Pohjolan ja Aalto-yliopiston tutkijoiden tutkimus: Suuryritysten kehitysnäkymät huolestuttavat
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

Like this? Share it with your network

Share

Pohjolan ja Aalto-yliopiston tutkijoiden tutkimus: Suuryritysten kehitysnäkymät huolestuttavat

on

  • 1,335 views

Pohjolan ja Aalto-yliopiston tutkijoiden tutkimus: Suuryritysten kehitysnäkymät huolestuttavat, julkaistu 21.3.2013

Pohjolan ja Aalto-yliopiston tutkijoiden tutkimus: Suuryritysten kehitysnäkymät huolestuttavat, julkaistu 21.3.2013

Statistics

Views

Total Views
1,335
Views on SlideShare
1,331
Embed Views
4

Actions

Likes
1
Downloads
11
Comments
0

2 Embeds 4

http://www.linkedin.com 3
https://twitter.com 1

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Adobe PDF

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

Pohjolan ja Aalto-yliopiston tutkijoiden tutkimus: Suuryritysten kehitysnäkymät huolestuttavat Presentation Transcript

  • 1. © OP-Pohjola
  • 2. Ilta toisensa jälkeen uutislähetykset Suomesta on tulossa teollisesti Keskellä vallitsevaa taantumadiskurssia yksittäisen konsernin riippuvuus on piirtävät kontrastisen kuvan Suomen kuihtuva tytäryritystalous, jolla ei enää raporttien perusviesti on huojentava. useissa tapauksissa kiusallisen yrityskentästä. Yhä uudelleen ja ole aitoa houkuttelevuutta esimerkiksi Suuryritystemme tila ja kehitysnäkymät yksisuuntaista. Viesti on vakava ja uudelleen meille esittäytyy iloinen, kansainvälisen valmistajayrityksen eivät viime vuosien vaikeasta valtiojohdon on reagoitava siihen. innovatiivinen ja eteenpäin pyrkivä näkökulmasta? Kehittyvä palvelutalous ei suhdanteesta huolimatta näytä Halutessaan Suomi voi tulla jälleen pienyrittäjä tai start up -aktivisti. sekään ole vielä kyennyt luomaan uusia sittenkään niin negatiivisilta kuin mitä toimintaedellytyksiltään Suuryitysten roolina onkin sitten olla ison mittaluokan menestystarinoita. mediauutisoinnin perusteella voisi kilpailukykyiseksi ja asenneilmastoltaan saman tarinan konna: veroja väistelevä, päätellä. Maassamme on runsaasti kannustavaksi asemapaikaksi globaalin työntekijöitään säälimättä irtisanova ja Ainutlaatuinen tutkimuskokonaisuus innovatiivisia ja elinvoimaisia, pätevästi sarjan suuryrityksille. toimipisteitään sulkeva kasvoton Suomessa johdettuja suuria yrityksiä, joilla on mammutti. erinomaiset mahdollisuudet menestyä Tosiasia kuitenkin on, että esimerkiksi Tässä raportissa esitetään keskeisimpiä globaalissa kilpailussa – nyt ja verrattuna muihin Pohjoismaihin havaintoja suomalaisen suuryrityskentän tulevaisuudessa. Suomen talous on yhä suurten yritysten eli noin 250 suurimman yrityksen dominoima. toiminnasta ja tilasta. Julkisista lähteistä Suomi kilpailukykyiseksi myös ammennettujen perustietojen lisäksi globaaleille suuryrityksille Suuryritykset kehittäjinä ja investoijina raportoimme yritysten ylimmälle johdolle tekemiemme laajojen Jos suuryritysten näkymät ovat Merkityksetön ei ole sekään seikka, kyselytutkimusten tulokset. Näiden