja myynti sekä johto‐ ja esimiestehtävät  rahoitus: rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät sekä johto‐ ja esimiestehtävät  tietojärjestelmätiede: konsultointi ja koulutus sekä johto‐ ja esimiestehtävät  yrittäjyys: suunnittelu‐, kehitys‐ tai hallintotehtävät sekä johto‐ ja esimiestehtävät  yritysjuridiikka / oikeustiede: lainopillinen työ sekä johto‐ ja esimiestehtävät  muut pääaineet: konsultointi ja koulutus sekä johto‐ ja esimiestehtävät  Verrattaessa  edellä  olevaa  listausta  vastaavaan  ensimmäisen  työn  osalta  tehtyyn vastaavaan listaukseen (sivulla 19) nähdään, että kaikista pääaineista valmistuneilla johto‐ ja esimiestehtävät ovat nousseet kahden suurimman työn luonteen joukkoon. Esimerkkejä kyselyhetken työtehtävän ammattinimikkeistä on taulukossa 15 sivulla 43.      
  38. 38. 37  5. Kyselyhetken työn laatu  Kuten jo edellä ensimmäisen työtehtävän laatua tarkastellessa kävi ilmi, kauppatieteilijät olivat  kautta  linjan  työllistyneet  hyvin  oman  alansa  työtehtäviin.  Kyselyhetkeä tarkasteltaessa  tilanne  on  vielä  parempi.  Kehitystä  tarkastellaan  tässä  ensisijaisesti työsuhteen luonteen sekä työtehtävien laatuluokkien kautta.  5.1 Vakituinen vs. määräaikainen työ  Määräaikaisten  työsuhteiden  katsotaan  yleisesti  heikentävän  työn  laatua  muun  muassa sen  aiheuttaman  epävarmuuden  vuoksi.  Näyttää  myös  siltä,  että  määräaikaisuudet kasautuvat  samoille  ihmisille.  Tämä  puolestaan  vaikuttaa  esimerkiksi  henkilön palkkakehitykseen  5.  Huonoina  talouden  aikoina  toki  lyhyetkin  määräaikaisuudet  ovat työttömyyttä parempi vaihtoehto.                                                          5 Katso esimerkiksi Sainio (2008) ja Suutari. 
  39. 39. 38  Taulukko 14. Työsuhteen luonne pääaineryhmittäin kyselyhetkellä (vain työlliset) %  Vakituinen kokopäivätyö Määräaikainen kokopäivätyö Osa‐aikatyö Yrittäjä  / freelancer Työskentely apurahalla Miehet (N=279)  89  5  0  4  2 Naiset (N=335)  84  9  3  4  0 Johtaminen  ja  organisaatio (N=79) 84  15  0  1  0 Kansainvälinen liiketoiminta (N=40) 83  10  7  ‐  ‐ Kansantaloustiede (N=48)  81  13  0  2  4 Laskentatoimi (N=145)  88  3  5  3  1 Logistiikka (N=17)  82  12  6  0  0 Markkinointi (N=90)  87  8  1  4  0 Rahoitus (N=46)  93  0  0  7  0 Tietojärj.tiede (N=40)  90  5  0  5  0 Yrittäjyys (N=23)  78  9  0  13  0 Yritysjuridiikka  / oikeustiede (N=22) 86  10  4  0  0 Muut pääaineet (N=52)  90  4  0  6  0 Koko aineisto (N=601)  87  7  2  4  0 Vuosina  2003  –  2004  valm. tilanne (N=1158) 86  9  1  4  0   Työssä  olevista  vastaajista  87  %  työskenteli  vakituisessa  työsuhteessa  kyselyhetkellä. Osuus  on  noussut  yhden  prosenttiyksikön  edellisestä  vastaavasta  kyselystä,  eli  vuosina 2002 – 2003 valmistuneiden kauppatieteilijöiden raportista. Kauppatieteilijöiden työuran 
  40. 40. 39  vakautta selittää osaltaan julkiselle sektorille työllistyneiden suhteellisen vähäinen määrä, kuten jo ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työtehtävän osalta todettiin. Aiemmissa  vastaavissa  kyselyissä  on  havaittu,  että  määräaikaiset  työsuhteet  vaivaavat erityisesti naisten työuraa. Sama ilmiö näkyy edelleen myös tässä tutkimuksessa, vaikka ero  miehiin  ei  ole  kovin  suuri.  Pääaineittain  katsottuna  määräaikaiset  työsuhteet  ovat yleisimpiä johtamista ja organisaatiota (15 %) ja kansantaloustiedettä (13 %) pääaineenaan lukeneiden  keskuudessa.  Rahoitusta  pääaineenaan  lukeneet  taas  ovat  päässeet pääsääntöisesti  (93  %)  vakituisiin  työsuhteisiin  kyselyhetkellä.  Yliopistoittain  katsottuna parhaiten  kyselyhetkellä  ovat  työllistyneet  Vaasan  yliopistosta  (90  %)  valmistuneet vastaajat, kun taas heikoimmin kyselyhetkellä vakituisiin työsuhteisiin ovat päässeet Åbo Akademista (61 %) valmistuneet vastaajat. Kyselylomakkeessa  oli  neljä  tarkentavaa  kysymystä  kyselyhetkellä  määräaikaisessa työsuhteessa oleville. Vastaajilta kysyttiin määräaikaisuuden perustetta, kestoa sekä sitä, oliko vastaaja ollut useissa peräkkäisissä määräaikaisissa työsuhteissa saman työnantajan palveluksessa ja montako näitä työsuhteita oli ollut. Noin 40 % vastaajista ilmoitti määräaikaisuuden perusteeksi työn luonteen ja lisäksi 30 % vastanneista  toimi  sijaisena.  Joka  kymmenes  ilmoitti,  että  tehtävää  ei  ole  haluttu vakinaistaa.  Selvästi  yleisin  määräaikaisen  työsuhteen  pituus  oli  yksi  vuosi. Määräaikaisten  työsuhteiden  pituuden  keskiarvo  on  1  v  4  kk  ja  mediaani  1  v.  Puolet vastaajista  ilmoitti  nykyistä  määräaikaista  työsuhdetta  edeltäneen  määräaikaisen työsuhteen  olleen  saman  työnantajan  palveluksessa.  Määräaikaisten  työsuhteiden ketjuttamista  tehdään  nimenomaan  julkisen  sektorin  työnantajien  keskuudessa.  Tämä ketjuttaminen  kauppatieteilijöiden  keskuudessa  oli  laskenut  huomattavasti  edellisestä tutkimuksesta,  jolloin  vuosina  2002  –  2003  valmistuneiden  keskuudessa  samaa ketjuttamista  tapahtui  neljälle  viidestä  määräaikaisessa  työsuhteessa  työskennelleelle vastaajasta. 
