Biotaloustreffit - Ekosysteemipalvelut biotalouden perustana, IEEP

644 views
500 views

Published on

Marianne Kettunen, Institute for European Environmental Policy

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
644
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
4
Actions
Shares
0
Downloads
0
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Biotaloustreffit - Ekosysteemipalvelut biotalouden perustana, IEEP

  1. 1. Ekosysteemipalvelut biotalouden perustana Marianne KettunenInstitute for European Environmental Policy (IEEP) / Vieraileva tutkija SYKE Luontoympäristökeskus Biotaloustreffit 28 marras 2012
  2. 2. Ekosysteemipalvelut = hyötyjä, joita ihmiset saavat luonnosta - Millennium Ecosystem Assessment 2005 -© M. Kettunen
  3. 3. Ekosysteemipalvelut Luonnon hyödylliset Luonnon hyödylliset Luonnon ei- resurssit (markkinalliset prosessit / materiaaliset hyödyt / ja markkinattomat!) / Säätelypalvelut Kulttuuripalvelut Tuotantopalvelut Pölytys Matkailu Ravinto Veden kierto Virkistyskäyttö Rakennusaineet Veden puhdistus Henkinen ja fyysinen terveys Lääkeaineet Hiilen sidonta Opetus ja tutkimus Muut raaka-aineet Maan ravinteikkuuden Taide ja kulttuuri Geneettiset resurssit ylläpito Kulttuuriarvo / -merkitys Jne. Eroosion ehkäisy Jne. Tuholaiskantojen säätely Huom. määritelmä ei pidä Jne. sisällään täysin elottomia resursseja (maa-aines, tuuli jne.) Ekosysteemien toiminta / ylläpitävät palvelut (yhteyttäminen, ravinteiden kierto jne.) Luonnon monimuotoisuus → Luonnon palautusmiskyky ja resilienssi© M. Kettunen
  4. 4. Ekosysteemipalvelut ja (‘ei-niin-vihreä’) talous Luonnon hyödylliset Luonnon hyödylliset Luonnon ei- resurssit / prosessit / materiaaliset hyödyt / Tuotantopalvelut Säätelypalvelut Kulttuuripalvelut Vain markkinalliset Ei huomioitu! Vain markkinalliset hyödyt huomioitu! hyödyt huomioitu! Ekosysteemien toiminta / ylläpitävät tukipalvelut Luonnon monimuotoisuus Ei huomioitu!© M. Kettunen
  5. 5. Näkyvä ja näkymätön ’vihreä’ taloudellinen arvoNäkyvät arvot: Tuotantokasvit,Markkinalliset Puuntuotanto marjat ja hedelmättuotantopalvelut,MatkailuNäkymättömät Maan ravinteikkuudenarvot: Pölytys, veden kierto jne. ylläpito, eroosion ehkäisy,Markkinattomat tuholaiskantojen säätely jne.tuotantopalvelut,Säätelypalvelut, Pölyttäjien monimuotoisuus, Puulajien monimuotoisuus,Muut kulttuuripalvelut, ravinnekierto, yhteyttäminen ravinnekierto, yhteyttäminenTukipalvelut,Biodiversiteetti © Wikipedia © OregonLive.com
  6. 6. Esimerkki: pölytyksen taloudellinen arvo - Yli 75 % maailman viljakasveista on eläinpölytteisiä - EU:ssa 30 % hedelmistä, 7 % vihanneksista ja 48 % pähkinöistä on riippuvaisia pölytyksestä - EU: hyönteispölytteisten viljakasvien taloudellinen arvo n. 15 miljardia EUR / vuosi Domesticated pollinator (honey bee) - Suomi: pölytyksen rahallinen arvo 18 / 3.9 / 38 mil EUR per vuosi (tietyt viljat / mustikka ja puolukka / kotipuutarhat) (Lehtonen 2012) - Tanska: hyönteispölytyksen arvo 421 - 690 miljoona DKK (~56.6 - ~92.8 mil EUR) / vuosi (Axelsen et al. 2011) - Ruotsi: kimalaisten pölytyksen arvo 189-325 mil SEK (~21.5- ~37 mil EUR) / vuosi (Pedersen 2009) Wild pollinator (hover fly)Building on presentation by Dr Anne Franklin (2010), various references in “EU 2010 Biodiversity Baseline” (EEA, 2010) + UK NEA, 2011, Ricketts et al, 2004)
  7. 7. Esimerkki: luonnon arvo ja ilmaston muutos - Luonnon hiilivarastojen (metsät & meret) säilyttäminen voi estää 25% maailman kasvihuonekaasupäästöistä (GHG) - Luonnon hiilivarastojen ylläpitäminen (esim. REDD- Plus avulla) kustannustehokkain tapa hillitä ilmastonmuutosta – 3.7 $ biljoonan (trillion) kokonaissäästöt (Net Present Value). - Suomi: hiilen sidonnan taloudellinen arvo (metsien puut) 1 876 miljoonaa EUR (Matero et al 2007) - Ruotsi: hiilen sidonnan arvo (metsät) 29-46 miljardia SEK (2001 SEK) (~3.3 – ~5.2 miljardia EUR) (Gren and Svensson 2004) - Toimivat ekosysteemit auttavat sopeutumaan ilmastonmuutokseen: esim. pidättävät vettä, hillitsevät kuivuutta & tulvia ...Trumper et al. 2009, Lewis & White 2009, IPCC 2007, Eliasch 2008, Olsen and Bishop 2009 in TEEB Policy Makers and Biusiness Reports 2009 & 2010
