Your SlideShare is downloading. ×
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×
Saving this for later? Get the SlideShare app to save on your phone or tablet. Read anywhere, anytime – even offline.
Text the download link to your phone
Standard text messaging rates apply

Viisi vuotta työelämässä 2011

245

Published on

SEFEn tutkimus vastavalmistuneiden urasta ja arvioita ekonomikoulutuksesta

SEFEn tutkimus vastavalmistuneiden urasta ja arvioita ekonomikoulutuksesta

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
245
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
1
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. SUOMEN EKONOMILII INLANDS EKONOMFÖRBUNSEFE & AARRESAARI ERKOSTOSEFEN RAPORTTEJA 5/2011Viisi vuotta työelämässäVuonna 2005 KTM-tutkinnon suorittaneidensijoittuminen työmarkkinoilleAntti Raita
  • 2. Sisältö  1 Johdanto........................................................................................................................................... 4 2 Aineiston kuvailua ......................................................................................................................... 5 2.1 Kyselyyn vastanneet ............................................................................................................... 6 2.1.1 Raportissa käytetyt taustamuuttujat ............................................................................. 8 3 Työuran alku ................................................................................................................................. 10 3.1 Ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työ ...................................................................... 13 3.1.1 Työnantaja ja työpaikan sijainti ................................................................................... 13 3.1.2 Työtehtävien luonne ...................................................................................................... 16 3.2 Ensimmäisen työn laatu ....................................................................................................... 19 3.2.1 Vakituinen vs. määräaikainen työsuhde .................................................................... 19 3.2.2 Työn ja koulutuksen vastaavuus ................................................................................. 21 3.3 Ensimmäiset viisi vuotta ...................................................................................................... 25 3.3.1 Valmistumisen jälkeinen kouluttautuminen ............................................................. 27 4 Kyselyhetken työllisyystilanne .................................................................................................. 29 4.1 Työnantaja ja työpaikan sijainti .......................................................................................... 31 4.2 Työtehtävien luonne ............................................................................................................. 34 5. Kyselyhetken työn laatu ............................................................................................................. 37 5.1 Vakituinen vs. määräaikainen työ ...................................................................................... 37 5.2 Työn ja koulutuksen vastaavuus ........................................................................................ 40 5.3 Tyytyväisyys työhön ............................................................................................................ 45 
  • 3. 2  5.4 Palkkaus ................................................................................................................................. 47 6 Työn vaatimukset ja koulutuksen antamat valmiudet ........................................................... 52 7 Yksikkökohtaisia tuloksia ........................................................................................................... 58 7.1 Helsingin kauppakorkeakoulu (HSE) ................................................................................ 58 7.1.1 Sijoittuminen työelämään ............................................................................................. 59 7.1.2 Palautetta opinnoista ..................................................................................................... 68 7.2 Itä‐Suomen yliopisto ............................................................................................................. 73 7.2.1 Sijoittuminen työelämään ............................................................................................. 74 7.2.2 Palautetta opinnoista ..................................................................................................... 81 7.3 Jyväskylän yliopisto .............................................................................................................. 85 7.3.1 Sijoittuminen työelämään ............................................................................................. 86 7.3.2 Palautetta opinnoista ..................................................................................................... 94 7.4 Lappeenrannan teknillinen yliopisto ................................................................................. 98 7.4.1 Sijoittuminen työelämään ............................................................................................. 99 7.4.2 Palautetta opinnoista ................................................................................................... 107 7.5 Oulun yliopisto .................................................................................................................... 111 7.5.1 Sijoittuminen työelämään ........................................................................................... 112 7.5.2 Palautetta opinnoista ................................................................................................... 119 7.6 Svenska handelshögskolan (Hanken) .............................................................................. 123 7.6.1 Sijoittuminen työelämään ........................................................................................... 124 7.6.2 Palautetta opinnoista ................................................................................................... 133 7.7 Tampereen yliopisto ........................................................................................................... 138 7.7.1 Sijoittuminen työelämään ........................................................................................... 139 7.7.2 Palautetta opinnoista ................................................................................................... 147 
  • 4. 3  7.8 Turun kauppakorkeakoulu ............................................................................................... 151 7.8.1 Sijoittuminen työelämään ........................................................................................... 152 7.8.2 Palautetta opinnoista ................................................................................................... 160 7.9 Vaasan yliopisto .................................................................................................................. 164 7.9.1 Sijoittuminen työelämään ........................................................................................... 165 7.9.2 Palautetta opinnoista ................................................................................................... 172 7.10 Åbo Akademi ..................................................................................................................... 177 7.10.1 Sijoittuminen työelämään ......................................................................................... 178 7.10.2 Palautetta opinnoista ................................................................................................. 186 8 Johtopäätökset ............................................................................................................................ 190 Lähteet ............................................................................................................................................ 193 Taulukko‐ ja kuvioluettelo ........................................................................................................... 194 Liite 1. Kyselylomake ................................................................................................................... 200 Liite 2 ”Opiskelu kehitti” ja ”merkitys työssä” keskiarvojen erotus yliopistoittain ........... 204          
  • 5. 4  1 Johdanto Akateemisten ura‐ ja rekrytointipalvelujen Aarresaari‐verkosto on kehittänyt yliopistojen yhteisen tutkimusmallin (uraseuranta), jonka avulla voidaan seurata korkeakoulutettujen työuran  alkuvaiheita  ja  työhön  sijoittumista  viiden  vuoden  kuluttua  valmistumisesta. Uraseurannan keskeisimpänä päämääränä on tuottaa tietoa ennen kaikkea akateemisesti koulutettujen työllistymisen laatuun liittyvistä tekijöistä. Uraseurantaa  lähdettiin  ensimmäisenä  testaamaan  Akavan  LAASER‐projektissa  2000‐luvun  alussa.  Muun  muassa  kyseisen  projektin  tulosten  perusteella  Aarresaari‐verkosto lähti kehittämään uraseurantaa. Verkoston  toimesta tehtiin  pilotti syksyllä  2005 viidestä yliopistosta  valmistuneille.  Uraseurannassa  mukana  olevien  yliopistojen  määrä  on kasvanut nopeasti, käsittäen tämän tutkimuksen aineiston keruuvaiheessa, syksyllä 2010, jo 16 yliopistoa. Suomen Ekonomiliitto SEFE ry seuraa säännöllisesti ekonomien sijoittumista työelämään. Yhteistyössä  Aarresaari‐verkoston  kanssa  on  julkaistu  aiemmin  raportit  (Viisi  vuotta työelämässä, vuosina 2007 ja 2009). Tämä raportti on jatkoa yllä mainituille raporteille ja tässä  esitetyt  tiedot  täydentävät  kuvaa  ekonomien  työelämään  sijoittumisesta  omalta osaltaan.  SEFE  seuraa  ja  tuottaa  säännöllisesti  tietoa  myös  esimerkiksi vastavalmistuneiden tilanteesta työmarkkinoilla. Näitä lähdetietoja on hyödynnetty tässä raportissa taustamateriaalina. Tässä  raportissa  tarkastellaan  vuonna  2005  kauppatieteiden  maisterin  tutkinnon suorittaneiden  työllistymistä,  työuran  alkua  ja  vastaajien  mielipiteitä  koulutuksesta. Raportin  aluksi  esitellään  aineistoa  ja  sen  käsittelyä.  Kolmas  luku  käydään  läpi  KTM‐tutkinnon suorittaneiden vastaajien työuran alku, kun taas neljäs luku käsittelee vastaajien tilannetta viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Viidennessä luvussa käsitellään työn laatuun liittyviä  elementtejä  ja  vastaajien  palkka.  Raportin  kuudes  luku  paneutuu  koulutuksen antamiin  valmiuksiin  ja  työn  vaatimuksiin.  Raportin  loppuosa  tiivistää  keskeisimmät tulokset koulutusyksiköittäin. 
  • 6. 5  2 Aineiston kuvailua  Tässä  raportoitava  aineisto  on  osa  yliopistojen  ura‐  ja  rekrytointipalvelujen,  eli  ns. Aarresaari‐verkoston  keräämää  uraseurantadataa.  Uraseurantadata  sisältää  vastaajia kaikilta  koulutusaloilta  –  tässä  raportissa  tarkastelun  kohteena  ovat  vuonna  2005 kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneet.  KTM‐tutkinnon suorittaneita vastaajia aineistossa on 721. Kaikkiaan kauppatieteellisellä koulutusalalla suoritettiin vuonna 2005 yhteensä  1732  ylempää  korkeakoulututkintoa  (OPM,  KOTA‐tietokanta).  Mainittuna vuonna  KTM‐tutkinto  oli  mahdollista  suorittaa  seuraavissa  yliopistoissa  (suluissa raportissa käytettävät lyhenteet):  Svenska handelshögskolan                                   (Hanken)Helsingin kauppakorkeakoulu(nyk. Aalto‐yliopiston kauppakorkeakoulu) (HSE) Aik.  Kuopion  yliopisto,  Joensuun  yliopisto  – nykyään Itä‐Suomen yliopisto) (UEF)Jyväskylän yliopisto  (JY)Lappeenrannan teknillinen yliopisto  (LTY)Oulun yliopisto  (OY)Tampereen yliopisto  (TaY)Turun kauppakorkeakoulu  (TSE)Vaasan yliopisto  (VY)Åbo Akademi  (ÅA)  
  • 7. 6  Uraseurantahankkeen  yleisenä  periaatteena  on  se,  että  kaikista  kyselylomakkeen kysymyksistä  vähintään  neljä  viidestä  on  kaikille  vastaajille  yhteisiä.  Tämän  lisäksi kullakin  yliopistolla  on  mahdollisuus  ottaa  mukaan  myös  omiin  erityistarpeisiinsa liittyviä  kysymyksiä.  Näitä  mahdollisia  ylimääräisiä  kysymyksiä  ei  ole  käsitelty  tässä raportissa. Esimerkki kyselylomakkeesta löytyy liitteestä 1. Aineiston analysoinnissa on käytetty pääasiassa kuvailevia tilastollisia menetelmiä, kuten prosenttiosuuksia, keskilukuja sekä graafisia esityksiä. Pääasiallisena vertailuryhmänä on käytetty  vuosina  2002  ja  2003  valmistuneita  kauppatieteilijöitä.  Eräissä  kohdin kauppatieteilijöiden  tuloksia  on  myös  verrattu  muilta  koulutusaloilta  valmistuneisiin. Vuosina 2004–2005 valmistuneiden kauppatieteilijöiden palautetta valmistumishetkellä on myös hyödynnetty vertailussa. Taustamuuttujina on käytetty sukupuolta, ikää, yliopistoa sekä seuraavassa alaluvussa mainittuja pääaineryhmiä.  2.1 Kyselyyn vastanneet  Kyselyyn  vastanneet  suorittivat  KTM‐tutkinnon  vuonna  2005.  Heidän  työuriaan selvitettiin viisi vuotta valmistumisen jälkeen eli kyselyajankohta oli syksy 2010. Tutkimus toteutettiin  postikyselynä  ja  tähän  liittyvistä  käytännön  järjestelystä  vastasi  kunkin yliopiston  ura‐  ja  rekrytointipalvelu  (yksikön  nimi  voi  vaihdella  eri  yliopistoissa). Kyselyyn  oli  mahdollista  vastata  paperilomakkeen  ohella  myös  verkossa.  Saatujen vastausten  tallennus  tehtiin  keskitetysti  Tampereen  yliopiston  informaatiotieteiden yksikössä. Näin pyrittiin minimoimaan tallennusprosessin aikana mahdollisesti esiintyvät vastausten erilaiset tulkinnat.    
  • 8. 7  Taulukko 1. Vastausprosentti ja vastanneiden lukumäärät yliopistoittain N  Vastausprosentti 1              Yhteensä (N)                       Naiset (N) Hanken  39,0  94 56 HSE  35,0  134 80 ISY  69,0  29 19 JY  35,0  63 40 LTY  59,0  71 43 OY  43,0  51 33 TaY  42,0  52 32 TSE  38,0  86 57 VY  44,0  100 55 ÅA  53,0  41 22 Koko aineisto  41,7  721 424  Kauppatieteilijöiden vastausaktiivisuus on yksi akateemisten alojen matalimmista kaikki koulutusalat  huomioiden.  Nyt  saavutettua  vastausaktiivisuutta  voidaan  pitää tyydyttävänä.  Vuonna  2005  KTM‐tutkinnon  suorittaneista  hieman  yli  puolet  (55  %)  on naisia. Vastanneista naisten osuus on noin 59 %. Naiset ovat siis hieman yliedustettuina aineistossa.                                                     1  Vastausasteet  on  laskettu  tutkinnon  suorittaneista.  Kyselyn  saaneista  vastausasteet  ovat  joitakin prosenttiyksikköjä korkeammat 
  • 9. 8  2.1.1 Raportissa käytetyt taustamuuttujat  Kauppatieteellinen  koulutusala  on  tässä  raportissa  jaettu  pääaineittain  yhteentoista ryhmään.  Pääaineen  lisäksi  kriteerinä  on  käytetty  myös  vastaajien  lukumäärää,  jotta analysointi  olisi  mielekästä.  Kaikki  ne  pääaineet,  joissa  vastaajien  lukumäärä  jäi  alle  19, muodostavat ryhmän ”muut pääaineet”. Ryhmät ja niihin vastanneiden lukumäärät ovat taulukossa  2,  tämän  tekstin  alapuolella.  Koska  pääaineiden  nimet  vaihtelevat  hieman yliopistoittain,  viitataan  jatkossa  kyseiseen  pääaineryhmään,  joka  voi  siis  sisältää nimeltään erilaisia pääaineita.             
  • 10. 9  Taulukko 2. Vastaajat pääaineryhmittäin2 Pääaineryhmä                      Yhteensä (N)                 Naiset (N)  Iän keskiarvo valmistuessa Johtaminen ja organisointi                          96       61 28,1 Kv.  liiketoiminta  /  kv. markkinointi                         47       31 29,1 Kansantaloustiede                              50       24 28,0 Laskentatoimi                         173      103 28,1 Logistiikka  /  hankintojen johtaminen                         19       9 29,7 Markkinointi                          110       82 26,9 Rahoitus                          47       12 26,5 Tietojärjestelmätiede                          46       14 28,9 Yrittäjyys                          28       18 39,0 Yritysjuridiikka  / kauppaoik. / talousoik.                         31       25 27,2 Muut pääaineet                          59       36 30,8 Koko aineisto                         706       415 28,6                                                       2 Edelliseen vuoteen verrattuna iän keskiarvo valmistuessa oli laskenut seuraavissa pääaineissa: johtaminen ja organisointi, laskentatoimi, markkinointi ja Yritysjuridiikka / kauppaoikeus / talousoikeus. Muissa pääaineissa iän  keskiarvo  valmistuessa  nousi  hieman.  Kaikkien  pääaineiden  yhteenlaskettu  keskiarvo  nousi  myös hieman. 
  • 11. 10  3 Työuran alku  Lähes  kolme  vastaajaa  neljästä  oli  valmistumishetkellä  työssä.  Osuus  on  yksi korkeimmista,  kun  kaikki  koulutusalat  on  huomioitu.  Valmistumishetken  työllisyys  on jatkanut  heikentymistään  vuodesta  2001  valmistuneista  lähtien,  mutta  kyse  on luultavimmin  yleisen  suhdannetilanteen  muutoksesta  huonompaan  suuntaan.  Tämä näkyy  erityisesti  vastavalmistuneiden  työllistymisessä.  Työttömyysaste  on  noussut vuosituhannen alun valmistuneiden 12,1 %:sta nykyiseen 15,1 %:iin (Sainio, 2007 ja 2008).                  
  • 12. 11  Taulukko 3. Työmarkkinatilanne valmistumishetkellä %  Työssä Työttömänä Työvoiman ulkopuolella* Muu tilanneMiehet (N=293)  75,4  14,0  8,9  1,7 Naiset (N=423)  71,4  16,0  10,9  1,7 Johtaminen ja organisointi (N=94)  61,8  25,5  10,6  2,1 Kansainvälinen liiketoiminta (N=47)  68,1  12,8  19,1  0,0 Kansantaloustiede (N=50)  64,0  22,0  10,0  4,0 Laskentatoimi (N=173)  82,7  11,0  5,8  0,5 Logistiikka (N=19)  79,0  10,5  10,5  0,0 Markkinointi (N=110)  68,2  18,2  11,8  1,8 Rahoitus (N=47)  85,1  6,4  8,5  0,0 Tietojärjestelmätiede (N=41)  78,3  13,0  8,7  0,0 Yrittäjyys (N=28)  78,6  3,6  10,7  7,1 Yritysjuridiikka / oikeustiede (N=31)  58,0  22,6  9,7  9,7 Muut pääaineet (N=59)  74,6  13,6  11,8  0,0 Koko aineisto (N=716)  72,7  15,1  10,3  1,7 Vuosina  2002–2003  valmistuneiden  tilanne (N=1310) 74,1  14,4  9,6  2,0 Vuonna  2001  valmistuneiden  tilanne (N=676) 77,5 12,1 8,9 1,5*päätoimisena opiskelijana tai perhevapaalla    
  • 13. 12  Tähän  tutkimukseen  vastanneiden  joukosta  miehet  olivat  työllistyneet  hieman  naisia paremmin valmistumishetkellä. Naiset olivat myös hieman miehiä useammin työttömänä tai  työvoiman  ulkopuolella.  Iällä  ei  näyttäisi  olevan  käytännön  merkitystä valmistumishetken  työllistymiseen.  Valmistumishetken  perusteella  parhaiten  töitä näyttäisi  löytyvän  yrittäjyyttä,  laskentatointa,  logistiikkaa  tai  rahoitusta  pääaineenaan lukeneille.  Heikoimmin  valmistumishetkellä  olivat  työllistyneet  yritysjuridiikkaa, kansantaloustiedettä tai johtamista ja organisointia pääaineenaan lukeneet vastaajat. Kohdan ”Muu tilanne” merkinneet vastaajat ilmoittivat lisätietona muun muassa, että he pitävät välivuoden ulkomailla, tai että he olivat jatkokoulutuksessa. Tarkasteltaessa  valmistumishetken  tilannetta  yliopistoittain  parhaiten  töitä  olivat löytäneet  Jyväskylän  (82  %)  ja  Tampereen  (81  %)  yliopistoista  valmistuneet.  Pienimmät työssä olevien valmistuneiden osuudet olivat Itä‐Suomen/Kuopion ja Joensuun (58 %) ja Oulun (59 %) yliopistoista valmistuneilla. Korkein (31 %) työttömien työnhakijoiden osuus valmistumishetkellä löytyi  Oulun yliopistosta valmistuneiden keskuudesta ja matalin  (6 %) työttömien työnhakijoiden osuus Tampereen yliopistosta valmistuneiden keskuudesta. Tarkemmat yksikkökohtaiset tiedot löytyvät luvusta 7. On  huomattava,  että  valmistumishetken  työmarkkinatilanteen  tarkastelu  ei  anna  koko kuvaa  tutkinnon  suorittaneiden  työllistymisestä.  Osa  valmistuneista  ei  ole  vielä  edes hakenut  töitä  täydellä  intensiteetillä.  Lisäksi  alueelliset  työmarkkinat  vaikuttavat voimakkaasti  työllistymiseen  työuran  alkuvaiheessa.  Alueellisten  työmarkkinoiden vaikutus  tulee  esiin  myös  opintojen  aikaisen  työkokemuksen  laadun  kautta.  Hyvä opiskelun  yhteydessä  hankittu  työkokemus  edesauttaa  valmistumisen  jälkeistä työllistymistä.  Niinpä  valmistumishetken  työmarkkinatilanteen  perusteella  ei  ole mielekästä  tehdä  pitkälle  meneviä  johtopäätöksiä  esimerkiksi  eri  yliopistoista valmistuneiden  työllistymisen  eroista.  Vertaileminen  on  mielekkäämpää,  kun  tutkinnon suorittaneiden urat ovat vakiintuneet.  
  • 14. 13  3.1 Ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työ  Kuten edellä kävi ilmi, lähes kolme vastaajaa neljästä oli jo valmistumishetkellä työssä. On siis huomattava, että vaikka otsikossa puhutaan ensimmäisestä valmistumisen jälkeisestä työstä, on moni aloittanut kyseisen työsuhteen jo ennen valmistumistaan.  3.1.1 Työnantaja ja työpaikan sijainti  Kolme vastaajaa neljästä oli löytänyt ensimmäisen työpaikkansa yksityiseltä sektorilta tai valtionyhtiöstä.  Lähes  puolet  vastaajista  oli  lisäksi  työllistynyt  vähintään  250  henkilöä työllistävään  organisaatioon.  Miehet  olivat  sijoittuneet  hieman  naisia  useammin  suuriin yrityksiin,  kun  taas  naiset  olivat  hieman  useammin  työllistyneet  julkiselle  sektorille  tai korkeakouluihin.  Kyselyyn  vastanneilla  miehillä  oli  naisia  useammin  oma  yritys  tai vastaanotto, mutta ero ei ole suuri. Pääaineryhmien  välillä  löytyy  hieman  suurempia  eroja,  sillä  rahoitusta  pääaineenaan lukeneista vastaajista käytännössä kaikki (98 %) työllistyivät yksityiselle sektorille. Myös markkinointia  (83  %)  ja  laskentatointa  (82  %)  pääaineenaan  lukeneilla  työllistyminen painottui vahvasti yksityiselle sektorille. Suhteessa vähiten yksityiselle sektorille työllistyi kansantaloustiedettä  (49  %)  pääaineenaan  lukeneita  vastaajia.  Kansantaloustiedettä opiskelleiden vastaajien kohdalla merkittävä työllistäjä on julkinen sektori, jolle työllistyi 39 % vastaajista.     
  • 15. 14  Taulukko 4. Ensimmäisen työn päätyönantaja %  Miehet Naiset Yhteensä Yritys tai valtionyhtiö, > 249 työntekijää  48,6  40,8  44,0 Yritys tai valtionyhtiö, 49 < 249 työntekijää  11,7  17,2  15,0 Yritys tai valtionyhtiö, < 49 työntekijää  17,7  15,3  16,2 Kunta, kuntayhtymä  4,1  6,4  5,5 Yliopisto, korkeakoulu  6,2  8,4  7,5 Valtio, valtion liikelaitos  5,2  6,4  5,9 Järjestö, säätiö, seurakunta, tms.  3,1  3,6  3,4 Oma yritys, vastaanotto, tms. 3,1  1,7  2,3 Muu päätyönantaja  0,3  0,2  0,2 N      290             419     709  Pääsääntöisesti  kauppatieteilijöiden  työpaikat  sijaitsevat  suurissa  kaupungeissa.  Noin seitsemän  vastaajaa  kymmenestä  ilmoitti  ensimmäisen  työpaikkansa  sijaitsevan  jossakin Suomen  kymmenestä  suurimmasta  kaupungista.  Melko  tarkkaan  puolet  vastaajista  oli työllistynyt  Uudellemaalle.  Tässä  vaiheessa  työuraa  ulkomaille  oli  työllistynyt  viisi prosenttia vastaajista. Sukupuolten  välillä  ei  ole  merkittäviä  eroja  ensimmäisen  työpaikan  sijainnin  suhteen. Miehet olivat työllistyneet hieman naisia enemmän Uudellemaalle. Myöskään iän suhteen merkittäviä  eroja  ensimmäisen  työpaikan  sijainnin  suhteen  ei  löytynyt.  Kaikista pääaineista  keskeisin  ensimmäisen  työpaikan  sijaintimaakunta  on  Uusimaa.  Rahoitusta lukeneiden  joukosta  68  %  oli  löytänyt  ensimmäisen  työpaikkansa  Uudeltamaalta. Suhteellisesti vähiten Uudellemaalle työllistyneitä löytyi edellisen vastaavan tutkimuksen tapaan yrittäjyyttä pääaineenaan opiskelleiden keskuudesta.  
  • 16. 15  Taulukko 5. Ensimmäisen työpaikan sijainti %  Opiskelumaakunta Uusimaa Muu Suomi  UlkomaatHanken (N=94)  70  ‐  24  6 HSE (N=134)  89  ‐  3  8 UEF (N=29)  44  28  28  ‐ JY (N=63)  34  30  33  3 LTY (N=71)  25  45  24  6 OY (N=51)  57  22  19  2 TaY (N=52)  40  46  10  4 TSE (N=86)  38  36  25  1 VY (N=100)  24  42  32  2 ÅA (N=41)  39  20  32  9 Koko aineisto (N=721)  ‐  49  46  5 Vuosina  2002  ‐  2003  valmistuneiden tilanne (N=1301) ‐  51  45  5   Lappeenrannan  teknillisestä  yliopistosta  sekä  Tampereen  ja  Vaasan  yliopistoista valmistuneista kauppatieteilijöistä yli 40 % ilmoitti ensimmäisen työpaikkansa sijainneen Uudellamaalla.  Osuus  on  selvästi  korkeampi  kuin  opiskelumaakuntaan  työllistyneiden osuus.  Muista  yliopistoista  valmistuneilla  tilanne  on  päinvastainen.  Uudenmaan  ohella merkittävää on Oulun yliopistosta valmistuneiden tilanne, sillä heidän kohdallaan lähes kolme viidestä vastaajasta oli saanut ensimmäisen työpaikkansa opiskelumaakunnasta.   
  • 17. 16  3.1.2 Työtehtävien luonne  Kauppatieteilijöiden ensimmäinen työ on tyypillisesti asiantuntijatyö. Kyselylomakkeessa vastaajat valitsivat pääsääntöisesti heidän työsuhdettaan kuvaavan vaihtoehdon valmiiksi annetuista vaihtoehdoista.  Sukupuolten välillä on hieman eroja ensimmäisen työtehtävän luonteen suhteen. Naiset olivat  työllistyneet  jonkin  verran  miehiä  useammin  asiakas‐  ja  konsultointi  tai koulutustehtäviin  sekä  toimistotyöhön.  Miehet  taas  olivat  työllistyneet  selkeästi  naisia enemmän  johto‐  ja  esimiestehtäviin.  Esimerkkejä  vastaajien  ammattinimikkeistä ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työpaikan osalta on mainittu taulukossa 8, sivulla 24.             
  • 18. 17  Taulukko 6. Ensimmäisen työn luonne   %  Miehet Naiset Yhteensä Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät  19  19  19 Markkinointi ja myynti  12  12  12 Konsultointi tai koulutus  11  13  12 Asiakastyö / potilastyö  10  12  11 Suunnittelu‐ tai kehitystyö  10  11  11 Johto‐ ja esimiestehtävät  13  6  9 Tutkimus  9  9  9 Toimisto‐ ja esikuntatehtävät 5  8  6 Opetus tai kasvatus  4  4  4 Muu työ  4  3  3 Lainopillinen työ  2  1  2 Viestintä‐ ja mediatyö  1  2  2 Yhteensä  100  100  100 N      294             424     718       
  • 19. 18  Pääaineen lisäksi monet muut asiat voivat vaikuttaa siihen, miksi henkilö valitsee tietyn työtehtävän.  Seuraavassa  on  listattu  kategorisesti  järjestyksessä  kaksi  yleisintä ensimmäisen työn luonnetta pääaineryhmittäin:  johtaminen  ja  organisointi:  asiakastyö  sekä  suunnittelu‐,  kehitys‐  tai hallintotehtävät  kansainvälinen liiketoiminta: asiakastyö sekä markkinointi ja myynti  kansantaloustiede,  kansainvälinen  markkinointi:  rahoituksen  ja  taloushallinnon tehtävät sekä tutkimus  laskentatoimi:  rahoituksen  ja  taloushallinnon  tehtävät  sekä  konsultointi  tai koulutus  logistiikka, hankintojen johtaminen: suunnittelu‐, kehitys‐ tai hallintotehtävät sekä toimisto‐ ja esikuntatehtävät  markkinointi: markkinointi ja myynti sekä asiakastyö  rahoitus: rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät sekä konsultointi ja koulutus  tietojärjestelmätiede: suunnittelu‐, kehitys‐ tai hallintotehtävät sekä konsultointi ja koulutus  yrittäjyys: johto‐ ja esimiestehtävät sekä asiakastyö  yritysjuridiikka  /  kauppaoikeus  /  talousoikeus:  konsultointi  ja  koulutus  sekä toimisto‐ ja esikuntatehtävät  muut pääaineet: tutkimus sekä suunnittelu‐, kehitys‐ tai hallintotehtävät       
  • 20. 19  3.2 Ensimmäisen työn laatu  Kyselylomakkeessa  oli  useita  työllistymisen  laatua  kartoittavia  kysymyksiä;  työsuhteen luonne,  vastaajan  subjektiivinen  arvio  työn  ja  koulutuksen  vastaavuudesta  sekä tyytyväisyydestä  työhön,  oliko  korkeakoulututkinto  työnsaannin  edellytyksenä  sekä palkkaus.  Ensimmäisen  valmistumisen  jälkeisen  työpaikan  laadun  määrittämisen  osalta kyselylomakkeessa päädyttiin hieman suppeampaan mittaristoon.  3.2.1 Vakituinen vs. määräaikainen työsuhde  Lähes  kolme  viidestä  vastaajasta  (57  %)  ilmoitti  ensimmäisen  valmistumisen  jälkeisen työsuhteen olleen vakituinen. Osuus on korkea verrattuna monelta muulta koulutusalalta valmistuneisiin.  Yhtenä  merkittävänä  selittäjänä  on  työnantajasektori,  sillä kauppatieteilijät  olivat  löytäneet  töitä  pääasiassa  yksityiseltä  sektorilta.  Aikaisemmissa vastaavissa  tutkimuksissa  on  tullut  ilmi,  että  määräaikaiset  työsuhteet  ovat  julkisella sektorilla huomattavasti yleisempiä kuin yksityisellä sektorilla akateemisten keskuudessa (esimerkiksi Korhonen & Sainio 2006). Yleisen  työmarkkinatilanteen  heikentyminen  ei  näy  suoraan  verrattaessa  vuonna  2005 valmistuneiden  kauppatieteilijöiden  työllistymistä  kahden  edellisen  vuoden  vastaavaan. Vakituiseen  työsuhteeseen  päässeiden  osuus  on  kasvanut  kautta  linjan  muutamalla prosenttiyksiköllä  ja  vastaavasti  määräaikaisten  osuus  on  pienentynyt.  Vielä  ei  ole saavutettu  vuonna  2001  valmistuneiden  keskiarvoja,  mutta  pientä  muutosta  parempaan suuntaan on nähtävissä.   
  • 21. 20  Taulukko 7. Ensimmäisen työsuhteen luonne sukupuolittain ja pääaineryhmittäin %  Vak. kokopäivätyö Määräaik.kokopäivätyö Osa‐aikatyö Yrittäjä  / Freelancer Työllistetty  / Työharj. Miehet (N=290)  63  29  4  3  1 Naiset (N=419)  53  38  5  2  2 Johtaminen ja organisointi (N=91) 49  40  9  1  1 Kansainvälinen liiketoiminta (N=47) 54  32  6  4  4 Kansantaloustiede (N=49)  35  55  4  2  4 Laskentatoimi (N=173)  65  28  4  2  1 Logistiikka (N=19)  63  37  0  0  0 Markkinointi (N=110)  52  39  4  1  4 Rahoitus (N=46)  76  24  0  0  0 Tietojärj.tiede (N=46)  60  32  2  4  4 Yrittäjyys (N=27)  67  22  0  11  0 Yritysjuridiikka  /  tms. (N=30) 60  23  7  3  7 Muut (N=59)  53  42  3  2  0 Koko aineisto (N=709)  57  34  5  2  2 Vuosina 2002 – 2003 valm. tilanne (N=1304) 54  39  4  2  2 Vuonna 2001 valm. tilanne (N=672) 65  29  2  2  2   
  • 22. 21  Tämän  kyselyn  perusteella  kauppatieteilijöiden  alku‐uran  työllisyys  on  hieman paranemaan  päin.  Verrattaessa  vuosina  2002  –  2003  valmistuneiden  uran  alun työnsaantiin ovat vuonna 2005 kauppatieteiden maisteriksi valmistuneet päässeet hieman edellistä  vuotta  useammin  vakituiseen  työsuhteeseen.  Vastaavasti  määräaikaiseen työsuhteeseen päässeiden valmistuneiden määrä on pienentynyt edellisestä kyselystä. Miehet  näyttäisivät  edellisten  vuosien  tapaan  työllistyvän  naisia  useammin  työuransa alussa  vakituisiin  työsuhteisiin.  Ero  on  tilastollisesti  merkitsevä.  Toinen  selkeä  ero työsuhteen  osalta  löytyy  käytettäessä  ikää  taustamuuttujana.  Alle  27‐vuotiaat  vastaajat olivat  päässeet  selvästi  harvemmin  vakituiseen  työsuhteeseen  verrattuna  vähintään  27‐vuotiaisiin  vastaajiin.  Eroa  on  peräti  16  prosenttiyksikköä.  Eri  pääaineryhmistä valmistuneiden  välillä  on  myös  eroja  työsuhteen  saralla.  Heikoimmin  vakituiseen työsuhteeseen  olivat  päässeet  kansantaloustiedettä  lukeneet  (35  %),  kun  taas  rahoitusta pääaineenaan lukeneista oli päässyt vakituiseen työsuhteeseen uransa alussa jopa kolme neljästä vastaajasta. Yliopistoittain  tarkasteltuna  parhaiten  vakituiseen  työsuhteeseen  näyttäisivät  päässeen heti  työuransa  alussa  Helsingin  kauppakorkeakoulusta  (64  %)  ja  Lappeenrannan teknillisestä  yliopistosta  (61  %)  valmistuneet  vastaajat.  Heikoimmin  työuransa  alussa vakituiseen  työsuhteeseen  taas  olivat  päässeet  Oulun  yliopistosta  (31  %)  valmistuneet vastaajat.  3.2.2 Työn ja koulutuksen vastaavuus  Työn  ja  koulutuksen  vastaavuutta  kartoitettiin  kysymyksillä  ”Oliko  vuonna  2005 suoritettu  korkeakoulututkinto  vaatimuksena  ensimmäiseen  työpaikkaasi?”  ja  ”Miten hyvin pystyit hyödyntämään yliopistossa oppimiasi asioita ensimmäisessä työssäsi?”. 
  • 23. 22  Vain  hieman  alle  puolet  (48  %)  vastaajista  ilmoitti  korkeakoulututkinnon  olleen vaatimuksena  ensimmäiseen  työhön.  On  kuitenkin  huomattava,  että  varsin  suuri  osa vastaajista  oli  työllistynyt  yksityiselle  sektorille,  jolla  ei  välttämättä  vaadita  muodollista pätevyyttä  toisin  kuin  esimerkiksi  julkisella  sektorilla  ja  varsinkin  monella  muulla koulutusalalla.  Peräti  11  %  vastaajista  valitsi  vaihtoehdon  ”Ei  tiedä”  kysyttäessä vaadittiinko työssä KTM‐tutkintoa. Paremman  kuvan  ensimmäisen  työtehtävän  laadusta  antaa  jälkimmäinen  kysymys opittujen asioiden hyödyntämisestä. Vastaajista 35 % ilmoitti hyödyntävänsä yliopistossa oppimiaan asioita jatkuvasti ja 52 % jonkin verran. Koulutustaan vastaamattomassa työssä (= ei voinut hyödyntää oppimiaan asioita juuri lainkaan) oli 13 % vastaajista.   Kuvio 1. Pystyikö hyödyntämään yliopistossa oppimiaan asioita ensimmäisessä työssä   
  • 24. 23  Tämän  laatumittarin  mukaan  sukupuolten  välillä  on  jonkin  verran  eroa.  Ikä taustamuuttujana  ei  juuri  vaikuta  tilanteeseen.  Pääaineittain  katsottuna  joka  viides markkinointia  lukeneista  ilmoitti,  ettei  pysty  hyödyntämään  oppimaansa  juuri  lainkaan ensimmäisessä  valmistumisen  jälkeisessä  työssään.  Noin  puolet  logistiikkaa  tai laskentatointa  lukeneista  taas  ilmoitti,  että  hyödyntää  jatkuvasti  oppimaansa  jo ensimmäisessä valmistumisen jälkeisessä työpaikassaan. Kysyttäessä,  vastaako  ensimmäinen  työ  vaativuustasoltaan  yliopistollista  koulutusta, nousi esiin pientä eroa sukupuolten välillä. Miehet olivat työllistyneet hieman useammin (55  %)  työhön,  joka  vastasi  yliopistollista  koulutusta,  kun  kyselyyn  vastanneilla  naisilla osuus  (49  %)  jäi  matalammaksi.  Noin  puolet  vastaajista  oli  siis  työllistynyt  ensin  sen kaltaiseen  työhön,  jonka  vaativuustaso  ei  täysin  vastaa  saatua  koulutusta.  Koulutusta vastaamattomassa  työssä  olevien  osuus  on  ollut  kasvussa  vuoden  2001  valmistuneiden jälkeen,  joten  jatkotutkimusaiheena  ensimmäisen  valmistumisen  jälkeisen  työn  ja yleisemmin  työuran  alun  tapahtumien  vaikutus  myöhempään  työuraan  eri työmarkkinatilanteissa olisi mielenkiintoinen. Työpaikkojen laadun arviointia voidaan syventää Englannissa sovellettua laatuluokitusta käyttäen  (Elias  et  al.).  Taulukossa  8  näkyvät  luokitteluperusteet  ja  ryhmien  nimet. Ryhmien  kesken  on  nähtävissä  laatuero  siten,  että  ryhmän  A  työpaikat  vastaavat  alan perinteistä  tarkoituksenmukaista  sijoittumista  ja  ryhmän  D  työpaikat epätarkoituksenmukaista  sijoittumista.  Ryhmä  C  on  osin  ongelmallinen  määrittelyn kannalta edellä mainitusta yksityisen ja julkisen sektorin erilaisten pätevyysvaatimusten näkökulmasta.  Ryhmään  C  sijoittuvat  myös  niin  sanotut  ”sisääntuloammatit”,  joiden voidaan katsoa olevan työuran kannalta tarkoituksenmukaisia.    