kokonaisuudessaan hyvät, ei samaa että suuryritykset vastaavat pohjalta voidaan muodostaa näkemys valitettavasti voi sanoa Suomesta. Ikävä leijonanosasta maassamme tehtävistä siitä, miten yritysjohto näkee kyllä yritysten kasvupanostukset niin tutkimus- ja kehityspanostuksista sekä liiketoimintansa keskeisimmät investointien kuin henkilöstön lisäämisen investoinneista. Valmistuvien strategiset kehityskohteet nyt ja osalta ohjautuvat entistä enemmän opiskelijoiden keskuudessa halutuimmat lähitulevaisuudessa. kotimaan ulkopuolelle. Monet keskeiset työpaikat ovat muutamaa poikkeusta Tutkimuskokonaisuus toteutettiin ensi indikaattorit ovat Suomen osalta lukuun ottamatta nekin vakiintuneita kertaa syksyn 2012 ja talven 2013 kokonaan miinuksella. suuryrityksiä. välisenä aikana. Siitä vastasi joukko Käyttääksemme banaalia vertausta Viime vuosina mediassa on raportoitu Aalto-yliopiston professoreita ja Suomen yhteiskunnan ja sille keskeisen Henrikki Tikkanen pääosin negatiivisia asioita tutkijoita yhteistyössä Pohjolan kanssa. suuryrityssektorin suhde alkaa Professori, KTT suuryrityksistä. Lähes viikoittain on Muodostunut aineisto on luonteeltaan ja muistuttaa näivettynyttä avioliittoa. kerrottu tulosvaroituksista, yt- laajuudeltaan Suomessa ainutlaatuinen. Koettuaan toistuvia pettymyksiä Pekka Mattila,© OP-Pohjola neuvotteluista tai tuotannon Analyysissa nojattiin tieteellisessä paremmin toimeentuleva osapuoli Vieraileva professori, VTT siirtämisestä halvemman työvoiman tutkimuksessa asemansa silmäilee turhautuneena jo muualle. maihin. Onko tosiaan niin, että vakiinnuttaneisiin mittaristoihin. Kansantalouden ja
  • 3. © OP-Pohjola
  • 4. 250 suurimman Suomeen rekisteröidyn yrityksen yhteenlaskettu liikevaihto on lähes 320 miljardia euroa. Suuryritysten yhteenlaskettu liikevaihto vastaa yli 80% kaikkien Suomeen rekisteröityjen yritysten liikevaihdosta. Vertailun vuoksi koko Suomen bruttokansantuote vuonna 2011 oli 180 miljardia euroa. Suuryritysten liikevaihto on siis miltei 1,8-kertainen koko kansantuotteeseen nähden. Pohjolan kannanotto Suomen hyvinvoinnin näkökulmasta suuryritysten menestyminen on avaintekijä. Suomen kansantalous on riippuvainen suomalaisten suuryritysten menestymisestä. Suomen on luotava kestävä ja kannustava suuryritysstrategia. Meidän on laajasti tunnustettava suuryritysten merkitys kansantaloudellemme ja hyvinvoinnillemme ja toimittava sen mukaan.© OP-Pohjola
  • 5. Suomalaiset suuryritykset työllistävät noin neljänneksen yksityisen sektorin työvoimasta. Lisäksi suuryritysten kansantaloudellinen merkitys kertautuu alihankintaketjujen kautta. Kun lasketaan yhteen kotimaiset suuryritykset sekä ulkomaisten konsernien suomalaiset tytäryritykset, työllistämisprosentti on noin 63% Suomeen rekisteröityjen yritysten yhteenlasketusta henkilöstöstä. Finanssikriisin aikana suuryritysten henkilöstömäärä koki voimakkaan notkahduksen, eikä se ole vielä kääntynyt selkeään kasvuun. Vaikka suomalaisten suuryritysten työllistäminen on kasvussa, yhä pienempi osa siitä ohjautuu kotimaahan.© OP-Pohjola
