Yhteiskunnallinen muutos,
luova tuho ja innovaatiokeskittymät
Tieteen päivät 10.1.2013
Antti Hautamäki
Johtaja
Tutkimuspro...
Yhteiskunnan muutoksen suuret
teoriat
Perinteiset ”suuret” muutosmallit: Marx,
Durkheim, Weber
Karl Polanyi: muutos on jäs...
16.6.2014
3
Yhteiskunnan uudistamisen
haasteita
Kansallinen ja kansainvälinen toimintaympäristö
muuttuu nyt erittäin nopea...
16.6.2014
4
Kaksi muutoksen teoriaa
1. Tasapainomalli, jossa pitkän suhteellisen
muuttumattoman jakson keskeyttää ulkoinen...
16.6.2014
5
Institutionaalisen muutoksen tyypit
Muutoksen
tulos
Jatkuvuus
(vanhaa)
Epäjatkuvuus
(uutta)
Muutosprosessi Väh...
Transitioteoria ja yhteiskunnallisen
muutoksen tasot
Niches
(Paikalliset kokeilut)
”innovaatioiden
ekosysteemit”
Sosio-tek...
Luova tuho
(J. Schumpeter)
Luovassa tuhossa vanhat yritykset, tuotteet ja
ammatit häviävät uusien, parempien ja
tuottavamp...
Yritykset vs. markkinat
Pro business
– Lobbailu - edunvalvonta
– Kilpailun rajoittaminen
– Vanhojen toimintamallien ja toi...
16.6.2014
9
Yhteiskunnan uudistamisen
tavoista
Uudistamisen metodologiassa on kehitettävä
toimintapuitteita ja samalla kok...
Globaalisaatio aiheuttaa
osaamisen uusjaon
• Kansainvälinen talouskilpailu on siirtynyt yksittäisten
toimijoiden ja työteh...
Työpaikkadynamiikka parantaa
osaamisen hyödyntämistä
• Tuottavuuden nousu riippuu entistä enemmän
tehtävärakenteen muutoks...
Mikä on innovaatiokeskittymä?
Innovaatiokeskittymät ovat
globaalin talouden luovia,
paikallisia keskuksia.
Innovaatioiden
...
• Tulevaisuus-
työskentely
• Avoin dialogi
• Ydinorgani-
saation
nimeäminen ja
prosessin
• organisoiminen
• Koreakoulujen,...
Miten innovaatioita syntyy?
Käytetään voimavaroja uusilla tavoilla
Luodaan uusi yllättäviä yhdistelmiä
Kuunnellaan asiakka...
Osaava
työvoima
Yrityspalvelut
Rahoitus
(riskipääoma)
Korkeakoulut
Tutkimuslaitokset
Luovuuden kulttuuri
Infrastruktuuri
P...
Luovuus ekosysteemissä
Ideoiden virta on ekosysteemin verenkiertoa
Ihmisten on kohdattava toisiaan
Ideoita on jaettava
Uus...
Osaamisen ja mahdollisuuksien
yhdistäminen
17
Osaaminen
Voimavarat
Mahdollisuudet
Markkinat
Yrittäjyys
Hyväksyykö Suomi luovan tuhon?
Pankkialalla työpaikkojen ja konttorien määrä puolittui
90-luvulla (mm. lähes 30.000 työpai...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Yhteiskunnallinen muutos, luova tuho ja innovaatiokeskittymät

640 views

Published on

Tieteen päivillä 2013 pidetty esitelmä. Keskeisenä ajatuksena on luovan tuhon merkitys kilpailukyvylle ja innovaatioille.

Published in: Business
0 Comments
2 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total views
640
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
11
Actions
Shares
0
Downloads
8
Comments
0
Likes
2
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Yhteiskunnallinen muutos, luova tuho ja innovaatiokeskittymät

