Lakkala pedagoginen infra

Pedagoginen infrastruktuuri ja sen merkitys Minna Lakkala Technology in Education Research Group (TEdu) Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Minna.Lakkala@helsinki.fi http://www.helsinki.fi/psychology/groups/tedu/ Pedaali pohjaan -hankkeen seminaari 9.11.2010

Asiantuntijoilla on nykyisin melko yhtenäiset käsitykset siitä, minkälaiset työtavat ovat mielekkäitä ja tavoiteltavia opetuksessa Tyypillistä näille työtavoille on, että opiskelijat: työskentelevät ryhmissä asiantuntijoiden tapaan, suorittavat todenmukaisia tehtäviä ja ratkovat haastavia ongelmia, hyödyntävät monipuolisesti erilaisia tietolähteitä ja modernia teknologiaa sekä luovat yhdessä uutta tietoa ja laativat konkreettisia tuotoksia prosessin lopputuloksena. Esim. yhteisöllinen, ongelmalähtöinen ja tutkiva oppiminen, projektityöskentely 2

Kokonaisvaltainen tavoite tukee pitkäjänteistä työskentelyä ja mielekkäiden työtapojen oppimista MATERIAA- LIT JA VÄLINEET TOIMINTA- TAVAT JA TYÖVAIHEET KOKONAISVALTAINEN JA TAVOITTEELLINEN PROSESSI (esim. yhteisöllinen, ongelmalähtöinen ja tutkiva oppiminen, projektityöskentely)

Tavoitteena kehittyneiden tietokäytäntöjen oppiminen Tällaiset pedagogiset työtavat korostavat asiasisältöjen oppimisen lisäksi kehittyneiden tietokäytäntöjen ja yhteisöllisen työskentelyn taitojen hallintaa. Oppimateriaali on yksi osa tällaista kokonaisvaltaista ja tavoitteellista toimintaa, mutta ei keskeinen prosessia ohjaava elementti Oppilaiden työskentely ja toiminnan lopputulos määräytyvät prosessin kuluessa eivätkä ole täysin ennalta arvattavissa 4

Miten suunnitella ja ohjata tällaisia teknologian tukemia yhteisöllisiä työtapoja? Opettajan roolina on toimia epäsuorasti toiminnan edellytysten luojana ja kulttuuristen käytäntöjen organisoijana sekä tarvittaessa ohjaajana ja asiantuntijamallina (Jones ym., 2006). Vakiintuneet opetuksen suunnittelun mallit eivät ole tässä kovin käyttökelpoisia, koska ne perustuvat yksilöllisten työtapojen sekä tarkasti ennalta määriteltyjen asiasisältöjen ja tehtävien käyttöön (Häkkinen 2002). 5

Opetuksen suunnittelusta “pedagogisen infrastruktuurin” rakentamiseen Oppimistilanteiden organisoinnin vertauskuvana infrastruktuurin rakentaminen (Bielaczyc 2001, Paavola et al. 2002, Lakkala & Lipponen 2004): tukirakenteet ja työkalut, jotka edistävät toimintaa mutta eivät määrää sitä. Pedagogisen infrastruktuurin malli (Lakkala 2010). 6

Opettajan kaksi tärkeää tehtävää teknologian tukemia yhteisöllisiä työtapoja käytettäessä 1. Koko oppimistilanteen perusrakenteiden suunnittelu ja toimintakäytäntöjen organisointi – pedagogisen infrastruktuurin rakentaminen (design) 2. Työskentelyn ohjaaminen ja asiantuntijatuen antaminen tilannekohtaisesti prosessin aikana (scaffolding) ”Auta mutta älä häiritte” Jorma Panula, TV2 Punainen lanka, 26.7.2009. 7

Pedagoginen infrastruktuuri teknologian tukemissa yhteisöllisissä työtavoissa Kognitiiviset Miten tuetaan taitojen kehittymistä ja itsenäistä hallintaa? Toimintatapojen mallintaminen, teknologia tarjoamat elementit ajattelun työkalut ja tukirakenteet, toiminnan suunnit- teluun, koordinointiin ja reflektointiin ohjaavat tehtävät. Tiedolliset Miten ja miksi tietoa tuotetaan ja kuka sitä tuottaa? Tiedon käsittelyn ja -luomisen työtavat, tietolähteiden elementit luonne ja merkitys, toimijoiden rooli tiedon jakamisen ja luomisen prosessissa. Miten yhteistyötä organisoidaan ja tuetaan? Sosiaaliset Yhteistyötä edistävät tavoitteet, yhteistyön organisointi, elementit prosessin ja tuotosten jakaminen, vastuut ja työnjaosta sopiminen, yhteisöllisen teknologian käyttötavat. Miten työkaluja ja teknologiaa käytetään? Tekniset Teknologian ja teknisen tuen tarjoaminen, työkalujen elementit tarkoituksenmukaisuus, teknologian käytön organisointi 8