  • 25. 24  Taulukko 8. Ensimmäisen työn laatuluokkien kuvaus  Pystyykö hyödyntämään oppimiaan asioita?Jatkuvasti tai jonkin verran Ei lainkaanVaaditaankokorkeakoulututkinto?KylläRYHMÄ A (N = 279, vastaajista 44 %) RYHMÄ B (N = 12, vastaajista 2 %)Oman alan akateemiset ammatit Muut akateemiset ammatitaluepäällikkö, analyytikko, assistantcontroller, esimiesharjoittelija,henkilöstösuunnittelija, konsultti,laskentaekonomi, lehtori,markkinointiassistentti, portfolio-analyytikko, projektipäällikkö, revisor,suunnittelija, talouspäällikkö,tilintarkastaja, tutkija, verotarkastaja,yliaktuaariVastaajien vähyyden takiaammattinimikkeitä ei ole lueteltu.EiRYHMÄ C (N = 268, vastaajista 43 %)RYHMÄ D (N = 72, vastaajista 11 %)Oman alan uudet työmarkkinat Koulutusta vastaamattomat työtaluepäällikkö, asiakasneuvoja,assistentti, kirjanpitäjä, kouluttaja,laskenta-assistentti,myyntineuvottelija, palveluneuvoja,pankkitoimihenkilö, projektipäällikkö,sijoitusneuvoja, suunnittelija,talouspäällikkö, tuotepäällikkö,verosihteeri, vientiassistentti, yrittäjäasiakasneuvoja, johdon assistentti,lentoemäntä, myyjä, ostaja, salesmanager, sijoitusneuvoja,taloushallinnon assistentti, tekninentuki, toimistosihteeri Tehdyn  luokituksen  perusteella  hieman  vajaa  puolet  vastaajista  toimii  oman  alansa akateemisessa ammatissa. Pitää kuitenkin huomioida edellä mainittu ryhmään C liittyvä problematiikka.  Niinpä  voidaan  tässä  kohtaa  todeta  tarkoituksenmukaisesti  työelämään sijoittuneiden  osuuden  olevan  selvästi  suurempi.  Lisäksi  on  hyvä  huomata,  että  sama ammattinimike  voi  sijoittua  useaan  eri  ryhmään,  mikä  myös  osaltaan  kertoo  KTM‐tutkinnon  suorittaneiden  työtehtävien  kirjosta.  Sukupuolen,  yliopiston  tai  pääaineen käyttö taustamuuttujana ei tuo uutta luvun alussa esitettyihin tuloksiin.    
  • 26. 25  3.3 Ensimmäiset viisi vuotta  Kauppatieteilijät  olivat  olleet  työssä  valmistumisensa  jälkeen  keskimäärin  4  vuotta  11 kuukautta.  Koulutusta  vastaavaa  työtä  tähän  tutkimukseen  vastanneet  kauppatieteilijät olivat  tehneet  valmistumisensa  jälkeen  keskimäärin  4  vuotta  5  kuukautta.  Verrattuna vuosina 2002 – 2003 valmistuneiden tilanteeseen on koulutusta vastaavassa työssä olleiden vastaajien työssäoloaika kasvanut yhdellä kuukaudella. Kauppatieteilijöillä oli ollut keskimäärin kaksi työnantajaa työuransa ensimmäisten viiden vuoden  aikana.  Työnantajien  lukumäärä  laski  hieman  edellisestä  vastaavasta tutkimuksesta,  ja  on  edelleen  kaikkia  koulutusaloja  kuvaavan  keskiarvon  alapuolella. Kauppatieteilijöillä on ollut keskimäärin kolme työsuhdetta valmistumisen jälkeen – myös tämä  luku  on  yleisen  keskiarvon  alapuolella,  joten  voidaan  todeta  KTM‐tutkinnon suorittaneiden  työuran  alun  olevan  suhteellisen  vakaa,  ainakin  kaikkia  aloja  kuvaavaan yhteiseen keskiarvoon verrattuna. Joka neljäs valmistuneista oli ollut työttömänä työuransa alkutaipaleella. Osuus on muihin koulutusaloihin  verrattuna  matala  ja  on  pysynyt  ennallaan  viime  tutkimukseen verrattuna.  Lähes  kolme  neljästä  kauppatieteilijästä  oli  kuitenkin  ollut  työttömänä  vain kerran.  Työttömyysajan  keston  mediaani  oli  kolme  kuukautta  (keskiarvo  kaksi kuukautta). Kaikki työttömyydestä kertovat luvut ovat käytännössä samoja kuin vuosina 2002 – 2003 valmistuneilla. Vaikka yleinen työllisyystilanne on heikentynyt, ei se silti näy merkittävästi  edellä  mainituissa  luvuissa.  Keskeisimmiksi  työllistymistä  vaikeuttaneiksi tekijäksi kauppatieteilijät ilmoittivat työkokemuksen ja suhdeverkostojen puutteen.     
  • 27. 26  Taulukko 9. Työuran ensimmäiset viisi vuotta   Työssä* Työsuhteita** Työttömänä***Miehet (N=289)  4 v 6 kk  3,1  24 % Naiset (N=420)  4 v 4 kk  2,9  26 % Johtaminen ja organisaatio (N=87)  4 v 5 kk  3,1  31 % Kv. liiketoiminta, kv. markkinointi (N=44)  3 v 10 kk  2,9  34 % Kansantaloustiede (N=47)  4 v 3 kk  3,5  34 % Laskentatoimi (N=163)  4 v 7 kk  2,4  17 % Logistiikka, jne. (N=19)  4 v 9 kk  2,6  11 % Markkinointi (N=102)  4 v 6 kk  3,3  32 % Rahoitus (N=47)  4 v 8 kk  2,5  11 % Tietojärjestelmätiede (N=43)  4 v 5 kk  4,4  38 % Yrittäjyys (N=26)  4 v 6 kk  2,5  11 % Yritysjuridiikka, jne.(N=28)  4 v 2 kk  2,8  32 % Muut pääaineet (N=56)  4 v 9 kk  2,9  19 % Koko aineisto (N= 662)  4 v 5 kk  3,0  25 % V.  2002  –  2003  valm.  vastaava  tilanne (N=1301) 4 v 4 kk  3,0  25 % *= koulutustasoa vastaavassa työssä       **=keskiarvo       ***=  niiden  osuus,  joilla  on  ollut  vähintään yksi työttömyysjakso valmistumisen jälkeen       
  • 28. 27  Miehet  olivat  olleet  hieman  naisia  pitempään  koulutustasoa  vastaavissa  töissä valmistumisensa  jälkeen.  Ero  on  kaksi  kuukautta3.  Perhevapaat  selittävät  osaltaan kokonaistyöajassa olevaa eroa. Naisista 37 % ja miehistäkin 21 % oli ollut perhevapaalla työuransa  ensimmäisen  viiden  vuoden  aikana.  Perhevapaiden  kesto  on  naisilla keskimäärin puolitoista vuotta. Iällä ei näyttäisi olevan merkitystä työllistymiseen, mutta naiset  ilmoittivat  miehiä  useammin  puutteellisten  suhdeverkostojen,  alueellisen työllisyystilanteen,  sukupuolen  ja  perheeseen  tai  muuhun  elämäntilanteeseen  liittyvän syyn vaikeuttaneen työllistymistä. Pääaineryhmittäin  tarkasteltuna  paras  työllisyystilanne  näyttäisi  olevan  logistiikkaa  tai rahoitusta  lukeneilla.  Heikoimmin  koulutustasoa  vastanneeseen  työhön  olivat  tähän kyselyyn vastanneista kauppatieteiden maistereista päässeet kansainvälistä liiketoimintaa pääaineenaan  opiskelleet  vastaajat.  Opiskelupaikka  huomioitaessa  parhaiten  koulutusta vastanneeseen  työhön  olivat  mielestään  päässeet  Oulun  yliopistosta  (90  %)  ja  Helsingin kauppakorkeakoulusta (89 %) valmistuneet vastaajat.    3.3.1 Valmistumisen jälkeinen kouluttautuminen  Kolme viidestä vastaajasta ilmoitti osallistuneensa valmistumisen jälkeisen viiden vuoden aikana  työnantajan  järjestämään  tai  kustantamaan  koulutukseen.  Osuus  on  pysynyt kutakuinkin  ennallaan  viime  vuosien  vastaaviin  tutkimuksiin  verrattuna.  Työnantajan järjestämään  tai  kustantamaan  koulutukseen  osallistuneiden  naisten  osuus  oli  kolme prosenttiyksikköä  korkeampi  kuin  miesten  vastaava.  Ammatilliseen                                                  3 Miehet ovat olleet koulutustasoaan vastaamattomissa tehtävissä keskimäärin 5 kuukautta valmistumisensa jälkeen ja naiset 7 kuukautta. 
  • 29. 28  erikoistumiskoulutukseen,  pätevöitymiskoulutukseen  tai  muuhun  vastaavaan  oli osallistunut  kyselyhetkellä  kahdeksan  prosenttia  vastaajista.  Tämä  osuus  on  hieman pienempi  kuin  vuosina  2002  –  2003  valmistuneilla.  Yleisimmät  erikoiskoulutukset  ovat olleet opettajaksi tai KHT‐tilintarkastajaksi pätevöityminen tai ns. APV‐näyttökoe4. Viisi  prosenttia  vastaajista  on  ilmoituksensa  mukaan  suorittanut  opintoja  tähtäimenään toinen yliopistotutkinto. Selvästi yleisimpänä toisen tutkinnon alana on oikeustiede, muita aloja  ovat  mm.  teknillistieteellinen,  yhteiskuntatieteellinen  ja  kasvatustiede.  Tieteellisiä jatko‐opintoja  on  suorittanut  11  prosenttia  vastaajista,  kun  taas  vuonna  2010  KTM‐tutkinnon  suorittaneista  18  %  kertoi  harkinneensa  jatko‐opintoja.  Molemmat  tässä kappaleessa mainitut osuudet ovat muutaman prosenttiyksikön matalampia kuin vuosina 2002  –  2003  valmistuneilla  kauppatieteilijöillä.  Lähes  neljäsosa  (23  %)  vastaajista  ei  ole oman  ilmoituksensa  mukaan  osallistunut  mihinkään  koulutukseen  työuransa ensimmäisen viiden vuoden aikana. Sukupuolten  tai  eri  ikäryhmien  välillä  ei  ole  merkittäviä  eroja  valmistumisen  jälkeisen kouluttautumisen  suhteen.  Pääaineittain  valmistumisen  jälkeistä  kouluttautumista tarkasteltaessa nähdään, että eniten työnantajan järjestämään tai tarjoamaan koulutukseen olivat  osallistuneet  laskentatointa  (62  %)  tai  logistiikkaa  (68  %)  lukeneet  vastaajat. Useimmin  toista  korkeakoulututkintoa  ovat  lähteneet  suorittamaan  logistiikkaa  (16  %) pääaineenaan  lukeneet  vastaajat,  mutta  tässä  kohtaa  on  huomattava  ao.  ryhmän  pieni vastaajamäärä.                                                       4 APV‐näyttökoe, eli Finanssialan keskusliiton suosittelema sijoituspalvelututkinto (APV1 ja APV2) 
  • 30. 29  4 Kyselyhetken työllisyystilanne  Viisi  vuotta  valmistumisen  jälkeen  (kyselyhetkenä  syksy  2010)  kolme  neljästä kauppatieteilijästä  oli  vakituisessa  kokopäivätyössä.  Vain  13  vastaajaa  oli  työttömänä viiden vuoden kuluttua valmistumisesta. Osuus on hieman pienempi kuin vuosina 2002 – 2003  valmistuneilla.  Työuran  alun  erilaiset  olosuhteet  niin  talous‐  kuin työllisyystilanteessakin  eivät  siis  näytä  vaikuttaneen  työttömyyden  yleisyyteen  työuran myöhemmässä vaiheessa. Yrittäjien  osuus  hieman  kasvoi  verrattuna  heti  valmistumisen  jälkeiseen  tilanteeseen, mutta  se  on  silti  pienempi  kuin  vuosina  2002  –  2003  valmistuneilla  tapahtunut yrittäjyyden  kasvu  työuran  viiden  ensimmäisen  vuoden  aikana.  Akateemiselle  alalle yleinen  tilanne  eli  yrittäjyyden  kasvu  voi  johtua  esimerkiksi  siitä,  että  moni  kokee yrittäjyyden  edellytysten  paranevan  kokemuksen  karttuessa.  Naisista  18  %  oli perhevapaalla kyselyhetkellä, mutta lähes kaikilla oli työsuhde, johon palata perhevapaan jälkeen.  Perhevapaalla  olevien  naisvastaajien  määrä  lisääntyi  edellisestä  vastaavasta kyselystä kolmella prosenttiyksiköllä.         
  • 31. 30  Taulukko 10. Työmarkkinatilanne kyselyhetkellä %  Miehet Naiset  Yht.Vakituinen kokopäivätyö  85,0  67,0  75,0 Määräaikainen kokopäivätyö 5,0  7,0  6,0 Osa‐aikatyö  0,3  2,4  1,5 Yrittäjä / ammatinharj. / freelancer  3,4  3,0  3,0 Työtön työnhakija  2,5  1,4  1,8 Päätoiminen opiskelu (arvosanaan johtava)  0,4  0,7  0,5 Perhevapaa  1,0  18,0  11,0 Työskentely apurahalla  1,4  0,0  0,5 Muu tilanne  1,0  0,5  0,7 Yhteensä  100  100  100 N  292  422  714   Työssä  olevien  osuudet  olivat  nousseet  jokaisen  pääaineryhmän  kohdalla  verrattuna valmistumishetkeen.  Yksikään  rahoitusta,  logistiikkaa  tai  muuta  ainetta  pääaineenaan lukenut ei ilmoittanut olevansa työttömänä kyselyhetkellä. Vaikka työttömyys on verraten harvinaista kauppatieteilijöiden keskuudessa viisi vuotta valmistumisen jälkeen, työuran alkutaipaleen työttömyyttä ei pidä vähätellä. Valmistuneiden sijoittumista työelämään on syytä  pyrkiä  parantamaan  esimerkiksi  kiinnittämällä  huomiota  opiskelijoiden työelämävalmiuksiin.  Koulutuksen  ja  työelämän  suhdetta  käydään  tarkemmin  läpi luvussa 6. Kauppatieteilijät  ilmoittivat  keskeiseksi  työllistymistä  hankaloittaviksi  tekijöiksi työkokemuksen  puutteen,  puutteelliset  suhdeverkostot  ja  alueellisen työmarkkinatilanteen. Tämä linkittyy siihen, että valtaosa kauppatieteilijöiden alku‐uran 
  • 32. 31  työpaikoista  sijaitsee  Uudellamaalla.  Vastaajien  mukaan  tutkinnon  huono  tunnettuus, sukupuoli tai valmistumisajankohta oli vähiten työllistymistä hankaloittavia tekijöitä.   4.1 Työnantaja ja työpaikan sijainti  Kauppatieteilijät  näyttävät  tämän  kyselyn  perusteella  työllistyvän  pääosin  yksityiselle sektorille,  ja  siellä  työllisyys  painottuu  suuriin  yrityksiin.  Sukupuoli  ja  ikä  muuttujina eivät tuo  eroja esiin. Pientä siirtymää suurempiin yrityksiin näyttäisi olevan, verrattuna KTM‐tutkinnon  suorittaneiden  ensimmäisen  valmistumisen  jälkeiseen  työtehtävään  ja lisäksi  akateeminen  yrittäjyys  on  lisääntynyt  hieman.  Pääaineryhmien  välillä  ei  ole tapahtunut  myöskään  merkittäviä  muutoksia  verrattaessa  ensimmäistä  valmistumisen jälkeistä ja kyselyhetken työnantajasektoria.             
  • 33. 32  Taulukko 11. Päätyönantaja kyselyhetkellä %  Miehet Naiset  Yht.Yritys tai valtionyhtiö > 249 työntekijää  53  52  52 Yritys tai valtionyhtiö 49 < 249 työntekijää  10  13  12 Yritys tai valtionyhtiö < 49 työntekijää  13  11  12 Kunta / kuntayhtymä  5  6  6 Yliopisto, korkeakoulu  6  5  6 Valtio, valtion liikelaitos  5  6  5 Järjestö, säätiö, seurakunta, tms.  4  4  4 Oma yritys, vastaanotto, tms. 4  3  3 Muu päätyönantaja  0  0  0 N  279  408  687   Työpaikan  sijainneissa  ei  ole  merkittäviä  eroja  verrattaessa  kauppatieteilijöiden ensimmäistä  ja  kyselyhetken  työtä.  Kyselyhetkelläkin  seitsemän  vastaajaa  kymmenestä ilmoitti työpaikkansa  sijainniksi jonkin Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista. Vastaajista  37  ilmoitti  työpaikkansa  sijaitsevan  Helsingissä,  10  %  Espoossa,  5  % Tampereella, 5 % Vaasassa ja 4 % Turussa. Maakuntien osuudet työpaikan sijainnin osalta olivat  seuraavat:  Uusimaa  52  %,  Varsinais‐Suomi  9  %  ja  Pirkanmaa  6  %.  Ulkomailla ilmoitti työskentelevänsä 5 % vastaajista. Lähes 90 % vastaajista asuu saman maakunnan alueella  kuin  missä  hänen  työpaikkansa  sijaitsee.  Osuuksissa  ei  ole  tapahtunut käytännössä  minkäänlaisia  muutoksia  verrattaessa  vuosina  2002  –  2003  valmistuneiden vastaaviin tuloksiin. Ristiintaulukoitaessa työpaikan sijainti ja työnantajasektori nähdään, että  ulkomailla  ja  Uudellamaalla  työskentelevät  vastaajat  ovat  sijoittuneet  pääosin 
  • 34. 33  yksityisiin  yrityksiin.  Muualle  Suomeen  työllistyneillä  yksityinen  sektori  on  edelleen suurin työllistäjä, mutta julkinen sektori kasvattaa osuuttaan. Rahoitusta lukeneiden työmarkkinat näyttävät olevan Uudellamaalla tai ulkomailla, sillä yli puolet vastaajista ilmoitti työpaikkansa sijaitsevan Uudellamaalla ja lopuista vastaajista noin  puolet  ilmoitti  työpaikkansa  sijaitsevan  ulkomailla.  Myös  kansainvälistä liiketoimintaa  opiskelleista  joka  kuudes  ilmoitti  työpaikkansa  olevan  ulkomailla. Pienimmät  Uudellemaalle  työllistyneiden  osuudet  löytyvät  yrittäjyyttä  (29  %)  tai tietojärjestelmätiedettä (49 %) pääaineenaan lukeneiden joukosta. Jokaisen yliopiston kohdalla oli opiskelumaakunnassa työskentelevien osuus pienentynyt verrattuna välittömästi valmistumisen jälkeiseen aikaan. Suurin prosentuaalinen muutos oli tapahtunut Åbo Akademista valmistuneiden vastaajien keskuudessa. Eri yliopistoista valmistuneiden työpaikkojen sijaintimaakunnat on kerrottu luvussa 7.            
  • 35. 34  Taulukko 12. Työpaikan sijainti kyselyhetkellä %  Opiskelumaakunta Uusimaa Muu Suomi  UlkomaatHanken  61  ‐  28  11 HSE  84  ‐  3  13 UEF  29  36  29  6 JY  24  47  28  1 LTY  18  49  26  7 OY  43  29  20  8 TaY  34  48  12  6 TSE  29  55  14  2 VY  19  43  32  6 ÅA  23  31  35  11 Koko aineisto (N=682)  ‐  55  39  6  Verrattaessa tämän kyselyn aineistoa edellisiin vuosiin on Uudellamaalla työskentelevien osuus  edelleen  pienessä  kasvussa  (+  2  prosenttiyksikköä).  Myös  ulkomailla työskentelevien osuus oli kasvanut hieman.   4.2 Työtehtävien luonne  Vastaajien työtehtävät olivat muuttuneet merkittävästi viiden vuoden aikana. Vain noin joka  viides  (19  %)  kyselyhetkellä  työssä  olevista  vastaajista  ilmoitti  saman ammattinimikkeen  kyselyhetkellä  ja  valmistumishetkellä.  Kyselyhetkellä  yleisin  työn luonne  oli  johto‐  ja  esimiestehtävät,  joissa  työskentelevien  osuus  kasvoi  hurjasti  viiden 
  • 36. 35  vuoden  aikana.  Valmistumishetkellä  eniten  vastaajia  (19  %)  työskenteli  rahoituksen  ja taloushallinnon  tehtävissä,  mutta  määrä  oli  hieman  pienentynyt  viiden  vuoden  aikana. Muutosta  edelliseen  kyselyyn  oli  tapahtunut  nimenomaan  johto‐  ja  esimiestehtävien lisäännyttyä  huomattavasti  viisi  vuotta  työelämässä  olleiden  kauppatieteilijöiden keskuudessa. Naiset työskentelevät miehiä useammin konsultoinnin ja koulutuksen sekä markkinoinnin  ja  myynnin  parissa,  kun  taas  huomattava  osuus  miesvastaajista  oli siirtynyt johto‐ tai esimiestehtäviin. Toimistotyötä tekevien naisten osuus oli puolittunut valmistumishetkestä.  Taulukko 13. Työtehtävien luonne kyselyhetkellä %  Miehet Naiset  Yht.Johto‐ ja esimiestehtävät  36  21  27 Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät  17  17  17 Konsultointi tai koulutus  9  14  12 Suunnittelu‐, kehitys‐ tai hallintotehtävät  10  12  11 Markkinointi ja myynti  8  12  10 Tutkimus  8  6  7 Asiakas‐ tai potilastyö  3  4  4 Opetus tai kasvatus  2  4  3 Muu työ  2  3  3 Toimisto‐ ja esikuntatehtävät 2  4  2 Lainopillinen työ  2  1  2 Viestintä‐ ja mediatyö  1  2  2 Yhteensä  100  100  100 N  294  424  718 
  • 37. 36  Seuraavassa on listattu kaikkien pääaineryhmien osalta kategorisesti järjestyksessä kaksi lukumääräisesti yleisintä kyselyhetken työn luonnetta:  johtaminen ja organisointi: johto‐ ja esimiestehtävät sekä suunnittelu‐, kehitys‐ tai hallintotehtävät  kansainvälinen liiketoiminta: markkinointi ja myynti sekä johto‐ ja esimiestehtävät  kansantaloustiede:  rahoituksen  ja  taloushallinnon  tehtävät  sekä  johto‐  ja esimiestehtävät  laskentatoimi: rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät sekä johto‐ ja esimiestehtävät  logistiikka: johto‐ ja esimiestehtävät sekä markkinointi ja myynti  markkinointi: markkinointi ja myynti sekä johto‐ ja esimiestehtävät  rahoitus: rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät sekä johto‐ ja esimiestehtävät  tietojärjestelmätiede: konsultointi ja koulutus sekä johto‐ ja esimiestehtävät  yrittäjyys: suunnittelu‐, kehitys‐ tai hallintotehtävät sekä johto‐ ja esimiestehtävät  yritysjuridiikka / oikeustiede: lainopillinen työ sekä johto‐ ja esimiestehtävät  muut pääaineet: konsultointi ja koulutus sekä johto‐ ja esimiestehtävät  Verrattaessa  edellä  olevaa  listausta  vastaavaan  ensimmäisen  työn  osalta  tehtyyn vastaavaan listaukseen (sivulla 19) nähdään, että kaikista pääaineista valmistuneilla johto‐ ja esimiestehtävät ovat nousseet kahden suurimman työn luonteen joukkoon. Esimerkkejä kyselyhetken työtehtävän ammattinimikkeistä on taulukossa 15 sivulla 43.      
  • 38. 37  5. Kyselyhetken työn laatu  Kuten jo edellä ensimmäisen työtehtävän laatua tarkastellessa kävi ilmi, kauppatieteilijät olivat  kautta  linjan  työllistyneet  hyvin  oman  alansa  työtehtäviin.  Kyselyhetkeä tarkasteltaessa  tilanne  on  vielä  parempi.  Kehitystä  tarkastellaan  tässä  ensisijaisesti työsuhteen luonteen sekä työtehtävien laatuluokkien kautta.  5.1 Vakituinen vs. määräaikainen työ  Määräaikaisten  työsuhteiden  katsotaan  yleisesti  heikentävän  työn  laatua  muun  muassa sen  aiheuttaman  epävarmuuden  vuoksi.  Näyttää  myös  siltä,  että  määräaikaisuudet kasautuvat  samoille  ihmisille.  Tämä  puolestaan  vaikuttaa  esimerkiksi  henkilön palkkakehitykseen  5.  Huonoina  talouden  aikoina  toki  lyhyetkin  määräaikaisuudet  ovat työttömyyttä parempi vaihtoehto.                                                          5 Katso esimerkiksi Sainio (2008) ja Suutari. 
  • 39. 38  Taulukko 14. Työsuhteen luonne pääaineryhmittäin kyselyhetkellä (vain työlliset) %  Vakituinen kokopäivätyö Määräaikainen kokopäivätyö Osa‐aikatyö Yrittäjä  / freelancer Työskentely apurahalla Miehet (N=279)  89  5  0  4  2 Naiset (N=335)  84  9  3  4  0 Johtaminen  ja  organisaatio (N=79) 84  15  0  1  0 Kansainvälinen liiketoiminta (N=40) 83  10  7  ‐  ‐ Kansantaloustiede (N=48)  81  13  0  2  4 Laskentatoimi (N=145)  88  3  5  3  1 Logistiikka (N=17)  82  12  6  0  0 Markkinointi (N=90)  87  8  1  4  0 Rahoitus (N=46)  93  0  0  7  0 Tietojärj.tiede (N=40)  90  5  0  5  0 Yrittäjyys (N=23)  78  9  0  13  0 Yritysjuridiikka  / oikeustiede (N=22) 86  10  4  0  0 Muut pääaineet (N=52)  90  4  0  6  0 Koko aineisto (N=601)  87  7  2  4  0 Vuosina  2003  –  2004  valm. tilanne (N=1158) 86  9  1  4  0   Työssä  olevista  vastaajista  87  %  työskenteli  vakituisessa  työsuhteessa  kyselyhetkellä. Osuus  on  noussut  yhden  prosenttiyksikön  edellisestä  vastaavasta  kyselystä,  eli  vuosina 2002 – 2003 valmistuneiden kauppatieteilijöiden raportista. Kauppatieteilijöiden työuran 
  • 40. 39  vakautta selittää osaltaan julkiselle sektorille työllistyneiden suhteellisen vähäinen määrä, kuten jo ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työtehtävän osalta todettiin. Aiemmissa  vastaavissa  kyselyissä  on  havaittu,  että  määräaikaiset  työsuhteet  vaivaavat erityisesti naisten työuraa. Sama ilmiö näkyy edelleen myös tässä tutkimuksessa, vaikka ero  miehiin  ei  ole  kovin  suuri.  Pääaineittain  katsottuna  määräaikaiset  työsuhteet  ovat yleisimpiä johtamista ja organisaatiota (15 %) ja kansantaloustiedettä (13 %) pääaineenaan lukeneiden  keskuudessa.  Rahoitusta  pääaineenaan  lukeneet  taas  ovat  päässeet pääsääntöisesti  (93  %)  vakituisiin  työsuhteisiin  kyselyhetkellä.  Yliopistoittain  katsottuna parhaiten  kyselyhetkellä  ovat  työllistyneet  Vaasan  yliopistosta  (90  %)  valmistuneet vastaajat, kun taas heikoimmin kyselyhetkellä vakituisiin työsuhteisiin ovat päässeet Åbo Akademista (61 %) valmistuneet vastaajat. Kyselylomakkeessa  oli  neljä  tarkentavaa  kysymystä  kyselyhetkellä  määräaikaisessa työsuhteessa oleville. Vastaajilta kysyttiin määräaikaisuuden perustetta, kestoa sekä sitä, oliko vastaaja ollut useissa peräkkäisissä määräaikaisissa työsuhteissa saman työnantajan palveluksessa ja montako näitä työsuhteita oli ollut. Noin 40 % vastaajista ilmoitti määräaikaisuuden perusteeksi työn luonteen ja lisäksi 30 % vastanneista  toimi  sijaisena.  Joka  kymmenes  ilmoitti,  että  tehtävää  ei  ole  haluttu vakinaistaa.  Selvästi  yleisin  määräaikaisen  työsuhteen  pituus  oli  yksi  vuosi. Määräaikaisten  työsuhteiden  pituuden  keskiarvo  on  1  v  4  kk  ja  mediaani  1  v.  Puolet vastaajista  ilmoitti  nykyistä  määräaikaista  työsuhdetta  edeltäneen  määräaikaisen työsuhteen  olleen  saman  työnantajan  palveluksessa.  Määräaikaisten  työsuhteiden ketjuttamista  tehdään  nimenomaan  julkisen  sektorin  työnantajien  keskuudessa.  Tämä ketjuttaminen  kauppatieteilijöiden  keskuudessa  oli  laskenut  huomattavasti  edellisestä tutkimuksesta,  jolloin  vuosina  2002  –  2003  valmistuneiden  keskuudessa  samaa ketjuttamista  tapahtui  neljälle  viidestä  määräaikaisessa  työsuhteessa  työskennelleelle vastaajasta. 
  • 41. 40  Määräaikaisessa  työsuhteessa  olevista  vastaajista  joka  viides  työskenteli  yliopistossa  tai ammattikorkeakoulussa  ja  joka  kuudes  työskenteli  kunnan  tai  kuntayhtymän palveluksessa.  Hämmästyttävää  tuloksissa  oli  se,  että  määräaikaisissa  työsuhteissa yliopiston  tai  ammattikorkeakoulun  palveluksessa  toimineista  vastaajista  yhdeksän kymmenestä oli määräaikaisten työsuhteiden ketjussa saman työnantajan palveluksessa. Myös kunnan tai kuntayhtymän määräaikaisuuksissa seitsemän vastaajaa kymmenestä oli joutunut ketjuttamisen kohteeksi työsuhteensa osalta.  5.2 Työn ja koulutuksen vastaavuus  Ensimmäisen  valmistumisen  jälkeisen  työn  osalta  vain  hieman  alle  puolet  ilmoitti korkeakoulututkinnon  olleen  vaatimuksena  kyseiseen  työhön.  Kyselyhetkellä  vastaava prosenttiosuus oli 69. Osuuden kasvu kertoo ainakin siitä, että osa työuralle niin sanotun ”sisääntuloammatin”6  kautta  tulleista  oli  päässyt  siirtymään  koulutusta  vastaavaan työhön. Edelleen työuran tässä vaiheessa yhdeksän prosenttia vastaajista ei osannut sanoa, oliko korkeakoulututkinto vaatimuksena kyseiseen työhön. Siirtyminen  paremmin  koulutusta  vastaaviin  työtehtäviin  näkyy  myös  siinä,  että kyselyhetkellä 52 % vastaajista ilmoitti pystyvänsä hyödyntämään yliopistossa oppimiaan asioita jatkuvasti (kuvio 2). Osuus on 17 prosenttiyksikköä korkeampi kuin ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työn kohdalla. Vain kolme prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei voi hyödyntää yliopistossa oppimiaan asioita juuri lainkaan.                                                   6  ”Sisääntuloammatilla  tarkoitetaan  sitä,  että  henkilö  hakeutuu  töihin  tiettyyn  yhtiöön  tai  organisaatioon tarkoituksenaan edetä urallaan. Usein ensimmäinen työtehtävä on akateemisen koulutuksen näkökulmasta koulutustasoa vastaamaton. 
  • 42. 41    Kuvio 2. Pystyikö hyödyntämään yliopistossa oppimiaan asioita kyselyhetkellä (vain työlliset)  Miehistä  jonkin  verran  naisia  suurempi  osuus  ilmoittaa  pystyvänsä  jatkuvasti hyödyntämään  yliopistossa  oppimaansa.  Ero  on  12  prosenttiyksikköä.  Logistiikkaa pääaineenaan  lukeneiden  tilanne  on  kutakuinkin  ennallaan  verrattaessa  kyselyhetken työtä  ensimmäiseen  valmistumisen  jälkeiseen  työhön.  Kaikista  muista  pääaineista valmistuneissa vaihtoehdon ”Hyödynnän yliopistossa oppimaani jatkuvasti” valinneiden osuus oli noussut vähintään 13 prosenttiyksikköä. Logistiikan pienempää nousua selittää se,  että  kyseisen  pääaineen  lukijat  ovat  päässeet  työuransa  alusta  alkaen  muita pääaineryhmiä enemmän hyödyntämään yliopistossa oppimaansa. Myös kyselyhetken työtehtävät on luokiteltu neljään ryhmään samoja luokitteluperusteita käyttäen kuin ensimmäisen työn kohdalla (Elias et al.). Ryhmän A työpaikat vastaavat siis alan  perinteistä  tarkoituksenmukaista  sijoittumista  ja  ryhmän  D  työpaikat epätarkoituksenmukaista sijoittumista. 
  • 43. 42  Sivulla  43  oleva  taulukko  15  todentaa  osaltaan  työtehtävien  laadullisen  paranemisen työuran  edetessä.  Kyselyhetkellä  oman  alansa  akateemisissa  ammateissa  on  peräti  30 prosenttiyksikköä  enemmän  vastaajia  kuin  heti  valmistumisen  jälkeen.  Koulutusta vastaamattomissa töissä on enää 2 % vastaajista tämän luokituksen mukaan. Ristiintaulukoimalla  ensimmäisen  ja  kyselyhetken  työn  laatuluokat  nähdään,  että  oman alan  uusilla  työmarkkinoilla  (ryhmä  C)  tai  koulutusta  vastaamattomissa  työtehtävissä (ryhmä  D)  työuransa  aloittaneista  yli  puolet  työskenteli  kyselyhetkellä  oman  alan akateemisessa  ammatissa.  Tosin  koulutusta  vastaamattomissa  tehtävissä  työuransa aloittaneista  lähes  joka  kuudes  oli  myös  kyselyhetkellä  koulutusta  vastaamattomissa työtehtävissä. Naiset ovat laatuluokituksen perusteella kyselyhetkellä miehiä harvemmin oman  alansa  akateemisessa  ammatissa.  Ero  on  kuitenkin  vain  yhden  prosenttiyksikön suuruinen.  Yliopistoittain tarkasteltuna suhteellisesti eniten  ryhmään C sijoittuu Vaasan (34 %) ja Itä‐Suomen (31 %) yliopistoista valmistuneita vastaajia kyselyhetkellä.            
  • 44. 43  Taulukko 15. Kyselyhetken työn laatuluokkien kuvaus (vain työlliset) Pystyykö hyödyntämään oppimiaan asioita?Jatkuvasti tai jonkin verran Ei lainkaanVaaditaankokorkeakoulututkinto?KylläRYHMÄ A (N = 461, vastaajista 75 %) RYHMÄ B (N = 9, vastaajista 1 %)Oman alan akateemiset ammatit Muut akateemiset ammatitaccount manager, analyytikko, associate,audit manager, business controller,career advisor, finanssisihteeri,hallintopäällikkö, henkilöstökonsultti,järjestelmäasiantuntija, kehityspäällikkö,konsultti, kirjanpitäjä, laskentapäällikkö,lehtori, myyntipäällikkö, pankinjohtaja,portfolio manager, projektipäällikkö,rahoituspäällikkö, reviisori, sijoitusjohtaja,talousjohtaja, tiedottaja, tilintarkastaja,tuotepäällikkö, tutkija, verotarkastajaatk-arkkitehti, hankintapäällikkö,liiketoiminnan kehittämispäällikkö,projektijohtaja, rekrytoija, tekninenmyyjä, tuntiopettaja, tutkijaEiRYHMÄ C (N = 137, vastaajista 22 %) RYHMÄ D (N = 12, vastaajista 2 %)Oman alan uudet työmarkkinat Koulutusta vastaamattomat työtanalyytikko, asiakaspalvelupäällikkö,henkilöstökonsultti, isännöitsijä,kehityspäällikkö, konsultti,kundrådgivare, lakimies,markkinointikoordinaattori,myymäläpäällikkö, myyntipäällikkö,ohjelmistosuunnittelija, palvelujohtaja,projektipäällikkö, sijoitusjohtaja,toimitusjohtaja, yrittäjäasiakasneuvoja, harjoittelija, kauppias,kiinteistövälittäjä, lentoemäntä,luokanopettaja, myyjä, myyntikonsultti,resurssisuunnittelija, sairaanhoitaja,toimittaja, toimistopäällikkö,yhteyspäällikkö, yrittäjä    Kyselyhetken  työn  osalta  vastaajia  pyydettiin  vielä  arvioimaan,  miten  hyvin  työ  vastaa vaativuustasoltaan  yliopistollista  koulutusta.  15  %  vastaajista  ilmoitti,  että  heidän nykyhetken  työnsä  on  vaativuustasoltaan  koulutustasoa  osittain  tai  selvästi  matalampi. Kolme  neljästä  vastaajasta  (74  %)  koki,  että  työ  vastaa  koulutusta  hyvin  ja  loput  11  % kertoi  työn  olevan  koulutukseen  nähden  vaativampaa.  Merkittävin  ero  vuosina  2002  – 
  • 45. 44  2003  valmistuneiden  vastauksiin  on,  että  vastaajat  kokivat  työnsä  vaativuustason kasvaneen, eli siirtymää vaativampiin tehtäviin oli tapahtunut. Lomakkeessa  tiedusteltiin  myös  syytä  siihen,  miksi  vastaaja  oli  vastaanottanut koulutustasoaan  matalampaa  tai  vaativampaa  työtä.  15  %  kyseisistä  vastaajista  on nykyisessä työssään siksi, että ei ole saanut koulutustasoaan paremmin vastaavaa työtä. Voidaan siis sanoa, että kaikista kyselyhetkellä työssä olevista vastaajista 3 % on vielä viisi vuotta  valmistumisen  jälkeen  epätarkoituksenmukaisesti  työmarkkinoille  sijoittuneena. Määrä  on  laskenut  edellisestä  vastaavasta  tutkimuksesta.  Muiden  vastaajien  voidaan katsoa olevan nykyisessä ‐ ei täysin koulutusta vastaavassa – työssä vapaaehtoisesti, toisin sanoen  työ  on  heidän  mielestään  mielenkiintoisempaa  tai  työehdot  ovat  hyvät. Epätarkoituksenmukaisesti  sijoittuneiden  osuus  on  hieman  akateemisten  keskiarvoa matalampi (katso esim. Korhonen ja Sainio).    Kuvio 3. Miten hyvin kyselyhetken työ vastaa vaativuustasoltaan yliopistollista koulutusta (vain työlliset)  
  • 46. 45  Vaativuustasomuuttujan  kohdalla  miehet  vastasivat  naisia  useammin  (ero  8 prosenttiyksikköä)  olevansa  koulutustasoaan  vaativammassa  työssä.  Lähes  sama  ero, mutta  päinvastoin,  oli  vaihtoehdon  ”työ  on  koulutustasoani  osittain  alhaisempaa” kohdalla. Käytännössä yhtä suuri osuus miehistä ja naisista ilmoitti siis työskentelevänsä hyvin koulutustaan vastaavissa tehtävissä. Edellisessä kappaleessa esille tuoduista syistä koulutustasoa matalamman työn tekemiseen  kohta ”en ole saanut koulutusta vastaavaa työtä” oli miesten keskuudessa hieman yleisempi kuin naisten keskuudessa. Parhaiten koulutustasoaan vastaaviin tehtäviin olivat työllistyneet logistiikkaa (94 %) tai laskentatointa  (91  %)  pääaineenaan  lukeneet  vastaajat.  Matalimmat  osuudet  löytyvät markkinointia  (78  %)  ja  kansainvälistä  liiketoimintaa  (78  %)  pääaineenaan  lukeneiden keskuudesta.  Tietojärjestelmätiedettä  pääaineenaan  lukeneista  vastaajista  peräti  28 prosenttiyksikköä oli valinnut vaihtoehdon ”Työ on koulutukseeni nähden vaativampaa”. Osuus  on  selvästi  korkein,  kun  kaikista  pääaineryhmistä  valmistuneet  on  huomioitu. Koulutustasoaan  osittain  tai  selvästi  matalammassa  työssä  toimivista  vastaajista markkinointia  tai  kansainvälistä  liiketoimintaa  lukeneet  ilmoittivat  kyseisessä  työssä toimimisen syyksi sen, etteivät he ole saaneet paremmin koulutustasoaan vastaavaa työtä.   5.3 Tyytyväisyys työhön  Vastaajia pyydettiin arvioimaan tyytyväisyyttä työhön yhdentoista väittämän perusteella. Kuviossa 4 on verrattu sukupuolten eroja keskenään. Yleisesti kauppatieteilijät ovat muita koulutusaloja  tyytymättömämpiä  työnsä  sisältöön,  mutta  kokevat  vastaavasti  työnsä mahdollistavan  etenemisen  uralla  selvästi  useammin.  Kauppatieteilijät  kokevat  myös työuran jatkuvuuden huomattavasti yleistä akateemista keskiarvoa varmemmaksi.  