  41. 41. 40  Määräaikaisessa  työsuhteessa  olevista  vastaajista  joka  viides  työskenteli  yliopistossa  tai ammattikorkeakoulussa  ja  joka  kuudes  työskenteli  kunnan  tai  kuntayhtymän palveluksessa.  Hämmästyttävää  tuloksissa  oli  se,  että  määräaikaisissa  työsuhteissa yliopiston  tai  ammattikorkeakoulun  palveluksessa  toimineista  vastaajista  yhdeksän kymmenestä oli määräaikaisten työsuhteiden ketjussa saman työnantajan palveluksessa. Myös kunnan tai kuntayhtymän määräaikaisuuksissa seitsemän vastaajaa kymmenestä oli joutunut ketjuttamisen kohteeksi työsuhteensa osalta.  5.2 Työn ja koulutuksen vastaavuus  Ensimmäisen  valmistumisen  jälkeisen  työn  osalta  vain  hieman  alle  puolet  ilmoitti korkeakoulututkinnon  olleen  vaatimuksena  kyseiseen  työhön.  Kyselyhetkellä  vastaava prosenttiosuus oli 69. Osuuden kasvu kertoo ainakin siitä, että osa työuralle niin sanotun ”sisääntuloammatin”6  kautta  tulleista  oli  päässyt  siirtymään  koulutusta  vastaavaan työhön. Edelleen työuran tässä vaiheessa yhdeksän prosenttia vastaajista ei osannut sanoa, oliko korkeakoulututkinto vaatimuksena kyseiseen työhön. Siirtyminen  paremmin  koulutusta  vastaaviin  työtehtäviin  näkyy  myös  siinä,  että kyselyhetkellä 52 % vastaajista ilmoitti pystyvänsä hyödyntämään yliopistossa oppimiaan asioita jatkuvasti (kuvio 2). Osuus on 17 prosenttiyksikköä korkeampi kuin ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työn kohdalla. Vain kolme prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei voi hyödyntää yliopistossa oppimiaan asioita juuri lainkaan.                                                   6  ”Sisääntuloammatilla  tarkoitetaan  sitä,  että  henkilö  hakeutuu  töihin  tiettyyn  yhtiöön  tai  organisaatioon tarkoituksenaan edetä urallaan. Usein ensimmäinen työtehtävä on akateemisen koulutuksen näkökulmasta koulutustasoa vastaamaton. 
  42. 42. 41    Kuvio 2. Pystyikö hyödyntämään yliopistossa oppimiaan asioita kyselyhetkellä (vain työlliset)  Miehistä  jonkin  verran  naisia  suurempi  osuus  ilmoittaa  pystyvänsä  jatkuvasti hyödyntämään  yliopistossa  oppimaansa.  Ero  on  12  prosenttiyksikköä.  Logistiikkaa pääaineenaan  lukeneiden  tilanne  on  kutakuinkin  ennallaan  verrattaessa  kyselyhetken työtä  ensimmäiseen  valmistumisen  jälkeiseen  työhön.  Kaikista  muista  pääaineista valmistuneissa vaihtoehdon ”Hyödynnän yliopistossa oppimaani jatkuvasti” valinneiden osuus oli noussut vähintään 13 prosenttiyksikköä. Logistiikan pienempää nousua selittää se,  että  kyseisen  pääaineen  lukijat  ovat  päässeet  työuransa  alusta  alkaen  muita pääaineryhmiä enemmän hyödyntämään yliopistossa oppimaansa. Myös kyselyhetken työtehtävät on luokiteltu neljään ryhmään samoja luokitteluperusteita käyttäen kuin ensimmäisen työn kohdalla (Elias et al.). Ryhmän A työpaikat vastaavat siis alan  perinteistä  tarkoituksenmukaista  sijoittumista  ja  ryhmän  D  työpaikat epätarkoituksenmukaista sijoittumista. 
