Kosonen avajaisseminaarin puhe

424 views

Published on

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
424
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
3
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Kosonen avajaisseminaarin puhe

  1. 1. MUUTOSVARAUKSINJulkaisuvapaa 8.5.2013 klo 14.301 (5)Sitran yliasiamies Mikko Kosonen Sitran Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutuksenavajaistilaisuudessa 8.5.2013Tasavallan presidentti ja hyvät kutsuvieraat,Lämpimästi tervetuloa tähän Sitran Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutuksenavajaistilaisuuteen!Presidentin puhe lämmitti kovasti meidän sitralaisten mieliä ainakin kahdella tapaa. Ensinnäkin,se motivoi hienolla tavalla alkavan kurssimme osallistujia. Voiko nimittäin ansioituneempaaSitran kurssien alumnia olla kuin tasavallan presidentti!Puhe oli innostava myös siksi, että presidentti Niinistö sivusi niitä teemoja, jotka nousivat esiinkolme vuotta sitten päättyneessä Suomen Elinvoiman lähteet -hankkeessamme, jossakartoitimme Suomen tulevaisuuden haasteita ja tulevan menestyksen tekijöitä.Totesimme tuolloin, että olemme nopeasti siirtymässä teollisen aikakauden hyvinvointivaltiostakohti kestävää ja ihmislähtöistä palveluyhteiskuntaa.Tämän uuden yhteiskuntamallin toimintatavat ja kasvun lähteet poikkeavat suuresti nyky-yhteiskuntamme käytännöistä.Hyvät kuulijat,Me Sitrassa uskomme vahvasti, että Suomi voi pienenä, hyvin koulutettuna jayhteistyökykyisenä maana olla kestävän hyvinvoinnin edelläkävijä.Tämän vision toteuttaminen edellyttää, että yhteiskuntapolitiikkamme yhteiseksi päämääräksinostetaan hyvinvoiva ja vastuuta kantava ihminen.Julkisen ja yksityisen sektorin sekä kansalaisyhteiskunnan tulee sekä tavoitella ihmistenhyvinvointia että sopeuttaa toimintamme maapallon kantokyvyn rajoihin. Talous on keskeinenväline tämän aikaansaamiseksi.Tämä on myös nyt käynnistettävän Sitran uuden koulutusohjelman sisällöllinenviitekehys.Lähtökohtamme kestävän hyvinvoinnin edelläkävijyyteen ovat Suomessa poikkeuksellisenhyvät. Olemme jo varhain ymmärtäneet taloudellisen vaurauden ja sosiaalisenoikeudenmukaisuuden kohtalonyhteyden. Olemme kuitenkin ajautuneet liian kauaksi ihmisestäja luonnonympäristöstä.Suurin haasteemme tästä eteenpäin onkin ihmislähtöisyyden vahvistamisessa jaekologisen kestävyyden huomioimisessa kaikessa mitä teemme.