  • 47. 46   Kuvio 4. Mielipiteitä kyselyhetken työstä (vain työlliset)  Sukupuolten  välillä  löytyi  pieniä  eroja  kysyttäessä  vastaajilta  mielipiteitä  kyselyhetken työstä väittämien avulla. Miehet pitivät työtään aavistuksen verran mielenkiintoisempana, monipuolisempana ja haasteellisempana kuin naiset keskimäärin, mutta toisaalta kyselyyn vastanneet miehet pitivät työtään myös hieman kuormittavampana ja kokivat tasapainon pitämisen  työn  ja  muun  elämän  välillä  myös  hieman  haastavampana.  Keskimäärin kauppatieteilijät ovat tämän kuvion mukaan tavoitteiden mukaisella työuralla ja pitävät työtään sopivan mielenkiintoisena, vastuullisena ja monipuolisena.      
  • 48. 47  5.4 Palkkaus  Kokopäivätyössä olevien kauppatieteilijöiden bruttokuukausipalkan mediaani oli vuonna 2005  valmistuneilla  4060  euroa.  Mediaani  on  260  euroa  korkeampi  kuin  vuosina  2002  – 2003  kauppatieteiden  maisteriksi  valmistuneilla.  Kauppatieteilijöiden bruttokuukausipalkan  keskiarvo  on  kaikki  akateemiset  koulutusalat7  huomioiden neljänneksi korkein.                                                               7 Aarresaaren työllisyystietoa vuonna 2005 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osalta 
  • 49. 48  Taulukko 16. Bruttopalkka kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien (vain kokopäivätyössä olevat, palkka euroina mediaanin mukaisessa järjestyksessä)8   Alakvartiili  Mediaani Yläkvartiili Keskiarvo  LkmKaikki vastanneet  3300  4060  5000  4517  578            Miehet  3772  4500  5581  5102  262 Naiset  3143  3735  4400  4028  314 Rahoitus  3920  5200  7000  6459  43 Tietojärjestelmätiede  3500  4220  5320  4952  39 Laskentatoimi  3487  4200  5039  4478  130 Logistiikka  …  4100  …  4341  15 Yrittäjyys  …  4000  …  3929  21 Muut pääaineet  3500  4000  4600  4240  51 Kansantaloustiede  3400  3990  4540  4084  46 Yritysjuridiikka  / oikeustiede …  3900  …  3713  21 Kansainvälinen liiketoiminta 3060  3815  5500  4428  39 Johtaminen ja organisointi  3162  3800  4860  4683  77 Markkinointi  3100  3800  4730  4065  84   Jokaisessa  pääaineryhmässä  kansantaloustiedettä  lukuun  ottamatta  miesvastaajat ansaitsivat  naisvastaajia  enemmän.  Kansantaloustiedettä  pääaineenaan  lukeneiden naisvastaajien  palkkamediaani  oli  100  euroa  kuukaudessa  miesvastaajia  korkeampi.                                                  8 Alaryhmissä, joissa tapausten lukumäärä on alle 25, ilmoitetaan vain keskiarvo ja mediaani 
  • 50. 49  Markkinointia  pääaineenaan  lukeneiden  vastaajien  keskuudessa  sukupuolten  välinen palkkaero  on  kaikista  suurin  miesten  palkan  mediaanin  ollessa  1050  euroa  korkeampi kuin naisvastaajilla. Sukupuolten välinen palkkaero on edellisen vastaavan tutkimuksen tapaan pienin kunnan ollessa  työnantaja  ja  suurin  yksityisen  sektorin  isoissa  yrityksissä  työskentelevillä vastaajilla. Vastaavasti tähän tutkimukseen vastanneilla, opetus‐ ja kasvatustyötä tekevillä naisvastaajilla  oli  noin  200  euroa  korkeampi  kuukausipalkan  mediaani,  kuin  vastaavaa työtä tekevillä miesvastaajilla. Muiden työtehtävien kohdalla miesten mediaaniansiot ovat naisten vastaavia korkeampia. Suurin ero sukupuolten välillä, 1560 euroa löytyy johto‐ ja esimiestehtävissä toimivien osalta.            
  • 51. 50  Taulukko 17. Bruttopalkka työnantajasektorin mukaan kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien (vain kokopäivätyössä olevat, palkka euroina mediaanin mukaisessa järjestyksessä)9   Alakvartiili  Mediaani Yläkvartiili Keskiarvo  LkmYks. yritys tai valtionyhtiö, < 50 henkilöä 3175  4500  5450  4586  65 Yks. yritys tai valtionyhtiö, > 249 henkilöä 3600  4200  5120  4762  303 Yks. yritys tai valtionyhtiö, 50 < 249 henkilöä 3227  4100  4975  4310  68 Oma yritys  …  4000  …  6273  17 Järjestö, säätiö tms.  …  4000  …  4433  23 Valtion, valtion liikelaitos  3250  3700  4200  3720  33 Kunta, kuntayhtymä  2970  3425  4170  3609  38 Yliopisto, korkeakoulu  2781  3350  3969  3284  26                                                           9 Alaryhmissä, joissa tapausten lukumäärä on alle 25, ilmoitetaan vain keskiarvo ja mediaani. Taulukossa ei ole mukana alaryhmiä, joissa tapausten lukumäärä on alle seitsemän. 
  • 52. 51  Taulukko 18. Bruttopalkka työtehtävien mukaan kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien (vain kokopäivätyössä olevat, palkka euroina mediaanin mukaisessa järjestyksessä)10   Alakvartiili  Mediaani Yläkvartiili Keskiarvo  LkmJohto‐ ja esimiestehtävät  4100  5035  6000  5508  99 Rahoituksen  ja taloushallinnon tehtävät 3415  4200  5120  4884  143 Konsultointi ja koulutus  3595  4100  4950  4190  49 Lainopillinen työ  …  4025  …  4413  12 Muu työn luonne  …  4000  …     Markkinointi ja myynti  3413  4000  5000  4373  72 Suunnittelu‐,  kehitys‐  ja hallintotehtävät 3270  3800  4500  3952  95 Viestintä‐ ja mediatyö  …  3570  …  3219  9 Opetus tai kasvatus  …  3482  …  3453  16 Asiakas‐ tai potilastyö  …  3238  …  3324  20 Tutkimus  …  3100  …  3343  20 Toimisto‐ tai esikuntatyö  …  3000  …  5451  13                                                       10 Alaryhmissä, joissa tapausten lukumäärä on alle 25, ilmoitetaan vain keskiarvo ja mediaani. Taulukossa ei ole mukana alaryhmiä, joissa tapausten lukumäärä on alle seitsemän. 
  • 53. 52  6 Työn vaatimukset ja koulutuksen antamat valmiudet  Kyselylomakkeessa (liite 1) kysyttiin erilaisten tietojen ja taitojen11 merkitystä nykyisessä työssä ja sitä, miten yliopisto‐opiskelu kyseisiä tietoja ja taitoja kehitti. Saatujen vastausten pohjalta on mahdollista arvioida koulutuksen työelämärelevanssia. Samalla on kuitenkin huomattava,  että  vastaajien  opinnoista  on  kulunut  yli  viisi  vuotta  ja  tänä  aikana koulutuksessa  on  varmasti  tapahtunut  muutoksia.  Arvioinnin  pohjana  on  käytetty keskiarvoja, jotka on esitetty kuviossa 5 (sivulla 53). Mitä enemmän oikealla piste kuviossa on, sitä suurempi kyseisen tiedon tai taidon merkitys on nykyisessä työssä, ja vastaavasti mitä ylempänä piste on, sitä enemmän yliopisto‐opiskelu kehitti kyseistä tietoa tai taitoa.                                                   11  Kysymyksessä  olevat  tiedot  ja  taidot  on  hieman  modifioitu  alkuperäisestä  laadullisesta  tutkimuksesta, jossa arvioitiin ja vertailtiin kuudessa EU‐maassa yliopistosta valmistuneiden osaamisalueita ja vastaavasti pienten  ja  keskisuurten  yritysten  odotuksia  akateemisten  osaamisesta  (Manninen  &  Hobrough). Kysymyslomakkeessa vaihtoehtoon 17 ” Viestintä muilla kielillä” tuli vastauksia niin vähän, että kyseinen vaihtoehto on jätetty tarkastelujen ulkopuolelle. 
  • 54. 53   Kuvio 5. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen  Kuvion 5 tarjoaman informaation havainnollistamiseksi se on jaettu neljään osaan. Tämä nelikenttä  muodostetaan  akselistolle  väitteiden  summamuuttujien  keskiarvojen perusteella. Nelikentän osiot, joihin tiedot ja taidot sijoitetaan, muotoutuvat itse aineistosta 12.  Nelikenttää  tulkittaessa  on  otettava  huomioon,  että  tässä  tarkastellaan  vain  sitä, kehittikö  yliopisto‐opiskelu  jotain  tietoa  tai  taitoa  keskimääräistä  paremmin  tai heikommin  ja  mikä  on  sen  merkitys  työssä.  Kyse  ei  ole  siis  absoluuttisesta  selvyydestä                                                  12 Ryhmä 1 (nelikentässä oikealla ylhäällä): merkitys työelämässä on keskimääräistä suurempi ja yliopisto‐opiskelu kehitti keskimääräistä enemmän, koulutus vastaa tarpeeseen Ryhmä 2 (oikealla alhaalla): merkitys työssä on keskimääräistä suurempi, mutta yliopisto‐opiskelu kehitti keskimääräistä vähemmän, koulutuksessa pitäisi panostaa näihin enemmän Ryhmä  3  (vasemmalla  ylhäällä):  merkitys  työssä  on  keskimääräistä  pienempi,  mutta  yliopisto‐opiskelu kehitti keskimääräistä enemmän, koulutuksessa painotetaan ehkä liikaa Ryhmä  4  (vasemmalla  alhaalla):  merkitys  työssä  on  keskimääräistä  pienempi  ja  myös  yliopisto‐opiskelu kehitti keskimääräistä vähemmän, koulutuksessa pitäisi ehkä huomioida paremmin 
  • 55. 54  siihen, kehittikö yliopisto‐opiskelu jotain tietoa tai taitoa sopivasti, liikaa vai liian vähän suhteessa työelämätarpeeseen. KTM‐tutkinnon vuonna 2005 suorittaneiden mielestä kuviossa 5 esitellyistä vaihtoehdoista työtehtävissä  tärkeimmät  taidot  ovat  ongelmanratkaisutaidot,  ryhmätyötaidot  ym. sosiaaliset  taidot,  organisointi‐  ja  koordinointitaidot  sekä  analyyttiset,  systemaattisen ajattelun taidot. Näiden taitojen kohdalla vastausten keskiarvo on vähintään 5,2. Sukupuolten  välillä  on  pieniä  mielipide‐eroja  työssä  merkityksellisten  taitojen  osalta. Miehet kokevat seuraavat taidot merkityksellisempinä työssään kuin naiset: esimiestaidot, yritystoiminnan  perusteiden  tuntemuksen  ja  viestinnän  englannin  kielellä.  Naiset puolestaan  kokevat  seuraavat  taidot  merkityksellisempinä  työssään  kuin  miehet: organisointi‐ ja koordinointitaidot, tiedonhankintataidot, tieto‐ ja viestintätekniikan taidot sekä projektinhallintataidot. Tilanne ei ole muuttunut edellisestä vastaavasta kyselystä. Iällä on myös merkitystä, sillä alle 27‐vuotiaat kokivat seuraavat asiat työssä tärkeämmiksi verrattuna  vähintään  27‐vuotiaisiin  vastaajiin:  ryhmätyö  ym.  sosiaaliset  taidot, organisointi ja koordinointitaidot, analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot, viestinnän englannin kielellä sekä projektinhallintataidot. Vähintään 27‐vuotiaat vastaajat puolestaan kokivat  lainsäädännön  tuntemuksen  merkittävämmäksi  taidoksi  kuin  alle  27‐vuotiaat vastaajat. Kauppatieteilijöiden mielestä yliopisto‐opinnot kehittivät parhaiten tiedonhankintataitoja, analyyttisiä,  systemaattisen  ajattelun  taitoja  sekä  oman  alan  teoreettista  osaamista. Heikoimmin opinnot kehittivät annetuista vaihtoehdoista esimiestaitoja, neuvottelutaitoja sekä  opetus‐,  koulutus‐  tai  ohjaustaitoja.  Yleisesti  ottaen  naisten  mielestä  yliopisto‐opiskelu kehitti lomakkeessa mainittuja tietoja ja taitoja paremmin kuin miesten mielestä. Erityisesti  seuraavat  taidot  kehittyivät  naisten  kokeman  mukaan  paremmin  verrattuna miesten  vastaaviin  mielipiteisiin:  tiedonhankintataidot,  ruotsin  kielen  taidot, ongelmanratkaisutaidot sekä neuvottelutaidot. 
  • 56. 55  Opiskelupaikoittain  tarkasteltuna  selvästi  parhaiten  yliopisto‐opiskelu  kehitti  kaikkia lomakkeessa  mainittuja  tietoja  ja  taitoja  Oulun  yliopistosta  valmistuneiden  vastaajien mielestä.  Seuraavaksi  korkeimmat  keskiarvot  saatiin  Itä‐Suomen  yliopistosta  ja  Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneilta vastaajilta. Selvästi heikoimmin taitojen ja taitojen kehittymistä arvioivat Åbo Akademista valmistuneet vastaajat.   Kuvio 6. Vastaajien mielipiteiden keskiarvo siitä, miten yliopisto‐opiskelu kehitti kaikkia mainittuja tietoja ja taitoja yhteensä 13  Verrattaessa  eri  korkeakouluista  valmistuneiden  mielipiteitä  opintojen  aikana  parhaiten kehittyneiden taitojen osalta voidaan nähdä pieniä painotuseroja. Oman alan teoreettinen osaaminen  oli  Turun  kauppakorkeakoulusta  ja  Hankenilta  valmistuneita  lukuun ottamatta kaikilla vastanneilla ”kärkikolmikossa” opintojen aikana kehittyneiden taitojen listassa.  Myös  tiedonhankintataidot  ja  analyyttinen,  systemaattinen  ajattelu  päätyivät lähes kaikista kouluista valmistuneilla ”kärkikolmikkoon”. Tarkemmin opintojen aikana kehittyneisiin taitoihin perehdytään kunkin koulutusyksikön kohdalla luvussa 7.                                                  13 Asteikko 1‐6; 1 = erittäin puutteellisesti, 2 = puutteellisesti, 3 = melko puutteellisesti, 4 = melko hyvin, 5 = hyvin, 6 = erinomaisesti 
  • 57. 56  Edellä esitetty kysymyspatteri ”merkitys työssä – opiskelu kehitti” antaa mahdollisuuden verrata saatuja keskiarvoja keskenään (kuilua) ja tulkita tuloksia yksioikoisesti niin, ettei koulutuksessa  saada  riittävästi  työelämässä  vaadittuja  taitoja.  Tulee  kuitenkin  pitää mielessä, että vastaajien arviot koskevat yli viiden vuoden takaisia opintoja ja että emme tiedä mitään vastaajan omasta opiskeluun antamasta panoksesta. Kuiluanalyysin  perusteella  selvästi  suurimmat  puutteet  koulutuksessa  näyttäisivät liittyvän  neuvottelutaitoihin  sekä  myös  organisointi‐  ja  koordinointitaitoihin.  ”Merkitys työssä – opiskelu kehitti” keskiarvojen ero on melko suuri myös projektinhallintataitojen, ongelmanratkaisutaitojen ja esiintymistaitojen kohdalla. Oman alan teoreettista osaamista sekä  ruotsin  kielen  taitoa  opinnot  kehittivät  vastaajien  mielestä  enemmän  kuin  mitä  he kokivat niiden merkitykseksi työssä. Peilattaessa  kauppatieteilijöiden  tilannetta  työnantajapalautteen  kautta  voidaan  todeta, että  työnantajien  mielestä  KTM‐tutkinnon  suorittaneiden  kilpailukykyä  työmarkkinoilla voidaan  parantaa  lisäämällä  kauppatieteiden  maistereiden  ymmärrystä  ihmisten käyttäytymisestä ja korostamalla joustavan asenteen merkitystä työelämässä. Työnantajien mielestä  tyypillisimmät  osaamisalueet  kauppatieteilijöillä  ovat  laskentatoimi  ja markkinointi.  Kauppatieteilijöiden  vahvuuksiin  taas  kuuluvat  kyky  käyttää  työkielenä muitakin  kieliä  kuin  suomen  kieltä,  analyyttisen  ajattelun  kyky,  sekä  kyky  etsiä  tietoa (Saarinen, 2011). 
  • 58. 57   Kuvio 7. ”Merkitys työssä – opiskelu kehitti” keskiarvojen erotus (= ”kuilu”)       
  • 59. 58  7 Yksikkökohtaisia tuloksia  Joitakin yksikkökohtaisia tuloksia on jo tuotu esiin aiemmin raportissa, mutta tämä luku käsittelee vielä keskeisimmät tulokset koulutusyksiköittäin. Muutaman koulutusyksikön kohdalla  vastaajien  pieni  määrä  rajoittaa  johtopäätöksien  tekoa.  Pääasiallisesti  tässä luvussa  verrataan  kustakin  koulutusyksiköstä  valmistuneita  tai  heidän  mielipiteitään suhteessa muista koulutusyksiköstä valmistuneisiin ja heidän mielipiteisiin. Taulukoissa kohta  ”muut”  tarkoittaa  siis  muista  kuin  käsiteltävästä  koulutusyksiköstä  valmistuneita kauppatieteilijöitä.  Lisäksi  kyselyhetken  työtä  koskevissa  taulukoiden  sarakkeissa  tai riveissä  on  huomioitu  vain  työssä  olevat  vastaajat,  koska  esimerkiksi  perhevapaalla olevien vastaajien perhevapaan alkamisajankohtaa ei ole kysytty.   7.1 Helsingin kauppakorkeakoulu (HSE)  Helsingin  kauppakorkeakoulusta  valmistuneita  aineistossa  on  134.  Vuonna  2005 tutkinnon  suorittaneista  35  %  vastasi  kyselyyn.  Vastausaktiivisuus  on  koko  aineiston matalin yhdessä Jyväskylän yliopistosta valmistuneiden kanssa. Vastaajista 60 % oli naisia, kun  heitä  tutkinnon  suorittaneista  oli  52  %  (KOTA).  Vastaajien  iän  keskiarvo valmistumishetkellä oli 27,4 vuotta.     
  • 60. 59  Taulukko 19. Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneet vastaajat Pääaineryhmä  Yhteensä (N) Naiset (N) Iän keskiarvo valmistuessaJohtaminen ja organisointi  23  11  26,5 Kansainvälinen liiketoiminta 13  10  29,5 Kansantaloustiede  9  5  27,8 Laskentatoimi  27  15  26,6 Logistiikka  9  4  27,3 Markkinointi  13  9  26,1 Rahoitus  16  3  26,3 Tietojärjestelmätiede  5  1  27,6 Yrittäjyys  3  0  51,3 Yritysjuridiikka/oikeustiede  6  5  25,3 Muut pääaineet  20  12  26,4 HSE  134  75  27,4   7.1.1 Sijoittuminen työelämään  Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneet olivat jo valmistumishetkellä työllistyneet melko hyvin. Työttömien osuus vastaa käytännössä koko aineiston keskitasoa. Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneet ovat hieman useammin jatkaneet opintoja tai jääneet perhevapaalle kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneet kokonaisuutena. Kyselyhetkellä  vain  kaksi  vastaajaa  Helsingin  kauppakorkeakoulusta  oli  työttömänä, työllisyystilanne on siis määrällisesti tarkasteltuna edelleen hyvä. Työvoiman ulkopuolella olevien osuus oli kyselyhetkellä hieman koko aineistoa matalampi. Vuosina 2002 – 2003 valmistuneiden  tilanteeseen  verrattuna  myös  Helsingin  kauppakorkeakoulusta 
  • 61. 60  valmistuneiden  työllisyystilanne  oli  hieman  heikentynyt.  Vastaavasti  hieman  suurempi osa  vastaajista  oli  joko  jatkanut  opintojaan  tai  oli  kyselyhetkellä  perhevapaalla,  kuin vuosina 2002 – 2003 valmistuneista edellisessä vastaavassa kyselyssä.  Taulukko 20. Työmarkkinatilanne (HSE) %  Valmistumishetki, HSE Valmistumishetki, muut Kyselyhetki, HSE Kyselyhetki, muut Työssä  69,8  73,0  87,2  85,9 Työttömänä  15,9  15,1  1,5  1,8 Työvoiman ulkopuolella  13,5  10,2  10,5  11,6 Muu tilanne  0,8  1,7  0,8  0,7 Yhteensä  100  100  100  100 N  133  583  133  581   Työuran  viittä  ensimmäistä  vuotta  kuvaavien  kysymysten  osalta  Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneet näyttävät pärjäävän hieman paremmin kuin muista koulutusyksiköistä  valmistuneet  keskimäärin  (katso  taulukko  21).  Helsingin kauppakorkeakoulusta  valmistuneet  vastaajat  olivat  olleet  koulutustasoaan  työssä valmistumisensa  jälkeen  keskimäärin  4  vuotta  7  kuukautta.  Työnantajia  vastaajilla  oli työuran alussa ollut keskimäärin 2 ja työsuhteita 2,6. Työnantajien lukumäärän keskiarvo on aineiston keskiarvoa vastaava. Työttömänä olleista vastaajista viisi kuudesta (84 %) on ollut työttömänä vain kerran ja työttömyysajan mediaani on 3 kuukautta.    
  • 62. 61  Taulukko 21. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (HSE)   Työssä* Työsuhteita**  Työttömänä***HSE (N=133)  4 v 7 kk  2,6  19 Muut (N= 522)  4 v 5 kk  3,0  26 *= koulutustasoa vastaavassa työssä       **= keskiarvo       ***=  niiden  osuus,  joilla  on  ollut  vähintään  yksi työttömyysjakso valmistumisen jälkeen        Valtaosa  Helsingin  kauppakorkeakoulusta  valmistuneista  oli  löytänyt  ensimmäisen työpaikkansa  yksityiseltä  sektorilta.  Osuus  on  korkeimpia  yliopistojen  välisessä vertailussa.  Julkiselle  sektorille  työllistyneiden  osuus  on  puolestaan  huomattavasti alhaisempi  kuin  muista  koulutusyksiköistä  valmistuneilla  keskimäärin.  Kyselyhetkeen tultaessa ei merkittäviä eroja esiinny, vaan yksityiselle sektorille työllistyneiden osuus on jopa  hieman  kasvanut  ja  erot  pysyneet  samankaltaisina  verrattuna  muista koulutusyksiköistä valmistuneisiin.        
  • 63. 62  Taulukko 22. Päätyönantaja (HSE) %  Ensimmäinen työ, HSE Ensimmäinen työ, muut Kyselyhetken työ, HSE Kyselyhetken työ, muut Yksityinen yritys  83,3  73,9  85,4  73,5 Yliopisto, korkeakoulu  5,3  7,8  3,8  6,2 Järjestö, säätiö, tms.  4,5  3,3  3,8  4,8 Oma yritys, tms.  3,0  2,2  3,1  3,0 Valtio, valtion liikelaitos  2,3  6,4  3,1  5,4 Kunta, kuntayhtymä  0,8  6,2  0,8  7,0 Muu päätyönantaja  0,8  0,2  0  0,1 Yht.  100  100  100  100 N  132  577  130  557  Taulukossa  23  ovat  nähtävissä  vastaajien  työpaikkojen  sijaintimaakunnat.  Helsingin kauppakorkeakoulusta  valmistuneet  vastaajat  ovat  pääosin  työllistyneet  Uudellemaalle. Kyselyhetkellä  Suomessa  asuvista  vastaajista  vain  neljä  työskenteli  Uudenmaan ulkopuolella.        
  • 64. 63  Taulukko 23. Työpaikan sijainti maakunnittain (HSE) %  Ensimmäinen työ, HSE Ensimmäinen työ, muut Kyselyhetken työ, HSE Kyselyhetken työ, muut Ahvenanmaa  0,0  0,2  0,0  0,4 Etelä‐Karjala  0,0  3,2  0,0  2,5 Etelä‐Pohjanmaa  0,0  2,8  0,0  1,8 Etelä‐Savo  0,0  0,9  0,0  0,7 Kainuu  0,0  0,3  0,0  0,0 Kanta‐Häme  0,8  0,5  0,0  0,9 Keski‐Pohjanmaa  0,0  0,5  0,0  1,3 Keski‐Suomi  0,0  4,4  0,0  3,4 Kymenlaakso  0,0  1,4  0,0  0,9 Lappi  0,0  0,5  0,0  1,1 Pirkanmaa  0,8  6,6  1,6  6,9 Pohjanmaa  0,0  9,8  0,0  8,5 Pohjois‐Karjala  0,8  1,6  0,8  0,9 Pohjois‐Pohjanmaa  0,0  6,6  0,0  5,6 Pohjois‐Savo  0,0  2,8  0,0  1,8 Päijät‐Häme  0,0  1,6  0,8  2,0 Satakunta  0,0  1,4  0,0  1,8 Uusimaa  88,8  42,0  85,9  47,5 Varsinais‐Suomi  0,8  9,4  0,0  6,2 Ulkomaat  8  3,5  10,9  5,8 N  132  579  128  554  
  • 65. 64  Helsingin  kauppakorkeakoulusta  valmistuneet  ovat  sijoittuneet  uransa  alussa  muita selvästi  useammin  viestintä‐  ja  mediatyöhön,  lainopilliseen  työhön  ja  rahoituksen  ja taloushallinnon tehtäviin. Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneet ovat puolestaan sijoittuneet  muita  vastaajia  harvemmin  opetus  ja  kasvatus‐työhön,  sekä  asiakas‐  tai potilastyöhön.  Kyselyhetkellä  johto‐  ja  esimiestehtävissä  toimivien  osuus  oli  yli  10 prosenttiyksikköä  pienempi  kuin  muista  yksiköistä  valmistuneilla  yhteensä.  Myös suunnittelu‐,  kehitys‐  ja  hallintotehtävissä  toimivien  osuus  oli  huomattavasti  muita koulutusyksiköitä korkeampi.                  
  • 66. 65  Taulukko 24. Työtehtävien luonne (HSE) %  Ensimmäinen työ, HSE Ensimmäinen työ, muut Kyselyhetken työ, HSE Kyselyhetken työ, muut Tutkimus  9,1  9,0  6,1  7,0 Opetus tai kasvatus  1,5  4,2  1,5  3,1 Johto‐ tai esimiestehtävät  3,8  9,2  16,0  27,5 Konsultointi tai koulutus  10,6  12,1  8,4  12,3 Asiakas‐ tai potilastyö  2,3  11,2  1,5  4,1 Markkinointi ja myynti  9,8  12,1  10,0  10,0 Suunnittelu‐, kehitys‐ tai hallintotehtävät  12,1  10,8  19,1  10,6 Viestintä‐ ja mediatyö  4,6  1,8  5,3  1,9 Toimisto‐ ja esikuntatehtävät 7,6  5,8  1,5  2,1 Lainopillinen työ  3,0  1,9  3,1  1,9 Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät  31,1  18,8  23,7  16,6 Muu työ  4,5  3,0  3,8  3,0 Yhteensä  100  100  100  100 N  132  586  131  587   Yhtenä  työn  laadullisena  mittarina  on  työsuhteen  luonne.  Helsingin kauppakorkeakoulusta  valmistuneista  64  %  ilmoitti  ensimmäisen  työtehtävänsä  olleen luonteeltaan  vakituinen.  Osuus  on  korkein  yliopistojen  välisessä  vertailussa.  Yhtenä selittävänä  tekijänä  on  yksityiselle  sektorille  työllistyneiden  keskimääräistä  suurempi osuus.  Kyselyhetkellä  vakituisessa  työsuhteessa  oli  76  %  vastaajista.  Vakituisessa työsuhteessa olleiden vastaajien määrä oli pienentynyt jonkin verran viime kyselystä, sillä vuosina 2002 – 2003 valmistuneiden osuus vakituisessa työsuhteessa olevista oli 89 %. 
  • 67. 66  Tehdyn  laatuluokituksen  perusteella  reilu  puolet  Helsingin  kauppakorkeakoulusta valmistuneista  on  päässyt  oman  alansa  akateemiseen  ammattiin  jo  ensimmäisen valmistumisen  jälkeisen  työn  osalta.  Osuus  on  korkeimpia  yliopistojen  välisessä vertailussa.  Kyselyhetkeen  tultaessa  erot  eri  laatuyksiköiden  sijoittumisen  osalta  ovat käytännössä  poistuneet  Helsingin  kauppakorkeakoulusta  ja  muista  koulutusyksiköistä valmistuneiden välillä.  Taulukko 25. Työtehtävien laatuluokat 14(HSE) %  Ryhmä A Ryhmä B Ryhmä C  Ryhmä DEnsimmäinen työ, HSE (N = 116)  55,2  1,7  38,8  4,3 Ensimmäinen työ, muut (N = 515)  41,7  1,9  43,3  13,0 Kyselyhetken työ, HSE (N = 114)  78,1  0,0  21,9  0,0 Kyselyhetken työ, muut (N = 505)  73,7  1,8  22,2  2,4   Kyselyhetken  työn  osalta  vastaajilta  tiedusteltiin  myös  arviota  työn  vaativuustasosta. Helsingin  kauppakorkeakoulusta  valmistuneista  vastaajista  83  %  työskenteli  hyvin koulutustasoaan  vastaavassa  työssä,  11  %  koulutustasoaan  osittain  tai  selvästi alhaisemmassa  työssä  tai  selvästi  alhaisemmassa  työssä  ja  loput  kuusi  prosenttia mielestään  koulutustasoaan  vaativammassa  työssä.  Hyvin  koulutustasoaan  vastaavassa työssä olevien osuus on korkein ja koulutustasoaan alhaisemmassa työssä olevien osuus on pienimpiä, kun kaikista yksiköistä valmistuneet on huomioitu.  Kolmasosa  koulutustasoaan  alhaisemmassa  työtehtävässä  toimivista  vastaajista  oli nykyisessä työssään, koska pitivät työtä joko mielenkiintoisempana tai pitivät työsuhteen etuja parempina. Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneiden bruttokuukausipalkan                                                  14 Luokitteluperusteet sekä ryhmien nimet on kerrottu taulukossa 8 sivulla 24 
  • 68. 67  mediaani  oli  miehillä  5500  euroa  ja  naisilla  4300  euroa.  Koko  Helsingin kauppakorkeakoulun  aineiston  mediaani  on  4900  euroa.  Se  on  yliopistojen  välisessä vertailussa  korkein.  Koko  aineistosta  laskettu  bruttokuukausipalkan  mediaani  on  4060 euroa.  Taulukossa  26  esitellään  Helsingin  kauppakorkeakoulusta  valmistuneiden palkkatiedot pääaineryhmän mukaan eriteltynä.  Taulukko  26.  Bruttokuukausipalkka  kyselyhetkellä  säännölliset  lisät  mukaan  lukien  (HSE),  vain  kokopäivätyössä  olevat,  palkka euroina 15   Mediaani Keskiarvo LkmHelsingin kauppakorkeakoulu 4900  5647  111 Rahoitus  5600  8450  16 Laskentatoimi  5060  5815  20 Markkinointi  5000  5305  11 Kansainvälinen liiketoiminta 5000  4666  10 Logistiikka  4800  4886  7 Kansantaloustiede  4350  5137  8 Muut pääaineet  4225  4106  16 Johtaminen ja organisointi  3960  4400  12  Työn  sisältöön  liittyvien  väitteiden  osalta  ei  ole  merkittäviä  mielipide‐eroja  Helsingin kauppakorkeakoulusta  ja  muista  koulutusyksiköistä  valmistuneiden  välillä  (katso  kuvio 8). Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneet kokevat työnsä mielenkiintoisemmaksi, työtehtävänsä  monipuolisemmiksi,  ja  kokevat  olevansa  tavoitteidensa  mukaisella  uralla hieman  useammin  kuin  muista  koulutusyksiköistä  valmistuneet  yhteensä.  Toisaalta Helsingin  kauppakorkeakoulusta  valmistuneiden  vastausten  perusteella  he  eivät  pysty                                                  15 Taulukossa ei ole mukana alaryhmiä, joissa tapausten lukumäärä on alle seitsemän. 
  • 69. 68  pitämään tasapainossa työtä ja muita elämän osa‐alueita yhtä usein kuin muut vastaajat yhteensä, eivätkä koe työnsä mahdollistavan uralla etenemistä myöskään yhtä usein kuin muut vastaajat yhteensä.   1= täysin eri mieltä… 6 = täysin samaa mieltä Kuvio 8. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (HSE)  7.1.2 Palautetta opinnoista  Helsingin kauppakorkeasta valmistuneista vastaajista yli neljäsosa (26 %) ilmoitti olevansa erittäin  tyytyväinen  suorittamaansa  tutkintoon  työuransa  kannalta.  Osuus  on  koko aineiston  korkein  yhdessä  Vaasan  yliopistosta  valmistuneiden  kanssa.  Tutkintoonsa tyytymättömiä  vastaajia  oli  kuusi  prosenttia.  Tämä  osuus  on  puolestaan  aineiston pienimpiä  yliopistojen  välisessä  vertailussa.  Loput  vastaajista  olivat  työuransa  kannalta tutkintoonsa joko tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä. 
  • 70. 69  Kyselylomakkeessa tiedusteltiin erilaisten tietojen ja taitojen merkitystä työssä sekä sitä, miten  yliopisto‐opiskelu  näitä  tietoja  ja  taitoja  kehitti.  Helsingin  kauppakorkeakoulusta valmistuneiden  vastaajien  mielestä  työssä  merkityksellisimmät  taidot  ovat ongelmanratkaisutaidot, analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot sekä organisointi‐ ja koordinointitaidot.  Näiden  taitojen  keskiarvo  on  vähintään  5,4.  Selvästi  vähiten merkityksellinen  mainituista  taidoista  on  viestintä  muilla  kielillä,  jonka  vastausten keskiarvo on 1,9. Yliopisto‐opiskelu  kehitti  Helsingin  kauppakorkeakoulusta  valmistuneiden  vastaajien mielestä  parhaiten  analyyttistä,  systemaattista  ajattelua.  Myös  oman  alan  teoreettinen osaaminen, viestintä englanniksi ja ryhmätyö‐ ym. sosiaaliset taidot kehittyivät vastaajien mielestä  hyvin  opintojen  aikana.  Selvästi  heikoimmin  kehittyivät  vastaajien  mielestä esimiestaidot.  Myös  opetus‐,  koulutus‐  tai  ohjaustaitojen  katsottiin  kehittyneen  melko puutteellisesti. 
  • 71. 70   1= erittäin puutteellisesti, 2= puutteellisesti, 3=melko puutteellisesti, 4= melko hyvin, 5= hyvin, 6= erinomaisesti Kuvio 9. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja taitoja (HSE)    Kuviossa 9 on verrattu Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneiden arvioita kunkin tiedon  ja  taidon  kohdalla  siitä,  miten  opiskelu  niitä  kehitti,  muista  yliopistoista valmistuneiden  vastaaviin  arvioihin.  Kokonaisuudessaan  opetus  Helsingin kauppakorkeakoulussa  näyttää  kehittävän  tutkinnon  suorittaneiden  osaamista  näiden 
  • 72. 71  kriteerien  mukaan  varsin  hyvin.  Kokonaisarvio  on  neljänneksi  paras,  kun  kaikista koulutusyksiköistä valmistuneiden mielipiteet on huomioitu 16. Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneet arvioivat opiskelun kehittäneen seuraavia tietoja  ja  taitoja  paremmin  kuin  muista  koulutusyksiköistä  valmistuneet  yhteensä: analyyttisen, systemaattisen ajattelun taidot, viestintä englanniksi, oman alan teoreettinen osaaminen, ryhmätyö‐ ja muut sosiaaliset taidot, yritystoiminnan perusteiden tuntemus, ongelmanratkaisutaidot, viestintä suomeksi, tieto‐ ja viestintätekniikka, taloussuunnittelu ja  budjetointi,  esiintymistaidot  ja  lainsäädännön  tuntemus.  Kehittämiskohteita tärkeimpänä näyttäisivät olevan esimiestaidot. ”Merkitys  työssä  –  opiskelu  kehitti”  vastausten  keskiarvot  on  koottu  kuvioon  10,  jossa pystyakselina  on  vastaajien  mielipide  siitä,  miten  yliopisto‐opiskelu  kyseistä  tietoa  tai taitoa  kehitti.  Mitä  enemmän  oikealla  piste  kuviossa  on,  sitä  suurempi  kyseisen  tiedon merkitys  on  nykyisessä  työssä,  ja  vastaavasti  mitä  ylempänä  piste  on,  sitä  enemmän yliopisto‐opiskelu  kehitti  kyseistä  tietoa  tai  taitoa.  Kuvio  on  jaettu  nelikenttään,  joka muodostetaan akselistolle väitteiden summamuuttujien perusteella.                                                  16 Katso kuvio 6 sivulla 55. 
