Oppimisen paikka. Koulutuksen ja kasvatuksen tulevaisuuden suuntaviivat

389 views

Published on

Esitys Kuntaliitossa 21.8.2013

Published in: Education
0 Comments
1 Like
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total views
389
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
4
Comments
0
Likes
1
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Oppimisen paikka. Koulutuksen ja kasvatuksen tulevaisuuden suuntaviivat

  1. 1. Koulutuksen ja kasvatuksen tulevaisuuden suuntaviivat Anita Rubin 21.8.2013
  2. 2. Mikään tieto ei ole merkityksellisempää kuin tieto siitä, mitä ei vielä ole, mutta voisi olla. Mihail Bahtin Rob Gonsalves: 18.11.2013 NEW MOON ECLIPSED 2
  3. 3. Maailmassa olemisen kokemus syntyy kahta tietämisen tietä: • maailman tietäminen (knowing the world) • maailmasta tietäminen (knowing about the world) Ihminen elää aina valmiiksi merkityksillä ladatussa maailmassa, vaikka suhde näihin merkityksiin on enimmäkseen tiedostamaton. ➔ Maailma ymmärretään käytännöllisesti, toiminnan kautta. ➔ Käytännön tajuamiseen kiteytyy kaikki kulttuurisesti periytyvä maailman kokeminen ja maailmassa oleminen. Käytännölliseen maailmasuhteeseen ”ruumiillistuvat” sosiaalisten instituutioiden totuudet ja perimmiltään myös se, mitä kutsutaan usein ajan järjeksi tai rationaliteetiksi. (Hannu Linturi)
  4. 4. • arvo sinänsä, vai • kulttuurisidonnainen työkalu (=opittava ja omaksuttava asia ja ymmärrettävä suhteessa reaalimaailmaan ja siinä toimimiseen), vai • ajasta riippumaton ilmiö (=osa perusihmisyyttä), vai • laajaa yleistietoa ihmisestä ja yhteiskunnan toiminnasta, kulttuureista ja luonnosta  jäsentynyt maailmankuva? Mikä on sivistyksen ja yleissivistyksen suhde? Laaja yleistieto voidaan ymmärtää yleissivistyksenä, mutta miten se eroaa (vai eroaako se)sivistyksestä sinänsä? Vaikka lukion tehtävä on yleissivistävä, lukion tavoitteet eivät sitä ole, koska lukion traditio korostaa yleissivistyksen tiedollisia päämääriä.
  5. 5. • Kuinka kulttuurin emotionaalistuminen vaikuttaa sosiaaliseen kokemiseen ja maailmasta tietämiseen? • Kuinka tunnevaltaisen rationaalisuuden legitimoiminen vaikuttaa siihen, miten nuori ihminen ymmärtää todellisuuden ja oman paikkansa siinä (vaikuttamismahdollisuudet, kehittäminen ja? • Kuinka lisääntyvä kollektiivinen tunnekokeminen (esim. sosiaalisen median ja muun tiedonvälityksen kautta) vaikuttaa kulttuuriin ja sivistyskäsitykseen (esim. julkinen intiimisyys)?  Kuinka tämä kaikki vaikuttaa oppijan toimintakykyyn, oppimismotivaatioon ja kykyyn valita kestäviä toimintatapoja?  Mitä tämä merkitsee koululle, sivistykselle ja opettajan työlle? 18.11.2013 5
  6. 6. Arrestred Expansion 6
  7. 7. ”Sivistys on ihmiseksi tulemista, luonnon voittamista ja tilan tekemistä tiedolle. Sivistyminen on elinikäinen prosessi, jossa ihmiseksi kasvava irroittautuu luonnosta ja saa otteen inhimillisestä traditiosta. Ihmisen koko elinympäristö on osa sitä ”muovaavaa” traditiota, johon ihminen kasvaa ja josta hän imee ainekset omaan ajatteluunsa – ja omaan sivistykseensä. Sivistyminen edellyttää välttämättä oman ajattelun ja kyseenalaistamisen kykyä. Se ei ole kuitenkaan itsetarkoitus. Siitäkin on päästävä eteenpäin. Ihminen astuu siveelliseen tietoon, kun hän kykenee itsenäisesti harkiten ja oivaltaen hyväksymään traditiossa annetun tiedon ja opin oikeaksi ja järjelliseksi.”
  8. 8. • Metakognitiiviset taidot kuten kriittinen ajattelu ja ongelmanratkaisukyky, • kokonaisuuksien systeeminen hallinta ja olennaisen hahmottaminen • aloitteellisuus ja tavoitteellisuus, • yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, • innovaatiokyky sekä • kyky ja halu ymmärtää muutosta  kyky oppia uutta ja pois-oppia vanhaa  Kriittinen kysymys: mikä vanhassa on säilyttämisen arvoista?