  43. 43. 42  Sivulla  43  oleva  taulukko  15  todentaa  osaltaan  työtehtävien  laadullisen  paranemisen työuran  edetessä.  Kyselyhetkellä  oman  alansa  akateemisissa  ammateissa  on  peräti  30 prosenttiyksikköä  enemmän  vastaajia  kuin  heti  valmistumisen  jälkeen.  Koulutusta vastaamattomissa töissä on enää 2 % vastaajista tämän luokituksen mukaan. Ristiintaulukoimalla  ensimmäisen  ja  kyselyhetken  työn  laatuluokat  nähdään,  että  oman alan  uusilla  työmarkkinoilla  (ryhmä  C)  tai  koulutusta  vastaamattomissa  työtehtävissä (ryhmä  D)  työuransa  aloittaneista  yli  puolet  työskenteli  kyselyhetkellä  oman  alan akateemisessa  ammatissa.  Tosin  koulutusta  vastaamattomissa  tehtävissä  työuransa aloittaneista  lähes  joka  kuudes  oli  myös  kyselyhetkellä  koulutusta  vastaamattomissa työtehtävissä. Naiset ovat laatuluokituksen perusteella kyselyhetkellä miehiä harvemmin oman  alansa  akateemisessa  ammatissa.  Ero  on  kuitenkin  vain  yhden  prosenttiyksikön suuruinen.  Yliopistoittain tarkasteltuna suhteellisesti eniten  ryhmään C sijoittuu Vaasan (34 %) ja Itä‐Suomen (31 %) yliopistoista valmistuneita vastaajia kyselyhetkellä.            
  44. 44. 43  Taulukko 15. Kyselyhetken työn laatuluokkien kuvaus (vain työlliset) Pystyykö hyödyntämään oppimiaan asioita?Jatkuvasti tai jonkin verran Ei lainkaanVaaditaankokorkeakoulututkinto?KylläRYHMÄ A (N = 461, vastaajista 75 %) RYHMÄ B (N = 9, vastaajista 1 %)Oman alan akateemiset ammatit Muut akateemiset ammatitaccount manager, analyytikko, associate,audit manager, business controller,career advisor, finanssisihteeri,hallintopäällikkö, henkilöstökonsultti,järjestelmäasiantuntija, kehityspäällikkö,konsultti, kirjanpitäjä, laskentapäällikkö,lehtori, myyntipäällikkö, pankinjohtaja,portfolio manager, projektipäällikkö,rahoituspäällikkö, reviisori, sijoitusjohtaja,talousjohtaja, tiedottaja, tilintarkastaja,tuotepäällikkö, tutkija, verotarkastajaatk-arkkitehti, hankintapäällikkö,liiketoiminnan kehittämispäällikkö,projektijohtaja, rekrytoija, tekninenmyyjä, tuntiopettaja, tutkijaEiRYHMÄ C (N = 137, vastaajista 22 %) RYHMÄ D (N = 12, vastaajista 2 %)Oman alan uudet työmarkkinat Koulutusta vastaamattomat työtanalyytikko, asiakaspalvelupäällikkö,henkilöstökonsultti, isännöitsijä,kehityspäällikkö, konsultti,kundrådgivare, lakimies,markkinointikoordinaattori,myymäläpäällikkö, myyntipäällikkö,ohjelmistosuunnittelija, palvelujohtaja,projektipäällikkö, sijoitusjohtaja,toimitusjohtaja, yrittäjäasiakasneuvoja, harjoittelija, kauppias,kiinteistövälittäjä, lentoemäntä,luokanopettaja, myyjä, myyntikonsultti,resurssisuunnittelija, sairaanhoitaja,toimittaja, toimistopäällikkö,yhteyspäällikkö, yrittäjä    Kyselyhetken  työn  osalta  vastaajia  pyydettiin  vielä  arvioimaan,  miten  hyvin  työ  vastaa vaativuustasoltaan  yliopistollista  koulutusta.  15  %  vastaajista  ilmoitti,  että  heidän nykyhetken  työnsä  on  vaativuustasoltaan  koulutustasoa  osittain  tai  selvästi  matalampi. Kolme  neljästä  vastaajasta  (74  %)  koki,  että  työ  vastaa  koulutusta  hyvin  ja  loput  11  % kertoi  työn  olevan  koulutukseen  nähden  vaativampaa.  Merkittävin  ero  vuosina  2002  – 
  45. 45. 44  2003  valmistuneiden  vastauksiin  on,  että  vastaajat  kokivat  työnsä  vaativuustason kasvaneen, eli siirtymää vaativampiin tehtäviin oli tapahtunut. Lomakkeessa  tiedusteltiin  myös  syytä  siihen,  miksi  vastaaja  oli  vastaanottanut koulutustasoaan  matalampaa  tai  vaativampaa  työtä.  15  %  kyseisistä  vastaajista  on nykyisessä työssään siksi, että ei ole saanut koulutustasoaan paremmin vastaavaa työtä. Voidaan siis sanoa, että kaikista kyselyhetkellä työssä olevista vastaajista 3 % on vielä viisi vuotta  valmistumisen  jälkeen  epätarkoituksenmukaisesti  työmarkkinoille  sijoittuneena. Määrä  on  laskenut  edellisestä  vastaavasta  tutkimuksesta.  Muiden  vastaajien  voidaan katsoa olevan nykyisessä ‐ ei täysin koulutusta vastaavassa – työssä vapaaehtoisesti, toisin sanoen  työ  on  heidän  mielestään  mielenkiintoisempaa  tai  työehdot  ovat  hyvät. Epätarkoituksenmukaisesti  sijoittuneiden  osuus  on  hieman  akateemisten  keskiarvoa matalampi (katso esim. Korhonen ja Sainio).    Kuvio 3. Miten hyvin kyselyhetken työ vastaa vaativuustasoltaan yliopistollista koulutusta (vain työlliset)  