  • 73. 72  Kuvio 10. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (HSE) Kuviosta  10  nähdään,  että  työssä  tärkeitä  taitoja,  joita  opiskelu  kehittää  keskimääräistä heikommin,  ovat  organisointi‐  ja  koordinointitaidot  sekä  projektinhallinta‐  ja neuvottelutaidot.  Tarkasteltaessa  vain  ”merkitys  työssä”  ja  ”opiskelu  kehitti”  –keskiarvojen  erotusta,  eli  ”kuilua”,  keskeisimmät  kehittämiskohteet  suhteessa työelämätarpeeseen ovat organisointi‐ ja koordinointitaidot sekä neuvottelutaidot. Myös seuraavien  tietojen  ja  taitojen  kohdalla  kuiluanalyysi  tuottaa  varsin  korkeita  arvoja: esimiestaidot, projektinhallintataidot sekä esiintymistaidot.     
  • 74. 73            7.2 Itä‐Suomen yliopisto  Nykyisestä  Itä‐Suomen  yliopistosta  (aik.  Kuopion  yliopisto  /  Joensuun  yliopistosta) valmistuneita aineistossa on 29. Tutkinnon suorittaneista 69 % vastasi kyselyyn, mikä on koko aineiston korkein osuus. Naisten osuus vastaajista on 66 %. Vastaajien iän keskiarvo valmistumishetkellä oli 31,5 vuotta.  Taulukko 27. Nyk. Itä‐Suomen yliopistosta valmistuneet pääaineryhmittäin Pääaineryhmä  Yhteensä (N) Naiset (N) Iän  keskiarvovalmistuessa Johtaminen ja organisointi  2  1  31,5 Kansantaloustiede  3  1  25,3 Laskentatoimi  4  4  33,3 
  • 75. 74  Markkinointi  7  5  29,7 Yrittäjyys  10  7  34,1 Rahoitus  1  0  26,0 ISY  27  18  31,5       7.2.1 Sijoittuminen työelämään  Nykyisestä  Itä‐Suomen  yliopistosta  (aik.  KY  /  JoY)  valmistuneiden  tilanne  on  koko aineiston  heikoin  valmistumishetkellä,  jolloin  peräti  yhdeksän  vastaajaa  29:stä  oli työttömänä.  Tilanne  viisi  vuotta  valmistumisen  jälkeen  on  kuitenkin  parempi,  sillä yksikään  Itä‐Suomen  yliopistosta  valmistunut  vastaaja  ei  ole  työttömänä  ja  työvoiman ulkopuolella olevat ovat kaikki perhevapaalla.  Taulukko 28. Työmarkkinatilanne (ISY) %  Valmistumishetki, ISY Valmistumishetki, muut Kyselyhetki, ISY Kyselyhetki, muut Työssä  65,5  72,9  89,7  86,0 Työttömänä  31,0  15,0  0,0  1,8 Työvoiman ulkopuolella  3,5  10,4  10,3  11,5 
  • 76. 75  Muu tilanne  0,0  1,7  0,0  0,7 Yhteensä  100  100  100  100 N  29  687  29  685  Työuran  ensimmäisen  viiden  vuoden  aikana  Itä‐Suomen  yliopistosta  valmistuneet vastaajat  ovat  olleet  työssä  keskimäärin  4  vuotta  10  kuukautta,  josta  koulutustasoaan vastaavassa työssä tasan 4 vuotta. Kokonaistyössäoloaika on kuukauden lyhyempi kuin koko aineistossa keskimäärin ja koulutusta vastaavassa työssäoloaika on viisi kuukautta aineiston  vastaavaa  keskiarvoa  lyhyempi.  Voidaan  todeta  Itä‐Suomen  yliopistosta valmistuneiden vastaajien työuran alun olleen hieman takkuisempaa kuin koko aineiston keskimäärin.  Koulutusta  vastaamattomassa  työssäoloaika  on  kuitenkin  koko  aineiston keskiarvon paikkeilla. Taulukko 29. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (ISY)   Työssä * Työsuhteita ** Työttömänä ***ISY (N=29)  4 vuotta  2,8  31,0 Muut (N= 653)  4 v 5 kk  3,1  24,8 *= koulutustasoa vastaavassa työssä       **= keskiarvo       ***=  niiden  osuus,  joilla  on  ollut  vähintään yksi työttömyysjakso valmistumisen jälkeen       Työantajia  vastaajilla  on  ollut  keskimäärin  kaksi  ja  työsuhteita  2,8.  Sekä  työnantajien lukumäärä että erillisten työsuhteiden lukumäärät ovat lähellä koko aineiston keskiarvoja. Työuran  ensimmäisen  viiden  vuoden  aikana  työttömänä  olleiden  osuus  on  yksi korkeimmista, mutta suurin osa (78 %) työttömänä olleista vastaajista on ollut työttömänä vain kerran ja työttömyysajan mediaani on viisi kuukautta. 
  • 77. 76  Itä‐Suomen yliopistosta valmistuneiden vastaajien sijoittumisessa eri työnantajasektoreille ei  ole  merkittäviä  eroja  verrattuna  muista  koulutusyksiköistä  valmistuneiden sijoittumiseen  kokonaisuutena.  Itä‐Suomen  yliopistosta  valmistuneet  ovat  työllistyneet hieman muita useammin julkiselle sektorille uran alkuvaiheessa, mutta ero tasaantuu viisi vuotta valmistumisen jälkeen.       Taulukko 30. Päätyönantaja (ISY) %  Ensimmäinen työ, ISY Ensimmäinen työ, muut Kyselyhetken työ, ISY Kyselyhetken työ, muut Yksityinen yritys  62,1  75,6  64,3  75,5 Kunta, kuntayhtymä  13,8  5,2  10,7  5,3 Valtio, valtion liikelaitos  6,9  5,9  7,1  5,8 Yliopisto, korkeakoulu  17,2  7,2  10,7  7,5 Oma yritys, vastaanotto, tms  0,0  2,4  3,6  2,3 Järjestö, seurakunta, tms  0,0  3,5  3,6  3,4 Muu työnantaja  0,0  0,2  0,0  0,2 Yhteensä  100  100  100  100 N  29  680  28  659  
  • 78. 77   Taulukossa  31  ovat  nähtävissä  vastaajien  työpaikkojen  sijaintimaakunnat.  Itä‐Suomen yliopistosta valmistuneiden yleisin työpaikan sijaintimaakunta on opiskelumaakunta, sillä yli  puolet  vastaajista  on  löytänyt  ensimmäisen  työnsä  joko  Pohjois‐Karjalan  tai  Pohjois‐Savon  maakunnista.  Työuran  edetessä  siirtymää  tapahtuu  Uudellemaalle opiskelumaakuntien  kustannuksella.  Kyselyhetkellä  kaksi  vastaajaa  viidestä  ilmoitti työskentelevänsä  Uudellamaalla,  kun  taas  opiskelumaakuntiin  työllistyneiden  osuudet ovat laskeneet selvästi.     Taulukko 31. Työpaikan sijainti maakunnittain (ISY) %  Ensimmäinen työ, ISY Ensimmäinen työ, muut Kyselyhetken työ, ISY Kyselyhetken työ, muut Ahvenanmaa  0,0  0,1  0,0  0,3 Etelä‐Karjala  3,5  2,6  3,6  2,0 Etelä‐Pohjanmaa  0,0  2,3  0,0  1,5 Etelä‐Savo  0,0  0,7  7,1  0,3 Kainuu  3,5  0,1  0,0  0,0 Kanta‐Häme  0,0  0,6  0,0  0,8 Keski‐Pohjanmaa  0,0  0,4  0,0  1,1 Keski‐Suomi  0,0  3,8  7,1  2,6 Kymenlaakso  0,0  1,2  3,6  0,6 
  • 79. 78  Lappi  0,0  0,4  0,0  0,9 Pirkanmaa  0,0  5,7  3,6  6,0 Pohjanmaa  0,0  8,4  0,0  7,2 Pohjois‐Karjala  31,0  0,1  17,9  0,2 Pohjois‐Pohjanmaa  3,5  5,4  3,6  4,6 Pohjois‐Savo  27,5  1,2  14,3  0,9 Päijät‐Häme  0,0  1,4  0,0  1,8 Satakunta  0,0  1,2  0,0  1,5 Uusimaa  31,0  51,4  39,2  55,3 Varsinais‐Suomi  0,0  8,2  0,0  5,4 Ulkomaat  0,0  4,8  0,0  7,0 N  29  682  28  654  Itä‐Suomen yliopistosta valmistuneet ovat sijoittuneet työuransa alussa muita useammin suunnittelu‐, kehitys‐ tai hallintotehtäviin, toimisto‐ ja esikuntatehtäviin, sekä rahoituksen ja taloushallinnon tehtäviin. Työuran edetessä tilanne ei juuri muutu, mutta huomattavaa on, että johto‐ ja esimiestehtävissä toimivien osuus on selvästi muista koulutusyksiköistä valmistuneiden keskiarvoa pienempi.  Taulukko 32. Työtehtävien luonne (ISY) %  Ensimmäinen  työ, ISY Ensimmäinen  työ, muut Kyselyhetken  työ, ISY Kyselyhetken  työ, muut Tutkimus  10,7  9,0  3,4  7,0 Opetus tai kasvatus  3,6  4,0  3,4  3,0 Johto‐ ja esimiestehtävät  7,1  9,1  13,8  27,5 
  • 80. 79  Konsultointi tai koulutus  0,0  12,5  13,8  12,0 Asiakas‐, potilastyö  7,1  10,9  3,4  4,0 Markkinointi ja myynti  14,3  11,9  13,8  10,0 Suunnittelu‐,  kehitys‐  tai hallintotehtävät 17,9  10,8  17,2  10,8 Viestintä‐ tai mediatyö  0,0  2,0  0,0  2,0 Toimisto‐ ja esikuntatehtävät 10,7  6,0  6,9  2,0 Lainopillinen työ  0,0  2,0  0,0  2,0 Rahoituksen  jataloushallinnon teht. 25,0  18,9  24,1  16,7 Muu työ  3,6  3,1  0,0  3,0 Yhteensä  100  100  100  100 N  28  690  29  689  Tehdyn  laatuluokituksen  perusteella  vain  hieman  reilu  kolmannes  Itä‐Suomen yliopistosta  valmistuneista  oli  päässyt  oman  alansa  akateemiseen  ammattiin  jo ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työn osalta. Osuus on alhaisin yliopistojen välisessä vertailussa.  Kyselyhetkeen  tultaessa  erot  ovat  pysyneet  samankaltaisina,  verrattaessa sijoittumista Itä‐Suomen yliopistosta ja muista koulutusyksiköistä valmistuneiden kesken.  Taulukko 33. Työtehtävien laatuluokat (ISY) %  Ryhmä A Ryhmä B Ryhmä C  Ryhmä DEnsimmäinen työ, ISY (N = 26) 34,6  0,0  50,0  15,4 Ensimmäinen työ, muut (N = 605)  44,6  2,0  42,1  11,2 Kyselyhetken työ, ISY (N = 26) 57,7  3,8  30,8  7,7 
  • 81. 80  Kyselyhetken työ, muut (N = 593)  75,2  1,3  21,8  1,7  Yhtenä  työn  laadullisena  mittarina  on  työsuhteen  luonne.  Itä‐Suomen  yliopistosta valmistuneista  55  %  ilmoitti  ensimmäisen  työtehtävänsä  olleen  luonteeltaan  vakituinen. Osuus on koko aineiston kolmanneksi matalin. Kyselyhetkellä vakituisessa työsuhteessa oli  69  %  vastaajista.  Myös  tämä  osuus  on  kolmanneksi  matalin  kun  kaikista koulutusyksiköistä valmistuneet on huomioitu. Kyselyhetken työn osalta vastaajilta tiedusteltiin lisäksi arviota työn vaativuustasosta. Itä‐Suomen yliopistosta valmistuneista 66 % ilmoitti työskentelevänsä hyvin koulutustasoaan vastaavassa työssä ja 31 % osittain tai selvästi koulutustasoaan alhaisemmassa työssä. Yksi vastaaja  arvioi  työskentelevänsä  koulutustasoaan  vaativammissa  tehtävissä.  Hyvin koulutustasoaan vastaavassa työssä olevien osuus on koko aineiston toiseksi matalin. 30 % koulutustasoaan alhaisemmassa työssä toimivista oli nykyisessä työssään, koska ei ollut saanut koulutustasoaan paremmin vastaavaa työtä. Itä‐Suomen  yliopistosta  valmistuneiden  bruttokuukausipalkan  mediaani  on  3695  euroa joka  on  jonkin  verran  alle  koko  aineistosta  lasketun  bruttokuukausipalkan  mediaanin (4060  euroa).  Itä‐Suomen  yliopistosta  valmistuneiden  miesvastaajien bruttokuukausipalkan  mediaani  on  4300  euroa  ja  naisvastaajilla  vastaava  mediaani  on 3200  euroa.  Mies‐  ja  naisvastaajien  ero  on  suurin  yliopistojen  välisessä  vertailussa.  Itä‐Suomen  yliopistosta  valmistuneiden  bruttokuukausipalkan  keskiarvo  on  3630  euroa. Tämä on koko aineiston alhaisin keskiarvo. Pääainekohtaista vertailua ei tehty vähäisen vastaajamäärän vuoksi. Työn  sisältöön  liittyvien  väitteiden  osalta  Itä‐Suomen  yliopistosta  valmistuneet  kokevat muista  koulutusyksiköistä  laskettua  keskiarvoa  useammin  pystyvänsä  pitämään tasapainossa  työn  ja  elämän  muut  osa‐alueet.  Toisaalta  Itä‐Suomen  yliopistosta valmistuneiden vastausten perusteella heidän työnsä ei tarjoa aivan yhtä paljon haasteita 
  • 82. 81  kuin  muista  koulutusyksiköistä  valmistuneilla  kokonaisuutena,  eikä  heidän  työnsä mahdollista aivan yhtä hyvin uralla etenemistä.   Kuvio 11. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (ISY) 7.2.2 Palautetta opinnoista  Hieman  yli  puolet  (55  %)  Itä‐Suomen  yliopistosta  valmistuneista  vastaajista  ilmoitti olevansa  tyytyväinen  tai  erittäin  tyytyväinen  suorittamaansa  tutkintoon  työuransa kannalta.  Osuus  vastaa  koko  aineistosta  laskettua  keskiarvoa.  Tutkintoonsa tyytymättömiä  tai  erittäin  tyytymättömiä  oli  seitsemän  prosenttiyksikköä  vastaajista  ja loput  38  %  vastaajista  oli  hieman  tyytymättömiä  tai  melko  tyytyväisiä  suorittamaansa tutkintoon työuransa kannalta. Kyselylomakkeessa tiedusteltiin erilaisten tietojen ja taitojen merkitystä työssä sekä sitä, miten  yliopisto‐opiskelu  näitä  tietoja  ja  taitoja  kehitti.  Itä‐Suomen  yliopistosta valmistuneiden vastaajien mielestä työssä merkityksellisimmät taidot ovat organisointi‐ ja 
  • 83. 82  koordinointitaidot,  sekä  ryhmätyö‐,  ym.  sosiaaliset  taidot.  Näiden  taitojen  kohdalla vastausten  keskiarvo  on  vähintään  5,2.  Merkitykseltään  selvästi  vähäisin  on  viestintä ruotsin kielellä. Tämän taidon kohdalla vastausten keskiarvo on 2,2. Yliopisto‐opiskelu  kehitti  Itä‐Suomen  yliopistosta  valmistuneiden  vastaajien  mielestä parhaiten  tiedonhankintataitoja  ja  yritystoiminnan  perusteiden  tuntemusta.  Myös analyyttisen,  systemaattisen  ajattelun  taitojen  ja  tiedonhankintataitojen  katsottiin kehittyneen  hyvin.  Heikoimmin  vastaajien  mielestä  kehittyivät  opetus‐,  koulutus‐  ja ohjaustaidot, sekä esimiestaidot.   1= erittäin puutteellisesti, 2= puutteellisesti, 3=melko puutteellisesti, 4= melko hyvin, 5= hyvin, 6= erinomaisesti 
  • 84. 83  Kuvio 12. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja taitoja (ISY)  Kuviossa  12  on  verrattu  Itä‐Suomen  yliopistosta  valmistuneiden  arvioita  siitä,  miten opiskelu  kehitti  kutakin  tietoa  ja  taitoa,  muista  yliopistoista  valmistuneiden  vastaaviin arvioihin.  Kokonaisuudessaan  opiskelu  Itä‐Suomen  yliopistossa  näyttää  kehittävän tutkinnon  suorittaneiden  osaamista  näiden  kriteerien  mukaan  hyvin.  Kokonaisarvio  on koko aineiston toiseksi korkein. Itä‐Suomen yliopistosta valmistuneet arvioivat opiskelun kehittäneen seuraavia tietoja ja taitoja  paremmin  kuin  muista  koulutusyksiköistä  valmistuneet  yhteensä: tiedonhankintataidot,  yritystoiminnan  perusteiden  tuntemus,  oman  alan  teoreettinen osaaminen,  analyyttinen,  systemaattinen  ajattelu,  viestintä  suomeksi  ja  englanniksi, taloussuunnittelu  ja  budjetointi,  esiintymistaidot,  lainsäädännön  tuntemus, neuvottelutaidot, esimiestaidot sekä opetus‐, koulutus‐ ja ohjaustaidot. Kehittämiskohteita näyttäisivät olevan viestintä ruotsiksi ja ryhmätyö‐ ja muut sosiaaliset taidot. ”Merkitys  työssä  –  opiskelu  kehitti”  vastausten  keskiarvot  on  koottu  kuvioon  13,  jossa pystyakselina  on  vastaajien  mielipide  siitä,  miten  yliopisto‐opiskelu  kyseistä  tietoa  tai taitoa  kehitti.  Mitä  enemmän  oikealla  piste  kuviossa  on,  sitä  suurempi  kyseisen  tiedon merkitys  on  nykyisessä  työssä,  ja  vastaavasti  mitä  ylempänä  piste  on,  sitä  enemmän yliopisto‐opiskelu  kehitti  kyseistä  tietoa  tai  taitoa.  Kuvio  on  jaettu  nelikenttään,  joka muodostetaan akselistolle väitteiden summamuuttujien keskiarvojen perusteella.     
  • 85. 84   Kuvio 13. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (ISY)  Kuviosta  13  nähdään,  että  työssä  tärkeitä  taitoja,  joita  opiskelu  kehittää  keskimääräistä heikommin, ovat organisointi‐ ja koordinointitaidot sekä neuvottelutaidot. Tarkasteltaessa vain ”merkitys työssä” ja ”opiskelu kehitti” –keskiarvojen erotusta, eli ”kuilua”, keskeiset kehittämiskohteet suhteessa työelämätarpeeseen opintojen osalta ovat neuvottelutaidot ja organisointi‐  ja  koordinointitaidot.  Myös  seuraavien  tietojen  ja  taitojen  kohdalla kuiluanalyysi  tuottaa  varsin  korkeita  arvoja:  projektinhallintataidot,  ryhmätyö‐  ym. sosiaaliset taidot ja tieto‐ ja viestintätekniikka.    
  • 86. 85  7.3 Jyväskylän yliopisto  Jyväskylän yliopistossa KTM‐tutkinnon suorittaneita aineistossa on 63. Kyselyyn vastasi siis  vain  35  %  vuonna  2005  tutkinnon  suorittaneista.  Vastausaktiivisuus  on  yhdessä Helsingin  kauppakorkeakoulusta  valmistuneiden  kanssa  aineiston  matalin.  Vastaajista naisia on 67 %, kun naisten osuus Jyväskylän yliopistossa tutkinnon suorittaneista on 60 % (KOTA). Vastaajien iän keskiarvo valmistumishetkellä oli 32,3 vuotta.  Taulukko 34. Jyväskylän yliopistosta valmistuneet pääaineryhmittäin Pääaineryhmä  Yhteensä (N) Naiset (N) Iän  keskiarvo valmistuessa Johtaminen ja organisointi  1  1  24 Kansantaloustiede  8  4  26,7 Laskentatoimi  12  10  32,9 Markkinointi  11  10  29,4 Tietojärjestelmätiede  14  4  27,9 Yrittäjyys  8  6  43,5 Muut  9  7  35,4 JY  63  42  32,3      
  • 87. 86  7.3.1 Sijoittuminen työelämään  Jyväskylän  yliopistosta  valmistuneista  vastaajista  82,5  %  oli  töissä  valmistumishetkellä. Osuus on toiseksi korkein yliopistojen välisessä vertailussa. Työttömänä olevien osuus ei juuri eroa muista koulutusyksiköistä valmistuneiden vastaavasta osuudesta. Viisi vuotta myöhemmin  tilanne  on  hyvin  samankaltainen  verrattaessa  Jyväskylän  yliopistosta valmistuneita muista yliopistoista valmistuneisiin. Työvoiman ulkopuolella olevien osuus on  kasvanut,  mutta  se  on  linjassa  verrattaessa  tilannetta  muista  koulutusyksiköistä valmistuneiden tilanteeseen keskimäärin.  Taulukko 35. Työmarkkinatilanne (JY) %  Valmistumishetki, JY Valmistumishetki, muut Kyselyhetki, JY Kyselyhetki, muut Työssä  82,5  72,6  85,7  86,0 Työttömänä  11,1  15,2  1,6  1,8 Työvoiman ulkopuolella  4,8  10,5  9,5  11,5 Muu tilanne  1,6  1,7  3,2  0,7 Yhteensä  100  100  100  100 N  63  653  63  651  Työuran  ensimmäisen  viiden  vuoden  aikana  Jyväskylän  yliopistosta  valmistuneet vastaajat  ovat  olleet  työssä  keskimäärin  viisi  vuotta,  josta  koulutustasoaan  vastaavassa työssä  4  vuotta  7  kuukautta.  Työaika  on  hieman  koko  aineistosta  laskettua  korkeampi. Koulutustasoa vastaamaton työssäoloaika vastaa koko aineiston keskiarvoa. Työnantajia vastaajilla  on ollut  työuran alkutaipaleella  keskimäärin kaksi ja  työsuhteita keskimäärin 
  • 88. 87  3,6.  Työttöminä  olleista  vastaajista  kolme  neljästä  on  ollut  työttömänä  vain  kerran  ja työttömyysajan mediaani on ollut kolme kuukautta.  Taulukko 36. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (JY)   Työssä * Työsuhteita ** Työttömänä ***JY (N=63)  4 v 7 kk  3,6  24,0 Muut (N=619)  4 v 5 kk  2,9  25,0 *= koulutustasoa vastaavassa työssä       **= keskiarvo       ***=  niiden  osuus,  joilla  on  ollut  vähintään yksi työttömyysjakso valmistumisen jälkeen        Jyväskylän  yliopistosta  valmistuneet  ovat  sijoittuneet  selvästi  useammin  julkiselle sektorille kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneet keskimäärin. Tilanne on sama niin ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työn osalta kuin kyselyhetkelläkin.         
  • 89. 88  Taulukko 37. Päätyönantaja (JY) %  Ensimmäinen työ, JY Ensimmäinen työ, muut Kyselyhetken työ, JY Kyselyhetken työ, muut Yksityinen yritys  63,4  76,2  60,9  77,3 Kunta, kuntayhtymä  12,7  5,0  13,6  5,0 Valtio, valtion liikelaitos  12,7  5,4  11,9  4,8 Yliopisto, korkeakoulu  6,4  7,5  5,1  6,2 Oma yritys, vastaanotto, tms  3,2  2,2  5,1  2,9 Järjestö, seurakunta, tms  1,6  3,5  3,4  3,6 Muu työnantaja  0,0  0,2  0,0  0,2 Yhteensä  100  100  100  100 N  63  646  59  628   Taulukossa  38  ovat  nähtävissä  vastaajien  työpaikkojen  sijaintimaakunnat.  Työuran edetessä  Keski‐Suomeen  työllistyvien  osuus  on  pudonnut  ja  Uudellemaalle työllistyneiden osuus vastaavasti kasvanut merkittävästi.        
  • 90. 89  Taulukko 38. Työpaikan sijainti maakunnittain (JY) %  Ensimmäinen työ, JY Ensimmäinen työ, muut Kyselyhetken työ, JY Kyselyhetken työ, muut Ahvenanmaa  0,0  0,2  0,0  0,3 Etelä‐Karjala  0,0  2,9  0,0  2,2 Etelä‐Pohjanmaa  4,8  2,0  3,4  1,6 Etelä‐Savo  0,0  0,8  0,0  0,6 Kainuu  1,6  0,2  0,0  0,0 Kanta‐Häme  1,6  0,5  0,0  0,8 Keski‐Pohjanmaa  1,6  0,3  1,7  1,0 Keski‐Suomi  36,5  0,5  26,0  0,6 Kymenlaakso  0,0  1,2  0,0  0,8 Lappi  0,0  0,5  0,0  1,0 Pirkanmaa  6,3  5,4  6,9  5,8 Pohjanmaa  0,0  8,7  0,0  7,4 Pohjois‐Karjala  0,0  1,5  0,0  1,0 Pohjois‐Pohjanmaa  0,0  5,9  0,0  5,0 Pohjois‐Savo  7,9  1,7  8,6  0,8 Päijät‐Häme  6,8  0,8  3,4  1,6 Satakunta  1,6  1,1  0,0  1,6 Uusimaa  27,0  52,7  46,6  55,3 Varsinais‐Suomi  1,6  8,5  1,7  5,4 Ulkomaat  3,2  4,6  1,7  7,2 N  63  648  58  624  
  • 91. 90  Jyväskylän  yliopistosta  valmistuneet  ovat  sijoittuneet  ensimmäisessä  valmistumisen jälkeisessä työssään hieman useammin johto‐ ja esimiestehtäviin, kuin muista yliopistoista valmistuneet keskimäärin. He toimivat myös suunnittelu‐, kehitys‐ ja hallintotehtävissä ja toimisto‐ ja esikuntatehtävissä hieman muita vastaajia useammin. Kyselyhetkellä tilanne muuttuu niin, että suunnittelu‐, kehitys‐ ja hallintotehtävissä jatkaa suhteellisesti isompi osuus  Jyväskylän  yliopistosta  valmistuneita,  kuin  koko  aineistossa  keskimäärin,  mutta vastaavasti  tutkimustehtävissä  toimii  varsin  vähän  vuonna  2005  Jyväskylän  yliopistosta valmistuneita vastaajia.                
  • 92. 91  Taulukko 39. Työtehtävien luonne (JY) %  Ensimmäinen  työ, JY Ensimmäinen  työ, muut Kyselyhetken  työ, JY Kyselyhetken  työ, muut Tutkimus  9,7  9,0  1,7  7,2 Opetus tai kasvatus  3,2  4,0  3,4  3,0 Johto‐ ja esimiestehtävät  14,5  8,8  27,5  27,0 Konsultointi tai koulutus  8,1  12,1  15,5  11,8 Asiakas‐, potilastyö  4,8  11,1  3,4  4,0 Markkinointi ja myynti  14,5  12,0  6,9  10,2 Suunnittelu‐,  kehitys‐  tai hallintotehtävät 14,5  11,0  17,3  10,8 Viestintä‐ tai mediatyö  0,0  2,0  0,0  2,0 Toimisto‐ ja esikuntatehtävät 9,7  6,0  3,4  2,0 Lainopillinen työ  0,0  2,1  0,0  2,0 Rahoituksen  ja taloushallinnon teht. 17,8  18,9  19,0  17,0 Muu työ  3,2  3,0  6,9  3,0 Yhteensä  100  100  100  100 N  62  656  58  660  Yhtenä  työn  laadullisena  mittarina  on  työsuhteen  luonne.  Jyväskylän  yliopistosta valmistuneista  56  %  ilmoitti  ensimmäisen  työtehtävänsä  olleen  luonteeltaan  vakituinen. Kyselyhetkellä  vakituisessa  työsuhteessa  oli  75  %  vastaajista,  joka  on  sama  kuin  koko aineiston keskiarvo.  Jyväskylän yliopistosta valmistuneet vastaajat eivät ole päässet omana alansa akateemisiin ammatteihin  valmistumisen  jälkeen  aivan  yhtä  usein  kuin  muista  koulutusyksiköistä 
  • 93. 92  valmistuneet keskimäärin. Ero pienenee hieman työuran edetessä. Työssä olevat vastaajat pystyvät kyllä hyödyntämään oppimaansa, mutta vielä kyselyhetkellä 27 % heistä toimii tehtävissä, joissa KTM‐tutkinto ei ole ollut vaatimuksena.  Taulukko 40. Työtehtävien laatuluokat (JY) %  Ryhmä A Ryhmä B Ryhmä C  Ryhmä DEnsimmäinen työ, JY (N = 57) 33,3  1,8  56,1  8,8 Ensimmäinen työ, muut (N = 574)  45,3  1,9  41,1  11,7 Kyselyhetken työ, JY (N = 55) 69,1  1,8  27,3  1,8 Kyselyhetken työ, muut (N = 564)  75,0  1,4  21,6  2,0   Kyselyhetken  työn  osalta  vastaajilta  tiedusteltiin  myös  arviota  työn  vaativuustasosta. Jyväskylän  yliopistosta  valmistuneista  75  %  ilmoitti  työskentelevänsä  hyvin koulutustasoaan  vastaavissa  tehtävissä  ja  15  %  osittain  tai  selvästi  koulutustasoaan alhaisemmissa  tehtävissä.  Loput  10  %  vastaajista  arvioi  työnsä  olevan  selvästi koulutustasoaan  vaativampaa.  Hyvin  koulutustasoaan  vastaavissa  tehtävissä  olevien osuus  on  hieman  korkeampi  kuin  koko  aineistosta  laskettu  keskiarvo.  Koulutustasoaan alhaisemmassa  työssä  toimivien  joukosta  yksi  neljäsosa  jatkaa  työssä,  jossa  oli  jo  ennen valmistumistaan  ja  neljä  kymmenestä  vastaajasta  ilmoitti,  että  heillä  on  nykyisessä työssään paremmat työehdot.  Jyväskylän  yliopistosta  valmistuneiden  bruttokuukausipalkan  mediaani  on  4000  euroa, joka on käytännössä sama kuin koko aineistosta laskettu kuukausipalkan mediaani (4060 €). Suurin ero koko aineistoon verrattaessa ilmeni Jyväskylän yliopistosta valmistuneiden mies‐ ja naisvastaajien välillä, sillä Jyväskylän yliopistosta valmistuneiden miesvastaajien palkkamediaani  oli  peräti  600  euroa  alhaisempi  kuin  koko  aineiston  miesten 
  • 94. 93  palkkamediaani.  Jyväskylän  yliopistosta  valmistuneilla  naisvastaajilla  taas palkkamediaani  oli  lähes  300  euroa  koko  aineiston  naisvastaajien  palkkamediaania korkeampi.    Taulukko 41. Bruttopalkka kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien (JY, vain kokopäivätyössä olevat vastaajat, palkka euroina) 17   Mediaani Keskiarvo LukumääräJyväskylän yliopisto  4000  4161  53 Kansantaloustiede  3990  3875  8 Laskentatoimi  3960  3812  8 Yrittäjyys  4200  4200  7 Tietojärjestelmätiede  3880  4477  !X! Markkinointi  3625  3875  8 Muut  4300  4600  8   Työn  sisältöön  liittyvien  väitteiden  osalta  ei  ole  merkittäviä  mielipide‐eroja  Jyväskylän yliopistosta  ja  muista  koulutusyksiköistä  valmistuneiden  välillä.  Jyväskylän  yliopistosta valmistuneet  pitävät  mahdollisuuksiaan  uralla  etenemiseen  hieman  heikompina,  kuin muista  yliopistoista  valmistuneet  keskimäärin,  mutta  toisaalta  Jyväskylän  yliopistosta valmistuneet kokevat pystyvänsä hieman keskiarvoa paremmin pitämään työn ja muun elämän tasapainossa.                                                   17 Taulukossa ei ole mukana alaryhmiä, joissa tapausten lukumäärä on alle seitsemän 
  • 95. 94    Kuvio 14. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (JY)  7.3.2 Palautetta opinnoista  Hieman  reilut  kaksi  kolmesta  (68  %)  Jyväskylän  yliopistosta  valmistuneista  vastaajista ilmoitti  olevansa  joko  erittäin  tyytyväisiä  tai  tyytyväisiä  suorittamaansa  tutkintoon työuransa  kannalta.  Osuus  on  koko  aineiston  korkeimpia.  Tutkintoonsa  tyytymättömiä vastaajia  oli  11  %.  Tämä  on  koko  aineiston  kolmanneksi  korkein  keskiarvo.  Loput vastaajista olivat tutkintoonsa työuran kannalta melko tyytyväisiä. Tilanne on muuttunut viime  tutkimuksesta  sillä  tavalla,  että  tutkintoonsa  tyytyväisten  tai  erittäin  tyytyväisten osuus on kasvanut 18 % ja tyytymättömien osuus on pienentynyt neljä prosenttiyksikköä. Kyselylomakkeessa tiedusteltiin erilaisten tietojen ja taitojen merkitystä työssä sekä sitä, miten  yliopisto‐opiskelu  näitä  tietoja  ja  taitoja  kehitti.  Jyväskylän  yliopistosta valmistuneiden  vastaajien  mielestä  työssä  merkityksellisimmät  taidot  ovat 
  • 96. 95  ongelmanratkaisutaidot  ja  ryhmätyö  sekä  muut  sosiaaliset  taidot.  Näiden  taitojen keskiarvo on vähintään 5,4. Merkitykseltään vähäisimmiksi vastaajien mukaan jäi viestintä muilla kielillä kuin suomeksi tai englanniksi. Näiden taitojen keskiarvo on 1,95. Yliopisto‐opiskelu  kehitti  Jyväskylän  yliopistosta  valmistuneiden  vastaajien  mielestä parhaiten tiedonhankintataitoja ja analyyttistä, systemaattista ajattelua. Myös oman alan teoreettinen  osaaminen  kehittyi  vastaajien  mielestä  hyvin.  Heikoimmin  kehittyivät viestintä muilla kielillä, esimiestaidot ja lainsäädännön tuntemus. Seuraavassa kuviossa on verrattu Jyväskylän yliopistosta valmistuneiden arvioita kunkin tiedon  ja  taidon  kohdalla  siitä,  miten  opiskelu  niitä  kehitti,  muista  yliopistoista valmistuneiden  vastaaviin  arvioihin.  Kokonaisuudessaan  Jyväskylän  yliopistosta valmistuneet  kokivat  yliopisto‐opiskelun  kehittäneen  mainittuja  tietoja  ja  taitoja kohtuullisen  hyvin,  sillä  kokonaisarvio  on  kuudenneksi  korkein  yliopistojen  välisessä vertailussa. Jyväskylän  yliopistosta  valmistuneet  arvioivat  tiedonhankintataitojen,  oman  alan teoreettisen  osaamisen,  tieto‐  ja  viestintätekniikan,  viestinnän  suomeksi  ja  englanniksi, projektinhallintataitojen ja neuvottelutaitojen kehittyneen paremmin yliopisto‐opiskelujen aikana kuin muista yliopistoista valmistuneet keskimäärin. 
  • 97. 96   1= erittäin puutteellisesti, 2= puutteellisesti, 3=melko puutteellisesti, 4= melko hyvin, 5= hyvin, 6= erinomaisesti Kuvio 15. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja taitoja (JY)  ”Merkitys työssä – opiskelu kehitti” vastausten keskiarvot on koottu seuraavaan kuvioon 16,  jossa  pystyakselina  on  vastaajien  mielipide  siitä,  miten  yliopisto‐opiskelu  kyseistä tietoa tai taitoa kehitti. Mitä enemmän oikealla piste kuviossa on, sitä suurempi kyseisen tiedon merkitys on nykyisessä työssä, ja vastaavasti mitä ylempänä piste kuviossa on, sitä enemmän yliopisto‐opiskelu kehitti kyseistä tietoa tai taitoa. Kuvio on jaettu nelikenttään, joka muodostetaan akselistolle väitteiden summamuuttujien keskiarvojen perusteella. 
