3. Mikä on koulutuksen
kokonaisuunnitelma?
• Järjestön toimintastrategian pohjalta tehty
linjaus koulutuksen roolista ja merkityksestä
• Mitä strategiassa määriteltyjä päämääriä
koulutustoiminnalla tavoitellaan?
• Miten koulutuksen kokonaisuutta johdetaan ja
miten sille asetettuja tavoitteita arvioidaan?
• Koulutus on väline asioiden eteenpäin viemiseksi
ja saavuttamiseksi
• Koulutus voi olla myös osa ydintoimintoja,
brändituote esim. SPR ja ensiapukoulutus, MLL
tukioppilaskoulutus, 4H-liitto nuorten yrittäjyyskoulutus
4. • Valitaan pitkäntähtäimen laajat
painopiste(et) toteutettavassa
koulutuksessa
• Päätetään tavoiteaikataulusta
• Yleensä läpiviemiseen tarvitaan useampia
vuosia, strategiakausi on suositeltava
pituus
5. Koulutuksen
vuosisuunnitelma
• Koulutuksen painopisteet voivat muuttua
vuosittain tai kokonaissuunnitelman
painopisteistä voidaan osa poistaa ja
painopisteitä voi myös lisätä
• Koulutuksen ohjauksen ja taloudellisen
tuen suuntaaminen tärkeisiin sisältöihin
edistää yhteisesti sovittuja päämääriä
tehokkaasti
6. • Koulutus on keskeinen keino, kun
halutaan jäsenten sitoutuvan toimintaan
ja edistävän yhteisiä päämääriä
• Pelkkä yhdessä tekeminen ja
kokoontuminenkin voi olla palkitsevaa,
mutta se ei pidä elävänä vapaaehtoisten
joukkoa yhteisen asian puolesta kovin
pitkään.
7. • Parhaimmillaan osallistuja ei kykene
erottamaan, missä kulkee tekemisen ja
opiskelun raja.
• Ne kietoutuvat toisiinsa ja tuloksena on
uusia taitoja, jotka edellyttävät
sisäistettyä tietoa.
• Hyvän koulutuksen jälkeen vapaaehtoinen
osaa tehdä toimiessaan harkittuja
ratkaisuja.
9. • Mikä erottaa sivistysjärjestöt muista
järjestöistä?
– Toimivat laillistettujen oppilaitosten
(opintokeskukset) ylläpitäjinä
• Mikä erottaa opintokeskukset muista
vapaan sivistystyön oppilaitoksista?
– ovat järjestöllisiä, ovat valtakunnallisia
• Miten vapaan sivistystyön oppilaitokset
eroavat muista valtionrahoitusta saavista
oppilaitoksista?
-ei viranomaisten vahvistamaa opetussuunnitelmaa
10. OK-opintokeskuksen
tehtävä
• OK-opintokeskuksen tehtävänä on
yhteistyössä jäsenjärjestöjensä
kanssa erityisesti aikuiskasvatuksen
ja kulttuuritoiminnan kautta
rohkaista aktiivikansalaisuutta,
lisätä ihmisten hyvinvointia,
elämänlaatua ja yhteisöllisyyttä
11. Koulutuksen
ohjausjärjestelmän osat
• Koulutuksen ohjaaminen koko järjestön toimintona
– Kokonaissuunnittelu
– Vuosisuunnittelu
– Tilastot ja raportit
• Yksittäisten koulutuksien suunnittelu
– Kokonaan uusi koulutus
– Aiemmin toteutettu koulutus
– Järjestön koulutusmalliin pohjautuva koulutus
– Osallistujapalautteen kerääminen
12. • Koulutuksen raportointi
– Suoritukset opintorekisteriin (tavoitteena myös kansalliseen?)
– Todistus (koulutusmalleihin, allekirjoittajana myös järjestön nimeämä
henkilö)
– Kulujen ilmoittaminen
– Koulutuksen suunnitelman ja osallistujien tarkastaminen
• Asiakastietojen hallinnointi
– Asiakasrekisteri 1 ja 2
– Käyttäjähallinta
– Koulutuskalenteri (opintokeskus ja järjestöt)
13. • OK-yhteistyössä toteutettavan
koulutuksen ehdotukset (keskusjärjestöt,
piirit ja yhdistykset)
• Resurssien jako jäsenjärjestöille
(OK-opintokeskus)
– pisteytetyt opintojaksot,
– useamman järjestön yhteiset opintojaksot,
– järjestön painopiste- ja muu koulutus
– vertaisopintoryhmät
14. • Järjestön sisäinen resurssien jako ja
tuntitukien määrittely:
– painopisteet,
– muu koulutus,
– jako piireille/alueille (jäsenjärjestöt)
15. • Koulutuksen suunnittelu ja toteutus
– pisteytetty koulutus (pohjautuvat aina
opintojaksomalliin)
– koulutusmallit (valtakunnallisesti
standardoidut opintojaksot ja
opintokerhot)
– muu koulutus
• Koulutuskalenteri ja koulutuksiin
ilmoittautuminen
16. Opintorekisteri (osallistujan
luvalla suoritus näkyviin)
– osallistujat (omat suoritukset)
– Keskusjärjestöt (myös omissa piireissä ja
yhdistyksissä tehdyt suoritukset)
– piirit/alueet (piirissä/alueella ja niihin
kuuluvissa yhdistyksissä tehdyt suoritukset)
– Yhdistykset (yhdistyksen omat suoritukset)
– opintokeskus, kaikki opintorekisterisuoritukset
– opetushallinnon viranomaiset (kansallinen
opintorekisteri?) kaikki suoritukset