  46. 46. 45  Vaativuustasomuuttujan  kohdalla  miehet  vastasivat  naisia  useammin  (ero  8 prosenttiyksikköä)  olevansa  koulutustasoaan  vaativammassa  työssä.  Lähes  sama  ero, mutta  päinvastoin,  oli  vaihtoehdon  ”työ  on  koulutustasoani  osittain  alhaisempaa” kohdalla. Käytännössä yhtä suuri osuus miehistä ja naisista ilmoitti siis työskentelevänsä hyvin koulutustaan vastaavissa tehtävissä. Edellisessä kappaleessa esille tuoduista syistä koulutustasoa matalamman työn tekemiseen  kohta ”en ole saanut koulutusta vastaavaa työtä” oli miesten keskuudessa hieman yleisempi kuin naisten keskuudessa. Parhaiten koulutustasoaan vastaaviin tehtäviin olivat työllistyneet logistiikkaa (94 %) tai laskentatointa  (91  %)  pääaineenaan  lukeneet  vastaajat.  Matalimmat  osuudet  löytyvät markkinointia  (78  %)  ja  kansainvälistä  liiketoimintaa  (78  %)  pääaineenaan  lukeneiden keskuudesta.  Tietojärjestelmätiedettä  pääaineenaan  lukeneista  vastaajista  peräti  28 prosenttiyksikköä oli valinnut vaihtoehdon ”Työ on koulutukseeni nähden vaativampaa”. Osuus  on  selvästi  korkein,  kun  kaikista  pääaineryhmistä  valmistuneet  on  huomioitu. Koulutustasoaan  osittain  tai  selvästi  matalammassa  työssä  toimivista  vastaajista markkinointia  tai  kansainvälistä  liiketoimintaa  lukeneet  ilmoittivat  kyseisessä  työssä toimimisen syyksi sen, etteivät he ole saaneet paremmin koulutustasoaan vastaavaa työtä.   5.3 Tyytyväisyys työhön  Vastaajia pyydettiin arvioimaan tyytyväisyyttä työhön yhdentoista väittämän perusteella. Kuviossa 4 on verrattu sukupuolten eroja keskenään. Yleisesti kauppatieteilijät ovat muita koulutusaloja  tyytymättömämpiä  työnsä  sisältöön,  mutta  kokevat  vastaavasti  työnsä mahdollistavan  etenemisen  uralla  selvästi  useammin.  Kauppatieteilijät  kokevat  myös työuran jatkuvuuden huomattavasti yleistä akateemista keskiarvoa varmemmaksi.  
  47. 47. 46   Kuvio 4. Mielipiteitä kyselyhetken työstä (vain työlliset)  Sukupuolten  välillä  löytyi  pieniä  eroja  kysyttäessä  vastaajilta  mielipiteitä  kyselyhetken työstä väittämien avulla. Miehet pitivät työtään aavistuksen verran mielenkiintoisempana, monipuolisempana ja haasteellisempana kuin naiset keskimäärin, mutta toisaalta kyselyyn vastanneet miehet pitivät työtään myös hieman kuormittavampana ja kokivat tasapainon pitämisen  työn  ja  muun  elämän  välillä  myös  hieman  haastavampana.  Keskimäärin kauppatieteilijät ovat tämän kuvion mukaan tavoitteiden mukaisella työuralla ja pitävät työtään sopivan mielenkiintoisena, vastuullisena ja monipuolisena.      
  48. 48. 47  5.4 Palkkaus  Kokopäivätyössä olevien kauppatieteilijöiden bruttokuukausipalkan mediaani oli vuonna 2005  valmistuneilla  4060  euroa.  Mediaani  on  260  euroa  korkeampi  kuin  vuosina  2002  – 2003  kauppatieteiden  maisteriksi  valmistuneilla.  Kauppatieteilijöiden bruttokuukausipalkan  keskiarvo  on  kaikki  akateemiset  koulutusalat7  huomioiden neljänneksi korkein.                                                               7 Aarresaaren työllisyystietoa vuonna 2005 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osalta 
  49. 49. 48  Taulukko 16. Bruttopalkka kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien (vain kokopäivätyössä olevat, palkka euroina mediaanin mukaisessa järjestyksessä)8   Alakvartiili  Mediaani Yläkvartiili Keskiarvo  LkmKaikki vastanneet  3300  4060  5000  4517  578            Miehet  3772  4500  5581  5102  262 Naiset  3143  3735  4400  4028  314 Rahoitus  3920  5200  7000  6459  43 Tietojärjestelmätiede  3500  4220  5320  4952  39 Laskentatoimi  3487  4200  5039  4478  130 Logistiikka  …  4100  …  4341  15 Yrittäjyys  …  4000  …  3929  21 Muut pääaineet  3500  4000  4600  4240  51 Kansantaloustiede  3400  3990  4540  4084  46 Yritysjuridiikka  / oikeustiede …  3900  …  3713  21 Kansainvälinen liiketoiminta 3060  3815  5500  4428  39 Johtaminen ja organisointi  3162  3800  4860  4683  77 Markkinointi  3100  3800  4730  4065  84   Jokaisessa  pääaineryhmässä  kansantaloustiedettä  lukuun  ottamatta  miesvastaajat ansaitsivat  naisvastaajia  enemmän.  Kansantaloustiedettä  pääaineenaan  lukeneiden naisvastaajien  palkkamediaani  oli  100  euroa  kuukaudessa  miesvastaajia  korkeampi.                                                  8 Alaryhmissä, joissa tapausten lukumäärä on alle 25, ilmoitetaan vain keskiarvo ja mediaani 
  50. 50. 49  Markkinointia  pääaineenaan  lukeneiden  vastaajien  keskuudessa  sukupuolten  välinen palkkaero  on  kaikista  suurin  miesten  palkan  mediaanin  ollessa  1050  euroa  korkeampi kuin naisvastaajilla. Sukupuolten välinen palkkaero on edellisen vastaavan tutkimuksen tapaan pienin kunnan ollessa  työnantaja  ja  suurin  yksityisen  sektorin  isoissa  yrityksissä  työskentelevillä vastaajilla. Vastaavasti tähän tutkimukseen vastanneilla, opetus‐ ja kasvatustyötä tekevillä naisvastaajilla  oli  noin  200  euroa  korkeampi  kuukausipalkan  mediaani,  kuin  vastaavaa työtä tekevillä miesvastaajilla. Muiden työtehtävien kohdalla miesten mediaaniansiot ovat naisten vastaavia korkeampia. Suurin ero sukupuolten välillä, 1560 euroa löytyy johto‐ ja esimiestehtävissä toimivien osalta.            