  • 98. 97  Kuviosta  nähdään,  että  työssä  tärkeitä  taitoja,  joita  opiskelu  kehittää  keskimääräistä heikommin,  ovat tieto‐ ja viestintätekniikka, sekä viestintä suomen ja englannin kielillä. Tarkasteltaessa  vain  ”merkitys  työssä”  ja  ”opiskelu  kehitti”  –keskiarvojen  erotusta,  eli kuilua,  selvästi  keskeisimmät  kehittämiskohteet  suhteessa  työelämätarpeeseen  opintojen osalta  ovat  neuvottelutaidot  ja  organisointi‐  ja  koordinointitaidot.  Myös  seuraavien tietojen  ja  taitojen  kohdalla  kuiluanalyysi  tuotti  varsin  korkeita  arvoja:  esimiestaidot, opetus‐,  koulutus‐  ja  ohjaustaidot,  lainsäädännön  tuntemus,  projektinhallintataidot  sekä esiintymistaidot.  Kuvio 16. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (JY)    
  • 99. 98   7.4 Lappeenrannan teknillinen yliopisto  Lappeenrannan  teknillisestä  yliopistosta  valmistuneita  aineistossa  on  71. Vastausaktiivisuus  tutkinnon  suorittaneista  on  59  %,  mikä  on  selvästi  korkeampi  kuin koko  aineiston  vastausaktiivisuus.  Vastaajista  naisia  on  61  %,  kun  heitä  tutkinnon suorittaneista  on  58  %  (KOTA).  Naisten  osuus  vastaajista  on  kolmanneksi  korkein yliopistojen  välisessä  vertailussa.  Vastaajien  iän  keskiarvo  valmistumishetkellä  oli  32,8 vuotta. Tämä keskiarvo on myös koko aineiston korkein.  Taulukko 42. Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuneet vastaajat pääaineryhmittäin Pääaineryhmä  Yhteensä (N) Naiset (N) Iän  keskiarvo valmistuessa Johtaminen ja organisointi  12  4  30,7 Kansainvälinen liiketoiminta 10  6  34,2 Laskentatoimi  18  10  31,1 Logistiikka  7  5  29,3 Rahoitus  3  2  31,0 Yrittäjyys  3  3  46,7 Yritysjuridiikka / oikeustiede 3  3  34,3 Muut pääaineet  13  8  35,8 LTY  69  41  32,8    
  • 100. 99  7.4.1 Sijoittuminen työelämään  Lappeenrannan  teknillisestä  yliopistosta  valmistuneiden  tilanne  valmistumishetkellä  ei poikkea  suuresti  muista  koulutusyksiköistä  valmistuneista.  Lappeenrannasta valmistuneita hieman suurempi osa on ollut valmistumishetkellä työttömänä kuin muista koulutusyksiköistä  valmistuneista  keskimäärin,  mutta  vastaavasti  Lappeenrannasta valmistuneista  pienempi  osuus  on  ollut  valmistumisen  jälkeen  työvoiman  ulkopuolella. Kyselyhetkeen tultaessa erot ovat tasaantuneet.  Taulukko 43. Työmarkkinatilanne (LTY) %  Valmistumishetki, LTY Valmistumishetki, muut Kyselyhetki, LTY  Kyselyhetki, muutTyössä  74,6  72,7  84,4  86,1 Työttömänä  19,7  15,1  1,4  1,8 Työvoiman ulkopuolella 5,6  10,5  14,2  11,4 Muu tilanne  0,0  1,7  0,0  0,7 Yhteensä  100  100  100  100 N  71  645  71  643   Työuran  ensimmäisen  viiden  vuoden  aikana  Lappeenrannan  teknillisestä  yliopistosta valmistuneet  vastaajat  ovat  olleet  työssä  keskimäärin  4  vuotta  11  kuukautta,  josta koulutustasoaan  vastaavassa  työssä  keskimäärin  4  vuotta  1  kuukausi.  Työssäoloajan keskiarvo on koko aineiston matalimpia ja koulutustasoa vastaava työssäoloajan keskiarvo myös  aineiston  matalimpia.  Koulutustasoa  vastaamattomassa  työssä  Lappeenrannan 
  • 101. 100  teknillisestä yliopistosta valmistuneet ovat olleet keskimäärin 10 kuukautta, mikä on koko aineiston suurin keskiarvo. Työnantajia  vastaajilla  on  ollut  työuran  alkupuolella  keskimäärin  2,1  ja  työsuhteita keskimäärin 2,7. Työnantajien lukumäärän keskiarvo on linjassa koko aineistosta lasketun keskiarvon  kanssa.  Työuran  ensimmäisen  viiden  vuoden  aikana  työttömänä  olleiden osuus  on  yksi  korkeimmista  yliopistojen  välisessä  vertailussa.  Työttömänä  olleista vastaajista  kuitenkin  kolme  neljästä  on  ollut  työttömänä  vain  kerran  ja  työttömyysajan mediaani oli neljä kuukautta.  Taulukko 44. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (LTY)   Työssä* Työsuhteita**  Työttömänä***LTY (N=71)  4 v 1 kk  2,7  27,0 Muut (N= 611)  4 v 6 kk  3,0  25,0 *= koulutustasoa vastaavassa työssä       **= keskiarvo       ***=  niiden  osuus,  joilla  on  ollut  vähintään  yksi työttömyysjakso valmistumisen jälkeen       Lappeenrannan  teknillisestä  yliopistosta  valmistuneet  vastaajat  ovat  sijoittuneet  muita vastaajia  useammin  korkeakoulusektorille  valmistumisensa  jälkeen.  Ero  kaventuu tultaessa  kyselyhetken  tilanteeseen.  Kyselyhetkellä  Lappeenrannan  teknillisestä yliopistosta  valmistuneet  vastaajat  ovat  muita  vastaajia  harvemmin  julkisella  sektorilla työssä, mutta edelleen muita vastaajia hieman useammin korkeakoulusektorilla työssä.   
  • 102. 101  Taulukko 45. Päätyönantaja (LTY) %  Ensimmäinen työ, LTY Ensimmäinen työ, muut Kyselyhetken työ, LTY Kyselyhetken työ, muut Yksityinen yritys  76,1  75,3  78,4  75,8 Kunta, kuntayhtymä  1,4  5,6  2,9  6,0 Yliopisto, korkeakoulu  11,3  7,2  8,6  5,9 Valtio, valtion liikelaitos  4,2  6,0  2,9  5,1 Järjestö, seurakunta, säätiö, tms.  5,6  3,4  4,3  4,0 Oma yritys, vastaanotto  1,4  2,3  2,9  3,0 Muu työnantaja  0,0  0,2  0,0  0,2 Yhteensä  100  100  100  100 N  71  638  70  61   Taulukossa 46 ovat nähtävissä vastaajien työpaikkojen sijaintimaakunnat. Lappeenrannan teknillisestä  yliopistosta  valmistuneiden  yleisin  työpaikan  sijaintimaakunta  niin valmistumishetkellä,  kuin  kyselyhetkelläkin  on  Uusimaa.  Tarkasteltaessa  muuttoliikettä opiskelumaakunnasta poispäin huomataan, että Etelä‐Karjalassa työskentelevien osuus on laskenut  lähes  kymmenen  prosenttiyksikköä  viiden  vuoden  sisällä  valmistumisesta. Verrattuna  edelliseen  tutkimukseen  on  opiskelumaakuntaan  työllistyneiden  osuus  viisi vuotta valmistumisen jälkeen myös laskenut kuusi prosenttiyksikköä.     
  • 103. 102  Taulukko 46. Työpaikan sijainti maakunnittain (LTY) %  Ensimmäinen työ, LTY Ensimmäinen työ, muut Kyselyhetken työ, LTY Kyselyhetken työ, muut Ahvenanmaa  0,0  0,2  0,0  0,3 Etelä‐Karjala  26,8  0,0  17,4  0,3 Etelä‐Pohjanmaa  0,0  2,5  0,0  1,6 Etelä‐Savo  2,8  0,5  1,5  0,5 Kainuu  0,0  0,3  0,0  0,0 Kanta‐Häme  2,8  0,3  2,9  0,5 Keski‐Pohjanmaa  0,0  0,5  0,0  1,1 Keski‐Suomi  1,4  3,9  2,9  2,8 Kymenlaakso  1,4  1,1  2,9  0,5 Lappi  0,0  0,5  0,0  1,0 Pirkanmaa  1,4  5,9  2,9  6,2 Pohjanmaa  0,0  8,8  1,5  7,6 Pohjois‐Karjala  0,0  1,6  0,0  1,0 Pohjois‐Pohjanmaa  0,0  5,9  0,0  5,0 Pohjois‐Savo  2,8  2,2  0,0  1,6 Päijät‐Häme  8,5  0,5  10,1  0,8 Satakunta  0,0  1,2  0,0  1,6 Uusimaa  45,1  51,1  47,8  55,5 Varsinais‐Suomi  1,4  8,6  2,9  5,4 Ulkomaat  5,6  4,4  7,2  6,7 N  71  640  69  613  
  • 104. 103  Yhtenä  työn  laadullisena  mittarina  käytetään  työsuhteen  luonnetta.  Lappeenrannan teknillisestä  yliopistosta  valmistuneista  61  %  oli  saanut  vakituisen  työsuhteen valmistumisensa  jälkeen.  Osuus  on  koko  aineiston  toiseksi  korkein.  Kyselyhetkellä vakituisessa työssä oli 73 % työllisistä. Osuus on yllättäen vasta seitsemänneksi korkein kun  koko  kaikista  koulutusyksiköistä  valmistuneet  on  huomioitu.  Asia  selittynee korkeakoulusektorille työllistyneiden hieman muita yksiköitä korkeammalla osuudella. Työtehtävien  luonnetta  tarkasteltaessa  Lappeenrannan  teknillisestä  yliopistosta valmistuneet  ovat  sijoittuneet  muista  yksiköistä  valmistuneita  keskimäärin  useammin markkinoinnin  ja  myynnin  tehtäviin,  sekä  rahoituksen  ja  taloushallinnon  tehtäviin. Vastaavasti opetus‐ ja kasvatustyössä sekä asiakas‐ ja potilastyössä toimii huomattavasti vähemmän Lappeenrannasta valmistuneita kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneita keskimäärin. Kyselyhetkellä tilanne poikkeaa muista yksiköistä valmistuneista siinä, että LTY:stä valmistuneet toimivat huomattavasti harvemmin johto‐ ja esimiestehtävissä kuin muista yksiköistä valmistuneet keskimäärin.           
  • 105. 104  Taulukko 47. Työtehtävien luonne (LTY) %  Ensimmäinen  työ, LTY Ensimmäinen  työ, muut Kyselyhetken  työ, LTY Kyselyhetken  työ, muut Tutkimus  8,6  9,0  5,8  7,0 Opetus tai kasvatus  1,4  4,2  2,9  3,0 Johto‐ ja esimiestehtävät  5,7  9,1  15,9  28,0 Konsultointi tai koulutus  10,0  12,1  5,8  12,5 Asiakas‐, potilastyö  1,4  11,4  2,9  4,0 Markkinointi ja myynti  17,1  11,8  14,5  9,5 Suunnittelu‐,  kehitys‐  tai hallintotehtävät 12,9  11,3  15,9  10,5 Viestintä‐ tai mediatyö  0,0  2,1  0,0  2,0 Toimisto‐ ja esikuntatehtävät 12,9  5,8  2,9  2,0 Lainopillinen työ  1,4  2,0  1,4  2,0 Rahoituksen  ja taloushallinnon teht. 25,7  18,7  29,0  16,5 Muu työ  2,9  3,0  2,9  3,0 Yhteensä  100  100  100  100 N  70  648  69  649   Tehdyn  laatuluokituksen  perusteella  Lappeenrannan  teknillisestä  yliopistosta valmistuneet  ovat  sijoittuneet  kohtuullisesti  koulutustaan  vastaaviin  töihin.  Sekä ensimmäisen  valmistumisen  jälkeisen  että  kyselyhetken  työn  osalta  Lappeenrannan teknillisestä  yliopistosta  valmistuneet  ovat  työskennelleet  keskimäärin  useammin koulutustaan vastaamattomassa työssä (ryhmä D). 
  • 106. 105  Taulukko 48. Työtehtävien laatuluokat (LTY) %  Ryhmä A Ryhmä B Ryhmä C  Ryhmä DEnsimmäinen työ, LTY (N = 61)  39,3  3,4  39,3  18,0 Ensimmäinen työ, muut (N =570)  44,7  1,8  42,8  10,7 Kyselyhetken työ, LTY (N = 66)  66,7  0,0  30,3  3,0 Kyselyhetken työ, muut (N = 553)  75,4  1,6  21,2  1,8  Kyselyhetken  työn  osalta  vastaajilta  tiedusteltiin  myös  arviota  työn  vaativuustasosta. Lappeenrannan  teknillisestä  yliopistosta  valmistuneista  77  %  ilmoitti  työskentelevänsä hyvin  koulutustasoaan  vastaavissa  tehtävissä.  Osuus  on  aineiston  korkeimpia.  17  % vastaajista työskenteli osittain tai selvästi koulutustasoaan alhaisemmissa tehtävissä. Tämä osuus  on  myös  aineiston  korkeimpia.  Loput  neljä  (6  %)  vastaajaa  arvioivat työskentelevänsä  koulutustasoaan  vaativammissa  tehtävissä.  Puolet  koulutustasoaan alhaisemmissa  tehtävissä  toimivista  vastaajista  ilmoitti  olevansa  nykyisessä  työssään koska se on mielenkiintoisempaa.  Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuneiden bruttokuukausipalkan mediaani on  3900  euroa,  joka  on  160  euroa  alhaisempi  kuin  koko  aineistosta  laskettu palkkamediaani  (4060  euroa)  ja  matalimpia  yliopistojen  välisessä  vertailussa. Miesvastaajien palkkamediaani Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta on 4500 euroa ja naisvastaajilla vastaava mediaani on 3700 euroa.    
  • 107. 106  Taulukko  49.  Bruttopalkka  kyselyhetkellä  säännölliset  lisät  mukaan  lukien  (LTY,  vain  kokopäivätyössä  olevat  vastaajat,  palkka euroina) 18   Mediaani Keskiarvo  LkmVuonna 2005 valmistuneet  3900  4969  57 Johtaminen ja organisointi  4900  6917  12 Muut pääaineet  3900  4288  9 Laskentatoimi  3900  3950  12 Kansainvälinen liiketoiminta 3300  5444  9    Lappeenrannan  teknillisestä  yliopistosta  ja  muista  koulutusyksiköistä  valmistuneiden välillä  ei  löydy  merkittäviä  mielipide‐eroja  työn  sisältöön  liittyvien  väitteiden  osalta. Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta kokivat hieman useammin, että työ mahdollistaa uralla etenemisen, kuin muista yliopistoista valmistuneet keskimäärin.                                                   18 Taulukossa ei ole mukana alaryhmiä, joissa tapausten lukumäärä on alle seitsemän 
  • 108. 107   Kuvio 17. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (LTY)  7.4.2 Palautetta opinnoista  Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuneista vastaajista 24 % ilmoitti olevansa erittäin tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon työuransa kannalta. Osuus on kolmanneksi korkein  yliopistojen  välisessä  vertailussa.  Tutkintoonsa  tyytymättömiä  vastaajista  oli seitsemän (10 %). Tämä osuus on puolestaan koko aineiston keskiarvon alapuolella. Loput vastaajista olivat työuransa kannalta tutkintoonsa joko tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä. Kyselylomakkeessa tiedusteltiin erilaisten tietojen ja taitojen merkitystä työssä sekä sitä, miten  yliopisto‐opiskelu  näitä  tietoja  ja  taitoja  kehitti.  Lappeenrannan  teknillisestä yliopistosta valmistuneiden mielestä työssä merkityksellisin taito on ryhmätyö‐ ja muut sosiaaliset  taidot.  Ainoastaan  tämän  taidon  kohdalla  vastausten  keskiarvo  on  vähintään 5,3. Merkitykseltään selvästi vähäisin taito työssä on vastaajien mukaan viestintä ruotsin kielellä. Tämän taidon kohdalla vastausten keskiarvo on 2,0. 
  • 109. 108  Yliopisto‐opiskelu  kehitti  Lappeenrannan  teknillisestä  yliopistosta  valmistuneiden vastaajien mielestä selvästi parhaiten tiedonhankintataitoja. Myös oman alan teoreettinen osaaminen  sekä  analyyttiset,  systemaattisen  ajattelun  taidot  kehittyivät  hyvin. Heikoimmin  vastaajien  mielestä  kehittyivät  esimiestaidot.  Myös  opetus‐,  koulutus‐  tai ohjaustaitojen ja projektinhallintataitojen katsottiin kehittyneen melko puutteellisesti. Alla  olevassa  kuviossa  18  on  verrattu  Lappeenrannan  teknillisestä  yliopistosta valmistuneiden  arvioita  siitä,  miten  opiskelu  kehitti  kutakin  tietoa  ja  taitoa,  muista yliopistoista  valmistuneiden  vastaaviin  arvioihin.  Kokonaisuudessaan  opetus Lappeenrannan  teknillisessä  yliopistossa  näyttää  kehittävän  tutkinnon  suorittaneiden osaamista näiden kriteerien mukaan kohtuullisen hyvin. Kokonaisarvio on seitsemänneksi korkein yliopistojen välisessä vertailussa 19. Lappeenrannan  teknillisestä  yliopistosta  valmistuneet  arvioivat  opiskelun  kehittäneen seuraavia  tietoja  ja  taitoja  paremmin  kuin  muista  koulutusyksiköistä  valmistuneet keskimäärin:  tiedonhankintataidot,  yritystoiminnan  perusteiden  tuntemus, taloussuunnittelu  ja  budjetointi,  lainsäädännön  tuntemus  ja  neuvottelutaidot. Kehittämiskohteita  näyttäisivät  olevan  varsinkin  viestintä  englanniksi  ja  ruotsiksi,  sekä projektinhallintataidot.                                                  19 Katso kuvio 7 sivulla 56 
  • 110. 109   1= erittäin puutteellisesti, 2= puutteellisesti, 3=melko puutteellisesti, 4= melko hyvin, 5= hyvin, 6= erinomaisesti Kuvio 18. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja taitoja (LTY)  ”Merkitys työssä – opiskelu kehitti” vastausten keskiarvot on koottu alla olevaan kuvioon, jossa pystyakselina on vastaajien mielipide siitä, miten yliopisto‐opiskelu kyseistä tietoa tai taitoa kehitti. Mitä enemmän oikealla piste kuviossa on, sitä suurempi kyseisen tiedon ja  taidon  merkitys  on  nykyisessä  työssä,  ja  vastaavasti  mitä  ylempänä  piste  on,  sitä enemmän yliopisto‐opiskelu kehitti kyseistä tietoa tai taitoa. Kuvio on jaettu nelikenttään joka muodostetaan akselistolle väitteiden summamuuttujien keskiarvojen perusteella. 
  • 111. 110  Kuviosta  19  nähdään,  että  työssä  tärkeitä  taitoja,  joita  opiskelu  kehittää  keskimääräistä heikommin,  ovat  organisointi‐  ja  koordinointitaidot,  esiintymistaidot  sekä neuvottelutaidot. Tarkasteltaessa vain kysymysten ”merkitys työssä” ja ”opiskelu kehitti” –keskiarvojen  erotusta,  eli  kuilua,  keskeisimmät  kehittämiskohteet  suhteessa työelämätarpeeseen  opintojen  osalta  ovat  neuvottelutaidot  ja  organisointi‐  ja koordinointitaidot.  Myös  projektinhallintataitojen  ja  esiintymistaitojen  kohdalla kuiluanalyysin arvo on korkea.   Kuvio 19. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (LTY)    
  • 112. 111   7.5 Oulun yliopisto  Oulun  yliopistosta  valmistuneita  aineistossa  on  51.  Oulusta  valmistuneiden vastausaktiivisuus  oli  43  %,  joka  on  hieman  korkeampi  kuin  koko  aineistosta  laskettu keskiarvo (41,7 %). Naisia vastaajista on 65 %, kun tutkinnon suorittaneista naisia on 59 % (KOTA). Vastaajien iän keskiarvo valmistumishetkellä oli 27,0 vuotta.  Taulukko 50. Oulun yliopistosta valmistuneet vastaajat pääaineryhmittäin Pääaineryhmä  Yhteensä (N) Naiset (N) Iän  keskiarvo valmistuessa Markkinointi  19  15  25,3 Laskentatoimi  17  10  26,1 Kansantaloustiede  10  6  28,9 Johtaminen ja organisointi  3  2  26,0 Logistiikka  2  0  42,5 Koko aineisto  51  33  27,0        
  • 113. 112  7.5.1 Sijoittuminen työelämään  Valmistumishetkellä  työttömänä  olleiden  osuus  on  Oulun  yliopistosta  valmistuneilla peräti  31  %.  Tilanne  kuitenkin  muuttuu  huomattavasti  paremmaksi  seuraavan  viiden vuoden aikana, sillä kyselyhetkellä yksikään Oulun yliopistosta valmistuneista vastaajista ei ollut työttömänä. Työvoiman ulkopuolella valmistumishetkellä olleista vastaajista 75 % ilmoitti olevansa päätoimisia opiskelijoita.   Taulukko 51. Työmarkkinatilanne (OY) %  Valmistumishetki, OY Valmistumishetki, muut Kyselyhetki, OY Kyselyhetki, muutTyössä  60,8  73,0  86,2  86,0 Työttömänä  31,4  14,9  0,0  1,8 Työvoiman ulkopuolella 7,8  10,4  13,8  11,5 Muu tilanne  0,0  1,7  0,0  0,7 Yht.  100  100  100  100 N  51  665  51  663   Työuran  ensimmäisen  viiden  vuoden  aikana  Oulun  yliopistosta  valmistuneet  vastaajat ovat  olleet  työssä  keskimäärin  4  vuotta  7  kuukautta,  josta  koulutustasoa  vastaavassa työssä  4  vuotta  4  kuukautta.  Molemmat  luvut  ovat  lähellä  koko  aineistosta  laskettua keskiarvoja.  
  • 114. 113  Taulukko 52. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (OY)   Työssä * Työsuhteita ** Työttömänä ***OY (N= 51)  4 v 4 kk  3,6  45,1 Muut (N= 631)  4 v 5 kk  2,9  24,5 *= koulutustasoa vastaavassa työssä       **= keskiarvo       ***=  niiden  osuus,  joilla  on  ollut  vähintään yksi työttömyysjakso valmistumisen jälkeen        Työnantajia Oulun yliopistosta valmistuneilla vastaajilla on ollut keskimäärin 2, mikä on sama  kuin  koko  aineistosta  laskettu  keskiarvo.  Erillisiä  työsuhteita  vastaajilla  on  ollut puolestaan  3,6,  mikä  on  koko  aineiston  korkein  keskiarvo.  Myös  työttömänä  olleiden osuus  on  koko  aineiston  korkein,  joten  tämän  perusteella  Oulun  yliopistosta valmistuneiden  työuran  alku  ei  näytä  kovin  vakaalta  verrattuna  muista koulutusyksiköistä  valmistuneisiin  kauppatieteilijöihin.  Kolme  neljästä  työttömänä olleesta vastaajasta on kuitenkin ollut työttömänä vain kerran ja työttömyysajan mediaani on ollut 3 kuukautta, joka on koko aineiston matalimpia. Ensimmäisen  valmistumisen  jälkeisen  työpaikan  osalta  valtiolle  työllistyminen  on  ollut Oulun  yliopistosta  valmistuneilla  huomattavasti  yleisempää  kuin  muilla  vastanneilla keskimäärin.  Kyselyhetkelläkin  Oulun  yliopistosta  valmistuneet  ovat  kokonaisuutena selvästi  useammin  julkisella  sektorilla  työssä,  kuin  muista  koulutusyksiköistä valmistuneet kokonaisuutena.    
  • 115. 114  Taulukko 53. Päätyönantaja (OY) %  Ensimmäinen työ, OY Ensimmäinen työ, muut Kyselyhetken työ, OY Kyselyhetken työ, muut Yksityinen yritys  64,7  76,2  62,8  76,5 Kunta, kuntayhtymä  7,8  5,3  13,7  5,6 Valtio, valtion liikelaitos  15,7  5,0  11,8  4,7 Yliopisto, korkeakoulu  7,8  7,5  7,8  5,9 Järjestö, säätiö, tms.  2,0  3,5  0,0  4,1 Oma yritys, vastaanotto, tms. 2,0  2,3  3,9  3,0 Muu työnantaja  0,0  0,2  0,0  0,2 Yhteensä  100  100  100  100 N  51  658  51  636  Taulukossa  54  ovat  nähtävissä  vastaajien  työpaikkojen  sijaintimaakunnat.  Oulun yliopistosta  valmistuneista  suurin  osa  vastaajista  on  saanut  valmistumisen  jälkeen  töitä Pohjois‐Pohjanmaalta ja tilanne pysyy samankaltaisena myös viisi vuotta valmistumisen jälkeen.  Uudellemaalle  työllistyneitä  on  Oulun  yliopistosta  valmistuneiden  vastaajien joukossa huomattavasti vähemmän kuin koko aineistossa yhteensä. Ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työn osalta Pohjois‐Pohjanmaalla ja Uudellamaalla työskentelevistä  30  %  toimi  julkisella  sektorilla.  Kyselyhetkellä  Pohjois‐Pohjanmaalla työskentelevistä  vastaajista  peräti  puolet  toimi  julkisen  sektorin  palveluksessa,  kun  taas Uudellamaalla julkisen sektorin osuus oli pudonnut 17 %:iin. Aineisto mahdollistaa myös pendelöinnin  tarkastelun.  Ristiintaulukoitaessa  kyselyhetken  asuinpaikka  ja  työpaikan sijainti nähdään, että 98 % vastaajista asuu saman maakunnan alueella, kuin missä heidän työpaikkansa sijaitsevat.  
  • 116. 115  Taulukko 54. Työpaikan sijainti maakunnittain (OY) %  Ensimmäinen työ, OY Ensimmäinen työ, muut Kyselyhetken työ, OY Kyselyhetken työ, muut Ahvenanmaa  0,0  0,2  0,0  0,3 Etelä‐Karjala  0,0  2,9  0,0  2,2 Etelä‐Pohjanmaa  2,0  2,3  0,0  1,6 Etelä‐Savo  2,0  0,6  0,0  0,6 Kainuu  0,0  0,3  0,0  0,0 Kanta‐Häme  0,0  0,6  2,0  0,6 Keski‐Pohjanmaa  0,0  0,5  0,0  1,1 Keski‐Suomi  0,0  3,9  0,0  3,0 Kymenlaakso  2,0  1,1  0,0  0,8 Lappi  2,0  0,3  7,8  0,3 Pirkanmaa  4,0  5,6  5,9  5,9 Pohjanmaa  2,0  8,5  0,0  7,4 Pohjois‐Karjala  0,0  1,5  0,0  1,0 Pohjois‐Pohjanmaa  58,6  1,2  45,1  1,4 Pohjois‐Savo  0,0  2,4  0,0  1,6 Päijät‐Häme  0,0  1,4  0,0  1,9 Satakunta  2,0  1,1  2,0  1,4 Uusimaa  21,4  52,7  29,4  56,7 Varsinais‐Suomi  2,0  8,3  0,0  5,5 Ulkomaat  2,0  4,7  7,8  6,7 N  51  660  51  631  
  • 117. 116  Oulun  yliopistosta  valmistuneet  ovat  sijoittuneet  hieman  keskiarvoa  useammin rahoituksen  ja  taloushallinnon  tehtäviin.  Tilanne  on  sama  ensimmäisen  ja  kyselyhetken työn kohdalla. Tätä selittää osaltaan Oulun yliopistosta valmistuneiden pääainejakauma. Poikkeuksellisesti  Oulun  yliopistosta  valmistuneet  ovat  sijoittuneet  selvästi  keskiarvoa harvemmin johto‐ ja esimiestehtäviin, varsinkin työuran edetessä.  Taulukko 55. Työtehtävien luonne (OY) %  Ensimmäinen  työ, OY Ensimmäinen  työ, muut Kyselyhetken  työ, OY Kyselyhetken  työ, muut Tutkimus  5,9  9,1  5,9  7,0 Opetus tai kasvatus  2,0  4,1  3,9  3,0 Johto‐ ja esimiestehtävät  7,8  9,1  7,8  28,0 Konsultointi tai koulutus  2,0  12,7  7,8  12,1 Asiakas‐, potilastyö  7,8  11,0  3,9  4,0 Markkinointi ja myynti  13,7  12,0  15,7  10,0 Suunnittelu‐,  kehitys‐  tai hallintotehtävät 11,8  11,0  13,7  11,0 Viestintä‐ tai mediatyö  0,0  2,0  0,0  2,0 Toimisto‐ ja esikuntatehtävät 9,8  5,9  2,0  2,0 Lainopillinen työ  3,9  2,0  3,9  2,0 Rahoituksen  ja taloushallinnon teht. 29,4  18,1  29,4  16,0 Muu työ  5,9  2,9  5,9  2,9 Yhteensä  100  100  100  100 N  51  667  51  667  
  • 118. 117  Ensimmäisen  valmistumisen  jälkeisen  työn  osalta  Oulun  yliopistosta  valmistuneet  ovat päässeet  hieman  keskiarvoa  heikommin  oman  alansa  akateemisiin  töihin.  Erityisesti koulutusta  vastaamattomissa  toimivien  osuus  (ryhmä  D)  on  korkea.  Tilanne  kääntyy kuitenkin  päinvastaiseksi  kyselyhetken  työtehtäviin  tultaessa,  sillä  peräti  yhdeksän kymmenestä  vastaajasta  työskenteli  oman  alan  akateemisessa  tehtävässä  kyselyhetkellä. Osuus  on  selvästi  koko  aineiston  korkein.  Näyttää  siltä,  että  vaikka  Oulun  yliopistosta valmistuneet kohtaavat tiettyä epävakautta työuransa alussa, kyselyhetkeen mennessä he ovat työllistyneet laadullisesti hyviin tehtäviin.  Taulukko 56. Työtehtävien laatuluokat (OY) %  Ryhmä A Ryhmä B Ryhmä C  Ryhmä DEnsimmäinen työ, OY (N = 43) 39,5  4,7  39,5  16,3 Ensimmäinen työ, muut (N = 588)  44,6  1,7  42,7  11,0 Kyselyhetken työ, OY (N = 45) 88,9  2,2  8,9  0,0 Kyselyhetken työ, muut (N = 574)  73,3  1,4  23,2  2,1  Yhtenä työn laadun mittarina toimii työsuhteen luonne. Ensimmäisen työn osalta Oulun yliopistosta valmistuneista vajaa kolmasosa (31 %) oli saanut vakituisen työn. Osuus on selvästi pienin yliopistojen välisessä vertailussa. Kyselyhetkellä vakituisessa työsuhteessa toimi 67 % vastaajista. Tämäkin osuus on pienimpiä yliopistojen välisessä vertailussa. Kyselyhetken  työn  osalta  vastaajilta  tiedusteltiin  myös  arviota  työn  vaativuustasosta. Oulun yliopistosta valmistuneista 82 % ilmoitti työskentelevänsä hyvin koulutustasoaan vastaavassa  työssä.  Osuus  on  koko  aineiston  toiseksi  korkein.  Osittain  koulutustasoaan alhaisemmassa  työssä  vastasi  toimivansa  joka  kymmenes  vastaaja  ja  loput  kahdeksan prosenttiyksikköä  vastaajista  koki  työskentelevänsä  koulutustasoaan  vaativammissa 
  • 119. 118  tehtävissä.  Vajaa  kolmannes  koulutustasoaan  alhaisemmassa  työssä  työskentelevistä  (29 %) oli nykyisessä työssään, koska koki että työehdot olivat paremmat. Oulun yliopistosta valmistuneiden bruttokuukausipalkan mediaani on 3485 euroa, joka on lähes 600 euroa koko aineiston bruttopalkkamediaania (4060 euroa) alhaisempi. Miesten palkkamediaani on 3800 euroa ja naisten vastaava 3400 euroa. Taulukossa 57 on eritelty Oulun yliopistosta valmistuneiden palkkatiedot pääaineittain.  Taulukko  57.  Bruttopalkka  kyselyhetkellä  säännölliset  lisät  mukaan  lukien  (OY,  vain  kokopäivätyössä  olevat  vastaajat,  palkka euroina) 20   Mediaani Keskiarvo LkmVuonna  2005  Oulun  yliopistosta valmistuneet 3485  4262  40 Laskentatoimi  3560  3954  13 Markkinointi  3375  3614  14 Kansantaloustiede  3350  3475  10   Työn  sisältöä  koskevien  väitteiden  kohdalla  ei  löydy  merkittävää  mielipide‐eroa  Oulun yliopistosta  ja  muista  koulutusyksiköistä  valmistuneiden  välillä.  Oulun  yliopistosta valmistuneet kokivat hieman keskiarvoa enemmän työn olevan itsenäistä ja vastuullista.                                                    20 Taulukossa ei ole mukana alaryhmiä, joissa tapausten lukumäärä on alle seitsemän 
  • 120. 119   Kuvio 20. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (OY)   7.5.2 Palautetta opinnoista  Oulun  yliopistosta  valmistuneista  kolme  neljästä  vastaajasta  ilmoitti  olevansa  joko tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen tutkintoonsa työuran kannalta. Osuus on hieman koko maan  keskiarvon  alapuolella.  Toisaalta  vain  2  vastaajaa  (4  %)  ilmoitti  olevansa  hieman tyytymätön tutkintoonsa. Tämä osuus on koko aineiston matalin. Kyselylomakkeessa  tiedusteltiin  erilaisten  tietojen  ja  taitojen  merkitystä  työssä  ja  sitä, miten yliopisto‐opiskelu näitä tietoja ja taitoja kehitti. Oulun yliopistosta valmistuneiden vastaajien mielestä työssä merkityksellisin taito on ongelmanratkaisutaidot ja ryhmätyö‐, ym.  sosiaaliset  taidot.  Ainoastaan  näiden  taitojen  kohdalla  vastausten  keskiarvo  on vähintään  5,2.  Merkitykseltään  selvästi  vähäisimmät  ovat  viestintä  ruotsiksi  ja  muilla kielillä. Näiden kohdalla vastausten keskiarvo on 2,1. 
  • 121. 120  Yliopisto‐opiskelu kehitti Oulun yliopistosta valmistuneiden vastaajien mielestä parhaiten ryhmätyö‐  ym.  sosiaalisia  taitoja  ja  tiedonhankintataitoja.  Näiden  taitojen  keskiarvo  oli vähintään  5,4.  Myös  oman  alan  teoreettinen  osaamisen  ja  ongelmanratkaisutaitojen katsottiin  kehittyneen  hyvin.  Heikoimmin  vastaajien  mielestä  kehittyivät  tieto‐  ja viestintätekniikka, sekä taloussuunnittelu ja budjetointi. Kuviossa 21 on verrattu Oulun yliopistosta valmistuneiden arviota siitä, miten opiskelu kehitti  kutakin  tietoa  ja  taitoa,  muista  yliopistoista  valmistuneiden  vastaaviin  arvioihin. Kokonaisuudessaan  Oulun  yliopistosta  valmistuneet  suhtautuivat  erittäin  positiivisesti saamaansa koulutukseen, sillä kokonaisarvio on koko aineiston korkein. Oulun yliopistosta valmistuneet arvioivat opiskelun kehittäneen suurinta osaa kuviossa 21 esitellyistä  tiedoista  ja  taidoista  paremmin  kuin  muista  koulutusyksiköistä  valmistuneet kokonaisuutena.  Muiden  yksiköiden  keskiarvoa  heikommin  Oulusta  valmistuneiden mielestä  kehittyivät  vain  tieto‐  ja  viestintätekniikka,  taloussuunnittelu  ja  budjetointi, viestintä suomen ja englannin kielillä sekä yritystoiminnan perusteiden tuntemus. 
  • 122. 121   1= erittäin puutteellisesti, 2= puutteellisesti, 3=melko puutteellisesti, 4= melko hyvin, 5= hyvin, 6= erinomaisesti Kuvio 21. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja ja taitoja (OY)  ”Merkitys työssä – opiskelu kehitti” vastausten keskiarvot on koottu alla olevaan kuvioon, jossa pystyakselina on vastaajien mielipide siitä, miten yliopisto‐opiskelu kyseistä tietoa tai taitoa kehitti. Mitä enemmän oikealla piste kuviossa on, sitä suurempi kyseisen tiedon ja  taidon  merkitys  on  nykyisessä  työssä,  ja  vastaavasti  mitä  ylempänä  piste  on,  sitä enemmän yliopisto‐opiskelu kehitti kyseistä tietoa tai taitoa. Kuvio on jaettu nelikenttään joka  muodostetaan  akselistolle  väitteiden  summamuuttujien  keskiarvojen  perusteella. Kuviosta  22  nähdään  myös,  että  työssä  tärkeitä  taitoja,  joita  opiskelu  kehittää 
  • 123. 122  keskimääräistä  heikommin,  ovat  tieto‐  ja  viestintätekniikka  sekä  viestintä  suomen  ja englannin  kielillä.  Tarkasteltaessa  vain  ”merkitys  työssä”  ja  ”opiskelu  kehitti”  –keskiarvojen  erotusta,  eli  kuilua,  keskeisimmät  kehittämiskohteet  suhteessa työelämätarpeeseen  opintojen  osalta  ovat  tieto‐  ja  viestintätekniikka  ja  esiintymistaidot. Myös viestinnän englanniksi ja suomeksi sekä taloussuunnittelun ja budjetoinnin kohdalla kuiluanalyysi tuottaa varsin korkeita arvoja.    Kuvio 22. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (OY)    
  • 124. 123  7.6 Svenska handelshögskolan (Hanken)  Svenska handelshögskolanista valmistuneita aineistossa on 94.  Vastausaktiivisuus on 39 %,  joka  sijoittuu  aktiivisuudeltaan  hieman  koko  aineiston  keskiarvon  alapuolelle. Vastaajista naisia on 60 %, kun naisten osuus tutkinnon suorittaneista on 51 % (KOTA). Tältä  osin  aineistoa  voidaan  pitää  kohtuullisen  edustavana.  Vastaajien  iän  keskiarvo valmistumishetkellä oli 26,4 vuotta. Keskiarvo on koko aineiston matalin.  Taulukko 58. Svenska handelshögskolanista valmistuneet vastaajat pääaineryhmittäin Pääaineryhmä  Yhteensä (N) Naiset (N) Iän  keskiarvo valmistuessa Johtaminen ja organisointi  10  6  25,6 Kansantaloustiede  2  0  25,0 Laskentatoimi  16  10  26,0 Markkinointi  26  19  27,1 Rahoitus  27  7  26,2 Yrittäjyys  3  1  28,7 Yritysjuridiikka / oikeustiede 7  4  26,1 Koko aineisto  94  56  26,4      
  • 125. 124  7.6.1 Sijoittuminen työelämään  Svenska  handelshögskolanista  valmistuneista  vain  7  %  oli  valmistumishetkellä työttömänä. Osuus on matalimpia yliopistojen välisessä vertailussa. Työssä olevien osuus on taas hieman koko aineiston keskiarvoa korkeampi. Kyselyhetken tilanne on kuitenkin hyvin  samankaltainen  kuin  muista  koulutusyksiköistä  valmistuneiden  tilanne kokonaisuutena.  Taulukko 59. Työmarkkinatilanne (Hanken) %  Valmistumishetki, Hanken Valmistumishetki, muut Kyselyhetki, Hanken Kyselyhetki, muut Työssä  75,6  72,7  86,2  86,0 Työttömänä  7,4  15,3  2,1  1,8 Työvoiman ulkopuolella  14,9  10,3  10,7  11,5 Muu tilanne  2,1  1,7  1,0  0,7 Yht.  100  100  100  100 N  94  622  94  620  Työuran ensimmäisen viiden vuoden aikana Svenska handelshögskolanista valmistuneet vastaajat  olivat  olleet  työssä  4  vuotta  11  kuukautta,  josta  koulutustasoaan  vastaavassa työssä  4  vuotta  4  kuukautta.  Työssäoloaika  on  käytännössä  sama  kuin  koko  aineistosta laskettu keskimääräinen työssäoloaika.     
  • 126. 125  Taulukko 60. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (Hanken)   Työssä* Työsuhteita**  Työttömänä***Hanken (N=88)  4 v 4 kk  2,7  16,0 Muut (N=594)  4 v 5 kk  3,0  26,1 *= koulutustasoa vastaavassa työssä       **= keskiarvo       ***=  niiden  osuus,  joilla  on  ollut  vähintään  yksi työttömyysjakso valmistumisen jlk.       Työnantajia  vastaajilla  oli  ollut  työuran  alkutaipaleella  keskimäärin  kaksi  ja  työsuhteita 2,7. Työnantajien lukumäärän keskiarvo on sama kuin koko aineiston vastaava keskiarvo. Työuran  ensimmäisen  viiden  vuoden  aikana  työttömänä  olleiden  osuus  on  yksi matalimmista,  kun  kaikista  koulutusyksiköistä  valmistuneet  on  huomioitu.  Työttöminä olleista vastaajista 86 % on ollut työttömänä vain kerran ja työttömyysajan mediaani oli kolme kuukautta. Svenska  handelshögskolanista  valmistuneet  olivat  sijoittuneet  valmistumisensa  jälkeen useammin  yksityiselle  sektorille  ja  harvemmin  julkiselle  sektorille  kuin  muista koulutusyksiköistä  valmistuneet  keskimäärin.  Tilanne  tasaantuu  kuitenkin  tultaessa kyselyhetken  tilanteeseen  työnantajien  osalta.  Helsingin  ja  Vaasan  yksiköistä valmistuneiden  sijoittumisessa  eri  työnantajasektoreille  ei  ole  merkittäviä  eroja  niin ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työn osalta, kuin kyselyhetken työnkään osalta.      