  9. 9. PitPistolet: Reaching the Sky 9
  10. 10. Seuranta • kerran vuodessa • aikasarja Muistin kartuttaminen Kommunikointi • kommentointi, argumentointi • dialogit Viisauden kartuttaminen Fokusointi ja dialogit • ajankohtaiset kiistakysymykset • mittarien uudistaminen Ymmärryksen syventäminen Laajentaminen ja keskustelut • opettajat, koulut • vanhemmat • kunnat, päättäjät, yritykset • media, kokeilu, tutkimus Tiedon syventäminen 10
  11. 11. Koulu ja oppiminen Oppiminen ja yhteiskunta Koulu ja yhteiskunta 11
  12. 12. Inz-feelgood: World in our 12 Hands
  13. 13. kiista • Näkemykset ja argumentit tulevasta kehityksestä polarisoituvat oppimisen kannalta keskeisessä asiassa kiistakysymykseksi. • Käsitykset tulevasta kehityksestä jakautuvat moniksi tulevaisuuspoluiksi, jotka on mahdollista ja tarpeen ottaa dialogi keskusteltavaksi. • Tulevaisuusteesistä ollaan suhteellisen yhtä mieltä. Kehityskysymys nousee siitä, milloin ja millä tavalla muutos ratkaisu tapahtuu. 13
  14. 14. kiista Voiko kukaan muu kuin yksilö oppia?  tiimioppiminen, yhteisöllinen oppiminen, organisaation oppiminen Opettajakoulutuksen yhtenäistäminen  monialaisuus vs. erikoisosaaminen; yhteistyö ja ilmiöoppiminen vs. asiantuntijuus Opetuksen ulkoistaminen ja koulujen tarve hakea rahoitusta yritysmaailmalta  keikkaopettajafirmat, etäopetus jne.  ulkoistettu opetus, eriarvoistuminen Englanti oppimisen kieleksi  moni- vai monokulttuuristuminen? Virtuaaliset koulut ja tietoteknologia  inhimilliset ja kiireettömät kasvokkainsuhteet vs. keinotekoiset virtuaalisuhteet 14
  15. 15. dialogi Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus  yhteiskunnallisen koheesion säilyttäminen vs. erilaisuuden kunnioittaminen Globalisaation alueelliset seuraukset  fundamentalismi vs. yksilöllisten tarpeiden huomioonottaminen; esim. kotikoulut, uskonnolliset koulut ym. Opetuksen toteuttamisen tavat  Perustuvatko ratkaisut teknologiseen kehitykseen, yhteiskunnalliseen tarpeeseen vai taloudellisiin näkökulmiin? Arviointi  metataidot vs. ainekohtainen osaaminen; näyttö  koko ikäluokan päätös- ja tulosarviointi, vs. (moni)kansalliset väliarvioinnit; yksilöllisen osaamisen arviointi vs. ryhmäkohtaiset arviointikäytännöt Yleissivistys  opettaja sivistysagenttina, itseohjautuva ja -organisoituva oppija 15
  16. 16. ratkais u Monta tapaa oppia ja opettaa  ilmiöoppiminen, ongelmalähtöinen oppiminen, itseopiskelu, kansalaistoiminnan ja muun kuin koulu-oppimisen hyväksilukeminen;  osaamisen näyttötilaisuudet Resurssikysymys voidaan ajatella uudella tavalla  yhteistuottamisen ja jakamisen uudet toimintatavat  eläkeläiset ja vanhemmat mukaan koulun toimintaan  tehtävien ja säännösten tiukkojen raja-aitojen murtaminen Erilaisuuden huomioonottaminen  yksilölliset tarpeet  yhteistoiminnallisen oppimisen muodot Opettajan tehtävän uudelleenarviointi  moniammatillisuuden lisääntyminen 16
  17. 17. Rob Gonsalves: Tributaries 17
  18. 18. Skenaario: • tulevaisuuden mahdollisen tilan kuvaus • looginen tapahtumien ketju, joka osoittaa, kuinka tulevaisuuden tilassa näkyvät tapahtumat juontuvat toisistaan vaihe vaiheelta nykytilasta lähtien.  sisällöllisesti johdonmukainen  uskottava  mielenkiintoinen  hyvä päätöksenteon apuväline nykyhetkellä. …/… 18