Työskentelyn ohjaaminen ja asiantuntijatuen antaminen Perusrakenteiden organisointi on ensisijaisen tärkeää, opettajan ohjaus ja palaute täydentävät sitä Jos homma toimii, tilanteen tarkkailu riittää Mieti, missä tilanteissa ja asioissa opettajan ohjaus ja tuki on kriittistä ja korvaamatonta Kaikkea ei tarvitse kontrolloida, lukea, kommentoida tai arvioida, käytä ohjausresurssit mielekkäästi Asiat, jotka ovat oppilaille erityisen haasteellisia mutta kehittyneiden tietokäytäntöjen kannalta olennaisia Asiantuntijan toimintatapojen mallintaminen ja näkyväksi tekeminen sekä asiantuntijatiedon jakaminen tarvittaessa 9

Kokeneen opettajan pedagogiset käytännöt koululehtiprojektissa ala-asteella Support Overall design Scaffolding Technical Introducing versatile tools according to the Guiding new technical skills for each nature of activity (Notepad, Magazine group when they needed them in their Factory, digital camera, IVB) own process, not in a general manner. Social Organizing students to make stories in pairs Emphasizing to pupils in the final or groups. evaluation session that in group work, Organizing groups’ to evaluate each others’ the whole group should take care of drafts through peer reviewing. each member’s turn and contribution in Smoothly combining group and whole class doing collective activities. discussions both in the brainstorming and in the evaluation phase. Epistemo- The whole process simulated practices of a Explaining to pupils that they are logical professional editorial staff. documenting their schools’ real, lasting The pupils were allowed to choose the topic history through their stories. for their stories according to their own Repeatedly promoting pupils to be interests. creative and make their stories richer and more interesting. Cognitive Explicating the phases of publishing activity Regularly speaking with each group, through a visual process scheme. what phases of the process they have Organizing an evaluation session in the end finished and what phases are remaining, were both final stories, group work and and asking the groups to tell the status individual contributions were evaluated by of their work. the pupils themselves. Ks. http://www.fictup-project.eu/ 10

Lähteitä Bielaczyc, K. (2001). Designing social infrastructure: The challenge of building computer-supported learning communities. In P. Dillenbourg, A. Eurelings and K. Hakkarainen (Eds.), European perspectives on computer-supported collaborative learning (106-114). Maastricht: Maastricht McLuhan Institute. Available: http://www.ll.unimaas.nl/euro-cscl/Papers/15.doc Häkkinen, P. (2002). Challenges for design of computer-based learning environments. British Journal of Educational Technology, 33, 461–469. Jones C., Dirckinck-Holmfeld, L., & Lindström, B. (2006). A relational, indirect, meso- level approach to CSCL design in the next decade. International Journal of Computer- Supported Collaborative Learning, 1, 35–56. 11

Lähteitä Lakkala, M. (2010). How to design educational settings to promote collaborative inquiry: Pedagogical infrastructures for technology-enhanced progressive inquiry. Doctoral dissertation. University of Helsinki, Institute of Behavioural Sciences, Studies in Psychology 66. Helsinki: Helsinki University Print. https://oa.doria.fi/handle/10024/59552 Lakkala, M., & Lipponen, L. (2004). Oppimisen infrastruktuurit verkko-oppimisen tukena. Teoksessa V. Korhonen (toim.), Verkko-opetus ja yliopistopedagogiikka (ss. 113-134). Tampere: Tampere University Press. http://www.helsinki.fi/science/networkedlearning/texts/lakkalalipponen2004.pdf. Paavola, S., Lipponen, L., & Hakkarainen, K. (2002). Epistemological Foundations for CSCL: A Comparison of Three Models of Innovative Knowledge Communities. In G. Stahl (Ed.), Computer Support for Collaborative Learning: Foundations for a CSCL community (pp. 24-32). Hillsdale, NJ: Erlbaum. http://www.helsinki.fi/science/networkedlearning/texts/paavola_et_al_2002.pdf 12

Lakkala pedagoginen infra

by Anne Burman

Accessibility

Categories

Upload Details

Usage Rights

1 Embed 11

Statistics