  1. 1. Yhteiskunnallinen muutos, luova tuho ja innovaatiokeskittymät Tieteen päivät 10.1.2013 Antti Hautamäki Johtaja Tutkimusprofessori Agora Center
  2. 2. Yhteiskunnan muutoksen suuret teoriat Perinteiset ”suuret” muutosmallit: Marx, Durkheim, Weber Karl Polanyi: muutos on jäsentelynäkökulman vaihtumista (talous vs. politiikka) Globaali verkostotalous -> uusi paradigma Kulttuuriteoriat: yhteiskunnan rakentuminen kulttuuristen merkitysten varaan Modernisaatioteoriat (”toinen moderni”) Innovaatioteoriat: Schumpeter, transitioteoriat
  3. 3. 16.6.2014 3 Yhteiskunnan uudistamisen haasteita Kansallinen ja kansainvälinen toimintaympäristö muuttuu nyt erittäin nopeasti avaten uusia mahdollisuuksia mutta luoden myös uudistumispaineita Globaalissa verkostotaloudessa kansalliset prosessit kietoutuvat erottamattomasti globaaleihin prosesseihin Yhteiskunnat ovat tulleet erittäin monimutkaisiksi ja ennakoimattomiksi järjestelmiksi, joiden tilaa ei voida täysin tuntea Kansallisvaltion ohjausmahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet ja muuttuneet Bottom-up tyyppiset muutosprosessit ovat korvaamassa keskitetyn ohjauksen
  4. 4. 16.6.2014 4 Kaksi muutoksen teoriaa 1. Tasapainomalli, jossa pitkän suhteellisen muuttumattoman jakson keskeyttää ulkoinen shokki, joka saa aikaan radikaaleja muutoksia, jotka taas palauttavat tasapainon (punctuated equilibrium model): big change as the result of big shocks 2. Asteittaisen transformaation mallin mukaan instituutiot voivat uudistua vaiheittaisen muutoksen tuloksena, ilman radikaalia murtumaa tai ulkoista shokkia
  5. 5. 16.6.2014 5 Institutionaalisen muutoksen tyypit Muutoksen tulos Jatkuvuus (vanhaa) Epäjatkuvuus (uutta) Muutosprosessi Vähittäinen (incremental) Uudistaminen sopeutumisen kautta Vaiheittainen muuttaminen Äkillinen (Abrupt) Selviäminen ja palautuminen Läpimurto ja korvaaminen W. Streeck & K Thelen (eds.): Beyond Continuity, Institutional Change in Advanced Political Economies
  6. 6. Transitioteoria ja yhteiskunnallisen muutoksen tasot Niches (Paikalliset kokeilut) ”innovaatioiden ekosysteemit” Sosio-tekninen regiimi (toimintajärjestelmä) (yhteiskunnan ryhmät) Sosio-tekninen maisema (toimintaympäristö) (syvälliset rakenteelliset muutokset) Kasvava rakenteellisuus Frank W. Geels
  7. 7. Luova tuho (J. Schumpeter) Luovassa tuhossa vanhat yritykset, tuotteet ja ammatit häviävät uusien, parempien ja tuottavampien tieltä Luovaa tuhoa aikaansaavat yrittäjät kovan kilpailun oloissa Kilpailuun voi vastata sopeutumalla tai luovuudella – innovaatioilla Yhteiskunta, joka hyväksyy luovan tuhon, menestyy, luo vaurautta ja hyvinvointia 7
  8. 8. Yritykset vs. markkinat Pro business – Lobbailu - edunvalvonta – Kilpailun rajoittaminen – Vanhojen toimintamallien ja toimialojen suojelu – ”Voittajien poimiminen” Pro market – Kilpailun edistäminen – Markkinoiden avaaminen – Yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoaminen – ”Antaa markkinoiden ratkaista” 8 Matti Kalliokoski: On niin helppo kuunnella vanhoja yrityksiä HS 3.1.2013
  9. 9. 16.6.2014 9 Yhteiskunnan uudistamisen tavoista Uudistamisen metodologiassa on kehitettävä toimintapuitteita ja samalla kokeiltava rohkeasti uusia toimintamalleja: 1. Luodaan puitteet yhteiskunnan ja talouden spontaanille kehitykselle karsimalla esteitä (esim. kilpailuolot) ja vahvistamalla toimintavalmiuksia (esim. T&K, koulutus); -> mahdollistava lainsäädäntö ja rakenteelliset uudistukset 2. Harjoitetaan eksperimentoivaa kehittämistä, jossa käynnistetään huolellisesti valittuja, kokeilevia ja muutosta katalysoivia prosesseja; otetaan riskejä! -> oppiminen ja toimintatapojen uudistaminen
