Helkan toisen Leader sidosryhmäseminaarin ryhmätöiden tulokset 4.12.2012 final

  • 318 views
Uploaded on

 

  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Be the first to comment
    Be the first to like this
No Downloads

Views

Total Views
318
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
4

Actions

Shares
Downloads
0
Comments
0
Likes
0

Embeds 0

No embeds

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
    No notes for slide

Transcript

  • 1. Leader-toimintatavan laajentaminen kaupunkeihin Sidosryhmäseminaari tiistaina 4.12.2012 klo 15.00-18.00 Paikka: Olympiastadionin seminaaritila Työpajaosuuden ryhmätöiden tulokset
  • 2. Toimintamalliluonnoksen vahvuudet Koordinaatioryh mä on palvelupiste Vapaiden toimijoiden rahoitus mahdollista Tukee Helsingin palvelustrategiaa Rekisteröinti tuo selkeyttä ja luotettavuutta Kolmikantaisuus hyvä Kolmikanta on hyvä Isojen kokonaisuuksien näkeminen Asukaslähtöisyys Kykyä ja kannustavuutta koordinaatioryh- mien kautta Paikallistoimin- taan ja -ryhmille tukea Poliittiset puolueet ovat kansalaistoimin taa Koordinaatio- ryhmä toimii EU- rahoilla Lähidemokratia lisääntyy Pitkäjänteisyys 1 + 2 –tasot toimivat lähellä Vain pakollinen rekisteröidään = koordinointiryh- mä Rahoitusmahdolli suus kaikille PAIKLLISUUS JA LÄHIDEMOK- RATIA MATALA KYNNYS YHDISTYSTASO VIRALLINEN KOORDINAATIO- RYHMÄ ON PALVELUPISTE KOLMIKANTA- PERIAATE ISO KUVA PITKÄJÄNTEI- SYYS Matala kynnys lähteä mukaan (paikallisryhmät ja koordinaatioryhm ät erotettu)
  • 3. Toimintamalliluonnoksen puutteet Ryhmien pitäisi avautua myös ulospäin Toimintaryhmien laajuus EU-säännöt myös rajoittavat Epäselvää onko hanke lähidemokratian väline tai rahanjakoväline Suhde muihin rakenteisiin ja toimijoihin epäselvä Malli ei ota huomioon ryhmien eriarvoisuutta > tasa-arvo yhdeksi perusarvoista EU-maksatusten viive ja puskurirahoituk- sen tarve Miten varmistetaan, että mikä tahansa ryhmä/porukka/ jengi pääsee mukaan? Onko järjestäytynyt ”epämuodollinen” Rekisteröitymi- nen voi olla haastavaa Byrokratian vaara Byrokratia – moniportaisuus liikaa Byrokratia Onko liian hierarkinen tai monimutkainen malli? Byrokratia – erityisesti koordinaatioryh- män rooli epäilyttää Omat käytännöt temaattisille hankkeille? Liian moniportainen järjestelmä Pitkäkestoiset kehityssuunni- telmat Piirakka (himmeli) hämää BYROKRATIA MALLIN MONIPORTAISUUS SUHDE MUIHIN TOIMIJOIHIN EPÄSELVÄ KOORDINAA- TIORYHMIEN LUONNEJA KOKO TOIMINNAN LUONNE JA ARVOT OSIN EPÄSELVIÄ
  • 4. Ryhmätöiden kysymykset 1. Miten koordinaatioryhmät perustetaan ja hallitus muodostetaan Helsingissä? • Asukkaat, yritykset, kaupunki –kolmikanta perustana 2. Miten mallia kevennetään / yksinkertaistetaan? 3. Miten paikalliset toimijat ja koordinaatioryhmä pelaavat yhteen? • Konkreettisia toimintatapoja ja työvälineitä 4. Kuinka toimintamalli myydään hallinnolle? • Pahimmat pullonkaulat ja niille ratkaisuehdotuksia 5. Mikä on mallin paikka kaupungin toimintakentässä? 6. Mistä paikalliselle kehittämistoiminnalle hankintaan rahoitusta?