  51. 51. 50  Taulukko 17. Bruttopalkka työnantajasektorin mukaan kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien (vain kokopäivätyössä olevat, palkka euroina mediaanin mukaisessa järjestyksessä)9   Alakvartiili  Mediaani Yläkvartiili Keskiarvo  LkmYks. yritys tai valtionyhtiö, < 50 henkilöä 3175  4500  5450  4586  65 Yks. yritys tai valtionyhtiö, > 249 henkilöä 3600  4200  5120  4762  303 Yks. yritys tai valtionyhtiö, 50 < 249 henkilöä 3227  4100  4975  4310  68 Oma yritys  …  4000  …  6273  17 Järjestö, säätiö tms.  …  4000  …  4433  23 Valtion, valtion liikelaitos  3250  3700  4200  3720  33 Kunta, kuntayhtymä  2970  3425  4170  3609  38 Yliopisto, korkeakoulu  2781  3350  3969  3284  26                                                           9 Alaryhmissä, joissa tapausten lukumäärä on alle 25, ilmoitetaan vain keskiarvo ja mediaani. Taulukossa ei ole mukana alaryhmiä, joissa tapausten lukumäärä on alle seitsemän. 
  52. 52. 51  Taulukko 18. Bruttopalkka työtehtävien mukaan kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien (vain kokopäivätyössä olevat, palkka euroina mediaanin mukaisessa järjestyksessä)10   Alakvartiili  Mediaani Yläkvartiili Keskiarvo  LkmJohto‐ ja esimiestehtävät  4100  5035  6000  5508  99 Rahoituksen  ja taloushallinnon tehtävät 3415  4200  5120  4884  143 Konsultointi ja koulutus  3595  4100  4950  4190  49 Lainopillinen työ  …  4025  …  4413  12 Muu työn luonne  …  4000  …     Markkinointi ja myynti  3413  4000  5000  4373  72 Suunnittelu‐,  kehitys‐  ja hallintotehtävät 3270  3800  4500  3952  95 Viestintä‐ ja mediatyö  …  3570  …  3219  9 Opetus tai kasvatus  …  3482  …  3453  16 Asiakas‐ tai potilastyö  …  3238  …  3324  20 Tutkimus  …  3100  …  3343  20 Toimisto‐ tai esikuntatyö  …  3000  …  5451  13                                                       10 Alaryhmissä, joissa tapausten lukumäärä on alle 25, ilmoitetaan vain keskiarvo ja mediaani. Taulukossa ei ole mukana alaryhmiä, joissa tapausten lukumäärä on alle seitsemän. 
  53. 53. 52  6 Työn vaatimukset ja koulutuksen antamat valmiudet  Kyselylomakkeessa (liite 1) kysyttiin erilaisten tietojen ja taitojen11 merkitystä nykyisessä työssä ja sitä, miten yliopisto‐opiskelu kyseisiä tietoja ja taitoja kehitti. Saatujen vastausten pohjalta on mahdollista arvioida koulutuksen työelämärelevanssia. Samalla on kuitenkin huomattava,  että  vastaajien  opinnoista  on  kulunut  yli  viisi  vuotta  ja  tänä  aikana koulutuksessa  on  varmasti  tapahtunut  muutoksia.  Arvioinnin  pohjana  on  käytetty keskiarvoja, jotka on esitetty kuviossa 5 (sivulla 53). Mitä enemmän oikealla piste kuviossa on, sitä suurempi kyseisen tiedon tai taidon merkitys on nykyisessä työssä, ja vastaavasti mitä ylempänä piste on, sitä enemmän yliopisto‐opiskelu kehitti kyseistä tietoa tai taitoa.                                                   11  Kysymyksessä  olevat  tiedot  ja  taidot  on  hieman  modifioitu  alkuperäisestä  laadullisesta  tutkimuksesta, jossa arvioitiin ja vertailtiin kuudessa EU‐maassa yliopistosta valmistuneiden osaamisalueita ja vastaavasti pienten  ja  keskisuurten  yritysten  odotuksia  akateemisten  osaamisesta  (Manninen  &  Hobrough). Kysymyslomakkeessa vaihtoehtoon 17 ” Viestintä muilla kielillä” tuli vastauksia niin vähän, että kyseinen vaihtoehto on jätetty tarkastelujen ulkopuolelle. 