  19. 19. • • • BAU (business as usual –malli), muutos on määrällistä eikä laadullista talouden ehdoilla toimiva mediayhteiskunta  tehokkuus vahva individualismikehitys  eriarvoistuminen Koulutuspolitiikka: • • • • • • • • vallalla tunne resurssien jatkuvasta vähenemisestä ja kiristymisestä lukukausimaksut suuret tasoerot oppilaitosten välillä englanninkielinen opetus kaikkialla Kasvatetaan ”globaaleja luovia ja innovatiivisia osaajia”. Kasvatustehtävä jää kiivaan työtahdin ja jatkuvasti kovenevien osaamisvaatimusten jalkoihin  väsyneet opettajat osaamisen tason EU-tasoiset mittarit, valtakunnalliset välitestit isot koulukeskittymät, pienet lakkautettu 19
  20. 20. 20
  21. 21. • • • yhteiskunta ja elämä määrittyy varallisuudella ja rahalla taloudellinen etu ja tehokkuusajattelu  tuottavuus sivistys ja kulttuuri eivät ole tärkeitä itsessään vaan taloudellisesti kannattavina toimintoina  voimakas polarisaatio, toisaalta vastakulttuuriyhteisöt, ekokylät Koulutuspolitiikka: • • • • • • Suomessa laajoilla alueilla ei tarjota perusopetusta. opetus verkossa, etänä  lähiopetus kallista luksusta maksukykyisille Venäjä, EU tarjoaa rahakkaat markkinat nuorille opettajille  tasokkaita opettajia vähän  kurssitettuja eläkeläisiä opettajina korkeatasoiset, kalliit yksityiskoulut vs. huonotasoiset ”kansankoulut” pitkät koulupäivät, lisääntynyt tuntimäärä, yrittäjyyskasvatus  oppilaat oirehtivat alakulttuurien kokeilut, uuden siemen itämässä 21
  22. 22. Trendhunter 22
  23. 23. • • Maailmanlaajuinen talousromahdus (alkoi esim. Kiinasta)  Suomenkin talous täysin kuralla Uuskansainvaellukset Koulutuspolitiikka: • • • • • Kunnat joutuvat ajamaan perusopetuksen alas rahapulan takia  etäja verkko-opetus  opetustehtävän ulkoistaminen. alueellinen yrityssponsorointi; kv. kaupalliset kouluverkot  eriarvoistuminen, perusopetuksen yrityssidonnaisuus opetus- ja kasvatusvastuu entistä enemmän kodeilla  kotikoulut, kotikouluosuuskunnat  oppimisen ja opettamisen vapauden ideologia keikkaopettajafirmat  kilpailu johtaa ”edutainmentin” lisääntymiseen: opetuksen pitää olla kivaa eikä oppilas saa missään tapauksessa pitkästyä tai kyllästyä. amatööriopettajien kurssitus iso business 23
  24. 24. Ed Miracle: I told you so 18.11.2013 24
  25. 25. • Terrorismi, pandemiat, luonnonkatastrofit  perusturvallisuus järkkyy  turvallisuushakuisuus, paluu maalle tavallista Ympäristösyyllistäminen  kyttäysmentaliteetti ja epäluuloisuus  käännytään sisäänpäin  ksenofobia, suvaitsemattomuus, avoin rasismi Väliaikaisuuden tuntu, odotuksen ilmapiiri • • Koulutuspolitiikka: • • • • • • • uskonnollisuus  eri uskontoryhmien omat (varakkaat) uskontokoulut pienet kyläkoulut, järjestäytyneet kotikoulut kontrolli, kuri ja järjestys, nollatoleranssi vanhemmat osallistuvat nykyistä enemmän, lasten hyvinvointi tärkeää hierarkkiset, jäykät opettajatiimit yhteiset, jaetut arvot (oman ideologian sisällä) elämysoppiminen, ilmiöpohjaisuus, uudet pedagogiat 25
  26. 26. Vladimir Petrov: The Flying Island 26
  27. 27. • • • Murros on ohi  uudenlainen ubiikki verkostoyhteiskunta Design-ekonomia, jossa ihmisen laaja-alainen hyvinvointi, kulttuuri ja sivistys ovat avainteemoja. Päätöksentekoa ohjaa kestävä sosiaalinen kehitys. Koulutuspolitiikka: • • • • • • englanninkielisyys, laaja kielitaito (fyysinen, virtuaalinen, kulttuurinen, sosiaalinen) opettajankoulutus: yhtenäinen perusopetuksen koulutus  korkeatasoinen kv. erikoistumis- , täydennys- ja jatko-koulutus moniammatilliset opettajatiimit  ilmiöpohjaisuus Oppijat opiskelevat ryhmissä  välittämisen ideologia vanhemmat mukana koulun toiminnassa Oppimistoiminta on yhteisöllisesti moniarvoista, tasapainohakuista , 27 osallistavaa ja voimauttavaa.