  • 6. Finanssikriisin aikana suuryritysten yhteenlaskettu liikevaihto laski noin 14 prosenttia. Lasku on kuitenkin vuodesta 2010 kääntynyt, mutta kasvu on ollut kriisiä edeltäneitä vuosia hitaampaa. Onko kyseessä häiriö vai olennaisesti heikentyneistä toimintaedellytyksistä johtuva pysyvä notkahdus? Pohjolan kannanotto Suuryritysten kasvu on ollut finanssikriisin jälkeen hitaampaa kuin pienempien yritysten. Toivottavasti suomalaiset suuryritykset eivät ole menettämässä uskoaan Suomeen. Ymmärrämmekö Suomessa riittävästi vallitsevan kehitystrendin vaikutuksia Suomen kansantaloudelle ja hyvinvoinnille?© OP-Pohjola
  • 7. Miltei kolmannes suomalaisista suuryrityksistä on ulkomaisten yritysten tytäryhtiöitä tai muutoin ulkomaisessa omistuksessa. Helsingin pörssiin suuryrityksistä on listattuna yhä noin neljännes. Arviolta 80% suomalaisista yrityksistä on perheyrityksiä, ja 250 suurimmasta yrityksestä perheyritysten osuus on noin 16%. Pohjolan kannanotto Suomalaiset suuryritykset eivät ole kansainvälisten suuryritysten konglomeraattien omistamia kasvottomia ja etäisiä yksiköitä. Päinvastoin – ne omistetaan pääsääntöisesti Suomessa ja niillä on sinivalkoinen sielu. Meillä on avaimet vaikuttaa suuryritysten olosuhteisiin Suomessa ja kommunikoida päätöksistä ja suunnitelmista suoraan heidän kanssaan.© OP-Pohjola
  • 8. Suuryrityksistä 21% toimii kaupan alalla (tukku-, vähittäis-, ja moottoriajoneuvojen kauppa, yms.). Kaupan alan yritykset ovat myös vahvoja työllistäjiä – noin 16% suuryritysten yhteenlasketusta henkilöstöstä työskentelee kaupan alalla. Faktaa Toimialajakaumassa palvelut ovat ottamassa yhä suurempaa roolia. Tästä huolimatta vakiintunut toimialaluokitus ei huomaa nopeaa palveluistumista teollisuustoimialoilla: yhä useampi euro liikevaihdosta ja tätäkin suurempi osa monen yrityksen tuloksesta syntyy huolto-, ylläpito- ja käyttöpalveluissa.© OP-Pohjola
  • 9. Suuryritysten johtajat ovat korkeasti koulutettuja. Pääosalla on ylempi korkeakoulututkinto tai sitä vastaava tutkinto. Johtoryhmien jäsenillä on useimmiten kauppatieteellinen tai tekninen koulutus. Naisten osuus johtoryhmän jäsenistä on edelleen kovin vähäinen – poikkeuksena viestintä- ja HR- johtajat, joista peräti yli kaksi kolmannesta on naisia. Keskeisessä talous- ja rahoitusjohtajan tehtävässä naisten osuus on jo 27%. Tästä roolista kasvetaan usein toimitusjohtajaksi tai hallituksen jäseneksi. Faktaa Maailma muuttuu ja suomalaiset suuryritykset sen mukana. Suuryritysten johto on monimuotoistumassa kuten niiden toimintaympäristökin. Yhteiskunnan ja palveluntarjoajien on tunnistettava suuryritysten johdon© OP-Pohjola monimuotoistumisen vaikutukset.
  • 10. Suuryritykset maksavat kumulatiivisesti veroja yhteensä 3,10 miljardia euroa. Luku vastaa noin 62% yhteisöjen tuloverojen kokonaiskertymästä. Suuryritysten johtajien ilmoittaman perusteella suurin osa maksaa kaikki veronsa tai lähes kaikki veronsa Suomeen. Suurin vaikutus Suomen verokertymään on kuitenkin henkilöstön ansiotuloverokertymällä.© OP-Pohjola
