Pedagoginen infrastruktuuri ja sen merkitys
Minna Lakkala
Technology in Education Research Group (TEdu)
Käyttäytymistietei...
Asiantuntijoilla on nykyisin melko yhtenäiset
käsitykset siitä, minkälaiset työtavat ovat
mielekkäitä ja tavoiteltavia ope...
KOKONAISVALTAINEN JA TAVOITTEELLINEN PROSESSI
(esim. yhteisöllinen, ongelmalähtöinen ja tutkiva
oppiminen, projektityösken...
Tavoitteena kehittyneiden tietokäytäntöjen
oppiminen
Tällaiset pedagogiset työtavat korostavat
asiasisältöjen oppimisen li...
Miten suunnitella ja ohjata tällaisia teknologian
tukemia yhteisöllisiä työtapoja?
Opettajan roolina on toimia epäsuorasti...
6
Opetuksen suunnittelusta “pedagogisen
infrastruktuurin” rakentamiseen
Oppimistilanteiden organisoinnin vertauskuvana
inf...
7
Opettajan kaksi tärkeää tehtävää teknologian
tukemia yhteisöllisiä työtapoja käytettäessä
1. Koko oppimistilanteen perus...
8
Pedagoginen infrastruktuuri teknologian
tukemissa yhteisöllisissä työtavoissa
Kognitiiviset
elementit
Miten tuetaan tait...
9
Työskentelyn ohjaaminen ja asiantuntijatuen
antaminen
Perusrakenteiden organisointi on ensisijaisen
tärkeää, opettajan o...
Kokeneen opettajan pedagogiset käytännöt
koululehtiprojektissa ala-asteella
10
Support Overall design Scaffolding
Technica...
11
Lähteitä
Bielaczyc, K. (2001). Designing social infrastructure: The challenge of building
computer-supported learning c...
12
Lähteitä
Lakkala, M. (2010). How to design educational settings to promote collaborative
inquiry: Pedagogical infrastru...
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Lakkala ped infra-09-11-2010

1,000

Published on

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
1,000
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
4
Actions
Shares
0
Downloads
6
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Lakkala ped infra-09-11-2010