  28. 28. CJ. gautampandey: The importance of togetherness 28
  29. 29. Vuonna 2030 • Oppiaineet eivät kokonaan häviä, mutta kasvava osa kouluajasta käytetään ainerajat ylittävään teema- ja ilmiöopiskeluun. • Yhdessäoppiminen kehittyy, mutta samalla yksilöllinen oppiminen lisääntyy. • Sosiaalinen media mullistaa (on jo mullistanut) opetuksen. • Oppilaiden taipumuksia ja lahjakkuuksia tukevat oppimispolut moninaistuvat.  Miten poluttaa uudet oppimisen väylät niin, ettei menetetä koulutuksen tasa-arvoa ja yhteiskunnallista luottamusta? 29
  30. 30. Suhtautuminen tulevaisuuteen Virran vietävänä kellumisesta… sopeutumiseen… … …ja ongelmien väistämisestä… …innovatiivisuuteen 30
  31. 31. Opettajuuden muutos ja opettajan osaamisen tulevaisuus: Siinä missä opettajan aikaisemmin piti hallita opetusmenetelmiä ja siihen liittyvää luokkahuoneteknologiaa, tulevaisuuden ja osin nykyisyydenkin taitoihin kuuluu hallita oppimisympäristöjä ja niiden moninaisia resursseja. • Missä määrin vastuu oppimisesta ja tiedonrakentelusta on oppijalla itsellään? • Mikä on opettajan rooli tulevaisuudessa? • Miten opitaan ja opetetaan elinikäisen oppimisen valmiuksia? • Ohjauksen merkitys ➔ ainesisältöjen hallinnan kustannuksella? • Muuttuva oppimis- ja opetuskulttuuri ➔ koulun rakenteet? • Jatkuvasti päivittyvä tieto- ja viestintäteknologia
  32. 32. Vaikka oppimistulokset ovat nyt maailman huippuluokkaa, oppijoilla menee yhä huonommin.  Onko suomalaisen oppimisen ja kouluinstituution rakenteessa jotain perustavanlaatuisesti vanhentunutta?  Rakennammeko koulua edelleen teollisuusyhteiskunnan rationaliteetista käsin sen arvoja ja tarpeita tyydyttämään, vaikka aikakausi on muuttunut? Kysymmekö oikeita kysymyksiä?  Kun puhumme koulusta, mistä me puhumme?  Käytämmekö oikeita käsitteitä, puhummeko uudesta todellisuudesta vanhalla kielellä? 32
  33. 33. MichaelO: Carve your own Destiny 33
  34. 34. Lukio on valmis muutoksiin ja remonttiin, mutta miten? 1) takaisin vanha vuosiluokkajärjestelmä, vai 2) painotus joustavuuteen ja yksilöllisiin oppimispolkuihin, vai 3) lukion tehtävänä korkeakoulujen/yliopiston tarpeisiin vastaaminen ? Muita tasa-arvoon vaikuttavia ilmiöitä: • Kouluverkkojen supistuminen, paikallisten koulujen lakkautus • Koulujen välinen kilpailu (isoissa kaupungeissa) sekä parhaista opettajista että oppilaista • Koulujen erikoistuminen • Lähtötason tasa-arvo vai saavutusten tasa-arvo  keskustelu arvioinnista ja mittaamisesta (esim. valtakunnalliset/EU-laajuiset tasokokeet) • Yksityiskoulut, yksityiset lukiot, kotikoulut jne.
  35. 35. Mitä koulussa pitäisi opettaa?  Kenen arvoja koulu ja oppiminen edustaa / ajaa? Miten koulua arvioidaan tulevaisuudessa?  Mitä pitäisi arvioida?  Miten oppimista arvioidaan? Mikä on tulevaisuuden PISA? Pitäisikö koulua kehittää korkean keskiarvon vai huippujen perusteella ja suuntaan?  Lisääntyykö tulevaisuuden koulussa eriarvoisuus? Onko koulun ongelma edelleen viihtymättömyys?  Opetetaanko oppilaat hakemaan viihdyttävyyttä kaikesta? Entä sisu, kärsivällisyys, arvioida kyky asioiden pitkäaikaisia tulevaisuusvaikutuksia, syyn ja seurauksen looginen suhde? 35
  36. 36. Oppimisen tulevaisuusbarometri 2030 on ladattavissa täältä: http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/jul kaisut/tutujulkaisut/Documents/Tutu_20111.pdf Lukion tulevaisuusbarometri 2030 on ladattavissa täältä: http://www.oph.fi/download/137072_ Lukion_tulevaisuus_2030.pdf Rob Gonsalves: 18.11.2013 Deluged 36
  37. 37. Kiitos että jaksoitte kuunnella! 18.11.2013 37

×