  • 127. 126  Taulukko 61. Päätyönantaja (Hanken) %  Ensimmäinen  työ, Hanken Ensimmäinen  työ, muut Kyselyhetken  työ, Hanken Kyselyhetken  työ, muut Yksityinen yritys  91,5  73,7  81,9  75,5 Valtio, valtion liikelaitos  0,0  6,4  0,0  5,6 Yliopisto, korkeakoulu  4,3  7,8  5,7  6,2 Järjestö, säätiö, tms.  1,1  3,6  4,5  4,0 Kunta, kuntayhtymä  1,1  5,9  4,5  6,2 Oma yritys, tms.  2,0  2,4  2,3  2,3 Muu päätyönantaja  0,0  0,2  1,1  0,2 Yht.  100  100  100  100 N  94  615  88  599  Svenska  handelshögskolanista  ulkomaille  työllistyneiden  osuus  varsinkin  kyselyhetken tilanteessa on suurempi kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneilla. Huomioitavaa on se,  että  käytännössä  kaikki  kyselyhetkellä  ulkomailla  työskentelevät  olivat  suorittaneet tutkintonsa  Helsingissä.  Tarkasteltaessa  Svenska  handelshögskolanista  valmistuneita koulutusyksikön  sijainnin  mukaan  voidaan  todeta,  että  Helsingissä  tutkintonsa suorittaneista  yhdeksän  kymmenestä  (91  %)  oli  löytänyt  ensimmäisen  työpaikkansa Uudeltamaalta.  Vaasasta  valmistuneista  puolestaan  88  %  oli  löytänyt  ensimmäisen työpaikkansa  Pohjanmaalta.  Kyselyhetkellä  Helsingistä  valmistuneista  neljä  viidestä  (82 %) työskenteli Uudellamaalla ja Vaasasta valmistuneista 78 % Pohjanmaalla. Voitaneenkin todeta, että Svenska handelshögskolanista valmistuneet ovat kautta linjan saaneet hyvin töitä  opiskelumaakunnastaan.  Vuosina  2002  –  2003  valmistuneiden  tutkimukseen verrattuna  eräs  asia  on  muuttunut  merkittävästi.  Edellisessä  kyselyssä  Svenska handelshögskolanista valmistuneista peräti kolmasosa asui eri maakunnan alueella kuin 
  • 128. 127  missä heidän työpaikkansa sijaitsi. Tähän tutkimukseen vastanneista jokainen asui saman maakunnan alueella kuin missä heidän työpaikkansa kyselyhetkellä sijaitsi.                     
  • 129. 128  Taulukko 62. Työpaikan sijainti maakunnittain (Hanken) %  Ensimmäinen työ, Hanken Ensimmäinen työ, muut Kyselyhetken työ, Hanken Kyselyhetken työ, muut Ahvenanmaa  0,0  0,2  0,0  0,3 Etelä‐Karjala  0,0  3,1  0,0  2,3 Etelä‐Pohjanmaa  0,0  2,6  0,0  1,7 Etelä‐Savo  0,0  0,8  0,0  0,7 Kainuu  0,0  0,3  0,0  0,0 Kanta‐Häme  0,0  0,6  0,0  0,8 Keski‐Pohjanmaa  1,0  0,3  1,2  1,0 Keski‐Suomi  1,0  4,1  1,2  3,0 Kymenlaakso  0,0  1,3  0,0  0,8 Lappi  0,0  0,5  0,0  1,0 Pirkanmaa  0,0  6,3  0,0  6,8 Pohjanmaa  23,4  5,8  22,0  4,7 Pohjois‐Karjala  0,0  1,6  0,0  1,0 Pohjois‐Pohjanmaa  0,0  6,2  0,0  5,2 Pohjois‐Savo  0,0  2,6  0,0  1,7 Päijät‐Häme  0,0  1,5  1,2  1,8 Satakunta  0,0  1,3  0,0  1,7 Uusimaa  67,0  48,1  64,0  53,5 Varsinais‐Suomi  1,0  8,9  0,0  5,9 Ulkomaat  6,6  4,2  10,4  6,3 N  94  617  86  596  
  • 130. 129  Ensimmäisen  työn  osalta  toimisto‐  ja  esikuntatehtävät  sekä  myynnin  ja  markkinoinnin tehtävät  ovat  Hankenilta  valmistuneilla  suuremmassa  roolissa  kuin  muista koulutusyksiköistä  valmistuneilla  keskimäärin.  Kyselyhetkeen  mennessä  toimisto‐  ja esikuntatyötä tekevien osuus on laskenut, mutta se on edelleen melko korkea. Ensimmäistä valmistumisen jälkeistä työtä tarkasteltaessa Vaasan yksiköstä valmistuneet olivat  sijoittuneet useammin toimisto‐ ja  esikuntatehtäviin sekä  harvemmin konsultointi tai  koulutustehtäviin  ja  markkinointi‐  ja  myyntitehtäviin  kuin  Helsingin  yksiköstä valmistuneet.  Kyselyhetken  työn  kohdalla  Helsingistä  valmistuneet  olivat  edelleen merkittävästi  useammin  konsultointi  tai  koulutus  ja  markkinointi‐  ja  myyntitehtävissä kuin  Vaasasta  valmistuneet.  Vaasasta  valmistuneet  olivat  edenneet  toimisto‐  ja esikuntatehtävistä rahoituksen ja taloushallinnon tehtäviin sekä suunnittelu‐, kehitys‐ tai hallintotehtäviin,  joissa  he  toimivat  suhteellisesti  useammin  kuin  Helsingistä valmistuneet.             
  • 131. 130  Taulukko 63. Työtehtävien luonne (Hanken) %  Ensimmäinen työ, Hanken Ensimmäinen työ, muut Kyselyhetken työ, Hanken Kyselyhetken työ, muut Tutkimus  2,2  9,3  2,4  7,2 Opetus tai kasvatus  2,2  4,2  2,4  3,1 Johto‐ tai esimiestehtävät  6,5  9,4  12,9  28,5 Konsultointi tai koulutus  5,4  12,3  3,5  12,3 Asiakas‐ tai potilastyö  5,4  11,4  2,4  4,0 Markkinointi ja myynti  9,8  12,3  10,0  10,0 Suunnittelu‐, kehitys‐ tai hallintotehtävät  17,2  10,5  14,1  11,1 Viestintä‐ ja mediatyö  1,1  2,2  0,0  2,1 Toimisto‐ ja esikuntatehtävät 11,8  5,8  4,7  2,0 Taiteellinen työ  1,1  0,0  0,0  0,0 Lainopillinen työ  3,2  2,0  2,4  2,0 Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät  28,0  18,0  36,5  15,0 Muu työ  7,5  2,6  5,9  2,7 Yhteensä  100  100  100  100 N  93  625  85  633   Svenska  handelshögskolanista  valmistuneet  ovat  heti  valmistumisensa  jälkeen työllistyneet  useammin  oman  alansa  akateemisiin  ammatteihin  kuin  muista koulutusyksiköistä  valmistuneet  keskimäärin.  Ero  pienenee  hieman  tultaessa kyselyhetkeen,  mutta  merkittävää  on  ryhmässä  C  toimivien  Hankenilta  valmistuneiden selvästi pienempi osuus kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneilla keskimäärin. 
  • 132. 131  Taulukko 64. Työtehtävien laatuluokat (Hanken) %  Ryhmä A Ryhmä B Ryhmä C  Ryhmä DEnsimmäinen työ, Hanken (N=85)  52,9  2,4  30,6  14,1 Ensimmäinen työ, muut (N =546)  42,9  1,8  44,3  11,0 Kyselyhetken työ, Hanken (N=82)  79,3  2,4  15,9  2,4 Kyselyhetken työ, muut (N=537)  73,7  1,3  23,1  1,9  Yhtenä  työn  laadun  mittarina  on  työsuhteen  luonne.  Svenska  handelshögskolanista valmistuneista  63  %  ilmoitti  ensimmäisen  työsuhteensa  olleen  luonteeltaan  vakituinen. Osuus  on  kuusi  prosenttiyksikköä  korkeampi  kuin  koko  aineiston  vastaava  osuus. Kyselyhetkellä  vakituisessa  työsuhteessa  oli  78  %  vastaajista,  mikä  on  koko  aineiston kolmanneksi korkein osuus. Kyselyhetken  työn  osalta  vastaajilta  tiedusteltiin  myös  arviota  työn  vaativuustasosta. Svenska  handelshögskolanista  valmistuneista  67  %  ilmoitti  työskentelevänsä  hyvin koulutustasoaan  vastaavassa  työssä  ja  15  %  osittain  tai  selvästi  koulutustasoaan alhaisemmissa  tehtävissä.  Loput  vastaajista  (18  %)  arvioi  työnsä  olevan  koulutustasoa vaativampaa. Tämä osuus on toiseksi korkein yliopistojen välisessä vertailussa. Yli puolet koulutustasoaan  alhaisemmissa  tehtävissä  toimivista  on  kuitenkin  nykyisessä tehtävässään siksi, että työ on joko mielenkiintoisempaa tai työehdot ovat paremmat. Svenska  handelshögskolanista  valmistuneiden  bruttokuukausipalkan  mediaani  on miehillä  4500  euroa  ja  naisilla  3700  euroa.  Koko  Svenska  handelshögskolanin  aineiston bruttopalkkamediaani on 4175 euroa, joka on reilut 100 euroa korkeampi kuin kaikkien vastanneiden  bruttopalkkamediaani  (4060  euroa).  Taulukossa  65  Svenska Handelshögskolanin  valmistuneiden  palkkatiedot  on  eritelty  pääaineryhmän  ja koulutuspaikkakunnan mukaan.  
  • 133. 132  Taulukko 65. Bruttopalkka kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien (Hanken, vain kokopäivätyössä olevat, palkka euroina)21   Mediaani Keskiarvo  LkmSvenska handelshögskolan  4175  4507  74 Rahoitus (Helsingistä valmistuneet)  5800  6715  16 Markkinointi (Helsingistä valmistuneet)  4300  4687  15 Laskentatoimi (Helsingistä valmistuneet)  4300  4350  9 Johtaminen ja organisointi (Helsingistä valmistuneet) 3900  4611  9 Rahoitus (Vaasasta valmistuneet)  3200  3428  7   Työn  sisältöön  liittyvien  väitteiden  osalta  Svenska  handelshögskolanista  valmistuneet kokivat  muista  koulutusyksiköistä  valmistuneita  useammin  työn  tarjoavan  sopivasti haasteita. Toisaalta Hankenilta valmistuneet kokivat myös muita useammin työn olevan henkisesti liian kuormittavaa. Muiden väitteiden kohdalla merkittäviä mielipide‐eroja ei ole.                                                  21 Taulukossa ei ole mukana sellaisia alaryhmiä, joissa tapausten lukumäärä on alle seitsemän 
  • 134. 133   1= täysin eri mieltä… 6 = täysin samaa mieltä Kuvio 23. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (Hanken)  7.6.2 Palautetta opinnoista  Svenska  handelshögskolanista  valmistuneista  vastaajista  24  %  ilmoitti  olevansa  erittäin tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon työuransa kannalta. Osuus on kolmanneksi korkein koko aineistosta. Tutkintoonsa tyytymättömiä vastaajia oli seitsemän prosenttia, joka on koko aineistosta laskettua vastaavaa osuutta pienempi. Loput vastaajista ovat työuransa kannalta  tutkintoonsa  joko  tyytyväisiä  tai  melko  tyytyväisiä.  Helsingistä  valmistuneet näyttäisivät  olevan  kokonaisuutena  hieman  tyytyväisempiä  tutkintoonsa  kuin  Vaasasta valmistuneet, mutta ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. Kyselylomakkeessa tiedusteltiin erilaisten tietojen ja taitojen merkitystä työssä sekä sitä, miten  yliopisto‐opiskelu  kehitti  mainittuja  tietoja  ja  taitoja.  Hankenilta  valmistuneiden vastaajien mielestä työssä merkityksellisimmät taidot ovat analyyttinen ja systemaattinen 
  • 135. 134  ajattelu, organisointi‐ ja koordinointitaidot sekä ryhmätyötaidot ja muut sosiaaliset taidot. Näiden  taitojen  keskiarvo  on  vähintään  5,2.  Merkitykseltään  vähäisimpänä  vastaajat pitivät muiden kielten kuin suomen, ruotsin tai englannin osaamista työssä. Yliopisto‐opiskelu  kehitti  Hankenilta  valmistuneiden  vastaajien  mielestä  parhaiten analyyttisiä,  systemaattisen  ajattelun  taitoja  sekä  viestintää  ruotsin  ja  englannin  kielillä. Myös  ryhmätyötaidot  ja  muut  sosiaaliset  taidot  sekä  tiedonhankintataidot  kehittyivät hyvin. Heikoimmin vastaajien mielestä kehittyivät esimiestaidot. Myös neuvottelutaitojen katsottiin kehittyneen melko puutteellisesti. Kuviossa  24  on  verrattu  Hankenilta  valmistuneiden  arvioita  kunkin  tiedon  ja  taidon kohdalla siitä, miten opiskelu niitä kehitti, muista yliopistoista valmistuneiden vastaaviin arvioihin.  Kokonaisuudessaan  opetus  Hankenilla  näyttää  kehittävän  tutkinnon suorittaneiden osaamista näiden kriteerien mukaan hyvin. Kokonaisarvio on viidenneksi korkein yliopistojen välisessä vertailussa.   
  • 136. 135   1= erittäin puutteellisesti, 2= puutteellisesti, 3=melko puutteellisesti, 4= melko hyvin, 5= hyvin, 6= erinomaisesti Kuvio 24. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja ja taitoja (Hanken)  Svenska  Handelshögskolanista  valmistuneet  arvioivat  opiskelun  kehittäneen  seuraavia tietoja ja taitoja paremmin kuin muista koulutusyksiköistä keskimäärin: viestintä ruotsin, englannin  ja  muilla  kielillä,  taloussuunnittelu  ja  budjetointi,  esiintymistaidot, projektinhallintataidot, analyyttinen, systemaattinen ajattelu ja ryhmätyö‐ ym. sosiaaliset taidot.  Kehittämiskohteita  näyttäisivät  olevan  ainakin:  esimiestaidot,  neuvottelutaidot, tieto‐ ja viestintätekniikka, tiedonhankintataidot ja oman alan teoreettinen osaaminen. 
  • 137. 136  ”Merkitys työssä – opiskelu kehitti” vastausten keskiarvot on koottu alla olevaan kuvioon, jossa pystyakselina on vastaajien mielipide siitä, miten yliopisto‐opiskelu kyseistä tietoa tai taitoa kehitti. Mitä enemmän oikealla piste kuviossa on, sitä suurempi kyseisen tiedon ja  taidon  merkitys  on  nykyisessä  työssä,  ja  vastaavasti  mitä  ylempänä  piste  on,  sitä enemmän yliopisto‐opiskelu kehitti kyseistä tietoa tai taitoa. Kuvio on jaettu nelikenttään joka muodostetaan akselistolle väitteiden summamuuttujien keskiarvojen perusteella.    Kuvio 25. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (Hanken)  Kuviossa  25  nähdään,  että  työssä  tärkeitä  taitoja,  joita  opiskelu  kehittää  keskimääräistä heikommin,  ovat  organisointi‐  ja  koordinointitaidot,  projektinhallintataidot  sekä neuvottelutaidot.  Tarkasteltaessa  vain  ”merkitys  työssä”  ja  ”opiskelu  kehitti”  –keskiarvojen  erotusta,  eli  kuilua,  keskeisimmät  kehittämiskohteet  suhteessa 
  • 138. 137  työelämätarpeeseen,  ovat  organisointitaidot  sekä  neuvottelutaidot.  Myös  seuraavien tietojen  ja  taitojen  kohdalla  kuiluanalyysi  tuottaa  varsin  korkeita  arvoja:  esimiestaidot, projektinhallintataidot sekä tieto‐ ja viestintätekniikka.                   
  • 139. 138  7.7 Tampereen yliopisto  Tampereen yliopistosta valmistuneita aineistossa on 52. Tutkinnon suorittaneista siis 42 % vastasi  kyselyyn.  Osuus  on  käytännössä  sama  kuin  koko  aineiston  keskiarvo  (41,7  %). Naisten  osuus  vastaajista  on  62  %,  mikä  on  hieman  korkeampi  kuin  naisten  osuus tutkinnon suorittaneista (57 %) (KOTA). Vastaajien iän keskiarvo valmistumishetkellä oli 27,2 vuotta.  Taulukko 66. Tampereen yliopistosta valmistuneet vastaajat pääaineryhmittäin Pääaineryhmä  Yhteensä (N) Naiset (N) Iän  keskiarvo valmistuessa Johtaminen ja organisointi  8  6  25,8 Kansantaloustiede  10  3  28 Laskentatoimi  14  5  27,8 Markkinointi  11  10  24,7 Yritysjuridiikka / oikeustiede 4  4  25 Muut pääaineet  5  4  33,8 Koko aineisto  52  32  27,2      
  • 140. 139  7.7.1 Sijoittuminen työelämään  Tampereen yliopistosta valmistuneiden vastaajien valmistumishetken työmarkkinatilanne on  hyvä.  Työttömyysprosentti  on  koko  kyselyn  alhaisin  niin  valmistumishetkellä  kuin kyselyhetkelläkin. Tampereen yliopistosta valmistuneilla ei näyttäisi siis olevan erityisiä vaikeuksia löytää töitä.  Taulukko 67. Työmarkkinatilanne (TaY)   Valmistumishetki, TaY Valmistumishetki, muut Kyselyhetki, TaY Kyselyhetki, muut Työssä  82,7  72,7  90,4  85,9 Työttömänä  5,8  15,3  1,9  1,8 Työvoiman ulkopuolella  9,6  10,3  7,7  11,6 Muu tilanne  1,9  1,7  0,0  0,7 Yhteensä  100  100  100  100 N  52  664  52  662   Työuran  ensimmäisen  viiden  vuoden  aikana  Tampereen  yliopistosta  valmistuneet vastaajat  ovat  olleet  työssä  4  vuotta  11  kuukautta,  josta  koulutustasoaan  vastaavassa työssä  4  v  7  kuukautta.  Kokonaistyössäoloaika  on  aineiston  korkeimpia.  Koulutustasoa vastaavan työssäoloajan keskiarvo on myös eräs aineiston korkeimpia.     
  • 141. 140  Taulukko 68. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (TaY)   Työssä * Työsuhteita ** Työttömänä ***TaY (N= 52)  4 v 7 kk  2,8  21,6 Muut (N= 630)  4 v 5 kk  3,0  25,2 *= koulutustasoa vastaavassa työssä       **= keskiarvo       ***=  niiden  osuus,  joilla  on  ollut  vähintään yksi työttömyysjakso valmistumisen jälkeen       Työantajia vastaajilla on ollut työuran alkupuolella keskimäärin 2,1 ja työsuhteita 2,8. Sekä työantajien että erillisten työsuhteiden lukumäärät ovat lähellä koko aineiston keskiarvoja. Sen sijaan työuran ensimmäisen viiden vuoden aikana työttömänä olleiden osuus on yksi aineiston  pienimmistä.  Kolme  neljästä  vastaajasta  on  ollut  työttömänä  vain  kerran  ja työttömyysajan mediaani on kaksi kuukautta. Tampereen yliopistosta valmistuneiden vastaajien sijoittumisessa eri työnantajasektoreille ei  ole  merkittäviä  eroja  verrattuna  muista  koulutusyksiköistä  valmistuneiden sijoittumiseen  kokonaisuutena.  Tampereen  yliopistosta  valmistuneet  ovat  työllistyneet hieman  muita  vastaajia  useammin  valmistumisen  jälkeen  kokonaisuutena  yksityiselle sektorille, eikä tilanne muutu kyselyhetkeen tultaessa.       
  • 142. 141  Taulukko 69. Päätyönantaja (TaY) %  Ensimmäinen työ, TaY Ensimmäinen työ, muut Kyselyhetken työ, TaY Kyselyhetken työ, muut Yksityinen yritys  80,4  74,9  84,0  75,2 Kunta, kuntayhtymä  5,9  5,5  2,0  6,3 Valtio, valtion liikelaitos  3,9  6,0  4,0  5,0 Yliopisto, korkeakoulu  3,9  7,7  2,0  6,2 Oma yritys, vastaanotto, tms  0,0  2,4  0,0  3,1 Järjestö, seurakunta, tms  5,9  3,3  6,0  4,0 Muu työnantaja  0,0  0,2  2,0  0,2 Yhteensä  100  100  100  100 N  51  658  50  637   Taulukossa  70  ovat  nähtävissä  vastaajien  työpaikkojen  sijaintimaakunnat.  Tampereen yliopistosta  valmistuneiden  yleisin  työpaikan  sijaintimaakunta  sekä  ensimmäisen  että kyselyhetken  työn  osalta  on  Uusimaa.  Työuran  edetessä  Pirkanmaalle  työllistyneiden osuus  on  pudonnut  seitsemän  prosenttiyksikköä  verrattaessa  osuutta  ensimmäiseen valmistumisen jälkeiseen työpaikkaan. Ensimmäisen  valmistumisen  jälkeisen  työn  osalta  Pirkanmaalla  työskentelevistä  joka neljäs  toimi  julkisella  sektorilla  ja  Uudellamaalla  työskentelevistä  julkiselle  sektorille  oli työllistynyt joka viides. Kyselyhetkellä julkisen sektorin palveluksessa toimi Pirkanmaan ja Uudenmaan alueella joka seitsemäs vastaaja. Aineisto mahdollistaa myös pendelöinnin tarkastelun. Ristiintaulukoitaessa kyselyhetken asuinpaikka ja työpaikan sijainti nähdään, että  15  %  Pirkanmaalla  työskentelevistä  vastaajista  asuu  eri  maakunnan  alueella (Uudellamaalla), kuin missä heidän työpaikkansa sijaitsee. 
  • 143. 142  Taulukko 70. Työpaikan sijainti maakunnittain (TaY) %  Ensimmäinen työ, TaY Ensimmäinen työ, muut Kyselyhetken työ, TaY Kyselyhetken työ, muut Ahvenanmaa  0,0  0,2  0,0  0,3 Etelä‐Karjala  0,0  2,9  0,0  2,2 Etelä‐Pohjanmaa  1,9  2,3  2,0  1,4 Etelä‐Savo  1,9  0,6  0,0  0,6 Kainuu  0,0  0,3  0,0  0,0 Kanta‐Häme  0,0  0,6  0,0  0,8 Keski‐Pohjanmaa  0,0  0,5  0,0  1,1 Keski‐Suomi  0,0  3,9  0,0  3,0 Kymenlaakso  0,0  1,2  0,0  0,8 Lappi  1,9  0,3  2,0  0,8 Pirkanmaa  41,3  2,7  34,0  3,6 Pohjanmaa  0,0  8,6  0,0  7,5 Pohjois‐Karjala  0,0  1,5  0,0  0,9 Pohjois‐Pohjanmaa  0,0  5,8  0,0  4,9 Pohjois‐Savo  1,9  2,3  0,0  1,6 Päijät‐Häme  0,0  1,4  4,0  1,6 Satakunta  0,0  1,2  4,0  1,3 Uusimaa  47,2  50,7  48,0  55,3 Varsinais‐Suomi  0,0  8,5  0,0  5,5 Ulkomaat  3,9  4,5  6,0  6,8 N  51  660  50  632  
  • 144. 143  Tampereen  yliopistosta  valmistuneista  yli  kolmasosa  (39  %)  on  aloittanut  työuransa rahoituksen ja taloushallinnon tehtävissä. Osuus on kasvanut edellisestä tutkimuksesta ja on  ylivoimaisesti  suurin  yliopistojen  välisessä  vertailussa.  Johto‐  ja  esimiestehtäviin puolestaan  ei  ole  päätynyt  yksikään  Tampereen  yliopistosta  valmistunut  vastaaja ensimmäisessä  valmistumisen  jälkeisessä  työpaikassaan.  Viisi  vuotta  valmistumisen jälkeen  Tampereen  yliopistosta  valmistuneet  ovat  muita  vastaajia  useammin markkinoinnin  ja  myynnin  tehtävissä,  suunnittelu‐,  kehitys‐  tai  hallintotehtävissä  ja rahoituksen tai taloushallinnon tehtävissä.                
  • 145. 144  Taulukko 71. Työtehtävien luonne (TaY) %  Ensimmäinen  työ, TaY Ensimmäinen  työ, muut Kyselyhetken  työ, TaY Kyselyhetken  työ, muut Tutkimus  3,9  9,3  2,0  7,3 Opetus tai kasvatus  0,0  4,2  0,0  3,2 Johto‐ ja esimiestehtävät  0,0  9,6  14,3  28,2 Konsultointi tai koulutus  7,8  12,3  6,1  12,5 Asiakas‐, potilastyö  7,8  11,2  0,0  4,2 Markkinointi ja myynti  15,7  11,8  16,3  9,6 Suunnittelu‐,  kehitys‐  tai hallintotehtävät 13,7  10,8  22,4  10,5 Viestintä‐ tai mediatyö  0,0  2,1  0,0  2,0 Toimisto‐ ja esikuntatehtävät 3,9  6,2  4,1  1,9 Lainopillinen työ  2,0  2,0  0,0  2,1 Rahoituksen  ja taloushallinnon teht. 39,2  17,6  32,7  15,5 Muu työ  5,9  2,9  2,0  3,0 Yhteensä  100  100  100  100 N  51  658  49  638   Tehdyn  laatuluokituksen  perusteella  Tampereen  yliopistosta  valmistuneet  ovat  päässeet omana  alansa  akateemisiin  ammatteihin  niin  heti  valmistumisen  jälkeen,  kuin kyselyhetkelläkin  hieman  useammin  kuin  muista  koulutusyksiköistä  valmistuneet keskimäärin.  Koulutusta  vastaamattomissa  töissä  toimivien  osuus  on  myös  muista 
  • 146. 145  koulutusyksiköistä valmistuneita alhaisempi, joka kertoo osaltaan Tampereen yliopistosta valmistuneiden hyvästä laadullisesta työllistymisestä.  Taulukko 72. Työtehtävien laatuluokat (TaY) %  Ryhmä A Ryhmä B Ryhmä C  Ryhmä DEnsimmäinen työ, TaY (N = 49) 49,0  0,0  42,9  8,1 Ensimmäinen työ, muut (N = 582)  43,8  2,1  42,4  11,7 Kyselyhetken työ, TaY (N = 42) 88,1  2,4  9,5  0,0 Kyselyhetken työ, muut (N = 577)  73,5  1,4  23,0  2,1  Yhtenä  työn  laadullisena  mittarina  on  työsuhteen  luonne.  Tampereen  yliopistosta valmistuneista  55  %  ilmoitti  ensimmäisen  työtehtävänsä  olleen  luonteeltaan  vakituinen. Osuus  on  kutakuinkin  sama  kuin  koko  aineistosta  laskettu  keskiarvo.  Kyselyhetkellä vakituisessa  työsuhteessa  oli  85  %  vastaajista.  Tämä  osuus  on  toiseksi  korkein,  kun kaikista koulutusyksiköistä valmistuneet on huomioitu. Kyselyhetken  työn  osalta  vastaajilta  tiedusteltiin  lisäksi  arviota  työn  vaativuustasosta. Tampereen  yliopistosta  valmistuneista  76  %  ilmoitti  työskentelevänsä  hyvin koulutustasoaan  vastaavissa  tehtävissä  ja  12  %  osittain  koulutustasoaan  alhaisemmissa tehtävissä. Loput kuusi vastaajaa (12 %) arvioivat työn olevan koulutustasoa vaativampaa. Hyvin koulutustasoaan vastaavassa työssä olevien osuus on koko aineiston korkeimpia. Koulutustasoaan alhaisemmassa työssä olevien osuus on hieman alhaisempi kuin muista koulutusyksiköistä  valmistuneilla  keskimäärin.  Kolme  kahdeksasta  (38  %) koulutustasoaan  alhaisemmassa  tehtävässä  toimivista  vastaajista  ilmoitti  muun koulutuksen ohjanneen heidät nykyisiin tehtäviinsä. Tampereen  yliopistosta  valmistuneiden  bruttokuukausipalkan  mediaani  on  4070  euroa, joka on kymmenen euroa korkeampi kuin koko aineistosta laskettu bruttokuukausipalkan 
  • 147. 146  mediaani. Tampereen yliopistosta valmistuneiden miesvastaajien palkkamediaani on 4176 euroa,  kun  se  jää  naisvastaajilla  3760  euroon.  Taulukossa  73  on  eritelty  Tampereen yliopistosta valmistuneiden palkkatiedot pääaineryhmittäin.   Taulukko 73. Bruttopalkka kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien (TaY, vain kokopäivätyössä olevat, palkka euroina) 22   Mediaani Keskiarvo LkmVuonna  2005  Tampereen  yliopistosta valmistuneet 4070  4134  45        Laskentatoimi  4940  5464  14 Markkinointi  4000  3886  7 Kansantaloustiede  3900  4000  9 Johtaminen ja organisointi  3000  3243  7   Työn  sisältöön  liittyvien  väitteiden  osalta  ei  löytynyt  merkittäviä  mielipide‐eroja Tampereen  yliopistosta  ja  muista  koulutusyksiköistä  valmistuneiden  välillä.  Tampereen yliopistosta  valmistuneet  kokivat  hieman  muita  vastaajia  useammin  työnsä  olevan mielenkiintoista, mutta myös muita vastaajia useammin, että työtä on liikaa.                                                   22 Taulukossa ei ole mukana sellaisia alaryhmiä, joiden tapausten lukumäärä on alle seitsemän 
  • 148. 147   Kuvio 26. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (TaY)  7.7.2 Palautetta opinnoista  Vajaa  viidesosa  (18  %)  Tampereen  yliopistosta  valmistuneista  ilmoitti  olevansa  erittäin tyytyväinen  suorittamaansa  tutkintoon  työuransa  kannalta.  Osuus  on  lähellä  koko aineistosta  laskettua  keskiarvoa.  Huomioitaessa  tutkintoonsa  tyytyväiset  vastaajat, Tampereen  yliopistosta  valmistuneiden  osuus,  41  %,  on  koko  aineiston  matalin. Tutkintoonsa  tyytymättömien  osuus  oli  peräti  16  %.  Osuus  on  korkein  kun  kaikista koulutusyksiköistä  valmistuneet  on  huomioitu.  Loput  vastaajista  (25  %)  olivat tutkintoonsa melko tyytyväisiä. Kyselylomakkeessa tiedusteltiin erilaisten tietojen ja taitojen merkitystä työssä sekä sitä, miten  yliopisto‐opiskelu  näitä  tietoja  ja  taitoja  kehitti.  Tampereen  yliopistosta valmistuneiden  vastaajien  mielestä  työssä  merkityksellisimmät  taidot  ovat ongelmanratkaisutaidot,  ryhmätyö‐,  ym.  sosiaaliset  taidot  sekä  organisointi‐  ja 
  • 149. 148  koordinointitaidot.  Näiden  taitojen  keskiarvo  on  vähintään  5,3.  Merkitykseltään  selvästi vähäisin on viestintä ruotsin kielellä. Tämän taidon kohdalla vastausten keskiarvo on 2,0. Yliopisto‐opiskelu  kehitti  Tampereen  yliopistosta  valmistuneiden  vastaajien  mielestä parhaiten  analyyttisiä,  systemaattisen  ajattelun  taitoja,  tiedonhankintataitoja  sekä  oman alan teoreettista osaamista. Heikoimmin vastaajien mielestä kehittyivät esimiestaidot sekä opetus‐,  koulutus‐  tai  ohjaustaidot.  Myös  projektinhallintataitojen  ja  neuvottelutaitojen katsottiin kehittyneen melko puutteellisesti. Kuviossa 27 on verrattu Tampereen yliopistosta valmistuneiden vastaajien arvioita siitä, miten  opiskelu  kehitti  kutakin  tietoa  ja  taitoa,  muista  yliopistoista  valmistuneiden vastaaviin  arvioihin.  Kokonaisuudessaan  opetus  Tampereen  yliopistossa  näyttää kehittävän  tutkinnon  suorittaneiden  osaamista  näiden  kriteerien  mukaan  vain kohtalaisesti. Kokonaisarvio on koko aineiston kolmanneksi matalin. Tampereen  yliopistosta  valmistuneet  arvioivat  opiskelun  kehittäneen tiedonhankintataitoja,  oman  alan  teoreettista  osaamista,  yritystoiminnan  perusteiden tuntemusta, viestintää suomeksi, ruotsiksi ja muilla kielillä ja lainsäädännön tuntemusta paremmin  kuin  muista  koulutusyksiköistä  valmistuneet  kokonaisuutena. Kehittämiskohteita  näyttäisivät  olevan  esimiestaidot,  opetus‐,  koulutus‐  ja  ohjaustaidot, esiintymistaidot ja tieto‐ ja viestintätekniikka.    
  • 150. 149   1= erittäin puutteellisesti, 2= puutteellisesti, 3=melko puutteellisesti, 4= melko hyvin, 5= hyvin, 6= erinomaisesti Kuvio 27. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja taitoja (TaY)  ”Merkitys työssä – opiskelu kehitti” vastausten keskiarvot on koottu alla olevaan kuvioon, jossa pystyakselina on vastaajien mielipide siitä, miten yliopisto‐opiskelu kyseistä tietoa tai taitoa kehitti. Mitä enemmän oikealla piste kuviossa on, sitä suurempi kyseisen tiedon ja  taidon  merkitys  on  nykyisessä  työssä,  ja  vastaavasti  mitä  ylempänä  piste  on,  sitä enemmän yliopisto‐opiskelu kehitti kyseistä tietoa tai taitoa. Kuvio on jaettu nelikenttään joka muodostetaan akselistolle väitteiden summamuuttujien keskiarvojen perusteella.  
  • 151. 150  Kuviosta  28  nähdään,  että  työssä  tärkeitä  taitoja,  joita  opiskelu  kehittää  keskimääräistä heikommin,  ovat  organisointi‐  ja  koordinointitaidot,  esiintymistaidot,  neuvottelutaidot sekä projektinhallintataidot. Tarkasteltaessa vain ”merkitys työssä” ja ”opiskelu kehitti” –keskiarvojen  erotusta,  eli  kuilua,  selvästi  keskeisin  kehittämiskohde  suhteessa työelämätarpeeseen  ovat  neuvottelutaidot.  Myös  seuraavien  tietojen  ja  taitojen  kohdalla kuiluanalyysi  tuottaa  varsin  korkeita  arvoja:  esimiestaidot,  opetus‐,  koulutus‐  tai ohjaustaidot,  projektinhallintataidot,  ryhmätyö‐  ym.  sosiaaliset  taidot,  tieto‐  ja viestintätekniikka sekä ongelmanratkaisutaidot.   Kuvio 28. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (TaY)   
  • 152. 151   7.8 Turun kauppakorkeakoulu  Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneita aineistossa on 86. Tutkinnon suorittaneista 38 % vastasi kyselyyn. Naisten osuus vastaajista on 66 %, kun taas naisten osuus tutkinnon suorittaneista oli 62 % (KOTA). Naisvastaajien osuus on koko aineiston toiseksi korkein. Tämän  perusteella  naiset  ovat  siis  hieman  yliedustettuina  aineistossa.  Vastaajien  iän keskiarvo valmistumishetkellä oli 27,4 vuotta, joka on koko aineiston matalimpia.  Taulukko 74. Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneet vastaajat pääaineryhmittäin Pääaineryhmä  Yhteensä (N) Naiset (N) Iän  keskiarvo valmistuessa Johtaminen ja organisointi  15  8  26,7 Kansainvälinen liiketoiminta 13  9  26,6 Kansantaloustiede  4  2  34 Laskentatoimi  25  19  26,0 Logistiikka  1  0  29 Markkinointi  8  5  26,8 Tietojärjestelmätiede  9  3  29,7 Yrittäjyys  1  1  24,0 Muut pääaineet  4  4  25,3 Koko aineisto  80  51  27,4    
  • 153. 152  7.8.1 Sijoittuminen työelämään  Turun  kauppakorkeakoulusta  valmistuneet  ovat  jo  valmistumishetkellä  työllistyneet melko  hyvin.  Yhtä  lukuun  ottamatta  kaikki  työvoiman  ulkopuolella  olevat  jatkavat opintoja.  Kyselyhetkellä  yksikään  Turun  kauppakorkeakoulusta  valmistunut  ei  ollut työttömänä ja kaikki työvoiman ulkopuolella olevat vastaajat olivat perhevapaalla.  Taulukko 75. Työmarkkinatilanne (TSE)   Valmistumishetki, TSE Valmistumishetki, muut Kyselyhetki, TSE Kyselyhetki, muut Työssä  77,9  72,6  89,5  85,9 Työttömänä  11,6  15,3  0,0  1,9 Työvoiman ulkopuolella  10,5  10,3  10,5  11,5 Muu tilanne  0,0  1,8  0,0  0,7 Yhteensä  100  100  100  100 N  86  630  86  628  Turun  kauppakorkeakoulusta  valmistuneet  vastaajat  ovat  olleet  työssä  valmistumisensa jälkeen  keskimäärin  5  vuotta  2  kuukautta  ja  tästä  koulutustasoaan  vastaavassa  työssä  4 vuotta  10  kuukautta.  Luvut  ovat  ylivoimaisesti  koko  aineiston  suurimmat  ja  kertovat Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneiden hyvästä alku‐uran työllistymisestä. Työnantajia  Turun  kauppakorkeakoulusta  valmistuneilla  on  työuran  alussa  ollut keskimäärin 2,3 ja työsuhteita 3. Nämä keskiarvot ovat hieman korkeammat kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneilla kokonaisuutena. Työttömänä olleista vastaajista kukaan ei  ole  ollut  yhtä  kertaa  enempää  työttömänä  ja  työttömyysajan  mediaani  on  kaksi kuukautta. 