  1. 1. Pedagoginen infrastruktuuri ja sen merkitys Minna Lakkala Technology in Education Research Group (TEdu) Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Minna.Lakkala@helsinki.fi http://www.helsinki.fi/psychology/groups/tedu/ Pedaali pohjaan -hankkeen seminaari 9.11.2010
  2. 2. Asiantuntijoilla on nykyisin melko yhtenäiset käsitykset siitä, minkälaiset työtavat ovat mielekkäitä ja tavoiteltavia opetuksessa Tyypillistä näille työtavoille on, että opiskelijat: työskentelevät ryhmissä asiantuntijoiden tapaan, suorittavat todenmukaisia tehtäviä ja ratkovat haastavia ongelmia, hyödyntävät monipuolisesti erilaisia tietolähteitä ja modernia teknologiaa sekä luovat yhdessä uutta tietoa ja laativat konkreettisia tuotoksia prosessin lopputuloksena. Esim. yhteisöllinen, ongelmalähtöinen ja tutkiva oppiminen, projektityöskentely 2
  3. 3. KOKONAISVALTAINEN JA TAVOITTEELLINEN PROSESSI (esim. yhteisöllinen, ongelmalähtöinen ja tutkiva oppiminen, projektityöskentely) Kokonaisvaltainen tavoite tukee pitkäjänteistä työskentelyä ja mielekkäiden työtapojen oppimista TOIMINTA- TAVAT JA TYÖVAIHEET MATERIAA- LIT JA VÄLINEET
  4. 4. Tavoitteena kehittyneiden tietokäytäntöjen oppiminen Tällaiset pedagogiset työtavat korostavat asiasisältöjen oppimisen lisäksi kehittyneiden tietokäytäntöjen ja yhteisöllisen työskentelyn taitojen hallintaa. Oppimateriaali on yksi osa tällaista kokonaisvaltaista ja tavoitteellista toimintaa, mutta ei keskeinen prosessia ohjaava elementti Oppilaiden työskentely ja toiminnan lopputulos määräytyvät prosessin kuluessa eivätkä ole täysin ennalta arvattavissa 4
  5. 5. Miten suunnitella ja ohjata tällaisia teknologian tukemia yhteisöllisiä työtapoja? Opettajan roolina on toimia epäsuorasti toiminnan edellytysten luojana ja kulttuuristen käytäntöjen organisoijana sekä tarvittaessa ohjaajana ja asiantuntijamallina (Jones ym., 2006). Vakiintuneet opetuksen suunnittelun mallit eivät ole tässä kovin käyttökelpoisia, koska ne perustuvat yksilöllisten työtapojen sekä tarkasti ennalta määriteltyjen asiasisältöjen ja tehtävien käyttöön (Häkkinen 2002). 5
  6. 6. 6 Opetuksen suunnittelusta “pedagogisen infrastruktuurin” rakentamiseen Oppimistilanteiden organisoinnin vertauskuvana infrastruktuurin rakentaminen (Bielaczyc 2001, Paavola et al. 2002, Lakkala & Lipponen 2004): tukirakenteet ja työkalut, jotka edistävät toimintaa mutta eivät määrää sitä. Pedagogisen infrastruktuurin malli (Lakkala 2010).
  7. 7. 7 Opettajan kaksi tärkeää tehtävää teknologian tukemia yhteisöllisiä työtapoja käytettäessä 1. Koko oppimistilanteen perusrakenteiden suunnittelu ja toimintakäytäntöjen organisointi – pedagogisen infrastruktuurin rakentaminen (design) 2. Työskentelyn ohjaaminen ja asiantuntijatuen antaminen tilannekohtaisesti prosessin aikana (scaffolding) ”Auta mutta älä häiritte” Jorma Panula, TV2 Punainen lanka, 26.7.2009.
  8. 8. 8 Pedagoginen infrastruktuuri teknologian tukemissa yhteisöllisissä työtavoissa Kognitiiviset elementit Miten tuetaan taitojen kehittymistä ja itsenäistä hallintaa? Toimintatapojen mallintaminen, teknologia tarjoamat ajattelun työkalut ja tukirakenteet, toiminnan suunnit- teluun, koordinointiin ja reflektointiin ohjaavat tehtävät. Tiedolliset elementit Miten ja miksi tietoa tuotetaan ja kuka sitä tuottaa? Tiedon käsittelyn ja -luomisen työtavat, tietolähteiden luonne ja merkitys, toimijoiden rooli tiedon jakamisen ja luomisen prosessissa. Sosiaaliset elementit Miten yhteistyötä organisoidaan ja tuetaan? Yhteistyötä edistävät tavoitteet, yhteistyön organisointi, prosessin ja tuotosten jakaminen, vastuut ja työnjaosta sopiminen, yhteisöllisen teknologian käyttötavat. Tekniset elementit Miten työkaluja ja teknologiaa käytetään? Teknologian ja teknisen tuen tarjoaminen, työkalujen tarkoituksenmukaisuus, teknologian käytön organisointi
  9. 9. 9 Työskentelyn ohjaaminen ja asiantuntijatuen antaminen Perusrakenteiden organisointi on ensisijaisen tärkeää, opettajan ohjaus ja palaute täydentävät sitä Jos homma toimii, tilanteen tarkkailu riittää Mieti, missä tilanteissa ja asioissa opettajan ohjaus ja tuki on kriittistä ja korvaamatonta Kaikkea ei tarvitse kontrolloida, lukea, kommentoida tai arvioida, käytä ohjausresurssit mielekkäästi Asiat, jotka ovat oppilaille erityisen haasteellisia mutta kehittyneiden tietokäytäntöjen kannalta olennaisia Asiantuntijan toimintatapojen mallintaminen ja näkyväksi tekeminen sekä asiantuntijatiedon jakaminen tarvittaessa
  10. 10. Kokeneen opettajan pedagogiset käytännöt koululehtiprojektissa ala-asteella 10 Support Overall design Scaffolding Technical Introducing versatile tools according to the nature of activity (Notepad, Magazine Factory, digital camera, IVB) Guiding new technical skills for each group when they needed them in their own process, not in a general manner. Social Organizing students to make stories in pairs or groups. Organizing groups’ to evaluate each others’ drafts through peer reviewing. Smoothly combining group and whole class discussions both in the brainstorming and in the evaluation phase. Emphasizing to pupils in the final evaluation session that in group work, the whole group should take care of each member’s turn and contribution in doing collective activities. Epistemo- logical The whole process simulated practices of a professional editorial staff. The pupils were allowed to choose the topic for their stories according to their own interests. Explaining to pupils that they are documenting their schools’ real, lasting history through their stories. Repeatedly promoting pupils to be creative and make their stories richer and more interesting. Cognitive Explicating the phases of publishing activity through a visual process scheme. Organizing an evaluation session in the end were both final stories, group work and individual contributions were evaluated by the pupils themselves. Regularly speaking with each group, what phases of the process they have finished and what phases are remaining, and asking the groups to tell the status of their work. Ks. http://www.fictup-project.eu/
  11. 11. 11 Lähteitä Bielaczyc, K. (2001). Designing social infrastructure: The challenge of building computer-supported learning communities. In P. Dillenbourg, A. Eurelings and K. Hakkarainen (Eds.), European perspectives on computer-supported collaborative learning (106-114). Maastricht: Maastricht McLuhan Institute. Available: http://www.ll.unimaas.nl/euro-cscl/Papers/15.doc Häkkinen, P. (2002). Challenges for design of computer-based learning environments. British Journal of Educational Technology, 33, 461–469. Jones C., Dirckinck-Holmfeld, L., & Lindström, B. (2006). A relational, indirect, meso- level approach to CSCL design in the next decade. International Journal of Computer- Supported Collaborative Learning, 1, 35–56.
  12. 12. 12 Lähteitä Lakkala, M. (2010). How to design educational settings to promote collaborative inquiry: Pedagogical infrastructures for technology-enhanced progressive inquiry. Doctoral dissertation. University of Helsinki, Institute of Behavioural Sciences, Studies in Psychology 66. Helsinki: Helsinki University Print. https://oa.doria.fi/handle/10024/59552 Lakkala, M., & Lipponen, L. (2004). Oppimisen infrastruktuurit verkko-oppimisen tukena. Teoksessa V. Korhonen (toim.), Verkko-opetus ja yliopistopedagogiikka (ss. 113-134). Tampere: Tampere University Press. http://www.helsinki.fi/science/networkedlearning/texts/lakkalalipponen2004.pdf. Paavola, S., Lipponen, L., & Hakkarainen, K. (2002). Epistemological Foundations for CSCL: A Comparison of Three Models of Innovative Knowledge Communities. In G. Stahl (Ed.), Computer Support for Collaborative Learning: Foundations for a CSCL community (pp. 24-32). Hillsdale, NJ: Erlbaum. http://www.helsinki.fi/science/networkedlearning/texts/paavola_et_al_2002.pdf
  1. A particular slide catching your eye?

    Clipping is a handy way to collect important slides you want to go back to later.

×