  2. 2. MUUTOSVARAUKSINJulkaisuvapaa 8.5.2013 klo 14.302 (5)Helsingin Sanomien Mikael Pentikäinen totesi osuvasti kolumnissaan, että”hyvinvointivaltiostamme on tullut hyvinvoivien valtio”. Se auttaa ennen kaikkea jo hyvinvoiviaja vähiten niitä, jotka eniten apua tarvitsisivat.Päätehtävämme tulisikin jatkossa olla tämän epäkohdan korjaaminen, ja aktiivisen sekäosallistuvan kansalaisuuden mahdollistaminen kaikin käytettävissä olevin keinoin.Tämä on välttämätöntä myös valtiontalouden kestävyysvajeen näkökulmasta. Väestömmeikääntyminen kasvattaa lähivuosina terveys- ja hoivamenojamme niin, ettei yhteiskuntammeyksinkertaisesti kestä sen aiheuttamaa kustannustaakkaa. Meidän on löydettävä uusia,innovatiivisia keinoja erityisesti ikäihmisten aktiivisuuden takaamiseksi.Ekologisesta kestävyydestä on puhuttu paljon, mutta se on edelleen irrallaantalouspolitiikkamme kovasta ytimestä. Suomi on yleistä kilpailukykyä kartoittavissaselvityksissä maailman parhaimmistoa, mutta kun katsomme luonnonvarojen käytöntehokkuutta, olemme tällä osa-alueella tämänvuotisen Global Sustainablity CompetitivenessIndexin sijalla 85. Tätä asiaa voi katsoa myös positiivisesti: meillä on tarjolla paljonkäyttämätöntä potentiaalia!Aikaa ei kuitenkaan ole hukattavaksi. Taistelu niukkenevista luonnonvaroista on jo käynnissä, jase näkyy esimerkiksi energian ja raaka-aineiden jatkuvasti kallistuvissa hinnoissa. Kiihtyväilmastonmuutos vaikeuttaa tilannetta entisestään. Toistaiseksi kuitenkin talouskriisi ja vanhoihinrakenteisiin takertuneet intressit ovat pitäneet ympäristökysymykset taka-alalla.Todellisuudessa sekä suurvallat että rohkeat edelläkävijävaltiot, kuten Tanska, rakentavat jotäyttä vauhtia uuden sukupolven energiayhteiskuntaa!Myös Suomella on korkean osaamisen ja luonnonvarojen ansiosta erinomaiset mahdollisuudetnousta edelläkävijäksi sekä resurssitehokkuudessa että ekologisten ongelmien ratkaisuuntähtäävässä liiketoiminnassa. Tästä on hyvä osoitus kaksinumeroisesti kasvava Cleantech-klusteri, jonka liikevaihdon arvo on jo yli 20 miljardia euroa.Hyvät kuulijat,Miten sitten Sitra liittyy tähän yhteiskunnalliseen muutokseen?Eduskunnan suorassa alaisuudessa toimivana instituutiona Sitralla on poikkeuksellinenmandaatti ja velvollisuus tehdä uusia avauksia ja tarttua hallinnon rajat ylittäviin, rakenteellisiinmuutoksiin. Sitran työkalupakki on poikkeuksellisen monipuolinen näiden systeemistenmuutosten edistämiseksi. Me voimme tehdä tutkimuksia ja selvityksiä, kouluttaapäätöksentekijöitä sekä rahoittaa strategiamme mukaisia yhteiskunnallisia kokeiluhankkeita, jatavoitteitamme edistäviä yrityksiä.Oman pääoman tuottojen turvin toimivana organisaationa voimme alentaa yhteiskunnan’muutoskynnystä’ ottamalla riskiä sekä julkisen että yksityisen sektorin puolesta.
  3. 3. MUUTOSVARAUKSINJulkaisuvapaa 8.5.2013 klo 14.303 (5)Emme kuitenkaan toimi yksin vaan pyrimme kaikissa hankkeissamme aktiiviseen yhteistyöhönsekä ministeriöiden että virastojen kanssa, unohtamatta luonnollisestikaan yrityksiä jakansalaisia, jotka useimmissa tapauksissa ovat muutoksen varsinaisia tekijöitä.