  54. 54. 53   Kuvio 5. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen  Kuvion 5 tarjoaman informaation havainnollistamiseksi se on jaettu neljään osaan. Tämä nelikenttä  muodostetaan  akselistolle  väitteiden  summamuuttujien  keskiarvojen perusteella. Nelikentän osiot, joihin tiedot ja taidot sijoitetaan, muotoutuvat itse aineistosta 12.  Nelikenttää  tulkittaessa  on  otettava  huomioon,  että  tässä  tarkastellaan  vain  sitä, kehittikö  yliopisto‐opiskelu  jotain  tietoa  tai  taitoa  keskimääräistä  paremmin  tai heikommin  ja  mikä  on  sen  merkitys  työssä.  Kyse  ei  ole  siis  absoluuttisesta  selvyydestä                                                  12 Ryhmä 1 (nelikentässä oikealla ylhäällä): merkitys työelämässä on keskimääräistä suurempi ja yliopisto‐opiskelu kehitti keskimääräistä enemmän, koulutus vastaa tarpeeseen Ryhmä 2 (oikealla alhaalla): merkitys työssä on keskimääräistä suurempi, mutta yliopisto‐opiskelu kehitti keskimääräistä vähemmän, koulutuksessa pitäisi panostaa näihin enemmän Ryhmä  3  (vasemmalla  ylhäällä):  merkitys  työssä  on  keskimääräistä  pienempi,  mutta  yliopisto‐opiskelu kehitti keskimääräistä enemmän, koulutuksessa painotetaan ehkä liikaa Ryhmä  4  (vasemmalla  alhaalla):  merkitys  työssä  on  keskimääräistä  pienempi  ja  myös  yliopisto‐opiskelu kehitti keskimääräistä vähemmän, koulutuksessa pitäisi ehkä huomioida paremmin 
  55. 55. 54  siihen, kehittikö yliopisto‐opiskelu jotain tietoa tai taitoa sopivasti, liikaa vai liian vähän suhteessa työelämätarpeeseen. KTM‐tutkinnon vuonna 2005 suorittaneiden mielestä kuviossa 5 esitellyistä vaihtoehdoista työtehtävissä  tärkeimmät  taidot  ovat  ongelmanratkaisutaidot,  ryhmätyötaidot  ym. sosiaaliset  taidot,  organisointi‐  ja  koordinointitaidot  sekä  analyyttiset,  systemaattisen ajattelun taidot. Näiden taitojen kohdalla vastausten keskiarvo on vähintään 5,2. Sukupuolten  välillä  on  pieniä  mielipide‐eroja  työssä  merkityksellisten  taitojen  osalta. Miehet kokevat seuraavat taidot merkityksellisempinä työssään kuin naiset: esimiestaidot, yritystoiminnan  perusteiden  tuntemuksen  ja  viestinnän  englannin  kielellä.  Naiset puolestaan  kokevat  seuraavat  taidot  merkityksellisempinä  työssään  kuin  miehet: organisointi‐ ja koordinointitaidot, tiedonhankintataidot, tieto‐ ja viestintätekniikan taidot sekä projektinhallintataidot. Tilanne ei ole muuttunut edellisestä vastaavasta kyselystä. Iällä on myös merkitystä, sillä alle 27‐vuotiaat kokivat seuraavat asiat työssä tärkeämmiksi verrattuna  vähintään  27‐vuotiaisiin  vastaajiin:  ryhmätyö  ym.  sosiaaliset  taidot, organisointi ja koordinointitaidot, analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot, viestinnän englannin kielellä sekä projektinhallintataidot. Vähintään 27‐vuotiaat vastaajat puolestaan kokivat  lainsäädännön  tuntemuksen  merkittävämmäksi  taidoksi  kuin  alle  27‐vuotiaat vastaajat. Kauppatieteilijöiden mielestä yliopisto‐opinnot kehittivät parhaiten tiedonhankintataitoja, analyyttisiä,  systemaattisen  ajattelun  taitoja  sekä  oman  alan  teoreettista  osaamista. Heikoimmin opinnot kehittivät annetuista vaihtoehdoista esimiestaitoja, neuvottelutaitoja sekä  opetus‐,  koulutus‐  tai  ohjaustaitoja.  Yleisesti  ottaen  naisten  mielestä  yliopisto‐opiskelu kehitti lomakkeessa mainittuja tietoja ja taitoja paremmin kuin miesten mielestä. Erityisesti  seuraavat  taidot  kehittyivät  naisten  kokeman  mukaan  paremmin  verrattuna miesten  vastaaviin  mielipiteisiin:  tiedonhankintataidot,  ruotsin  kielen  taidot, ongelmanratkaisutaidot sekä neuvottelutaidot. 