  10. 10. Globaalisaatio aiheuttaa osaamisen uusjaon • Kansainvälinen talouskilpailu on siirtynyt yksittäisten toimijoiden ja työtehtävien tasolle • Alueelliset klusterit purkautuvat • Toimiala-ajattelu ei enää päde • Osaamista on kaikkialla • Globaalissa työnjaossa alueiden tulee erikoistua ja nostaa oma osaamisensa maailman luokkaan (knowledge hubs) • Jokaisen toimijan on löydettävä parhaat omaa osaamistaan täydentävät osaajat olivatpa nämä missä päin maailmaa tahansa (arvoverkko-toiminta) 10 M.Pajarinen, P.Rouvinen, P.Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Etla 2010
  11. 11. Työpaikkadynamiikka parantaa osaamisen hyödyntämistä • Tuottavuuden nousu riippuu entistä enemmän tehtävärakenteen muutoksista • Osaaminen on viimekädessä yksilöiden osaamista. • Peruskysymys on miten yksilöiden osaamisen tasoa nostetaan ja hyödynnetään yrityksissä, alueilla ja yhteiskunnassa • Luova tuho korostaa työpaikkadynamiikkaa: • jokaisen on hakeuduttava sellaisiin tehtäviin, joissa pystyy parhaiten hyödyntämään omaa osaamistaan • syntyy uusia työpaikkoja, jossa tarvitaan suurempaa osaamista ja jossa maksetaan parempaa palkkaa • kansallinen työtehtävien ja ammattien ”up-grading” 11
  12. 12. Mikä on innovaatiokeskittymä? Innovaatiokeskittymät ovat globaalin talouden luovia, paikallisia keskuksia. Innovaatioiden ekosysteemi on innovaatioita synnyttävä dynaaminen, vuorovaikutteinen verkosto.
  13. 13. • Tulevaisuus- työskentely • Avoin dialogi • Ydinorgani- saation nimeäminen ja prosessin • organisoiminen • Koreakoulujen, yritysten ja julkisen hallinnon yhteistyö Keskeiset voimavarat Koordinaatio Toimeenpano Strategiset valinnat Yhteinen ymmärrys ja sitoutuminen Dialoginen toimintamalli innovaatiokeskittymien rakentamiseksi A,Hautamäki & K.Oksanen: Suuntana innovaatiokeskittymä, Jyväskylän yliopisto 2012
  14. 14. Miten innovaatioita syntyy? Käytetään voimavaroja uusilla tavoilla Luodaan uusi yllättäviä yhdistelmiä Kuunnellaan asiakkaita Navigoidaan tulevia tarpeita Kyseenalaistetaan Kohdataan erilaisuutta Oivalletaan omat vahvuudet Ylitetään organisaatioiden rajoja Toimitaan verkostoissa 14
  15. 15. Osaava työvoima Yrityspalvelut Rahoitus (riskipääoma) Korkeakoulut Tutkimuslaitokset Luovuuden kulttuuri Infrastruktuuri Pienten ja suurten yritysten verkottuminen ja yhteistyö Joustava liikkuminen Innovatiiviset Markkinat Kysyntä Globaali yhteistyö Innovaatioiden ekosysteemi innovaatioita synnyttävä ympäristö A.Hautamäki: Kestävä innovaatio, Sitra 2008
  16. 16. Luovuus ekosysteemissä Ideoiden virta on ekosysteemin verenkiertoa Ihmisten on kohdattava toisiaan Ideoita on jaettava Uusiin ideoihin on heti tartuttava Ideoiden toteuttamiseksi on koottava joustavasti tarvittava osaaminen ja voimavarat Toimimattomat ideat on hylättävä Virheistä on opittava Ideavetoinen ja orkestroiva yrittäjyys luo ekosysteemin dynamiikan 16
  17. 17. Osaamisen ja mahdollisuuksien yhdistäminen 17 Osaaminen Voimavarat Mahdollisuudet Markkinat Yrittäjyys
  18. 18. Hyväksyykö Suomi luovan tuhon? Pankkialalla työpaikkojen ja konttorien määrä puolittui 90-luvulla (mm. lähes 30.000 työpaikkaa hävisi) STX:n Turun telakan tukemista ei kannata jatkaa (entä konepajateollisuutta tai metsäteollisuutta) Saadaanko julkisia palveluja automatisoida? Pitääkö maataloutta tukea? Pitäisikö irtisanomissuojaa purkaa? Sopivatko yleissitovat palkankorotukset luovaan tuhoon? Pitäisikö pakkoja erityttää voimakkaammin tuottavuuden mukaan? Joustoturvan kehittäminen tukisi luovaa tuhoa! 18

×