******Olemme kaikissa hankkeissamme keskittyneet visiomme mukaisesti kahteen teemaan:ihmislähtöisiin hyvinvointipalveluihin sekä ekologiseen kestävyyteen. Olemme myös aktiivisiatietoyhteiskunnan rakentajia. Suomessa viranomaisten tieto on sirpaloitunutta ja hajallaan erijärjestelmissä. Meillä on pelkästään terveydenhuollossa käytössä yli 4 000 ja kuntasektorillaperäti 75 000 tietojärjestelmää. Järjestelmiä on rakennettu organisaatiolähtöisesti, mikä onjohtanut siihen, että uusien hallintorajoja ylittävien prosessien ja järjestelmien luominen jalevittäminen on ollut lähes mahdotonta.Tarvitsemmekin nyt nopeasti yhtenäisen kansallisen tietohallinto-arkkitehtuurin,joka mahdollistaa eri järjestelmien yhteensopivuuden ja tiedon saumattomankulun. Tämän tavoitteen ensimmäinen vaihe on kansallisen palveluväylän rakentaminen,johon sekä valtiovarainministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö ovat molemmat vahvastisitoutuneita.Kansainväliseltä potentiaaliltaan suurin viime aikojen hankkeemme on ollut ennakoivanterveydenhoidon omahoito-alusta Taltioni. Tämän ratkaisun avulla yhä useammasta meistä voitulla oman hyvinvointimme ja terveytemme projektipäälliköitä, samaan tapaan kuin meistä tuliomien pankkiasioidemme projektipäälliköitä 1990-luvulla.Olemme Suomessa omien arvioidemme mukaan tässä kehityksessä noin kaksi vuotta edellämuuta maailmaa. Onnistuessaan tämä hanke säästää merkittävästi terveydenhoidonkustannuksia, parantaa kansalaisten hyvinvointia sekä luo uutta vientipotentiaalia omaavaapalveluliiketoimintaa.Koko julkisen sektorin ja kestävyysvajeemme kannalta suurin kysymys liittyykuitenkin sosiaali- ja terveyssektorin lähitulevaisuuden poliittisiin ratkaisuihin.Jo puolet kuntien menoista kuluu terveydenhoitoon. Nykyjärjestelmämme on myös erittäinepäoikeudenmukainen: kattavaa ja nopeaa perusterveydenhuoltoa saadakseen tulee olla töissä,yliopistossa tai vakuutettu.Järjestelmässämme on valuvika, josta ei ole juurikaan puhuttu. Se mistä kylläpuhutaan, on kuntien ja sote-alueiden hallinnolliset rajat. Tosiasia kuitenkin on, että kestäviäterveydenhoidon hallinnollisia ratkaisuja ei voi tehdä ennen rahoituskysymyksenratkaisemista!Olemme Sitrassa tehneet paljon työtä terveydenhoidon rahoituksen ja ohjauksenselkeyttämiseksi. Niin kutsutussa Sitran mallissa kuntien järjestämisvastuuperusterveydenhuollossa poistetaan ja raha kiinnitetään kansalaiseen, joka voi vapaasti valita
  4. 4. MUUTOSVARAUKSINJulkaisuvapaa 8.5.2013 klo 14.304 (5)lääkärinsä julkiselta tai yksityiseltä sektorilta. Malli kannustaa tuottamaan terveyttä ja johtaapalveluntarjoajien laatukilpailuun, ja sitä kautta parempaan palveluun ja tuottavuuteen.Ruotsissa vastaavankaltaisella valinnanvapautta korostavalla mallilla on saatu aikaan hyviä javaikuttavia tuloksia. Myös EU:n potilasdirektiivi edellyttää valinnanvapauden lisäämistä jatkossa.Mielestämme keskustelu terveydenhoidon rahoituksesta olisi nyt aloitettavapuhtaalta pöydältä ja faktapohjaisesti, jotta asioita uudistettaessa muutos olisivarmasti kansalaisen kannalta askel parempaan suuntaan.************Myös Sitran toisen painopisteen, ekologisen kestävyyden, parantaminen on Suomessakäännekohdassa. Luonnonvarojen hupeneminen ja kallistuminen on meillekin kriittistä. Sitratekee parhaillaan työtä luonnonvarojen säästämiseksi ja päästöjen vähentämiseksi niinalueellisten kokeilujen kautta kuin kehittämällä liike-elämään uusia toimintatapoja.Ajankohtainen esimerkki ekologisen kestävyyden haasteista on suurien mahdollisuuksienkaivosteollisuus, joka on viime aikoina näyttäytynyt mediassa varsinaisena ekologistenongelmien pesäkkeenä. Näin ei kuitenkaan tarvitsisi olla.Kanadassa