  • 5. 1. Miten koordinaatioryhmät perustetaan ja hallitus muodostetaan Helsingissä? • Koordinaatioryhmän valmistelija? – Kuka?, tärkeä rooli • Koordinaatioryhmiä enemmän kuin 1 • Kuka maksaa hallinnon palkan? • Koordinaatioryhmät – suurpiirit • Kokeillaan eri malleja - käynnistetään siellä, missä on intoa • Kuka ottaa ensiaskeleen – Helka? = kokoonkutsuja • Ensimmäisillä ryhmillä proaktiivinen rooli • Kts. Ruotsi • Jäseniä voivat olla kaikki • Miten valitaan hallitus? Vapaa haku Mihin ryhmää kuuluu? Yksittäiset kansalaiset Järjestöt, yrittäjät, yritykset Kunta • Virkamiehiä • Vapaasti hakeutuvia • Luottamushenkilöitä
  • 6. 2. Miten mallia kevennetään / yksinkertaistetaan? • Kun koordinointiryhmä on olemassa se järjestää säännölliset julkiset tapahtumat, missä hankkeet esitellään (paikan päällä jo –ehkä- valinta?) • Osallistuva budjetointi ja karkeita %-jakoja käyttöön – mukaan virtuaaliset ja kapakkakierros + fasilitointi – Sähköiset äänestykset • Vain yksi koordinaatioryhmä vai suurpiireittäin – Häviääkö paikallisuus, miten temaattisuus? – Budjetti”momentit” eri alueille – Suurpiireittäin koordinaatioryhmät – Jos yksi koordinaatioryhmä. Sen alle vetovastuut teemoista ja alueista • Ensin ideat, sitten rahat ( näin ruohojuuritasolla) • ”Pitchaus”-tilaisuuksia > sitten jonkin ajan päästä päätöksiä • Aluelautakuntien kautta rahoituksen kanavointi • Paikalliset, virtuaaliset ilmoitustaulut haravoivat ideoita jatkuvasti (ovat avoimesti nähtävillä kaikille) • Temaattisuuden ja hankkeiden niputus oltava mahdollista • Miten ”juridisuus” hoituisi (rahan jako …) – Toiminnan tarkastaja ja kirjanpito yhdessä (ei joka porukalle erikseen) • Avoimuus ja materiaalin jakaminen • Koordinaatioryhmässä ammattimaiset viestijät/ tiedottajat
  • 7. 3. Miten paikalliset toimijat ja koordinaatioryhmä pelaavat yhteen? • Pääseekö toiminta-ajatuksen esittäjä mukaan toteutukseen? • Entä voiko jättää idean osallistumatta siihen • Pitäisi olla nimettynä ideakoordinaattori koordinaatioryhmässä > seuraa ja vie eteenpäin ruohonjuuritason ideoita • Kirjaston hyödyntäminen tukitoimena • Pystyykö koordinaatioryhmä välittämään palautetta myös kaupungilta asukkaille. • Pitää olla mahdollisuus jalkautua myös paikallisesti (ruohojuuritasolle) ideoita toteuttamaan. – Paikallisuuden säilyminen myös toteutettaessa • Idean kehittäminen mahdollisimman pitkälle paikallisesti • Koordinaatioryhmälle sabluuna siihen, mitä toteutettavan idean pitää sisältää – Myös tulkkina toimiminen hallinnon ja kuntalaisen välillä • Koordinaatioryhmän jäsenillä eri roolit (esim. joku henkilö neuvontapalveluna tietämättömille) • Tutkimus mukaan kehittämisen avuksi > mikä toimii ? • Helsingin kaupungin organisaatio otettava huomioon • Yhdistää ja verkottaa paikallisia toimijoita toisiinsa – Myös ideoita, mahdollisesti jopa avoin ideapankki – Verkottaa myös alueen ulkopuolelle, jopa kansainvälisesti • Koordinaatioryhmä tarjoaa resursseja paikalliseen toimintaan
  • 8. 4. Kuinka toimintamalli myydään hallinnolle? (1/2) Kaupunki • Positiiviset vaikutukset > mahdollisuus saada rahoitusta • Kuka on kaupungissa tämän toiminnan omistaja? Maakuntaliitto ”Vallasta luopumisen vaikeus” • Hyötyjen kirkastaminen • Paikallistoiminnan lisäarvon osoittaminen • Teemojen konkretisointi • Rahoitus, vastuukysymykset • Mihin ELY-keskus vastaa / työnjako ja yhteistyö ELY-keskus • Vastuukysymykset ja roolit selkeytettävä TEM hallinto Kansalaisten ideat TOIMINTAMALLIN TUKI JA APU