  • 11. Yli 2 miljardin euron liikevaihdon kerryttävät yritykset muodostavat jopa yli 60% suuryritysten liikevaihdosta. Nokian osuus 250 suurimman yrityksen yhteenlasketussa liikevaihdossa on edelleen peräti 12,1% 2000-luvun aikana Nokian osuus on säilynyt miltei ennallaan. Suurimmat 125 yritystä tuottavat yhteensä noin 282 miljardin euron liikevaihdon, joka vastaa 88,3% osuutta 250 suurimman yrityksen liikevaihdosta.© OP-Pohjola
  • 12. Ulkomailta tuleva liikevaihto on pääosin kaikkein suurimpien yritysten ja konsernien varassa. Tulevaisuudessa myös pienempien suuryritysten on olennaista ja jopa välttämätöntä hakea kasvua Suomen rajojen ulkopuolelta. Kyselyyn vastanneiden yritysjohtajien arvioiden mukaan suomalainen kysyntä tulee kutistumaan jo kuluvana vuonna, kun taas ulkomailla kysyntä jatkaa kasvuaan. Pohjolan kannanotto Suomi on vielä yritystoiminnan osalta Suomi-keskeinen. Tämä on muuttumassa ja se on myös hyvä asia monessakin mielessä. Mutta riskit on hyvä myös tunnistaa – valuuttoihin liittyvät riskien hallintakysymykset ja maksuliikenteen riskit tulevat keskiöön entistä© OP-Pohjola suuremmassa merkityksessä tulevaisuudessa.
  • 13. Sääntelyn lisäksi osaavien johtajien ja henkilöstön rekrytoiminen osoittautui mittavaksi haasteeksi useimmille yrityksille. Ulkomaisten konsernien tytäryhtiöt kokivat rekrytointiin liittyvät haasteet voimakkaammiksi kuin suomalaiset yritykset. Kenties hieman yllättäen vähäisimmäksi haasteeksi miellettiin ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen liittyvät tekijät.© OP-Pohjola
  • 14. Vastanneet johtajat kokevat kilpailun intensiiviseksi sekä Suomessa että kansainvälisillä markkinoilla. Johtajien näkemyksen mukaan kilpailu ulkomaisilla markkinoilla on kuitenkin kovempaa. Jopa neljä viidestä johtajasta piti hintakilpailua toimialalleen ominaisena. Uusia kilpailuedun lähteitä siis kaivataan. Yritykset ottavat kilpailijansa vakavasti ja korostavat näiden toimien aktiivisuutta.© OP-Pohjola
  • 15. Suuryritysten investoinnit kohdistuvat tutkimuksen mukaan edelleen suurimmaksi osaksi Suomeen, mutta kehitysnäkymät ovat huolestuttavat. Ulkomaisilla markkinoilla ankaraa kilpailua kohtaavat yritykset investoivat myyntiin ja mainontaan enemmän kuin kilpailussa vähemmällä pääsevät. Yllättäen kotimaisilla markkinoilla painotus on päinvastainen. Yllättävää on myös, että useisiin liiketoiminnan kasvattamisen kannalta tärkeisiin kohteisiin, kuten tuote- ja palvelukehitykseen, markkinatutkimuksiin ja kilpailija-analyyseihin sekä tuotteiden ja palveluiden digitalisointiin investoidaan yhä suhteellisesti melko vähän.© OP-Pohjola
  • 16. Suuryritysten johtajat varsin laajasti arvioivat kysynnän laskevan Suomessa. Taustamuuttujista riippumatta kaikki yritykset näkivät markkinakasvun Suomessa heikoksi, mutta uskovat ulkomaisen kysynnän kasvavan. Kilpailukyky viennissä ja pääkonttoritoiminnoissa on tulevan menestyksen avain. Pohjolan kannanotto Pohjolan markkinapaikkana vähenee. ulkomailta. Suomen merkitys Suuryritysten kasvu tulee etenevissä määrin suuryritysten kannanotto Lorem ipsum dolor sit Suomen sisämarkkinan kehittämiseksi ovat tarpeen, Tehokkaat toimenpiteet amet. jotta voimme ylläpitää Suomen asemaa. Mitä aikaisemmin olemme liikkeellä sitä valoisampi on tulevaisuutemme.© OP-Pohjola