kaivosala on saanut palkintoja ympäristöongelmien ratkaisusta. Siellä havahduttiinasiaan jo kauan sitten. Suomessa tarvitaankin nyt kipeästi avointa vuorovaikutustaympäristöjärjestöjen ja muiden elinkeinojen edustajien kanssa. Kaivosalan täytyy parantaatoimintatapojaan saavuttaakseen kestävän kehityksen edelläkävijät maailmalla.Elinkeinoministeri Vapaavuoren johdolla valmisteltu ja viime viikolla julkistettu Suomi kestävänkaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi -toimintaohjelma on tärkeä ensiaskel. Sitra haluaaauttaa tässä työssä kätilöimällä alalle avointa vuorovaikutusta edistävän kestävänkaivosteollisuuden toimikunnan.Tämä tarjoaa mahdollisuuden kehittää kansainvälisten mallien ja kokemusten pohjaltatoimintatapoja ekologisen kestävyyden parantamiseksi ja yhteiskunnallisen hyväksyttävyydensaavuttamiseksi.Hyvät kuulijat,Sitra voi parhaimmillaankin olla vain yhteiskunnallisten muutosten käynnistäjä. Muutostenläpivienti edellyttää koko yhteiskunnan muutosvalmiuden ja -kyvyn lisäämistä.Suuri yhteinen hallinnollinen haasteemme on monimutkaisuuden ja keskinäisriippuvuuksienkasvu, joka kytkee yhteiskunnan kaikki sektorit entistä tiiviimmin yhteen.Tämä kehitys haastaa myös historiallisen tapamme organisoida keskushallintoitsenäisiksi ministeriöiksi ja hallinnonaloiksi. Suuret yhteiskunnalliset haasteet eivätlokeroidu ministeriöjaon mukaisesti vaan vaativat jatkuvaa useiden sektoreiden yhteistyötä,
  5. 5. MUUTOSVARAUKSINJulkaisuvapaa 8.5.2013 klo 14.305 (5)joustavaa resurssien siirtoa ja kokonaisuuden hallintaa. Rahojen ja henkilöstön sitominentiukasti ministeriöittäin saattaa tällöin muodostua ongelmien ratkaisun esteeksi. EsimerkiksiRuotsi on ratkaissut tämän hallinnollisen haasteen jo kauan sitten.Yksisuuntainen vallan keskittäminen olisi kuitenkin väärä ratkaisu monimutkaisuuden hallintaan.Keskusjohdon tulee määrittää reunaehdot, jotta kokonaisuus voi toimia ja eri hallinnonalojenvälttämätön yhteistyö on mahdollista. Kyse ei siis ole joko keskittämisestä tai hajauttamisesta,vaan molemmista samaan aikaan.Yksi keskeinen sekä-että-ajattelun mahdollistaja on yhteinen julkinen tiedonhallinta ja yhteisetICT-standardit. Niiden varaan on mahdollista rakentaa kaikille entistä yksilöllisempiähyvinvointipalveluja entistä tehokkaammin.Nykyistä tehokkaammat johtamisjärjestelmät ja niin kutsuttu konsernijohtaminenovat siis tarpeen eivätkä ne suinkaan heikennä demokratiaa, pikemminkinpäinvastoin.Äänestäjät tekevät vaaleissa valinnan haluamastaan yhteiskunnan suunnasta. On demokratianlähtökohta, että eduskunnan enemmistön luottamukseen nojaavalla hallituksella onmahdollisuus toteuttaa äänestäjien tahtoa.Rakennemuutos vaatii uuden ohjausjärjestelmän lisäksi myös laajaa sitoutumista. Kansallinenkonsensus ja sitoutuminen yhteiseen tulevaisuuteen ovat olleet kautta vuosien suomalaisiavahvuuksia. Meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa luopua tästä vahvuudesta nyt, kunyhteistä suuntaa ja tekemistä tarvitaan enemmän kuin aikoihin.Tämä on myös tänään käynnistettävän Sitran talouspoliittisen koulutustoiminnan tärkeintavoite. Meidän on löydettävä tavat rakentaa Suomea kestävästi yli sukupolvien. Eikä oleolemassa yhtä kestävyydenlajia ilman muita: sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen näkökulmatarvitsevat kaikki toisiaan.KIITOS! Ja vielä kerran, tervetuloa arvon kutsuvieraat!

×