  • 9. 4. Kuinka toimintamalli myydään hallinnolle? (2/2) Hyötyjä hallinnolle • Paikallinen neuvonta • Hankkeiden niputus • Selkeä prosessi ja rakenne hakuja varten • Tukee hallinnon palvelustrategiaa • Voimaantuva paikallinen porukka > vaatimukset hallinnolle – Kaupunki on mukana koordinaatioryhmässä • Ideamylly • Liikkeiden ja kaupunginosayhdistysten toiminnan yhdistäminen • Paikallisen ymmärryksen lisääminen ”Myynti”toimenpiteitä • Mahdollisimman paljon ihmisiä osallistuu >Kaupunki ostaa mallin, kun ihmiset uskoo asiaansa • Tärkeimmät kohderyhmät: poliittiset ryhmät > kaupunginhallitus, valtuusto ja kaupunginjohtaja • Perustetaan yhdistykset ja haetaan nykyisten järjestöjen ja asukastoimijoiden tuki • Julkinen kampanja • Koordinaatioryhmä rakentaa erinomaisen strategian
  • 10. 5. Mikä on mallin paikka kaupungin toimintakentässä? • Voi toimia ideoiden haravointityökaluna hallinnon omaan myllyyn (hiljaiset signaalit) • Yhteisöllisyyden vahvistaja • Yhdistää kaupungissa toimivia ryhmiä > sitoutuneisuuden lisäys • Täydentää muita lähidemokratiamalleja • Mahdollistaa tuen vapaalle toiminnalle • Pakottaa ylittämään nykyiset käytännöt = väliinputoajahankkeet tehdään mahdollisiksi • Kumppanuuksien löytäminen : Antaa rakenteen laajentaa kumppanuuksia ja 3. sektorin yhteistyölle • Kaupunki tilaajana > uusien tekijöiden löytäminen – Antaa myös mallin 3. sektorin hyödyntämiseen palvelutuotannossa • Aluerajojen ja hallintorajojen rikkominen vaikeus/ mahdollisuus • Kuuluu kaupungin strategiselle tasolle asti • Tukee kaupungin palvelustrategiaa • Suhde lautakuntiin? • On kehittämistoimintaa, voi punoutua virkatyöhön / eri kokoisten ryhmien huomiointi – Tarjoaa kokeilualustan toimijakokeiluille • Eri hallintokuntien tavoitteiden tematisointi > aloitteiden kokoaminen ja niiden rahoitus • Välityskanava - media • Oppimisprosessi
  • 11. 6. Mistä paikalliselle kehittämistoiminnalle hankintaan rahoitusta? • Hyvä, vakuuttava strategia > rahoitusta (TEM, EAKR, ESR) • Koordinaatioryhmä hakee – puskurirahasto!! • Kaupungin rahoitus (sosiaalivirasto) • Kaikki ne tahot, mistä yhdistykset hakevat ( säätiöt, kaupunki, raha- automaattiyhdistys jne.) • Uudenmaan liitto (Urban) • Vapaata rahaa pieniin hankkeisiin • Voisiko koordinaatioryhmä myydä palveluita • Yliopistot ja oppilaitokset (nyt Leaderissä jo paljon mukana) • Joukkorahoitus • Yritykset, paikalliset yrittäjät • Kehitysyhteistyö (UM) • Mikä on se maaseuturahaston veroinen perusrahoittaja
  • 12. Mallin kehittämisen jatkotavoitteita / projektipäällikön yhteenvetoa ryhmätöiden pohjalta Tavoite 1: Byrokratia ja toimintamallin hierarkisuus vähenevät • Tutkitaan mahdollista mallia, jossa koordinaatioryhmiä on vähemmän kuin luonnoksessa. – Miten paikallinen/ alueellinen toiminta voidaan sitoa paremmin suurempiin koordinaatioryhmiin? – Miten strategia kootaan paikallisten toimijoiden kanssa? • Mallinnetaan yhteistyötä hallinnon sidosryhmien kanssa Tavoite 2: Paikallisuus ja lähidemokratia vahvistuu • Tarkennetaan edelleen koordinaatioryhmän roolia ja tehtäviä paikallisen toiminnan innostajana ja tukijana • Kehitetään paikallisen tason toimintaideaa siten, että kaksitasoisuus vähenee ja paikallisuus vahvistuu. • Kuvataan tarkemmin vuorovaikutusmenetelmät strategian laadinnassa ja ideasta hankkeeksi -prosessissa Tavoite 3: Mallin toimeenpano onnistuu • Jatketaan suunnitelmallisesti kontaktointia tärkeimpien sidosryhmien kanssa • Tehdään etenemissuunnitelma mallin toimeenpanoa varten