  56. 56. 55  Opiskelupaikoittain  tarkasteltuna  selvästi  parhaiten  yliopisto‐opiskelu  kehitti  kaikkia lomakkeessa  mainittuja  tietoja  ja  taitoja  Oulun  yliopistosta  valmistuneiden  vastaajien mielestä.  Seuraavaksi  korkeimmat  keskiarvot  saatiin  Itä‐Suomen  yliopistosta  ja  Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneilta vastaajilta. Selvästi heikoimmin taitojen ja taitojen kehittymistä arvioivat Åbo Akademista valmistuneet vastaajat.   Kuvio 6. Vastaajien mielipiteiden keskiarvo siitä, miten yliopisto‐opiskelu kehitti kaikkia mainittuja tietoja ja taitoja yhteensä 13  Verrattaessa  eri  korkeakouluista  valmistuneiden  mielipiteitä  opintojen  aikana  parhaiten kehittyneiden taitojen osalta voidaan nähdä pieniä painotuseroja. Oman alan teoreettinen osaaminen  oli  Turun  kauppakorkeakoulusta  ja  Hankenilta  valmistuneita  lukuun ottamatta kaikilla vastanneilla ”kärkikolmikossa” opintojen aikana kehittyneiden taitojen listassa.  Myös  tiedonhankintataidot  ja  analyyttinen,  systemaattinen  ajattelu  päätyivät lähes kaikista kouluista valmistuneilla ”kärkikolmikkoon”. Tarkemmin opintojen aikana kehittyneisiin taitoihin perehdytään kunkin koulutusyksikön kohdalla luvussa 7.                                                  13 Asteikko 1‐6; 1 = erittäin puutteellisesti, 2 = puutteellisesti, 3 = melko puutteellisesti, 4 = melko hyvin, 5 = hyvin, 6 = erinomaisesti 
  57. 57. 56  Edellä esitetty kysymyspatteri ”merkitys työssä – opiskelu kehitti” antaa mahdollisuuden verrata saatuja keskiarvoja keskenään (kuilua) ja tulkita tuloksia yksioikoisesti niin, ettei koulutuksessa  saada  riittävästi  työelämässä  vaadittuja  taitoja.  Tulee  kuitenkin  pitää mielessä, että vastaajien arviot koskevat yli viiden vuoden takaisia opintoja ja että emme tiedä mitään vastaajan omasta opiskeluun antamasta panoksesta. Kuiluanalyysin  perusteella  selvästi  suurimmat  puutteet  koulutuksessa  näyttäisivät liittyvän  neuvottelutaitoihin  sekä  myös  organisointi‐  ja  koordinointitaitoihin.  ”Merkitys työssä – opiskelu kehitti” keskiarvojen ero on melko suuri myös projektinhallintataitojen, ongelmanratkaisutaitojen ja esiintymistaitojen kohdalla. Oman alan teoreettista osaamista sekä  ruotsin  kielen  taitoa  opinnot  kehittivät  vastaajien  mielestä  enemmän  kuin  mitä  he kokivat niiden merkitykseksi työssä. Peilattaessa  kauppatieteilijöiden  tilannetta  työnantajapalautteen  kautta  voidaan  todeta, että  työnantajien  mielestä  KTM‐tutkinnon  suorittaneiden  kilpailukykyä  työmarkkinoilla voidaan  parantaa  lisäämällä  kauppatieteiden  maistereiden  ymmärrystä  ihmisten käyttäytymisestä ja korostamalla joustavan asenteen merkitystä työelämässä. Työnantajien mielestä  tyypillisimmät  osaamisalueet  kauppatieteilijöillä  ovat  laskentatoimi  ja markkinointi.  Kauppatieteilijöiden  vahvuuksiin  taas  kuuluvat  kyky  käyttää  työkielenä muitakin  kieliä  kuin  suomen  kieltä,  analyyttisen  ajattelun  kyky,  sekä  kyky  etsiä  tietoa (Saarinen, 2011). 
  58. 58. 57   Kuvio 7. ”Merkitys työssä – opiskelu kehitti” keskiarvojen erotus (= ”kuilu”)       
  59. 59. 58  7 Yksikkökohtaisia tuloksia  Joitakin yksikkökohtaisia tuloksia on jo tuotu esiin aiemmin raportissa, mutta tämä luku käsittelee vielä keskeisimmät tulokset koulutusyksiköittäin. Muutaman koulutusyksikön kohdalla  vastaajien  pieni  määrä  rajoittaa  johtopäätöksien  tekoa.  Pääasiallisesti  tässä luvussa  verrataan  kustakin  koulutusyksiköstä  valmistuneita  tai  heidän  mielipiteitään suhteessa muista koulutusyksiköstä valmistuneisiin ja heidän mielipiteisiin. Taulukoissa kohta  ”muut”  tarkoittaa  siis  muista  kuin  käsiteltävästä  koulutusyksiköstä  valmistuneita kauppatieteilijöitä.  Lisäksi  kyselyhetken  työtä  koskevissa  taulukoiden  sarakkeissa  tai riveissä  on  huomioitu  vain  työssä  olevat  vastaajat,  koska  esimerkiksi  perhevapaalla olevien vastaajien perhevapaan alkamisajankohtaa ei ole kysytty.   7.1 Helsingin kauppakorkeakoulu (HSE)  Helsingin  kauppakorkeakoulusta  valmistuneita  aineistossa  on  134.  Vuonna  2005 tutkinnon  suorittaneista  35  %  vastasi  kyselyyn.  Vastausaktiivisuus  on  koko  aineiston matalin yhdessä Jyväskylän yliopistosta valmistuneiden kanssa. Vastaajista 60 % oli naisia, kun  heitä  tutkinnon  suorittaneista  oli  52  %  (KOTA).  Vastaajien  iän  keskiarvo valmistumishetkellä oli 27,4 vuotta.     