  8. 8. Esimerkki: kosteikkojen arvo Source: TEEB case by L. Brander & K. Schyut (2010) The economic value of world’s wetlands (benefit transfer) www.teebweb.org© Photos EEA report
  9. 9. Kestävä vihreä / biotalous perustuu luonnon arvon laajalle ymmärrykselle ja ekosysteemipalveluiden kestävälle käytölle !© M. Kettunen
  10. 10. Ekosysteemipalvelut - vihreä talous – biotalous Biotalous – vihreän talouden mahdollisuus: - Uusiutuvien luonnonvarojen kestävä hoito ja käyttö - Tuotteiden ja palvelujen tuotanto Biotalous - Bioteknologia - Luonnon voimavarojen hyödyntäminen laajasti hyvinvoinnin lähteenä (esim. luonnon virkistyskäyttö) Vihreä talous TEM tiedote 4.10.2012 Ekosysteemipalvelut© M. Kettunen
  11. 11. Tarvittavat vihreän / biotalouden mittarit ES ‘varanto’ ES ‘virta’ ES arvo (status & trendit) (nykyinen & tuleva) (status & trendit)• Metsät & vesi... mutta • Laadullinen • Hyödyt ‘virtaa’ myös: • Määrällinen alueelta toiselle• Hiilivarasto ja -sidonta • Rahallinen (paikallinen /• Pölyttäjä -varanto kansallinen / globaali)• Geneettiset resurssit ja muuttuu ajan• Luonnon kulttuuriarvo - kuluessa varanto• Jne. Trade-offs Trade-offs Trade-offs Luonnon monimuotoisuus (status & trendit) Kertoo luonnon kesto- ja palautumiskyvystä!
  12. 12. Tarvittavat vihreän / biotalouden mittarit Kansantalouden tilinpito:ES varanto – virta – arvo Ecosystem accounts (EA) & Etc. Kestäviä kansantalouden Biodiversiteetti System of Integrated ja makrotalouden mittareita Environmental and Economic Accounting (SEEA)
  13. 13. Ekosysteemipalvelut luovat konkreettisia mahdollisuuksia vihreälle / biotaloudelle !© M. Kettunen
  14. 14. TEEB for Business summary report 2011
  15. 15. Pohjoismaiden virkistyskäyttö ja matkailu- Finland: 1 EUR investointi kansallispuistojen hoitoon tuo 10 EUR takaisin aluetaloudelle (TEEB Nordic case study by Kajala)- Denmark: ~70 % tanskalaisista käyttää viheralueita useita kertoja viikossa (Schipperijn et al. 2010).- Norway: n. ½ norjalaisista patikoi enemmän kuin 2 x kuussa (n. 2.4 million hklöä) (Statistics Norway 2012).- Sweden: ulkoiluun liittyvä kulutus tuottaa 75 637 tyopaikkaa (Fredman et al. 2010)
  16. 16. cc Ekosysteemipalvelumaksut (PES) - Paying blue mussel farmers for improved water quality (Lysekil, Sweden) - The use of mussels to clean the N content of the municipal waste water plant saves the municipality close to 100 000 EUR / year compared to using a © http://kodu.ut.ee/~olli/eutr/html/htmlBook_111.html traditional technique
  17. 17. cc ‘Vihreä infra’: kustannustehokas veden puhdistaja - Recreation of wetland in Nummela / Vihti Finland - Water quality ↑ - cost-effective way for managing water quality - Recreational benefits - Biodiversity benefits
  18. 18. Johtopäätökset - Kestävä perusta: vihreä / biotalous rakentuu ekosysteemipalvelujen ja luonnon arvon ymmärtämiselle ja mittaamiselle. - Kestävät keinot ja kannustimet: haitallisten tukien poistaminen ja uudelleen suuntaaminen – kestävien tukien luominen. - Vihreät investoinnit: kestävä “ES-yhteiskäyttö”, suojelu ja ennallistaminen, bioinnovaatiot, resurssien kustannustehokas käyttö …© M. Kettunen
  19. 19. © M. Kettunen
  20. 20. KIITOS! Lisätietoa: Marianne Kettunen Senior policy analystInstitute for European Environmental Policy (IEEP) / Vieraileva tutkija SYKE www.ieep.eu mkettunen@ieep.eu

×