  • 17. Alihankinnan odotetaan kasvavan Suomessa hyvin vähän mutta paljon enemmän ulkomailla. Keskiarvoa korkeampaa tulosta tehneet suuryritykset arvioivat lisäävänsä alihankintaostojensa määrää Suomessa. Lisäksi ulkomaisten konsernien tytäryhtiöt arvioivat lisäävänsä alihankintaostoja Suomessa, mikä osittain selittyy näiden pääasiallisesta suuntautumisesta Suomen markkinoille. Pohjolan kannanotto Pohjolan kannanottoulkomaille, on korvaavien työpaikkojen ja Jos ja kun alihankinnat siirtyvät tuotannon syntyminen tärkeää. Lorem ipsumpuhutaan pk- ja startup-yritysten merkityksestä, mutta Julkisuudessa dolor sit amet. tärkeämpää on todennäköisesti luoda strategia suuryritysten toimintaedellytysten parantamiseksi.© OP-Pohjola
  • 18. Suomalaiset konsernit ja yritykset arvioivat kasvavansa useimmin Venäjän markkinoilla. Ulkomaisten konsernien suomalaiset tytäryhtiöt sen sijaan suuntaavat voimakkaammin Aasiaan. Hieman yllättäen suuryritykset näkevät kasvavansa Euroopassa, kun taas Lähi-idän ja molempien Amerikoiden odotetaan pysyvän miltei ennallaan. Liiketoiminnan kuihtumista ennakoitiin tapahtuvan useimmiten euroalueella mutta erityisesti myös Suomessa sekä Pohjois-Amerikassa. Pohjolan kannanotto Pohjolan kasvu tulee Venäjältä, Aasiasta ja Euroopasta. Muiden yritysten Suuryritysten kannanotto kasvu tulee pääsääntöisesti kotimaasta. Lorem ymmärtäminen jaamet. Tämän ipsum dolor sit sisäistäminen on tärkeää. Suomalaisten© OP-Pohjola suuryritysten tarpeet ovat merkittävästi erilaiset verrattuna muihin yrityksiin.
  • 19. Keskeisimmäksi strategiseksi tavoitteeksi nousivat useimmin kustannus-tuottorakenteen parantaminen sekä myynnin voimakas kasvattaminen kotimaassa ja kansainvälisillä markkinoilla. Heikoimmin kannattavat yritykset keskittyvät panostuksissaan kustannustehokkuuteen. Kannattavimpia yrityksiä erottavat panostukset kansainvälisille markkinoille. Pohjolan kannanotto Pohjolan kannanotto Lorem ipsum dolor sit amet. Suuryritysten ei tulisi keskittyä vallitsevassa tilassa liikaa vain lyhyen aikavälin strategisiin tavoitteisiin. Jotta Suomi Oy voisi hyvin, suuryrityksille on luotava© OP-Pohjola toimintaympäristö, jossa ne voivat keskittyä kilpailuedun luomiseen pitkällä tähtäimellä.
  • 20. Nordic Institute of Business & Society NIBS / Henrikki Tikkanen, professori, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Nordic Institute of Business & Society NIBS / Pekka Mattila, vieraileva professori, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Nordic Institute of Business & Society NIBS / Iiro Vaniala Nordic Institute of Business & Society NIBS / Kristiina Hytti Nordic Institute of Business & Society NIBS / Jukka Luoma BOB Helsinki / Jukka Kurttila Kopla Helsinki / Kati Nurminen, Mira Mustonen© OP-Pohjola