  60. 60. 59  Taulukko 19. Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneet vastaajat Pääaineryhmä  Yhteensä (N) Naiset (N) Iän keskiarvo valmistuessaJohtaminen ja organisointi  23  11  26,5 Kansainvälinen liiketoiminta 13  10  29,5 Kansantaloustiede  9  5  27,8 Laskentatoimi  27  15  26,6 Logistiikka  9  4  27,3 Markkinointi  13  9  26,1 Rahoitus  16  3  26,3 Tietojärjestelmätiede  5  1  27,6 Yrittäjyys  3  0  51,3 Yritysjuridiikka/oikeustiede  6  5  25,3 Muut pääaineet  20  12  26,4 HSE  134  75  27,4   7.1.1 Sijoittuminen työelämään  Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneet olivat jo valmistumishetkellä työllistyneet melko hyvin. Työttömien osuus vastaa käytännössä koko aineiston keskitasoa. Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneet ovat hieman useammin jatkaneet opintoja tai jääneet perhevapaalle kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneet kokonaisuutena. Kyselyhetkellä  vain  kaksi  vastaajaa  Helsingin  kauppakorkeakoulusta  oli  työttömänä, työllisyystilanne on siis määrällisesti tarkasteltuna edelleen hyvä. Työvoiman ulkopuolella olevien osuus oli kyselyhetkellä hieman koko aineistoa matalampi. Vuosina 2002 – 2003 valmistuneiden  tilanteeseen  verrattuna  myös  Helsingin  kauppakorkeakoulusta 
  61. 61. 60  valmistuneiden  työllisyystilanne  oli  hieman  heikentynyt.  Vastaavasti  hieman  suurempi osa  vastaajista  oli  joko  jatkanut  opintojaan  tai  oli  kyselyhetkellä  perhevapaalla,  kuin vuosina 2002 – 2003 valmistuneista edellisessä vastaavassa kyselyssä.  Taulukko 20. Työmarkkinatilanne (HSE) %  Valmistumishetki, HSE Valmistumishetki, muut Kyselyhetki, HSE Kyselyhetki, muut Työssä  69,8  73,0  87,2  85,9 Työttömänä  15,9  15,1  1,5  1,8 Työvoiman ulkopuolella  13,5  10,2  10,5  11,6 Muu tilanne  0,8  1,7  0,8  0,7 Yhteensä  100  100  100  100 N  133  583  133  581   Työuran  viittä  ensimmäistä  vuotta  kuvaavien  kysymysten  osalta  Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneet näyttävät pärjäävän hieman paremmin kuin muista koulutusyksiköistä  valmistuneet  keskimäärin  (katso  taulukko  21).  Helsingin kauppakorkeakoulusta  valmistuneet  vastaajat  olivat  olleet  koulutustasoaan  työssä valmistumisensa  jälkeen  keskimäärin  4  vuotta  7  kuukautta.  Työnantajia  vastaajilla  oli työuran alussa ollut keskimäärin 2 ja työsuhteita 2,6. Työnantajien lukumäärän keskiarvo on aineiston keskiarvoa vastaava. Työttömänä olleista vastaajista viisi kuudesta (84 %) on ollut työttömänä vain kerran ja työttömyysajan mediaani on 3 kuukautta.    
  62. 62. 61  Taulukko 21. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (HSE)   Työssä* Työsuhteita**  Työttömänä***HSE (N=133)  4 v 7 kk  2,6  19 Muut (N= 522)  4 v 5 kk  3,0  26 *= koulutustasoa vastaavassa työssä       **= keskiarvo       ***=  niiden  osuus,  joilla  on  ollut  vähintään  yksi työttömyysjakso valmistumisen jälkeen        Valtaosa  Helsingin  kauppakorkeakoulusta  valmistuneista  oli  löytänyt  ensimmäisen työpaikkansa  yksityiseltä  sektorilta.  Osuus  on  korkeimpia  yliopistojen  välisessä vertailussa.  Julkiselle  sektorille  työllistyneiden  osuus  on  puolestaan  huomattavasti alhaisempi  kuin  muista  koulutusyksiköistä  valmistuneilla  keskimäärin.  Kyselyhetkeen tultaessa ei merkittäviä eroja esiinny, vaan yksityiselle sektorille työllistyneiden osuus on jopa  hieman  kasvanut  ja  erot  pysyneet  samankaltaisina  verrattuna  muista koulutusyksiköistä valmistuneisiin.        
  63. 63. 62  Taulukko 22. Päätyönantaja (HSE) %  Ensimmäinen työ, HSE Ensimmäinen työ, muut Kyselyhetken työ, HSE Kyselyhetken työ, muut Yksityinen yritys  83,3  73,9  85,4  73,5 Yliopisto, korkeakoulu  5,3  7,8  3,8  6,2 Järjestö, säätiö, tms.  4,5  3,3  3,8  4,8 Oma yritys, tms.  3,0  2,2  3,1  3,0 Valtio, valtion liikelaitos  2,3  6,4  3,1  5,4 Kunta, kuntayhtymä  0,8  6,2  0,8  7,0 Muu päätyönantaja  0,8  0,2  0  0,1 Yht.  100  100  100  100 N  132  577  130  557  Taulukossa  23  ovat  nähtävissä  vastaajien  työpaikkojen  sijaintimaakunnat.  Helsingin kauppakorkeakoulusta  valmistuneet  vastaajat  ovat  pääosin  työllistyneet  Uudellemaalle. Kyselyhetkellä  Suomessa  asuvista  vastaajista  vain  neljä  työskenteli  Uudenmaan ulkopuolella.        
  64. 64. 63  Taulukko 23. Työpaikan sijainti maakunnittain (HSE) %  Ensimmäinen työ, HSE Ensimmäinen työ, muut Kyselyhetken työ, HSE Kyselyhetken työ, muut Ahvenanmaa  0,0  0,2  0,0  0,4 Etelä‐Karjala  0,0  3,2  0,0  2,5 Etelä‐Pohjanmaa  0,0  2,8  0,0  1,8 Etelä‐Savo  0,0  0,9  0,0  0,7 Kainuu  0,0  0,3  0,0  0,0 Kanta‐Häme  0,8  0,5  0,0  0,9 Keski‐Pohjanmaa  0,0  0,5  0,0  1,3 Keski‐Suomi  0,0  4,4  0,0  3,4 Kymenlaakso  0,0  1,4  0,0  0,9 Lappi  0,0  0,5  0,0  1,1 Pirkanmaa  0,8  6,6  1,6  6,9 Pohjanmaa  0,0  9,8  0,0  8,5 Pohjois‐Karjala  0,8  1,6  0,8  0,9 Pohjois‐Pohjanmaa  0,0  6,6  0,0  5,6 Pohjois‐Savo  0,0  2,8  0,0  1,8 Päijät‐Häme  0,0  1,6  0,8  2,0 Satakunta  0,0  1,4  0,0  1,8 Uusimaa  88,8  42,0  85,9  47,5 Varsinais‐Suomi  0,8  9,4  0,0  6,2 Ulkomaat  8  3,5  10,9  5,8 N  132  579  128  554  

×