  • 154. 153   Taulukko 76. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (TSE)   Työssä * Työsuhteita ** Työttömänä ***TSE (N= 80)  4 v 10 kk  3,0  20,0 Muut (N= 602)  4 v 4 kk  3,0  25,2 *= koulutustasoa vastaavassa työssä       **= keskiarvo       ***=  niiden  osuus,  joilla  on  ollut  vähintään yksi työttömyysjakso valmistumisen jälkeen        Turun  kauppakorkeakoulusta  valmistuneiden  vastaajien  sijoittumisessa  eri työnantajasektoreille  ei  ole  suuria  eroja  verrattuna  muista  koulutusyksiköistä valmistuneiden  sijoittumiseen  ensimmäisen  työn  osalta.  Tilanne  on  samansuuntainen myös kyselyhetken työn osalta. Keskimäärin Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneet näyttäisivät työllistyvän hieman muista yksiköistä valmistuneita yleisemmin yksityiselle sektorille.         
  • 155. 154  Taulukko 77. Päätyönantaja (TSE) %  Ensimmäinen työ, TSE Ensimmäinen työ, muut Kyselyhetken työ, TSE Kyselyhetken työ, muut Yksityinen yritys  80,2  74,8  82,6  75,4 Kunta, kuntayhtymä  3,5  5,6  3,5  6,1 Valtio, valtion liikelaitos  4,7  6,0  8,1  4,9 Yliopisto, korkeakoulu  9,3  7,4  2,3  6,2 Oma yritys, vastaanotto, tms  1,2  2,4  3,5  3,0 Järjestö, seurakunta, tms  1,2  3,6  0,0  4,2 Muu työnantaja  0,0  0,2  0,0  0,2 Yhteensä  100  100  100  100 N  86  623  86  601   Taulukossa  78  ovat  nähtävissä  vastaajien  työpaikkojen  sijaintimaakunnat.  Turun kauppakorkeakoulusta  valmistuneiden  yleisin  työpaikan  sijaintimaakunta  ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työn osalta on Varsinais‐Suomi. Kyselyhetkellä yleisin työpaikan sijaintimaakunta  on  Uusimaa,  jossa  työskentelee  yli  puolet  vuonna  2005  Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneista kyselyyn vastanneista.      
  • 156. 155  Taulukko 78. Työpaikan sijainti maakunnittain (TSE) %  Ensimmäinen työ, TSE Ensimmäinen työ, muut Kyselyhetken työ, TSE Kyselyhetken työ, muut Ahvenanmaa  0,0  0,2  0,0  0,3 Etelä‐Karjala  0,0  3,0  0,0  2,3 Etelä‐Pohjanmaa  0,0  2,6  0,0  1,7 Etelä‐Savo  0,0  0,8  0,0  0,7 Kainuu  0,0  0,3  0,0  0,0 Kanta‐Häme  0,0  0,6  0,0  0,8 Keski‐Pohjanmaa  0,0  0,5  0,0  1,2 Keski‐Suomi  1,2  4,0  0,0  3,2 Kymenlaakso  2,4  1,0  2,4  0,5 Lappi  0,0  0,5  0,0  1,0 Pirkanmaa  7,0  5,3  5,8  5,9 Pohjanmaa  0,0  9,0  0,0  7,9 Pohjois‐Karjala  0,0  1,6  0,0  1,0 Pohjois‐Pohjanmaa  0,0  6,1  0,0  5,2 Pohjois‐Savo  0,0  2,6  0,0  1,7 Päijät‐Häme  0,0  1,4  0,0  2,0 Satakunta  5,8  0,5  7,1  0,7 Uusimaa  40,0  51,8  54,1  54,8 Varsinais‐Suomi  42,4  3,2  28,2  1,8 Ulkomaat  1,2  5,0  2,4  7,3 N  85  626  85  597  
  • 157. 156  Työuran edetessä näyttäisi siis tapahtuvan siirtymää pois Varsinais‐Suomesta. Turun  kauppakorkeakoulusta  valmistuneiden  ensimmäisen  valmistumisen  jälkeisen työsuhteen  luonne  ei  eroa  merkittävästi  muista  koulutusyksiköistä  valmistuneiden keskimääräisestä  tilanteesta.  Turun  kauppakorkeakoulusta  valmistuneiden valmistumishetken työt painottuvat markkinoinnin ja myynnin tehtäviin sekä rahoituksen ja  taloushallinnon  tehtäviin.  Kyselyhetkellä  tilanne  tasaantuu  samankaltaiseksi  muista koulutusyksiköistä valmistuneiden kanssa.                
  • 158. 157  Taulukko 79. Työtehtävien luonne (TSE) %  Ensimmäinen  työ, TSE Ensimmäinen  työ, muut Kyselyhetken  työ, TSE Kyselyhetken  työ, muut Tutkimus  4,9  9,2  4,7  7,1 Opetus tai kasvatus  4,9  4,0  1,2  3,0 Johto‐ ja esimiestehtävät  7,3  9,2  24,4  27,1 Konsultointi tai koulutus  9,8  12,2  12,8  12,0 Asiakas‐, potilastyö  11,0  11,0  5,8  4,0 Markkinointi ja myynti  17,1  11,5  9,3  10,0 Suunnittelu‐,  kehitys‐  tai hallintotehtävät 8,5  11,1  9,3  11,0 Viestintä‐ tai mediatyö  1,2  2,0  3,5  2,0 Toimisto‐ ja esikuntatehtävät 8,5  5,9  3,5  2,0 Lainopillinen työ  0,0  2,1  1,2  2,0 Rahoituksen  ja taloushallinnon teht. 24,4  18,5  20,9  16,8 Muu työ  2,4  3,1  3,5  3,0 Yhteensä  100  100  100  100 N  86  632  86  632   Tehdyn laatuluokituksen perusteella Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneet vastaajat ovat työllistyneet laadullisesta näkökulmasta kohtuullisesti. Tultaessa  kyselyhetkeen, on Turun  kauppakorkeakoulusta  valmistuneiden  oman  alan  akateemisessa  tehtävässä toimivien  osuus  jopa  hieman  korkeampi  kuin  muista  koulutusyksiköistä  valmistuneilla keskimäärin. 
  • 159. 158  Taulukko 80. Työtehtävien laatuluokat (TSE) %  Ryhmä A Ryhmä B Ryhmä C  Ryhmä DEnsimmäinen työ, TSE (N = 74) 40,5  2,7  41,9  14,9 Ensimmäinen työ, muut (N = 557)  44,7  1,8  42,5  11,0 Kyselyhetken työ, TSE (N = 75) 76,0  2,7  20,0  1,3 Kyselyhetken työ, muut (N = 544)  74,3  1,3  22,4  2,0   Yhtenä työn laadullisena mittarina on työsuhteen luonne. Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneista  57  %  ilmoitti  ensimmäisen  työtehtävänsä  olleen  luonteeltaan  vakituinen. Osuus on koko aineiston kolmanneksi korkein. Kyselyhetkellä vakituisessa työsuhteessa oli 78 % vastaajista. Osuus on linjassa muista yliopistoista valmistuneiden kanssa. Kyselyhetken  työn  osalta  vastaajilta  tiedusteltiin  myös  arviota  työn  vaativuustasosta. Turun  kauppakorkeakoulusta  valmistuneista  71  %  ilmoitti  työskentelevänsä  hyvin koulutustasoaan  vastaavassa  työssä  ja  14  %  osittain  tai  selvästi  koulutustasoaan alhaisemmissa tehtävissä. Loput  15 % arvioi työn olevan koulutustasoaan vaativampaa. Vaativammissa  tehtävissä  toimivien  osuus  on  yksi  korkeimmista  yliopistojen  välisessä vertailussa,  ja  koulutustasoaan  alhaisemmissa  tehtävissä  toimivien  osuus  yhteneväinen verrattaessa  muihin  yliopistoihin.  Koulutustasoaan  alhaisemmissa  tehtävissä  toimivista vastaajista  joka  viides  ilmoitti,  että  jatkaa  työssä  jossa  oli  jo  ennen  valmistumista  tai vastaavasti työehdot olivat paremmat nykyisessä työssä. Turun  kauppakorkeakoulusta  valmistuneiden  bruttokuukausipalkan  mediaani  on  4085 euroa,  mikä  on  aavistuksen  korkeampi  kuin  koko  aineistosta  laskettu  keskiarvo  (4060 euroa).  Miesten  bruttopalkkamediaani  on  Turun  kauppakorkeakoulusta  valmistuneilla miesvastaajilla  5000  euroa  ja  naisilla  vastaava  mediaani  on  3650  euroa.  Ero  on  suurin 
  • 160. 159  yliopistojen välisessä vertailussa. Taulukossa 81 on eritelty Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneiden palkkatiedot pääaineittain.   Taulukko 81. Bruttopalkka kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien (TSE, vain kokopäivätyössä olevat, palkka euroina) 23   Mediaani Keskiarvo LkmVuonna  2005  Turun  kauppakorkeakoulusta valmistuneet 4085  4241  69        Markkinointi  5000  4922  9 Kansainvälinen liiketoiminta 4500  4455  11 Laskentatoimi  4400  4362  21 Johtaminen ja organisointi  3700  4061  13   Työn  sisältöön  liittyvien  väitteiden  osalta  Turun  kauppakorkeakoulusta  valmistuneet kokivat  muista  koulutusyksiköistä  valmistuneita  vastaajia  kokonaisuutena  useammin työnsä  mahdollistavan  urallaan  etenemisen.  Toisaalta  Turun  kauppakorkeakoulusta valmistuneet  kokivat  hieman  muista  koulutusyksiköistä  valmistuneita  useammin,  että työtä on liikaa ja sen olevan henkisesti liian kuormittavaa.                                                  23 Taulukossa ei ole mukana sellaisia alaryhmiä, joiden tapausten lukumäärä on alle seitsemän 
  • 161. 160   Kuvio 29. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (TSE)  7.8.2 Palautetta opinnoista  Turun  kauppakorkeakoulusta  valmistuneista  vastaajista  24  %  ilmoitti  olevansa  erittäin tyytyväisiä  suorittamaansa  tutkintoon  työuransa  kannalta.  Osuus  on  koko  aineiston toiseksi korkein. Tutkintoonsa tyytymättömien osuus oli erittäin pieni – vain 4 vastaajaa oli melko tyytymättömiä tutkintoonsa, loppujen vastaajien ollessa melko tyytyväisiä, tai tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon työuransa kannalta. Kyselylomakkeessa tiedusteltiin erilaisten tietojen ja taitojen merkitystä työssä sekä sitä, miten  yliopisto‐opiskelu  näitä  tietoja  ja  taitoja  kehitti.  Turun  kauppakorkeakoulusta valmistuneiden  vastaajien  mielestä  työssä  merkityksellisimmät  taidot  ovat  ryhmätyö‐  ja muut  sosiaaliset  taidot,  ongelmanratkaisutaidot  sekä  organisointi‐  ja  koordinointitaidot. Näiden taitojen keskiarvo oli vähintään 5,4. Merkitykseltään selvästi vähäisimmät olivat viestintä ruotsin ja muilla kielillä. Näiden taitojen keskiarvo oli 2,2. 
  • 162. 161  Yliopisto‐opiskelu  kehitti  Turun  kauppakorkeakoulusta  valmistuneiden  vastaajien mielestä  parhaiten  tiedonhankintataitoja  sekä  yritystoiminnan  perusteiden  tuntemusta. Myös  tieto‐  ja  viestintätekniikka  ja  analyyttinen,  systemaattinen  ajattelu  kehittyivät vastaajien mukaan hyvin. Heikoimmin vastaajien mielestä kehittyivät esimiestaidot. Myös opetus‐,  koulutus‐  tai  ohjaustaitojen  sekä  projektinhallintataitojen  katsottiin  kehittyneen melko puutteellisesti. Kuviossa  30  on  verrattu  Turun  kauppakorkeakoulusta  valmistuneiden  arvioita  kunkin tiedon  ja  taidon  kohdalla  siitä,  miten  opiskelu  niitä  kehitti,  muista  yliopistoista valmistuneiden  vastaaviin  arvioihin.  Kokonaisuudessaan  opetus  näyttää  kehittäneen vastaajien mielestä heidän osaamistaan varsin hyvin, sillä kokonaisarvio on koko aineiston kolmanneksi korkein.   
  • 163. 162   1= erittäin puutteellisesti, 2= puutteellisesti, 3=melko puutteellisesti, 4= melko hyvin, 5= hyvin, 6= erinomaisesti Kuvio 30. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja taitoja (TSE)  Turun  kauppakorkeakoulusta  valmistuneet  arvioivat  opiskelun  kehittäneen yritystoiminnan  perusteiden  tuntemusta,  tieto‐  ja  viestintätekniikan  taitoja,  ja taloussuunnittelua  ja  budjetointia  selvästi  paremmin  kuin  muista  koulutusyksiköistä valmistuneet kokonaisuutena. Selkeänä kehittämiskohteena voidaan nostaa esimiestaidot, jonka kohdalla Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneiden arvio taidon kehittymisestä on alempi kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneilla kokonaisuutena. 
  • 164. 163  ”Merkitys työssä – opiskelu kehitti” vastausten keskiarvot on koottu alla olevaan kuvioon, jossa pystyakselina on vastaajien mielipide siitä, miten yliopisto‐opiskelu kyseistä tietoa tai taitoa kehitti. Mitä enemmän oikealla piste kuviossa on, sitä suurempi kyseisen tiedon ja  taidon  merkitys  on  nykyisessä  työssä,  ja  vastaavasti  mitä  ylempänä  piste  on,  sitä enemmän yliopisto‐opiskelu kehitti kyseistä tietoa tai taitoa. Kuvio on jaettu nelikenttään, joka muodostetaan akselistolle väitteiden summamuuttujien keskiarvojen perusteella.   Kuvio 31. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (TSE)  Kuviossa  31  nähdään,  että  työssä  tärkeitä  taitoja,  joita  opiskelu  kehittää  keskimääräistä heikommin,  ovat  organisointi‐  ja  koordinointitaidot,  neuvottelutaidot  sekä projektinhallintataidot.  Tarkasteltaessa  vain  ”merkitys  työssä”  ja  ”opiskelu  kehitti”  –keskiarvojen  erotusta,  eli  kuilua,  selvästi  keskeisimmät  kehittämiskohteet  suhteessa 
  • 165. 164  työelämätarpeeseen ovat edellä mainitut, eli projektinhallintataidot, neuvottelutaidot sekä organisointi‐ ja koordinointitaidot. 7.9 Vaasan yliopisto  Vaasan  yliopistosta  valmistuneita  on  aineistossa  100.  Vastausaktiivisuus  tutkinnon suorittaneista laskettuna on 44. Osuus on koko aineiston neljänneksi korkein. Vastaajista naisia  on  55  %,  kun  heitä  tutkinnon  suorittaneista  on  49  %  (KOTA).  Vastaajien  iän keskiarvo valmistumishetkellä oli 29,3 vuotta.  Taulukko 82. Vaasan yliopistosta valmistuneet vastaajat pääaineryhmittäin Pääaineryhmä  Yhteensä (N) Naiset (N) Iän  keskiarvo valmistuessa Johtaminen ja organisointi  25  18  31,1 Kansantaloustiede  1  1  26,0 Laskentatoimi  31  15  28,6 Markkinointi  15  9  27,9 Tietojärjestelmätiede  9  2  31,9 Yritysjuridiikka / oikeustiede 10  8  28,0 Muut pääaineet  9  2  28,4 Koko aineisto  100  55  29,3     
  • 166. 165   7.9.1 Sijoittuminen työelämään  Vaasan  yliopistosta  valmistuneista  vastaajista  16  %  oli  työttömänä  valmistumishetkellä. Osuus on koko aineiston neljänneksi korkein. Työssä olevien osuus valmistumishetkellä oli  kuitenkin  75  %,  joka  on  koko  aineiston  viidenneksi  korkein  osuus.  Viisi  vuotta myöhemmin Vaasan yliopistosta valmistuneiden työmarkkinatilanne näyttää kutakuinkin samalta  kuin  muista  koulutusyksiköistä  valmistuneilla  kokonaisuutena.  Työssä  olevien osuus on hieman aineiston keskiarvoa pienempi. Työvoiman ulkopuolella olevat vastaajat olivat kaikki perhevapaalla.  Taulukko 83. Työmarkkinatilanne (VY)   Valmistumishetki, VY Valmistumishetki, muut Kyselyhetki, VY Kyselyhetki, muut Työssä  75,0  72,7  79,0  86,2 Työttömänä  16,0  15,2  4,0  1,7 Työvoiman ulkopuolella  8,0  10,4  15,0  11,4 Muu tilanne  1,0  1,7  2,0  0,7 Yhteensä  100  100  100  100 N  100  616  100  614   Vaasan  yliopistosta  valmistuneet  vastaajat  ovat  olleet  työssä  valmistumisensa  jälkeen keskimäärin 4 vuotta 10 kuukautta ja tästä koulutustasoaan vastaavassa työssä 4 vuotta 4 kuukautta. Molemmat ovat lähellä koko aineistosta laskettua keskiarvoa.  
  • 167. 166  Työnantajia Vaasan yliopistosta valmistuneilla on työuran alussa ollut keskimäärin kaksi kappaletta  ja  työsuhteita  2,9.  Molemmat  ovat  käytännössä  samat  kuin  koko  aineistosta laskettu keskiarvo. Lähes kolme vastaajaa kymmenestä on ollut työttömänä. Työttömänä olleista  vastaajista  kaksi  kolmesta  on  ollut  työttömänä  kuitenkin  vain  kerran  ja työttömyysajan mediaani on viisi kuukautta.  Taulukko 84. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (VY)   Työssä * Työsuhteita ** Työttömänä ***VY (N= 100)  4 v 10 kk  2,9  29,0 Muut (N=582)  4 v 4 kk  3,0  24,9 *= koulutustasoa vastaavassa työssä       **= keskiarvo       ***=  niiden  osuus,  joilla  on  ollut  vähintään yksi työttömyysjakso valmistumisen jälkeen        Vaasan  yliopistosta  valmistuneet  ovat  työllistyneet  hyvin  samankaltaisesti  niin valmistumishetkellä  kuin  kyselyhetkelläkin,  kuin  muista  yliopistoista  valmistuneet kokonaisuutena.  Valmistumishetkellä  valtiolla  ja  korkeakoulusektorilla  työskentelee hieman  enemmän  Vaasan  yliopistosta  valmistuneita,  kuin  muista  koulutusyksiköistä valmistuneita kokonaisuutena. Kyselyhetkeen tultaessa ero tasaantuu.     
  • 168. 167  Taulukko 85. Päätyönantaja (VY) %  Ensimmäinen työ, VY Ensimmäinen työ, muut Kyselyhetken työ, VY Kyselyhetken työ, muut Yksityinen yritys  72,9  75,4  77,4  75,8 Kunta, kuntayhtymä  5,3  5,5  7,5  5,9 Valtio, valtion liikelaitos  8,3  5,8  5,4  5,0 Yliopisto, korkeakoulu  8,3  7,4  4,3  6,1 Oma yritys, vastaanotto, tms  2,1  2,3  3,2  2,9 Järjestö, seurakunta, tms  3,1  3,4  2,2  4,1 Muu työnantaja  0,0  0,2  0,0  0,2 Yhteensä  100  100  100  100 N  96  613  93  594   Taulukossa  86  ovat  nähtävissä  vastaajien  työpaikkojen  sijaintimaakunnat.  Vaasan yliopistosta  valmistuneiden  yleisin  työpaikan  sijaintimaakunta  sekä  ensimmäisen valmistumisen  jälkeisen  että  kyselyhetken  työn  osalta  on  Uusimaa.  Yli  40  %  vastaajista ilmoitti  ensimmäisen  valmistumisen  jälkeisen  työn  sijainneen  Uudellamaalla. Pohjanmaalle  oli  työllistynyt  neljäsosa  vastaajista,  mutta  määrä  oli  hieman  laskenut vastaajien  työuran  ensimmäisen  viiden  vuoden  aikana.  Työuran  edetessä  suurempi  osa vastaajista  on  siirtynyt  Uudellemaalle  töihin  verrattaessa  osuutta  ensimmäiseen valmistumisen jälkeiseen työpaikkaan.    
  • 169. 168  Taulukko 86. Työpaikan sijainti maakunnittain (VY) %  Ensimmäinen työ, VY Ensimmäinen työ, muut Kyselyhetken työ, VY Kyselyhetken työ, muut Ahvenanmaa  0,0  0,2  0,0  0,3 Etelä‐Karjala  0,0  3,1  0,0  2,4 Etelä‐Pohjanmaa  12,5  0,7  7,6  0,5 Etelä‐Savo  0,0  0,8  0,0  0,7 Kainuu  0,0  0,3  0,0  0,0 Kanta‐Häme  0,0  0,7  1,1  0,7 Keski‐Pohjanmaa  1,0  0,3  3,3  0,7 Keski‐Suomi  0,0  4,2  0,0  3,2 Kymenlaakso  1,0  1,1  1,1  0,7 Lappi  1,0  0,3  1,1  0,8 Pirkanmaa  4,1  5,7  5,3  5,9 Pohjanmaa  24,8  5,4  20,6  4,8 Pohjois‐Karjala  0,0  1,6  0,0  1,0 Pohjois‐Pohjanmaa  7,2  5,0  6,6  4,2 Pohjois‐Savo  0,0  2,6  0,0  1,7 Päijät‐Häme  1,0  1,3  0,0  2,0 Satakunta  1,0  1,1  1,1  1,5 Uusimaa  43,4  51,6  45,6  56,2 Varsinais‐Suomi  1,0  9,1  0,0  5,9 Ulkomaat  2,1  4,9  6,6  6,8 N  97  614  92  590  
  • 170. 169  Ensimmäisen  työtehtävän  osalta  Vaasan  yliopistosta  valmistuneet  ovat  sijoittuneet useammin  suunnittelu‐,  kehitys‐  tai  hallintotehtäviin  ja  rahoituksen  ja  taloushallinnon tehtäviin  kuin  muista  koulutusyksiköistä  valmistuneet  kokonaisuutena.  Kyselyhetkellä tilanne on samankaltainen, ja huomattavaa on, että Vaasan yliopistosta valmistuneet ovat edelleen  vähemmän  johto‐  ja  esimiestehtävissä  kuin  muista  koulutusyksiköistä valmistuneet kokonaisuutena.  Taulukko 87. Työtehtävien luonne (VY) %  Ensimmäinen  työ, VY Ensimmäinen  työ, muut Kyselyhetken  työ, VY Kyselyhetken  työ, muut Tutkimus  7,4  9,1  2,2  7,2 Opetus tai kasvatus  2,1  4,1  1,1  3,1 Johto‐ ja esimiestehtävät  7,4  9,1  16,9  28,0 Konsultointi tai koulutus  5,3  12,5  14,6  11,9 Asiakas‐, potilastyö  10,6  11,2  2,2  4,1 Markkinointi ja myynti  11,7  12,0  13,5  9,8 Suunnittelu‐,  kehitys‐  tai hallintotehtävät 16,0  10,5  16,9  10,7 Viestintä‐ tai mediatyö  2,1  2,0  1,1  2,0 Toimisto‐ ja esikuntatehtävät 6,4  6,0  0,0  2,1 Lainopillinen työ  1,1  2,1  2,2  1,8 Rahoituksen  ja taloushallinnon teht. 24,5  18,5  23,6  16,4 Muu työ  5,3  2,9  5,6  2,9 Yhteensä  100  100  100  100 N  94  624  89  629 
  • 171. 170  Yhtenä  työn  laadullisena  mittarina  on  työsuhteen  luonne.  Vaasan  yliopistosta valmistuneista  57  %  ilmoitti  ensimmäisen  työtehtävänsä  olleen  luonteeltaan  vakituinen. Osuus  on  käytännössä  sama  kuin  koko  aineistosta  laskettu  keskimääräinen  osuus. Kyselyhetkellä vakituisessa työsuhteessa oli 90 % työssä olevista vastaajista. Tämä osuus oli korkein yliopistojen välisessä vertailussa. Tehdyn  laatuluokituksen  perusteella  Vaasan  yliopistosta  valmistuneet  ovat  työllistyneet laadullisesta  näkökulmasta  kohtuullisesti.  Ensimmäisen  valmistumisen  jälkeisen  työn osalta oman alan akateemisiin tehtäviin päässeiden osuus on koulutusyksiköiden välisessä vertailussa  alhaisimpia,  ja  taas  ryhmässä  C  toimivien  osuus  korkein  vastaavassa vertailussa. Erot tasaantuvat hieman tultaessa kyselyhetkeen, mutta edelleen ryhmässä C toimivien korkea osuus erottuu Vaasan yliopistosta valmistuneiden työllistymisessä.  Taulukko 88. Työtehtävien laatuluokat (VY) %  Ryhmä A Ryhmä B Ryhmä C  Ryhmä DEnsimmäinen työ, VY (N = 89) 31,5  1,1  55,1  12,3 Ensimmäinen työ, muut (N = 542)  46,3  2,0  40,4  11,3 Kyselyhetken työ, VY (N = 82) 63,4  1,2  34,2  1,2 Kyselyhetken työ, muut (N = 537)  76,2  1,5  20,3  2,0   Kyselyhetken  työn  osalta  vastaajilta  tiedusteltiin  myös  arviota  työn  vaativuustasosta. Vaasan yliopistosta valmistuneista 73 % ilmoitti työskentelevänsä hyvin koulutustasoaan vastaavissa  tehtävissä  ja  14  %  osittain  tai  selvästi  koulutustasoaan  alhaisemmissa tehtävissä. Loput 13 % vastaajista arvioi työnsä olevan koulutustasoa vaativampaa. Hyvin koulutustasoaan  vastaavissa  tehtävissä  olevien  osuus  on  samankaltainen  kuin  koko 
  • 172. 171  aineistosta  laskettu  keskiarvo.  Joka  kolmas  koulutustasoaan  alhaisemmassa  tehtävässä toimivista oli nykyisessä työssään koska koki työnsä mielenkiintoisempana. Vaasan yliopistosta valmistuneiden bruttokuukausipalkan mediaani on 4000 euroa. Se on 60  euroa  alhaisempi  kuin  kaikkien  tutkimukseen  vastanneiden  mediaani.  Miesten palkkamediaani on 4450 euroa ja naisten vastaava 3500 euroa kuukaudessa. Taulukossa 89 on eritelty Vaasan yliopistosta valmistuneiden palkkatiedot pääaineen mukaan.  Taulukko 89. Bruttopalkka kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien VY (vain kokopäivätyössä olevat, palkka euroina) 24   Mediaani Keskiarvo Lkm Vuonna 2005 valmistuneet  4000  4170  75        Markkinointi  4210  4692  13 Muut pääaineet  4100  4166  9 Laskentatoimi  3900  4296  23 Johtaminen ja organisointi  3812  3700  16 Yritysjuridiikka / oikeustiede 3400  3571  7   Työn  sisältöön  liittyvien  väitteiden  osalta  ei  ole  merkittäviä  mielipide‐eroja  Vaasan yliopistosta  valmistuneiden  ja  muista  koulutusyksiköistä  valmistuneiden  välillä.  Vaasan yliopistosta  valmistuneet  kokivat  hieman  useammin  työnsä  mahdollistavan  uralla etenemisen,  ja  taas  toisaalta  työn  olevan  henkisesti  liian  kuormittavaa,  kuin  muista koulutusyksiköistä valmistuneet kokonaisuutena.                                                   24 Taulukossa ei ole mukana alaryhmiä, joissa tapausten lukumäärä on alle seitsemän 
  • 173. 172   Kuvio 32. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (VY)  7.9.2 Palautetta opinnoista  Vaasan  yliopistosta  valmistuneiden  mielipiteet  opinnoista  näyttävät  jakautuvat  hieman muita  yliopistoja  useammin.  Yli  neljäsosa  (26  %)  Vaasan  yliopistosta  valmistuneista vastaajista  ilmoitti  olevansa  erittäin  tyytyväisiä  suorittamaansa  tutkintoon  työuransa kannalta.  Osuus  on  korkeampi  kuin  koko  aineistosta  laskettu  vastaava  osuus. Tutkintoonsa  tyytymättömiä  vastaajia  oli  13  %,  joka  sekin  on  aineiston  korkeimpia osuuksia. Loput vastaajista (61 %) oli työuransa kannalta tutkintoonsa joko tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä. Kyselylomakkeessa tiedusteltiin erilaisten tietojen ja taitojen merkitystä työssä sekä sitä, miten yliopisto‐opiskelu näitä tietoja ja taitoja kehitti. Vaasan yliopistosta valmistuneiden vastaajien  mielestä  työssä  merkityksellisimmät  taidot  ovat  ongelmanratkaisutaidot, ryhmätyö‐,  ym.  sosiaaliset  taidot  sekä  analyyttinen,  systemaattinen  ajattelu.  Näiden 
  • 174. 173  taitojen keskiarvo oli vähintään 5,2. Merkitykseltään selvästi vähäisin on viestintä muilla kielillä. Tämän taidon kohdalla vastausten keskiarvo on 1,8. Yliopisto‐opiskelu  kehitti  Vaasan  yliopistosta  valmistuneiden  vastaajien  mielestä parhaiten  tiedonhankintataitoja  ja  oman  alan  teoreettista  osaamista.  Myös  analyyttisten, systemaattisen  ajattelun  taitojen  ja  yritystoiminnan  perusteiden  tuntemuksen  katsottiin kehittyneen  hyvin.  Heikoimmin  vastaajien  mielestä  kehittyivät  esimiestaidot.  Myös opetus‐, koulutus‐ tai ohjaustaitojen katsottiin kehittyneen puutteellisesti. Kuviossa  33  on  verrattu  Vaasan  yliopistosta  valmistuneiden  arvioita  kunkin  tiedon  ja taidon  kohdalla  siitä,  miten  opiskelu  niitä  kehitti,  muista  yliopistoista  valmistuneiden vastaaviin  arvioihin.  Kokonaisuudessaan  opetus  Vaasan  yliopistossa  näyttää  kehittävän tutkinnon  suorittaneiden  osaamista  näiden  kriteerien  mukaan  vain  kohtalaisesti. Kokonaisarvio  on  toiseksi  matalin,  kun  kaikista  koulutusyksiköistä  valmistuneet  on huomioitu.  
  • 175. 174   1= erittäin puutteellisesti, 2= puutteellisesti, 3=melko puutteellisesti, 4= melko hyvin, 5= hyvin, 6= erinomaisesti Kuvio 33. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja taitoja (VY)  Vaasan  yliopistosta  valmistuneet  arvioivat  opiskelun  kehittäneen  viestintää  suomeksi, yritystoiminnan  perusteiden  tuntemusta,  taloussuunnittelua  ja  budjetointia  sekä lainsäädännön  tuntemusta  paremmin  kuin  muista  koulutusyksiköistä  valmistuneet keskimäärin.  Kehittämiskohteita  suhteessa  muista  koulutusyksiköistä  valmistuneisiin näyttäisi sen sijaan olevan enemmän. Suurimmat erot löytyvät ongelmanratkaisutaidoista, viestinnästä englannin kielellä ja muilla kielillä sekä analyyttisen, systemaattisen ajattelun taidoista. 
  • 176. 175  ”Merkitys työssä – opiskelu kehitti” vastausten keskiarvot on koottu alla olevaan kuvioon, jossa pystyakselina on vastaajien mielipide siitä, miten yliopisto‐opiskelu kyseistä tietoa tai taitoa kehitti. Mitä enemmän oikealla piste kuviossa on, sitä suurempi kyseisen tiedon ja  taidon  merkitys  on  nykyisessä  työssä,  ja  vastaavasti  mitä  ylempänä  piste  on,  sitä enemmän yliopisto‐opiskelu kehitti kyseistä tietoa tai taitoa. Kuvio on jaettu nelikenttään joka muodostetaan akselistolle väitteiden summamuuttujien keskiarvojen perusteella.    Kuvio 34. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (VY)  Kuviosta  34  nähdään,  että  työssä  tärkeitä  taitoja,  joita  opiskelu  kehittää  keskimääräistä heikommin,  ovat  organisointi‐  ja  koordinointitaidot,  projektinhallintataidot, neuvottelutaidot  ja  esiintymistaidot.  Tarkasteltaessa  vain  ”merkitys  työssä”  ja  ”opiskelu 
  • 177. 176  kehitti”  –keskiarvojen  erotusta,  eli  kuilua,  selvästi  keskeisimmät  kehittämiskohteet suhteessa työelämätarpeeseen ovat neuvottelutaidot ja organisointi‐ ja koordinointitaidot. Myös seuraavien tietojen ja taitojen kohdalla kuiluanalyysi tuottaa varsin korkeita arvoja: opetus‐, koulutus‐ ja ohjaustaidot, esimiestaidot, projektinhallintataidot, esiintymistaidot, tieto‐ ja viestintätekniikka ja ryhmätyö‐ ym. sosiaaliset taidot.                  
  • 178. 177  7.10 Åbo Akademi  Åbo  Akademista  valmistuneita  aineistossa  on  41.  Tutkinnon  suorittaneista  53  %  vastasi kyselyyn. Osuus on koko aineiston kolmanneksi korkein. Naisten osuus vastaajista on 54 %,  kun  se  tutkinnon  suorittaneista  on  52  %  (KOTA).  Vastaajien  iän  keskiarvo valmistumishetkellä oli 27,1 vuotta, joka on koko aineiston toiseksi matalin keskiarvo.  Taulukko 90. Åbo Akademista valmistuneet vastaajat pääaineryhmittäin Pääaineryhmä  Yhteensä (N) Naiset (N) Iän  keskiarvo valmistuessa Johtaminen ja organisointi  7  4  26,3 Kansainvälinen liiketoiminta 11  6  27,1 Kansantaloustiede  3  2  26,7 Laskentatoimi  9  5  27,1 Tietojärjestelmätiede  9  4  27,7 Yritysjuridiikka / oikeustiede 1  1  26,0 Muut pääaineet  1  0  31,0 Koko aineisto  41  22  27,1      
  • 179. 178  7.10.1 Sijoittuminen työelämään  Åbo  Akademista  valmistuneista  lähes  joka  kuudes  (15  %)  ilmoitti  valmistumishetken työmarkkinatilanteekseen päätoiminen opiskelija. Osuus on koko aineiston korkein. Yksi vastaaja  oli  perhevapaalla.  Työttömien  osuus  valmistumishetkellä  ei  käytännössä  eroa muista  koulutusyksiköistä  valmistuneiden  keskimääräisestä  osuudesta.  Kyselyhetkellä kaksi  vastaajaa  oli  työttömänä,  joka  on  koko  aineisto  huomioiden  suhteellisen  korkea osuus.  Työvoiman  ulkopuolella  olevista  kaksi  vastaajaa  ilmoitti  olevansa  päätoimisia opiskelijoita.  Taulukko 91. Työmarkkinatilanne (ÅA)   Valmistumishetki, ÅA Valmistumishetki, muut Kyselyhetki, ÅA Kyselyhetki, muut Työssä  62,5  73,0  78,9  86,7 Työttömänä  15,0  15,1  5,3  1,7 Työvoiman ulkopuolella  17,5  10,2  15,8  11,4 Muu tilanne  5,0  1,7  0,0  1,7 Yhteensä  100  100  100  100 N  40  676  38  676  Åbo  Akademista  valmistuneet  vastaajat  ovat  olleet  työssä  valmistumisensa  jälkeen keskimäärin 4 vuotta 6 kuukautta, mutta tästä koulutustasoaan vastaavassa työssä vain 3 vuotta  6  kuukautta.  Molemmat  työssäoloajat  ovat  selvästi  koko  aineiston  lyhimmät yliopistojen  välisessä  vertailussa.  Koulutustasoa  vastaamaton  työssäoloaika  suhteessa koulutusta vastaavaan työssäoloaikaan on koko aineiston pisin. 
  • 180. 179  Työnantajia  Åbo  Akademista  valmistuneilla  on  ollut  keskimäärin  2,4  ja  työsuhteita keskimäärin  3,6.  Työttömänä  vastaajista  on  ollut  36  %.  Osuus  on  yliopistojen  välisessä vertailussa  toiseksi  korkein.  Työttömänä  olleista  vastaajista  kolme  neljästä  on  kuitenkin ollut työttömänä vain kerran ja työttömyysajan mediaani on kuusi kuukautta.  Taulukko 92. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (ÅA)   Työssä * Työsuhteita ** Työttömänä ***ÅA (N=41)  3 v 6 kk  3,6  36,0 Muut (N=641)  4 v 6 kk  2,9  24,8 *= koulutustasoa vastaavassa työssä       **= keskiarvo       ***=  niiden  osuus,  joilla  on  ollut  vähintään yksi työttömyysjakso valmistumisen jälkeen         Åbo  Akademista  valmistuneet  ovat  työllistyneet  valmistumisensa  jälkeen  merkittävästi useammin julkiselle sektorille kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneet keskimäärin. Kyselyhetkeen  mennessä  erot  Åbo  Akademista  ja  muista  koulutusyksiköistä valmistuneiden  sijoittumisessa  eri  työnantajasektoreille  eivät  ole  vielä  tasoittuneet,  sillä vain kaksi viidestä Åbo Akademista valmistuneesta kyselyyn vastanneesta on sijoittunut yksityiseen  yritykseen,  ja  valtaosa  vastaajista  työskentelee  edelleen  julkisella  tai kolmannella sektorilla.   
  • 181. 180  Taulukko 93. Päätyönantaja (ÅA) %  Ensimmäinen työ, ÅA Ensimmäinen työ, muut Kyselyhetken työ, ÅA Kyselyhetken työ, muut Yksityinen yritys  35,9  78,1  40,0  78,8 Kunta, kuntayhtymä  25,6  4,1  22,8  4,7 Valtio, valtion liikelaitos  10,3  5,6  2,9  5,3 Yliopisto, korkeakoulu  7,7  7,5  11,4  5,3 Oma yritys, vastaanotto, tms  7,7  2,1  2,9  3,0 Järjestö, seurakunta, tms  10,3  2,4  17,1  2,8 Muu työnantaja  2,5  0,2  2,9  0,1 Yhteensä  100  100  100  100 N  39  670  35  652  Taulukossa  94  ovat  nähtävissä  vastaajien  työpaikkojen  sijaintimaakunnat.  Ensimmäisen valmistumisen  jälkeisen  työn  yleisin  sijaintimaakunta  on  Varsinais‐Suomi.  Työuran edetessä suurempi osa vastaajista on siirtynyt Uudellemaalle töihin verrattaessa osuutta ensimmäiseen valmistumisen jälkeiseen työpaikkaan ja Uusimaa onkin kyselyhetken työn yleisin sijaintimaakunta.       
  • 182. 181  Taulukko 94. Työpaikan sijainti maakunnittain (ÅA) %  Ensimmäinen työ, ÅA Ensimmäinen työ, muut Kyselyhetken työ, ÅA Kyselyhetken työ, muut Ahvenanmaa  2,6  0,0  5,7  0,0 Etelä‐Karjala  0,0  2,8  0,0  2,2 Etelä‐Pohjanmaa  0,0  2,4  0,0  1,5 Etelä‐Savo  0,0  0,7  0,0  0,6 Kainuu  0,0  0,3  0,0  0,0 Kanta‐Häme  0,0  0,6  0,0  0,8 Keski‐Pohjanmaa  0,0  0,4  5,7  0,8 Keski‐Suomi  0,0  3,9  0,0  2,9 Kymenlaakso  2,6  1,0  0,0  0,8 Lappi  0,0  0,4  0,0  0,9 Pirkanmaa  0,0  5,8  2,9  6,0 Pohjanmaa  25,6  7,1  22,9  6,0 Pohjois‐Karjala  0,0  1,5  0,0  0,9 Pohjois‐Pohjanmaa  2,6  5,5  2,9  4,6 Pohjois‐Savo  0,0  2,4  0,0  1,5 Päijät‐Häme  0,0  1,3  0,0  1,9 Satakunta  0,0  1,2  0,0  1,5 Uusimaa  23,1  52,2  31,3  56,0 Varsinais‐Suomi  35,9  6,2  22,9  4,2 Ulkomaat  7,6  4,3  5,7  6,9 N  39  672  35  647  
  • 183. 182  Ensimmäisen työtehtävän osalta on joitakin eroja nähtävissä verrattaessa Åbo Akademista valmistuneita muista koulutusyksiköistä valmistuneisiin. Huomattavan suuri osuus Åbo Akademista  valmistuneista  oli  löytänyt  ensimmäisen  työnsä  joko  opetuksen  tai kasvatuksen  saralta,  tai  asiakas‐  tai  potilastyöstä.  Vastaavasti  huomattavan  pieni  osuus Åbo Akademista valmistuneista on työllistynyt rahoituksen ja taloushallinnon tehtäviin. Myös  johto‐  ja  esimiestehtävissä  toimivien  osuus  on  pieni  Åbo  Akademista valmistuneiden keskuudessa.                
  • 184. 183  Taulukko 95. Työtehtävien luonne (ÅA) %  Ensimmäinen  työ, ÅA Ensimmäinen  työ, muut Kyselyhetken  työ, ÅA Kyselyhetken  työ, muut Tutkimus  5,1  9,0  8,3  6,9 Opetus tai kasvatus  20,5  3,6  19,4  2,1 Johto‐ ja esimiestehtävät  5,1  9,2  11,1  27,3 Konsultointi tai koulutus  2,6  12,3  5,6  12,0 Asiakas‐, potilastyö  23,0  10,5  13,9  3,7 Markkinointi ja myynti  5,1  12,2  8,3  12,2 Suunnittelu‐,  kehitys‐  tai hallintotehtävät 15,4  10,7  13,9  9,8 Viestintä‐ tai mediatyö  0,0  2,1  2,8  1,9 Toimisto‐ ja esikuntatehtävät 10,3  5,7  0,0  2,0 Kirkollinen työ  5,1  0,1  5,6  0,1 Lainopillinen työ  2,6  2,0  2,8  2,0 Rahoituksen  ja taloushallinnon teht. 2,6  19,6  8,3  17,0 Muu työ  2,6  3,0  0,0  3,0 Yhteensä  100  100  100  100 N  39  679  36  682  Yhtenä työn laadullisena mittarina on työsuhteen luonne. Åbo Akademista valmistuneista 51 % ilmoitti ensimmäisen työtehtävänsä olleen luonteeltaan vakituinen. Osuus on toiseksi matalin  koko  aineistosta.  Kyselyhetkellä  vakituisessa  työsuhteessa  oli  61  %  vastaajista. Osuus on pienin, kun huomioidaan kaikista koulutusyksiköistä valmistuneet. 
  • 185. 184  Tehdyn  laatuluokituksen  perusteella  Åbo  Akademista  valmistuneet  vastaajat  ovat valmistumisensa jälkeen työllistyneet huomattavan usein oman alan akateemiseen työhön, verrattuna  muiden  koulutusyksiköiden  vastaaviin  keskiarvoihin.  Erot  tasaantuvat tultaessa  kyselyhetken  tilanteeseen,  ja  yllättävää  onkin  se,  että  kyselyhetken  tilanteessa suhteellisesti  suurempi  osuus  Åbo  Akademista  valmistuneista  on  koulutusta vastaamattomassa työssä (ryhmä D), kuin oli valmistumishetkellä.  Taulukko 96. Työtehtävien laatuluokat (ÅA) %  Ryhmä A Ryhmä B Ryhmä C  Ryhmä DEnsimmäinen työ, ÅA (N = 31) 61,3  0,0  32,3  6,4 Ensimmäinen työ, muut (N = 600)  43,3  2,0  43,0  11,7 Kyselyhetken työ, ÅA (N = 32) 75,0  0,0  15,6  9,4 Kyselyhetken työ, muut (N = 587)  74,4  1,5  22,5  1,5  Kyselyhetken työn osalta vastaajilta tiedusteltiin myös arviota työn vaativuustasosta. Åbo Akademista  valmistuneista  56  %  ilmoitti  työskentelevänsä  hyvin  koulutustasoaan vastaavassa  tehtävässä.  Osuus  on  matalin  koko  aineistossa.  Osittain  koulutustasoa alhaisemmassa tehtävässä ilmoitti työskentelevänsä 22 % vastaajista ja loput 22 % kokivat työskentelevänsä  koulutustasoaan  vaativammissa  tehtävissä.  Koulutustasoaan vaativammissa tehtävissä toimivien osuus on taas koko aineiston suurin. Åbo Akademista valmistuneet näyttäisivät tämän perusteella jakautuneen voimakkaammin koulutustasoa vaativampiin  ja  alempiin  tehtäviin  kuin  muista  koulutusyksiköistä  valmistuneet. Kuitenkin 30 % vastaajista ilmoitti muun koulutuksen ohjanneen heidät koulutustasoaan alhaisempiin  tehtäviin  ja  neljäsosa  vastaajista  oli  nykyisessä,  koulutustasoaan alhaisemmassa tehtävässään siksi, että koki työnsä olevan muuten mielenkiintoisempaa. 
  • 186. 185  Åbo Akademista valmistuneiden bruttokuukausipalkan mediaani on 3100 euroa. Luku on lähes  tuhat  euroa  pienempi  kuin  koko  aineistosta  laskettu  vastaava  mediaani  ja  se  on laskenut  edellisestä  tutkimuksesta.  Miesten  palkkamediaani  oli  3175  euroa  ja  naisten vastaava  2800  euroa.  Pääaineittain  katsottuna  kansainvälisen  liiketoiminnan  osalta bruttokuukausipalkan  mediaani  oli  vuonna  2005  valmistuneilla  3200  euroa  ja  keskiarvo 3156  euroa.  Muiden  pääaineiden  osalta  taulukointia  ei  tehty  vastaajamäärän  pienuuden vuoksi. Åbo  Akademista  valmistuneet  arvioivat  työnsä  sisältöä  keskimäärin  melko  samalla tavalla, kuin muista yliopistoista valmistuneet keskimäärin. Åbo Akademista valmistuneet kokivat työnsä olevan hieman mielenkiintoisempaa, työnsä tarjoavan sopivasti haasteita hieman  useammin  kuin  muista  koulutusyksiköistä  valmistuneet  kokonaisuutena. Vastaavasti Åbo Akademista valmistuneet kokivat, ettei heidän työnsä mahdollista yhtä hyvin  uralla  etenemistä,  eikä  sen  jatkuvuus  ole  yhtä  varma,  kuin  muista  yksiköistä valmistuneet vastaajat kokonaisuutena.   
  • 187. 186  Kuvio 35. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (ÅA) 7.10.2 Palautetta opinnoista  Åbo  Akademista  valmistuneista  vastaajista  noin  joka  kuudes  (18  %)  ilmoitti  olevansa erittäin  tyytyväinen  suorittamaansa  tutkintoon  työuransa  kannalta.  Osuus  on  hieman pienempi  kuin  koko  aineistossa  keskimäärin.  Tutkintoonsa  erittäin  tai  hieman tyytymättömiä  vastaajia  oli  15  %,  mikä  on  puolestaan  koko  aineiston  toiseksi  korkein keskiarvo. Loput vastaajista (67 %) oli työuransa kannalta tutkintoonsa joko tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä. Kyselylomakkeessa tiedusteltiin erilaisten tietojen ja taitojen merkitystä työssä sekä sitä, miten  yliopisto‐opiskelu  näitä  tietoja  ja  taitoja  kehitti.  Åbo  Akademista  valmistuneiden vastaajien  mielestä  työssä  merkityksellisimmät  taidot  ovat  ongelmanratkaisutaidot  ja ryhmätyö‐  ym.  sosiaaliset  taidot.  Näiden  taitojen  keskiarvo  oli  vähintään  5,2. Merkitykseltään  vähäisimmiksi  vastaajat  arvottivat  viestinnän  muilla  kielillä.  Tämän taidon kohdalla vastausten keskiarvo oli 2,3. Yliopisto‐opiskelu kehitti Åbo Akademista valmistuneiden vastaajien mielestä parhaiten viestintätaitoja  ruotsin  kielellä  ja  analyyttistä,  systemaattista  ajattelua.  Myös tiedonhankintataidot ja oman alan teoreettinen osaaminen kehittyivät vastaajien mielestä melko  hyvin.  Puutteellisimmin  kehittyivät  vastaajien  mielestä  yritystoiminnan perusteiden tuntemus, esimiestaidot ja viestintä muilla kielillä. Kuviossa 36 on verrattu Åbo Akademista valmistuneiden arviota kunkin tiedon ja taidon kohdalla siitä, miten opiskelu niitä kehitti, muista yliopistoista valmistuneiden vastaaviin arvioihin.  Kokonaisuudessaan  opetus  Åbo  Akademissa  näyttää  kehittävän  tutkinnon suorittaneiden osaamista näiden kriteerien mukaan vain kohtalaisesti. Kokonaisarvio on koko aineiston matalin.  
  • 188. 187    1= erittäin puutteellisesti, 2= puutteellisesti, 3=melko puutteellisesti, 4= melko hyvin, 5= hyvin, 6= erinomaisesti Kuvio 36. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja taitoja (ÅA)  Åbo  Akademista  valmistuneet  arvioivat  opiskelun  kehittäneen  viestintätaitoja  ruotsin kielellä selvästi paremmin kuin muista koulutusyksiköistä valmistuneet kokonaisuutena. Kehittämiskohteita  sen  sijaan  suhteessa  muista  koulutusyksiköistä  valmistuneisiin kokonaisuutena  näyttäisi  olevan  paljon.  Suurimmat  erot  löytyivät  yritystoiminnan perusteiden tuntemuksen, taloussuunnittelun ja budjetoinnin taitojen sekä esimiestaitojen kehityksestä,  joiden  Åbo  Akademista  valmistuneet  vastaajat  arvioivat  kehittyneen 
  • 189. 188  huomattavasti  puutteellisemmin  verrattaessa  muista  yksiköistä  valmistuneisiin kokonaisuutena. ”Merkitys työssä – opiskelu kehitti” vastausten keskiarvot on koottu alla olevaan kuvioon, jossa pystyakselina on vastaajien mielipide siitä, miten yliopisto‐opiskelu kyseistä tietoa tai taitoa kehitti. Mitä enemmän oikealla piste kuviossa on, sitä suurempi kyseisen tiedon ja  taidon  merkitys  on  nykyisessä  työssä,  ja  vastaavasti  mitä  ylempänä  piste  on,  sitä enemmän yliopisto‐opiskelu kehitti kyseistä tietoa tai taitoa. Kuvio on jaettu nelikenttään, joka muodostetaan akselistolle väitteiden summamuuttujien keskiarvojen perusteella.    Kuvio 37. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (ÅA)  
  • 190. 189  Kuviosta  37  nähdään,  että  työssä  tärkeitä  taitoja,  joita  opiskelu  kehittää  keskimääräistä heikommin,  ovat  organisointi‐  ja  koordinointitaidot,  viestintä  suomeksi  ja esiintymistaidot.  Tarkasteltaessa  vain  ”merkitys  työssä”  ja  ”opiskelu  kehitti”  –keskiarvojen  erotusta,  eli  kuilua,  keskeisimmät  kehittämiskohteet  suhteessa työelämätarpeeseen  opintojen  osalta  ovat  organisointi‐  ja  koordinointitaidot, neuvottelutaidot ja viestintä suomen kielellä.                 
  • 191. 190   8 Johtopäätökset  Kauppatieteilijöiden  sijoittuminen  työmarkkinoille  on  kautta  linjan  sujunut  hyvin ensimmäisen  viiden  vuoden  sisällä  valmistumisesta.  Taloussuhdanteiden  muutoksen voidaan  olettaa  näkyvän  ensimmäisenä  yksityisen  sektorin  työllistävyydessä,  joka  on KTM‐tutkinnon  suorittaneiden  keskeinen  työnantajasektori.  Aineistossa  näkyykin merkkejä  siitä,  että  yleisen  taloustilanteen  heikkeneminen  on  asettanut  haasteita valmistumisen  jälkeiseen  työllistymiseen.  Kyselyhetkellä,  viisi  vuotta  valmistumisen jälkeen,  kauppatieteilijät  ovat  kuitenkin  työllistyneet  hyvin  niin  määrällisestä,  kuin laadullisestakin näkökulmasta. Kauppatieteiden  maistereiden  työuran  alku  on  kokonaisuudessaan  suhteellisen  vakaan oloinen.  Lähes  kolme  vastaajaa  neljästä  oli  jo  valmistumishetkellä  työssä.  Kaikkiaan vastaajat ovat olleet työssä valmistumisensa jälkeen keskimäärin 4 vuotta 11 kuukautta, josta koulutustaan vastaavassa työssä 4 vuotta 5 kuukautta. Joka neljäs vastaaja oli ollut työttömänä  valmistumisensa  jälkeen.  Työttömyys  on  kuitenkin  pääsääntöisesti  ollut kertaluonteista ja tilapäistä. Lähes kolme neljästä työttömyyttä kohdanneesta vastaajasta oli ollut työttömänä ainoastaan kerran ja työttömyysajan mediaani oli kolme kuukautta. Työnantajia vastaajilla oli työuransa ensimmäisen viiden vuoden aikana ollut keskimäärin kaksi ja työsuhteita keskimäärin kolme. Yleinen  suhdannetilanne  ei  tämän  raportin  mukaan  näytä  vaikuttaneen  huonontavasti laadulliseen  työllistymiseen  vastaajien  työuran  alussa.  Lähes  kolme  viidestä  vastaajasta (57 %) ilmoitti ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työsuhteensa olleen vakituinen. Luku on  parantunut  viime  vastaavasta  tutkimuksesta  hieman  ja  on  yleistä  akateemista keskiarvoa  korkeampi.  Ilahduttavasti  myös  määräaikaisessa  työsuhteessa  toimineiden vastaajien prosentuaalinen osuus pieneni edellisestä vastaavasta raportista. 
  • 192. 191  Viisi vuotta valmistumisen jälkeen kauppatieteilijöiden työllisyystilanne on erinomainen. Vain  vajaa  kaksi  prosenttia  vastaajista  oli  kyselyhetkellä  työttömänä,  ja  lisäksi  työn luonnetta  tarkasteltaessa  voidaan  todeta  että  työuran  kehitys  on  ollut  vakaata  ja tarkoituksenmukaista.  Kyselyhetkellä  hieman  reilu  neljännes  vastaajista  toimi  johto‐  ja esimiestehtävissä  ja  koulutusta  vastaamattomassa  työssä  toimivien  osuus  oli  pudonnut merkittävästi  ensimmäiseen  valmistumisen  jälkeiseen  työhön  verrattuna.  Vakituisessa työsuhteessa  olevien  osuus  oli  noussut  87  prosenttiin,  mikä  on  prosenttiyksikön korkeampi luku kuin edellisessä vastaavassa kyselyssä. Hyvä laadullinen työllistyminen näyttää heijastuvan myös vastaajien mielipiteissä, sillä vastaajat ovat pääosin tyytyväisiä työnsä sisältöön. Noin  joka  kuudes  vastaaja  ilmoitti,  että  kokee  työnsä  olevan  vaativuustasoltaan koulutustasoa  osittain  tai  selvästi  alhaisempi.  Vain  joka  kuudes  kyseisistä  vastaajista kuitenkin oli nykyisessä työssään, koska ei ollut saanut koulutustasoaan vastaavaa työtä. Vaativuustasoltaan  koulutustaan  alhaisemmissa  tehtävissä  toimivien  vastauksissa painottuivat laadulliset syyt, kuten viihtyvyys nykyisessä työssä ja nykyisten työehtojen paremmuus  vastaajan  mielestä.  Voidaan  siis  sanoa,  että  kaikista  kyselyhetkellä  työssä olevista  vastaajista  ainoastaan  kolme  prosenttia  on  vielä  viisi  vuotta  valmistumisensa jälkeen  epätarkoituksenmukaisesti  sijoittunut.  Vuosina  2002  –  2003  valmistuneilla vastaava prosenttiosuus on viisi. Vastaajista 91 % ilmoitti olevansa tyytyväinen suorittamaansa KTM‐tutkintoon työuransa kannalta. Tyytymättömien osuus on 2 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin vuosina 2002 – 2003  valmistuneilla.  Vaikka  kauppatieteiden  maisterit  ovat  pääosin  tyytyväisiä koulutukseensa,  on  opetuksessa  silti  kehitettävää.  Suhteessa  työelämätarpeisiin puutteellisimmin  vastaajien  mukaan  näyttävät  kehittyvän  neuvottelutaidot, projektinhallintataidot sekä organisointi‐ ja koordinointitaidot. Kauppatieteiden  maistereiden  työelämään  sijoittumisen  seurantaa  on  jatkettava säännöllisesti,  jotta  mahdolliset  taloustaantuman  vaikutukset  työurien  kehittymiseen 
  • 193. 192  nähdään  mahdollisimman  varhaisessa  vaiheessa.  Näin  saadaan  myös  kattava  kuva kauppatieteilijöiden  työllistymisestä  nykyisten  opiskelijoiden  hyödynnettäväksi. Seurannan  säännöllisyys  takaa  myös  koulutuksen  kehittämistoimien  vaikutusten seuraamisen. Vertailtaessa  KTM‐tutkinnon  suorittaneiden  urakehitystä  yleisiin  akateemisiin keskiarvoihin,  voidaan  todeta  että  kauppatieteilijöiden  tilanne  on  yleisesti  ottaen  hyvä. Valmistumisen  jälkeinen  työssäoloaika  on  KTM‐tutkinnon  suorittaneilla  koko  aineiston keskiarvon  paikkeilla,  ja  erillisten  työ‐  tai  virkasuhteiden  lukumäärä  koko  aineiston toiseksi pienin. Työttömänä olleiden kauppatieteiden maistereiden prosentuaalinen osuus valmistuneista  työuran  alkuvaiheessa  on  samalla  tasolla,  kuin  koko  aineistosta  laskettu keskiarvo  ja  työllisyystilanne  kyselyhetkellä  keskiarvoa  korkeampi.  Kauppatieteilijät pitävät  työtään  koko  aineiston  keskiarvoa  useammin  yliopistollista  koulutustasoa vastaavana, mutta hieman yllättävästi eivät kuitenkaan ole mielestään aivan tavoitteiden mukaisella työuralla ainakaan kyselyhetkellä. Kauppatieteilijöiden bruttokuukausipalkka on  koko  aineiston  neljänneksi  korkein  jääden  ainoastaan  lääke‐,  hammaslääke‐  ja eläinlääketiedettä opiskelleiden alapuolelle. 25                                                          25 Lähde Aarresaaren uraseuranta, työllistymistietoa vuonna 2005 valmistuneiden osalta 
  • 194. 193   Lähteet Elias, Peter ed. (1999): Moving on: graduate careers three years after graduation. Institute for Employment Research, Manchester. Korhonen,  Päivi  ja  Sainio,  Juha  (2006):  Viisi  vuotta  työelämässä.  Monialayliopistoista vuonna  2000  valmistuneiden  sijoittuminen  työmarkkinoille.  AKAVA  /  Aarresaari‐verkosto. Luettavissa: http://www.aarresaari.net/uraseuranta/julkaisut.htm Manninen, J. & Hobrough, J. (2000): Skill gaps and overflows? A European perspective of graduate skills and employment in SME´s. Industry and Higher Education February 2000. Puhakka,  Antero  &  Tuominen,  Visa  (2011):  Kunhan  kuluu  viisi  vuotta  –  ylemmän korkeakoulututkinnon  suorittaneiden  työurat.  Juvenes  Print,  Tampereen  yliopistopaino Oy 2011. Saarinen,  Johanna.  (2011):  Kauppatieteiden  kandidaattien  ja  maistereiden valmistumishetken palaute vuodelta 2010. SEFEn raportteja 3/2011. Sainio,  Juha  (2009):  Viisi  vuotta  työelämässä.  Vuosina  2002  ja  2003  kauppatieteiden maistereiksi valmistuneiden sijoittuminen työmarkkinoille. SEFEn raportteja 2/2009. Taustamateriaalina  on  käytetty  opetusministeriön  KOTA‐tietokantaa,  Aarresaaren internet‐sivuja  ja  Aarresaari‐verkoston  työllisyyskatsausta  (vuonna  2005  valmistuneiden osalta).     
  • 195. 194   Taulukko‐ ja kuvioluettelo Taulukko 1. Vastausprosentti ja vastanneiden lukumäärät yliopistoittain .............................. 7 Taulukko 2. Vastaajat pääaineryhmittäin ...................................................................................... 9 Taulukko 3. Työmarkkinatilanne valmistumishetkellä ............................................................ 11 Taulukko 4. Ensimmäisen työn päätyönantaja ........................................................................... 14 Taulukko 5. Ensimmäisen työpaikan sijainti .............................................................................. 15 Taulukko 6. Ensimmäisen työn luonne ....................................................................................... 17 Taulukko 7. Ensimmäisen työsuhteen luonne sukupuolittain ja pääaineryhmittäin ........... 20 Kuvio 1. Pystyikö hyödyntämään yliopistossa oppimiaan asioita ensimmäisessä työssä .. 22 Taulukko 8. Ensimmäisen työn laatuluokkien kuvaus ............................................................. 24 Taulukko 9. Työuran ensimmäiset viisi vuotta .......................................................................... 26 Taulukko 10. Työmarkkinatilanne kyselyhetkellä ..................................................................... 30 Taulukko 11. Päätyönantaja kyselyhetkellä ................................................................................ 32 Taulukko 12. Työpaikan sijainti kyselyhetkellä ......................................................................... 34 Taulukko 13. Työtehtävien luonne kyselyhetkellä .................................................................... 35 Taulukko 14. Työsuhteen luonne pääaineryhmittäin kyselyhetkellä (vain työlliset) ........... 38 Kuvio  2.  Pystyikö  hyödyntämään  yliopistossa  oppimiaan  asioita  kyselyhetkellä  (vain työlliset) ............................................................................................................................................ 41 Taulukko 15. Kyselyhetken työn laatuluokkien kuvaus (vain työlliset) ................................ 43 Kuvio  3.  Miten  hyvin  kyselyhetken  työ  vastaa  vaativuustasoltaan  yliopistollista koulutusta (vain työlliset) .............................................................................................................. 44 Kuvio 4. Mielipiteitä kyselyhetken työstä (vain työlliset) ......................................................... 46 Taulukko  16.  Bruttopalkka  kyselyhetkellä  säännölliset  lisät  mukaan  lukien  (vain kokopäivätyössä olevat, palkka euroina mediaanin mukaisessa järjestyksessä) .................. 48 Taulukko  17.  Bruttopalkka  työnantajasektorin  mukaan  kyselyhetkellä  säännölliset  lisät mukaan  lukien  (vain  kokopäivätyössä  olevat,  palkka  euroina  mediaanin  mukaisessa järjestyksessä) .................................................................................................................................. 50 
  • 196. 195  Taulukko 18. Bruttopalkka työtehtävien mukaan kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien (vain kokopäivätyössä olevat, palkka euroina mediaanin mukaisessa järjestyksessä) ............................................................................................................................................................ 51 Kuvio 5. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen .................... 53 Kuvio 6. Vastaajien mielipiteiden keskiarvo siitä, miten yliopisto‐opiskelu kehitti kaikkia mainittuja tietoja ja taitoja yhteensä  ............................................................................................ 55 Kuvio 7. ”Merkitys työssä – opiskelu kehitti” keskiarvojen erotus (= ”kuilu”) ..................... 57 Taulukko 19. Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistuneet vastaajat ................................ 59 Taulukko 20. Työmarkkinatilanne (HSE) .................................................................................... 60 Taulukko 21. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (HSE) ............................................................. 61 Taulukko 22. Päätyönantaja (HSE) ............................................................................................... 62 Taulukko 23. Työpaikan sijainti maakunnittain (HSE) ............................................................. 63 Taulukko 24. Työtehtävien luonne (HSE) ................................................................................... 65 Taulukko 25. Työtehtävien laatuluokat (HSE) ........................................................................... 66 Taulukko  26.  Bruttokuukausipalkka  kyselyhetkellä  säännölliset  lisät  mukaan  lukien (HSE), vain kokopäivätyössä olevat, palkka euroina  ............................................................... 67 Kuvio 8. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (HSE) .................................................................. 68 Kuvio 9. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja taitoja (HSE) .................. 70 Kuvio 10. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (HSE) ....... 72 Taulukko 27. Nyk. Itä‐Suomen yliopistosta valmistuneet pääaineryhmittäin ...................... 73 Taulukko 28. Työmarkkinatilanne (ISY) ...................................................................................... 74 Taulukko 29. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (ISY) .............................................................. 75 Taulukko 30. Päätyönantaja (ISY) ................................................................................................. 76 Taulukko 31. Työpaikan sijainti maakunnittain (ISY) ............................................................... 77 Taulukko 32. Työtehtävien luonne (ISY) ..................................................................................... 78 Taulukko 33. Työtehtävien laatuluokat (ISY) ............................................................................. 79 Kuvio 11. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (ISY) .................................................................. 81 Kuvio 12. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja taitoja (ISY) .................. 83 Kuvio 13. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (ISY) ......... 84 
  • 197. 196  Taulukko 34. Jyväskylän yliopistosta valmistuneet pääaineryhmittäin ................................. 85 Taulukko 35. Työmarkkinatilanne (JY) ........................................................................................ 86 Taulukko 36. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (JY) ................................................................. 87 Taulukko 37. Päätyönantaja (JY) ................................................................................................... 88 Taulukko 38. Työpaikan sijainti maakunnittain (JY) ................................................................. 89 Taulukko 39. Työtehtävien luonne (JY) ....................................................................................... 91 Taulukko 40. Työtehtävien laatuluokat (JY) ............................................................................... 92 Taulukko  41.  Bruttopalkka  kyselyhetkellä  säännölliset  lisät  mukaan  lukien  (JY,  vain kokopäivätyössä olevat vastaajat, palkka euroina)  ................................................................... 93 Kuvio 14. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (JY) .................................................................... 94 Kuvio 15. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja taitoja (JY) .................... 96 Kuvio 16. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (JY) ........... 97 Taulukko  42.  Lappeenrannan  teknillisestä  yliopistosta  valmistuneet  vastaajat pääaineryhmittäin ........................................................................................................................... 98 Taulukko 43. Työmarkkinatilanne (LTY) .................................................................................... 99 Taulukko 44. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (LTY) ........................................................... 100 Taulukko 45. Päätyönantaja (LTY) ............................................................................................. 101 Taulukko 46. Työpaikan sijainti maakunnittain (LTY) ........................................................... 102 Taulukko 47. Työtehtävien luonne (LTY) .................................................................................. 104 Taulukko 48. Työtehtävien laatuluokat (LTY) .......................................................................... 105 Taulukko  49.  Bruttopalkka  kyselyhetkellä  säännölliset  lisät  mukaan  lukien  (LTY,  vain kokopäivätyössä olevat vastaajat, palkka euroina)  ................................................................. 106 Kuvio 17. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (LTY) ............................................................... 107 Kuvio 18. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja taitoja (LTY) .............. 109 Kuvio 19. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (LTY) ..... 110 Taulukko 50. Oulun yliopistosta valmistuneet vastaajat pääaineryhmittäin ...................... 111 Taulukko 51. Työmarkkinatilanne (OY) .................................................................................... 112 Taulukko 52. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (OY) ............................................................. 113 Taulukko 53. Päätyönantaja (OY) ............................................................................................... 114 
  • 198. 197  Taulukko 54. Työpaikan sijainti maakunnittain (OY) ............................................................. 115 Taulukko 55. Työtehtävien luonne (OY) ................................................................................... 116 Taulukko 56. Työtehtävien laatuluokat (OY) ........................................................................... 117 Taulukko  57.  Bruttopalkka  kyselyhetkellä  säännölliset  lisät  mukaan  lukien  (OY,  vain kokopäivätyössä olevat vastaajat, palkka euroina)  ................................................................. 118 Kuvio 20. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (OY) ................................................................ 119 Kuvio 21. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja ja taitoja (OY) ............ 121 Kuvio 22. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (OY) ....... 122 Taulukko 58. Svenska handelshögskolanista valmistuneet vastaajat pääaineryhmittäin . 123 Taulukko 59. Työmarkkinatilanne (Hanken) ............................................................................ 124 Taulukko 60. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (Hanken) .................................................... 125 Taulukko 61. Päätyönantaja (Hanken) ....................................................................................... 126 Taulukko 62. Työpaikan sijainti maakunnittain (Hanken) ..................................................... 128 Taulukko 63. Työtehtävien luonne (Hanken) ........................................................................... 130 Taulukko 64. Työtehtävien laatuluokat (Hanken) ................................................................... 131 Taulukko 65. Bruttopalkka kyselyhetkellä säännölliset lisät mukaan lukien (Hanken, vain kokopäivätyössä olevat, palkka euroina) .................................................................................. 132 Kuvio 23. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (Hanken) ........................................................ 133 Kuvio 24. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja ja taitoja (Hanken) .... 135 Kuvio  25.  Työn  vaatimusten  ja  opiskelun  antamien  valmiuksien  kohtaaminen  (Hanken) .......................................................................................................................................................... 136 Taulukko 66. Tampereen yliopistosta valmistuneet vastaajat pääaineryhmittäin .............. 138 Taulukko 67. Työmarkkinatilanne (TaY) ................................................................................... 139 Taulukko 68. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (TaY) ........................................................... 140 Taulukko 69. Päätyönantaja (TaY) .............................................................................................. 141 Taulukko 70. Työpaikan sijainti maakunnittain (TaY) ............................................................ 142 Taulukko 71. Työtehtävien luonne (TaY) .................................................................................. 144 Taulukko 72. Työtehtävien laatuluokat (TaY) .......................................................................... 145 
  • 199. 198  Taulukko  73.  Bruttopalkka  kyselyhetkellä  säännölliset  lisät  mukaan  lukien  (TaY,  vain kokopäivätyössä olevat, palkka euroina)  ................................................................................. 146 Kuvio 26. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (TaY) ............................................................... 147 Kuvio 27. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja taitoja (TaY) ............... 149 Kuvio 28. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (TaY) ...... 150 Taulukko 74. Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneet vastaajat pääaineryhmittäin .. 151 Taulukko 75. Työmarkkinatilanne (TSE) ................................................................................... 152 Taulukko 76. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (TSE) ............................................................ 153 Taulukko 77. Päätyönantaja (TSE) .............................................................................................. 154 Taulukko 78. Työpaikan sijainti maakunnittain (TSE) ............................................................ 155 Taulukko 79. Työtehtävien luonne (TSE) .................................................................................. 157 Taulukko 80. Työtehtävien laatuluokat (TSE) .......................................................................... 158 Taulukko  81.  Bruttopalkka  kyselyhetkellä  säännölliset  lisät  mukaan  lukien  (TSE,  vain kokopäivätyössä olevat, palkka euroina)  ................................................................................. 159 Kuvio 29. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (TSE) ............................................................... 160 Kuvio 30. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja taitoja (TSE) ............... 162 Kuvio 31. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (TSE) ...... 163 Taulukko 82. Vaasan yliopistosta valmistuneet vastaajat pääaineryhmittäin ..................... 164 Taulukko 83. Työmarkkinatilanne (VY) .................................................................................... 165 Taulukko 84. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (VY) ............................................................. 166 Taulukko 85. Päätyönantaja (VY) ............................................................................................... 167 Taulukko 86. Työpaikan sijainti maakunnittain (VY) ............................................................. 168 Taulukko 87. Työtehtävien luonne (VY) .................................................................................... 169 Taulukko 88. Työtehtävien laatuluokat (VY) ............................................................................ 170 Taulukko  89.  Bruttopalkka  kyselyhetkellä  säännölliset  lisät  mukaan  lukien  VY  (vain kokopäivätyössä olevat, palkka euroina)  ................................................................................. 171 Kuvio 32. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (VY) ................................................................. 172 Kuvio 33. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja taitoja (VY) ................ 174 Kuvio 34. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (VY) ....... 175 
  • 200. 199  Taulukko 90. Åbo Akademista valmistuneet vastaajat pääaineryhmittäin ......................... 177 Taulukko 91. Työmarkkinatilanne (ÅA) .................................................................................... 178 Taulukko 92. Työuran ensimmäiset viisi vuotta (ÅA) ............................................................ 179 Taulukko 93. Päätyönantaja (ÅA) ............................................................................................... 180 Taulukko 94. Työpaikan sijainti maakunnittain (ÅA) ............................................................. 181 Taulukko 95. Työtehtävien luonne (ÅA) ................................................................................... 183 Taulukko 96. Työtehtävien laatuluokat (ÅA) ........................................................................... 184 Kuvio 35. Tyytyväisyys kyselyhetken työhön (ÅA) ................................................................ 186 Kuvio 36. Miten hyvin yliopisto‐opiskelu kehitti mainittuja tietoja taitoja (ÅA) ................ 187 Kuvio 37. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen (ÅA)....... 188              
  • 201. 200  Liite 1. Kyselylomake  
  • 202. 201   
  • 203. 202   
  • 204. 203   
  • 205. 204  Liite  2  ”Opiskelu  kehitti”  ja  ”merkitys  työssä”  keskiarvojen erotus yliopistoittain  Mitä  suurempi  negatiivinen  luku  sarakkeessa  on,  sitä  puutteellisemmin  vastaajien mielestä opiskelu kyseistä taitoa kehitti verrattuna sen merkitykseen työssä. Jos luku on positiivinen, tällöin opiskelu on kehittänyt kyseistä tietoa tai taitoa enemmän kuin mikä on sen merkitys työssä.  erotus  1 2  3  4 5 6 7 8 9  10 11HSE (N=132)  ‐0,3  ‐0,7  ‐0,7  ‐1,0  ‐0,6  ‐1,8  ‐1,8  ‐1,3  ‐1,5  0,0  0,4 ISY (N=28)  1,0  ‐0,2  ‐0,1  ‐0,8  ‐1,1  ‐1,5  ‐1,5  ‐0,2  ‐0,9  ‐0,2  ‐0,1 JY (N=62)  0,3  ‐0,6  ‐0,3  ‐1,4  ‐1,2  ‐1,6  ‐1,5  ‐1,1  ‐0,9  ‐1,2  ‐0,7 LTY (N=69)  0,0  ‐0,6  ‐0,2  ‐0,9  ‐0,9  ‐1,5  ‐1,4  ‐0,9  ‐1,2  ‐0,3  0,0 OY (N=50)  0,9  ‐0,4  0,3  0,0  0,5  ‐0,4  ‐0,7  1,4  ‐0,5  ‐0,3  ‐1,2 Hanken (N=91)  ‐0,5  ‐0,5  ‐0,5  ‐1,0  ‐0,6  ‐1,7  ‐1,5  ‐1,3  ‐1,2  ‐0,5  ‐0,1 TaY (N=51)  0,4  ‐0,6  ‐0,4  ‐1,5  ‐1,2  ‐1,8  ‐1,5  ‐1,4  ‐1,6  ‐0,3  ‐0,6 TSE (N=83)  0,2  ‐0,7  ‐0,4  ‐1,4  ‐1,1  ‐1,8  ‐1,7  ‐1,4  ‐1,7  ‐0,4  0,0 VY (N=98)  0,0  ‐0,8  ‐0,5  ‐1,6  ‐1,1  ‐2,0  ‐1,7  ‐1,2  ‐1,8  ‐0,2  ‐0,2 ÅA (N=39)  ‐0,2  ‐0,4  ‐0,8  ‐1,1  ‐1,1  ‐1,6  ‐1,6  ‐1,1  ‐1,1  ‐0,7  ‐0,9   
  • 206. 205   erotus  12  13 14 15 16 17  18  19HSE (N=132)  0,2  ‐0,8  0,4  1,3  0,5  ‐1,1  ‐1,1  1,4 ISY (N=28)  0,4  ‐0,9  ‐0,5  1,3  0,5  ‐0,8  ‐0,8  1,2 JY (N=62)  0,1  ‐0,6  ‐0,9  1,2  ‐0,1  ‐1,2  ‐1,2  1,2 LTY (N=69)  0,0  ‐0,8  ‐0,6  1,3  ‐0,9  ‐1,1  ‐0,8  1,1 OY (N=50)  ‐0,2  ‐2,3  ‐1,9  1,5  ‐1,1  ‐1,3  0,3  2,2 Hanken (N=91)  ‐0,1  ‐1,1  ‐1,1  0,3  ‐0,4  ‐0,8  ‐0,6  1,9 TaY (N=51)  ‐0,4  ‐1,1  ‐0,4  1,8  ‐0,2  ‐1,5  ‐1,1  1,4 TSE (N=83)  0,1  ‐0,4  ‐0,6  1,6  ‐0,1  ‐0,9  ‐1,2  1,8 VY (N=98)  ‐0,1  ‐1,1  ‐0,8  1,0  ‐0,8  ‐1,5  ‐1,4  1,2 ÅA (N=39)  ‐0,5  ‐0,2  ‐1,5  ‐0,1  ‐0,4  ‐1,4  ‐1,0  0,1  1 Oman alan teoreettinen osaaminen2 Analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot3 Tiedonhankintataidot4 Ongelmanratkaisutaidot5 Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot6 Neuvottelutaidot7 Organisointi- ja koordinointitaidot8 Esimiestaidot9 Projektinhallintataidot10 Lainsäädännön tuntemus11 Taloussuunnittelu ja budjetointi
  • 207. 206  12 Yritystoiminnan perusteiden tuntemus13 Tieto- ja viestintätekniikan taidot14 Viestintä suomen kielellä15 Viestintä ruotsin kielellä16 Viestintä englannin kielellä17 Esiintymistaidot1819Opetus-, koulutus- tai ohjaustaidotViestintä muilla kielillä 

×